156
työnohjauksesta on moneksi
Kaarina Ranne, Heikki Markkanen & Tuula Malo (toim. 2011).
Työnohjaus ryhmien ja organisaatioiden kehittämisen välineenä. TAMK, 235 sivua.
tYönohjaajaksi voi koulut- tautua Suomen eri puolilla, niin yliopistojen, ammattikorkeakou- lujen kuin erilaisten yhdistysten- kin organisoimissa koulutuksis- sa. Teoksen toimittajista Kaarina Ranne ja Heikki Markkanen ovat toimineet Tampereen ammatti- korkeakoulun työnohjaajakou- lutuksen pääkouluttajina. Kirja sisältää yhteensä 20 artikkelia, joista puolet on tiivistetty työnoh- jaajakoulutuksessa tehtyjen lop- putöiden pohjalta artikkeleiksi.
Loput artikkelit edustavat sellais- ten henkilöiden näkemyksiä työn- ohjauksesta, jotka oman työnsä, tutkimuksen tai kouluttajan tehtä- vänsä vuoksi ovat työnohjauksen asiantuntijoita. Vastaavanlaisia työnohjaajakoulutuksen oppimi- sen antia kuvaavia toimitettuja teoksia on Suomessa ilmestynyt kymmenkunta.
Teoksen nimi tiivistää kes- keisen sisällön hyvin tuodessaan esille työnohjauksen ryhmien ja organisaatioiden kehittämisen välineenä. Samalla nimi paljastaa, että kirjan sisältö on laaja ja mo- ninainen, jopa hajanainen, mutta moninaisuudessaan teos pystyy antamaan kuvauksen työnoh-
jauksen monista sovellusmah- dollisuuksista. Työnohjauksella voidaan kehittää organisaatioita ja työyhteisöjä, vaikuttaa työter- veyshuollon ja työsuojelun muut- tuneen roolin jäsentämiseen, akti- voida koulutusten kehittämiseen, auttaa traumojen kohtaamisessa, tukea työuran alkutilanteissa ja syventää niin opettajan kuin ur- heiluvalmentajan ammatillisuutta.
Teos sisältää myös useita kiin- nostavia työnohjauksen menetel- mällisen kehittämisen kuvauksia, aina menetelmän historiallises- ta lähtökohdasta tulevaisuuden haasteisiin. Draama, narratiivi- suus, kehollisuus, kuvataiteet ja taideterapia antavat uusia mene- telmäsovelluksia työnohjauk- seen. Artikkeleissa on myös työn- ohjauksen keskiöön sijoittuvi- en käsitteiden kuvausta, kuten transferenssi-ilmiön, tunteiden ilmenemisen, hiljaisen tiedon ja monikulttuurisuuden.
urheiluvalmennuksesTa monikulTTuuriryhmiin ohjaukseen
Kirjan sisältö on rikas ja monipuo- linen. Teos antaa työnohjaukses- ta kuvan monitieteisenä, monella
tavalla toteutettavana ja useita ammattisektoreita palvelevana työmuotona. Erityisen vahva uu- tuusarvo on urheiluvalmennuk- sen ja työnohjauksen keskinäisen sisällön kuvauksessa. Samoin mo- nikulttuuristen ryhmien työnohja- uksen erityiskysymyksistä on vielä kovin vähän kirjoitettu.
Kirjan eduksi voi nostaa sen sisällön monipuolisuuden, mutta kritiikiksi artikkeleiden tasoerot.
Vahvaa tieteellistä argumentaa- tiota ja runsasta lähdekirjallisuutta on hyödynnetty Arto Kallioniemen artikkelissa monikulttuuristen työnohjausryhmien erityiskysy- myksistä. Artikkeli on sisällöltään em teemasta niin monipuolinen kuvaus, että kokenut työnohjaaja saattaisi artikkelin auttaman jä- sennyksen avulla rohkaistua ve- tämään monikulttuurista työnoh- jausryhmää, vaikkei olisi aiemmin toiminutkaan monikulttuurisuu- den kanssa.
