• Ei tuloksia

Suomi tietoyhteiskunnan kehityksessä hyvällä tasolla näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Suomi tietoyhteiskunnan kehityksessä hyvällä tasolla näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

345

AIKUISKASVATUS 4/97

Laitteet ja verkottuminen

Työryhmän mielestä tietostrategiat ovat pää- kohdiltaan ajan tasalla. Resurssien niukkuudes- ta johtuen työ on kuitenkin osin käynnistymäs- sä tai kesken. Tavoitteena on esimerkiksi saada kaikki koulut liitettyä verkkoon vuoteen 2000 mennessä. Tilanne vuoden 1997 lopussa:

65 prosenttia kouluista on verkotettu. Val- tion tuetta on verkotettu vuosina 1996-97 3500 koulua ja hankittu 6700 multimediakonetta.

Valtion panostaa hankintoihin 40 miljoonaa markkaa vuodessa, kunnat viisi kertaa enem- män eli 200 miljoonaa markkaa.

Yliopistoilla on 2000 palvelinkonetta ja 30 000 mikrotietokonetta. Koneet on kytketty lähiverkkoihin ja ATM-tasoisella kytkennällä FUNET:iin. Suomen korkeakoulujen ja tutki- muksen tietoliikenneverkon, FUNET:n, kautta Suomen yliopistot ovat olleet kansainvälisessä verkkokytkennässä esimerkiksi Yhdysvaltain yliopistoihin jo vuodesta 1983 lähtien.

Opetusmenetelmät, sisältö ja palvelut

Sisältötuotantoa opetusministeriö on tukenut myöntämällä määrärahoja uusimuotoisten op-

Suomi tietoyhteiskunnan kehityksessä hyvällä tasolla

Tietoyhteiskunnan kehittyminen on Suomessa kansain- välisesti hyvällä tasolla. Tähän päätyy opetusministeriön

tietostrategiaryhmä lokakuussa valmistuneessa tilannearviossa. Pääpaino tässä päivitystyössä on

koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian tilannearvioinnissa.

pimateriaalien ja tieteellisen tiedon elektroni- sen välityksen kehittämiseen. Painotusta on työ- ryhmän mielestä siirrettäväkin sisältöjen, verk- kopalveluiden ja näihin liittyvien toimintatapo- jen kehittämiseen ja lisättävä verkkojen kautta saatavan laadukkaan tiedon määrää.

Tilanne vuoden 1997 lopussa:

Opetusministeriö on tukenut kymmentä yli- opistollista oppimateriaalien kehittämishanket- ta ja internet-pohjaisia tiedotus- ja neuvonta- järjestelmähankkeita.

Oppilaitosten piirissä on käynnissä 21 laa- jaa kansallista opetusmenetelmien kehittämis- projektia, 20 multimediatuotetta ja 25 tietoverk- kopalvelua. Sadoissa kouluissa on omia, mm.

EU:n rakenne- ja aluerahaston varoin tuettuja hankkeita.

Verkkojen välityksellä tapahtuvaan tiedon- välityksen kehittämiseen ministeriö panostaa vuositasolla kolme miljoonaa markkaa, mikä menee painetun aineiston digitointiin ja luoki- teltuihin yhteyksiin internetin tietovarantoihin.

Kansallisarkisto on avannut ensimmäisenä eu- rooppalaisena kansallisarkistona aineistotieto- kannan internetin kautta ja päätös valtakunnal- lisen yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston perus- tamisesta on tehty.

Tietotekniikkakoulutus

Koulutuksen perustaminen elinikäisen oppimi-

AJANKOHTAISTA

(2)

346

AIKUISKASVATUS 4/97

sen periaatteelle edellyttää uusien oppimisym- päristöjen ja sisältötuotteiden luomista. Peda- gogiseen ja kulttuuriseen sisältötuotantoon on työryhmän mielestä kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota. Tilanne vuoden 1997 lo- pussa:

Sähkö- ja tietotekniikan sekä tietojenkäsit- telyalan koulutus on kasvanut voimakkaasti yli- opistoissa ja ammattikorkeakoulussa. Aloitus- paikkoja, mukaan lukien aikuiskoulutus, oli tänä vuonna yliopistoissa 2600, ammattikorkea- kouluissa 3700 ja ammatillisissa oppilaitoksis- sa runsaat 5200. Koulutuspaikkojen määrä on edelleen kasvussa.

On tuettu erityisesti opettajankoulutuslai- tosten ja harjoittelukoulujen opetushenkilöstön täydennyskoulutusta, joista 25 prosenttia osal- listui kuluvana vuonna lyhytkursseja laajem- paan koulutukseen. 3500 opettajaa on aloitta- nut viiden opintoviikon mittaisen, valtion tu- kemaan opettajien täydennyskoulutuksen. Ta- voitteena on, että tällaisen koulutuksen saa joka kymmenes opettaja. Nyt tavoitteesta on täytet- ty 30 prosenttia. Tietopalvelualan henkilöstöä on koulutettu 100 henkeä vuodessa.