Muita kirjan ”helmiä” ovat Pia- Maria Gardbergin kuvaus tunteis- ta työnohjauksessa. Artikkelissa pohditaan, miten työnohjaaja voi auttaa ohjattavaa omien työtuntei- densa säätelyssä ja hyväksynnässä tai jäsentää ohjattavan tunneko-
157
Näkökulmia kirjallisuuteeN
aikuiskasvatus 2’2012
kemuksia mielen joustavuuden ja tunneäly –käsitteiden avulla.
Jyrki Veistämö pohtii artik- kelissaan kokeneen työnohjaa- jan hiljaisen tiedon olemusta ja merkitystä. Työnohjaus on aina luottamuksellista toimintaa, ta- pahtuu suljettujen ovien takana ja huomattavan abstraktilla ta- solla. Tätä kontekstia ajatellen on ymmärrettävää, että työnohjaajan osaaminen on vaikeasti tunnis- tettavaa ja siksi lähtökohtaises- ti työnohjaajan hiljaisen tiedon jäsentäminen on erinomainen pohdittava teema.
Veistämö tekee työnohjaajan hiljaista tietoa näkyvämmäksi muiden muassa kuvaamalla työn- ohjaajan erilaisiin rooleihin sisäl- tyvää osaamista. Kokenut työn- ohjaaja siirtyy työnohjauksen ku- luessa joustavasti roolista toiseen ollen välillä tutkijan, opettajan, konsultin tai arvioijan rooleissa.
Näissä kaikissa Veistämön ku- vaamissa työnohjaajan rooleissa hiljaisen tiedon käyttö on erilaista.
oppimismeneTelmiä
Työnohjaajakoulutusten peda- gogiikkaa on avattu kirjoittamal- la kovin vähän. Kaarina Ranteen
artikkeli Tampereella toteutetun työnohjaajakoulutuksen kuvauk- sesta paikkaa tätä puutetta erin- omaisesti. Tutkiva oppiminen ja ryhmästä saatava emotionaalinen tuki ovat kuvatun koulutuksen rakenteellisia ratkaisuja, joilla py- ritään monipuoliseen ja syvälli- seen työelämän ilmiöiden tun- nistamiseen sekä omakohtaisten työnohjaustyössä läpi käytävien tunteiden turvalliseen analysoin- tiin. Aikuisopiskelijalle on haaste omaksua uusia teoreettisia käsit- teitä niin elävästi ja syvällisesti, että ne auttavat työnohjaajana jäsentämään aina vain monimut- kaistuvamman työelämän erilaisia tilanteita ohjattavan hyödyksi.
Artikkelissa kuvattu round tab- le -oppimismenetelmä palvelee uusien käsitteiden omaksumises- sa. Samoin erittäin mielenkiintoi- nen kuvattu menetelmä on opi- tun ankkurointi, jolla tarkoitetaan koulutusjakson jälkikäteen tapah- tuvaa reflektiivistä analysointia, jonka vuorollaan kukin työnoh- jaajakoulutettava toteuttaa suul- lisesti ryhmän sosiaaliseksi pää- omaksi. Tämä menetelmä edistää sekä yksilöllistä että kollektiivista oppimista.
Työnohjausmenetelmällisistä artikkeleista haluan nostaa erityi- sen ansiokkaina esille Annukka Häkämiehen kuvauksen draamas- ta työnohjauksessa. Artikkelin monipuolinen sisältö ja runsas lähdemateriaali antavat vakuutta- van kuvan em menetelmän sovel- lusarvosta. Samoin Satu Hintikan artikkeli trauman kohtaamisesta työnohjauksessa on seikkaperäi- nen kuvaus trauman kokonais- valtaisesta kehollisesta kokemuk- sesta. Artikkelin rikas lähdekirjal- lisuus auttaa lukijaa tutustumaan aiheeseen vielä syvällisemmin.
Vaikka työnohjaajakoulutus- ten lopputöistä on tarjolla useita toimitettuja artikkelikirjoja ja vaik- ka tässä arvioimani teos sisältää eri tasoisia artikkeleita, olen silti vakuuttunut siitä, että kirja mo- nipuolisuudessaan toimii hyvin niin työnohjaajaksi kouluttautuvi- en oppimateriaalina kuin jo alalle valmistuneille täydennyskoulu- tusmateriaalina.
Soili Keskinen
kasvatustieteen professori työnohjaaja ja työnohjaajien kouluttaja
Rauman opettajankoulutuslaitos Turun yliopisto