Tutkimus

Tutkimuspanosta on työryhmän mielestä edel- leen suunnattava korkean teknologian teollisuu- den kehittämistä tukevaan tutkimukseen, kas- vatuksen peruskysymyksiin ja uusien opetusme- netelmiin liittyvään tutkimukseen sekä laaja- alaiseen ja monipuoliseen tietoyhteiskuntatut- kimukseen. Tilanne nyt:

Tieto- ja tietoliikennetekniikan sekä sähkö- ja elektroniikkatekniikan koulutuksen ja tutki- muksen lisäämiseen opetusministeriö panosti viime vuonna 51,5 miljoonaa ja tänä vuonna 75 miljoonaa.

Suomen Akatemian Tiedon tutkimusohjel- masta (1996-99) on annettu 50 miljoonaa yh- teensä 24 yhteishankkeelle, joista yli 20 mil- joonaa humanistisille ja yhteiskuntatieteellisil- le aloille. Suurin rahoitettu hanke tutkii tieto- yhteiskuntaa tulevaisuudentutkimuksen näkö- kulmasta.

AJANKOHTAISTA

Kulttuuri

Yleisten kirjastojen osalta alueellisia tieto- verkkoasiantuntijoita maakuntakirjastoihin, henkilöstön täydennyskoulutusta, verkkoyhte- yksien kehittämistä, laitehankintoja, tietoliiken- nemaksuja, kirjastojen aineistotuotantoa ja ko- koelmaluetteloiden verkottamista tuetaan 10 miljoonan markan vuositasolla. Vuoden 1997 lopussa 90 prosentilla yleisistä kirjastoista on atk-pohjainen kirjastojärjestelmä ja 60 prosen- tilla pääkirjastoista on internet-yhteys asiakas- käytössä.

Museoiden tietotekniikka ja tietoverkko- koulutusta, tallennejärjestelmän ja tiedonhallin- nan kehittämiseen, kulttuurin tietoverkon ra- kentamiseen, kuvien ja julkaisemattomien ar- kistomateriaalien digitoimiseen ja kotimaisen sisältötuotannon tukemiseen valtio sijoittaa vajaat neljä miljoonaa vuodessa. Myytti-pro- jektissa kokoelmatietoja siirretään elektroniseen muotoon. Museoista kolmannes on lähiverkos- sa ja noin puolet museoista on luetteloinut ko- koelmatietonsa atk:lle. Kuva-aineistosta on di- gitoitu vasta 0,5 prosenttia.

Tekijänoikeuskysymykset ovat auki.

Lähtökohtana ihmisten todelliset tarpeet

Työryhmän mielestä suomalaista yhteiskuntaa on kehitettävä aktiivisesti elämänlaadun tieto- yhteiskunnaksi, jossa ihmisten todelliset tarpeet ovat tietoyhteiskunnan kehittämisen lähtökoh- tana. Tietoyhteiskunta tulee nähdä koulutuk- sen, tutkimuksen ja kulttuurin näkökulmasta yksilöllisen erilaisuuden rikkautena ja yksilöl- lisesti määriteltävän elämänlaadun mahdolli- suutena.

LISÄTIETOJA:

Muistio, myynti: Yliopistopaino, (09) 701 0230*.

Opetusministeriön ylitarkastaja Annu Jylhä-Pyykönen, 09-1341 7200, ja erikoistutkija Jussi Koski, puh. 09- 1341 7413.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Tie- totyön empiirisessä määrittelyssä Pyöriä tukeutuu Blomin projektin ratkaisuihin, joissa tietotyön kri- teereinä eivät ole ammatti- tai sektoripohjaiset luokittelut vaan

Vajaa puolet vastaajista ilmoitti, että henkilös- tön vähyys on haitannut joko paljon tai erittäin paljon opetuksen järjestäjän itsearviointia.. Yli 80 %:lla

Arvioinnin tavoitteena on tuottaa ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja ammattikorkeakoulujen toiminnan kehittämistä sekä koulutuspoliittista päätöksentekoa

Tietue on Jyväskylän yliopiston kirjaston lehti, joka ilmestyy verkossa neljä kertaa vuodessa.. ISSN-L 1798-4890

Vuoden 1994 aikana lisääntyi atk:n käyttö vesi— ja ympäristöhallinnossa sekä koko ympäristöhallinnossa edelleen kaikilla alueilla.. Uusia käyttäjiä tuli

Vuoden 1993 talousarvioesityksen luvussa 35.25 osoitettujen yhteensä 400 milj, markan määrära hojen lisäksi vesi— ja ympäristöhallituksen käyt töön myönnetään

— Ministeriön ja vesi— ja ympäristöhallituksen välisen tietoyhteistyön parantamiseksi ministeriö pitää tarpeellisena, että vuoden 1992 aikana selvite tään ja soveltuvin

Veneilyhankkeista, joiden toteuttamiseen vesi— ja ympäristöhallinto vuonna 1991 osallistui, olivat veneilyreitit niin ikään lukumääräisesti enemmistönä..