• Ei tuloksia

Vanha puu, vahvat oksat näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Vanha puu, vahvat oksat näkymä"

Copied!
5
0
0

Kokoteksti

(1)

Elore (ISSN 1456-3010), vol. 25 – 1/2018. Julkaisija: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry.

Elore (ISSN 1456-3010), vol. 25 – 1/2018. Julkaisija: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry.

Vanha puu, vahvat oksat: SKTS:n 80-vuotisjuhlaseminaari (Helsinki 1.12.2017)

Raportti Tuomas Hovi

S

uomen Kansantietouden Tutkijain Seura perustettiin vuonna 1937. Seuran 80-vuotisjuh- lan kunniaksi järjestettiin Helsingissä joulukuun ensimmäisenä päivänä juhlaseminaari

”Mitä vanhempi puu, sitä kovemmat oksat”. Seminaari alkoi seuran puheenjohtajan Tiina Sepän avaussanoilla. Seuraavaksi Tiina Seppä ja dosentti Jyrki Pöysä puhuivat vuodesta 1937 ja Suomen Kansantietouden Tutkijain Seuran alkuvaiheista. Suomen Kansantietouden Tutkijain Seuran perustamiseen liittyy paljon epäselvyyksiä ja tarinoita, joita osiltaan väritti 1930-luvun poliittinen ilmapiiri. Oliko kyseessä poliittinen teko 1930-luvun hengessä vai eri tutkijoiden henkilökemioista johtuva tapahtuma? Oman lisänsä seuran alkuvaiheen hämä- ryyteen tuo seuran paperien katoaminen. Lopputulemana Sepän ja Pöysän esitelmälle oli, että Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ”perustettiin koska seura perustettiin”.

Pöysän ja Sepän jälkeen FT Juhana Venäläinen Itä-Suomen yliopistosta puhui taloudesta otsikolla ”Velka, vastuu ja ”talouden tosiasiat”. Juhana Venäläisen esitelmä käsitteli viime vuosina politiikassa ja mediassa käytyä velkapuhetta ja etenkin velkapelkoa politiikkaide- ana sekä sitä ”miten arkiset, usein ääneen lausumattomat käsitykset kestävän taloudenpi- don ehdoista tukevat poliittista argumenttia velan vähentämisen välttämättömyydestä”.

Aineistona hänellä oli vuonna 2015 suomalaisista verkkomedioista (Hs.fi, Iltalehti.fi, MTV3, Kaleva) kerätyt uutiskeskustelut. Aineistoa kertyi yhteensä 10 artikkelia ja 1060 kommenttia.

Artikkelit käsittelevät pääministeri Juha Sipilän puhetta, valtion velkaantumista sekä julki- sen talouden tasapainoa yleisemmin. Aineiston pohjalta taloutta kuvattiin joko neutraaleina tosiasioina, moraalisena vastuunkantamisena tai politiikan reunaehtoina. Yhteenvetona Venäläinen katsoo, että puhe velkapelosta ja velkapelon rationaliteeteista vetoavat sellaisiin moraalisiin ominaisuuksiin kuin riippumattomuuteen, vastuullisuuteen sekä totuudessa ja lupauksissa pysymiseen. Etenkin Sipilän puheessaan käyttämä kuvaus valtion velkaantumi- sesta ”miljoona euroa tunnissa” oli tehokas, sillä ”se kykenee tehokkaasti aktivoimaan sellai- sia syvään juurtuneita – ja myös kansalliseen kertomukseen sisäänkirjoitettuja – moraalisia logiikoita, joita kuulijan on vaikeaa vastustaa”.

(2)

Elore (ISSN 1456-3010), vol. 25 – 1/2018. Julkaisija: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry.

Elore 1/2018: Tuomas Hovi 175175

Seuraavaksi Itä-Suomen yliopiston perinteentutkimuksen professori Pertti Anttonen puhui yhtenäiskulttuurista, puolustuseetoksesta ja rasismista. Anttonen käsitteli esitelmässään sitä, miten käsitystä Suomen yhtenäiskulttuurista on rakennettu etenkin erilaisten uhkaku- vien ja niitä vastaan rakennetun puolustuspuheen avulla. Anttonen pohti asiaa monipuoli- sesti peilaten käsityksiä yhtenäiskulttuurista ja sitä alleviivaavasta puolustuspuheesta mm.

1990-luvun EU-pelkoihin, Juha Sipilän pääministeripuheeseen, Martti Ahtisaaren vaalipu- heeseen, katupartio Soldiers of Odiniin ja yliopistolakiin.

Ennen kahvitaukoa oli vuorossa FT Niina Hämäläisen esitelmä. Hämäläisen esitelmän otsik- kona oli ”Unohdettu teksti. Ajatuksia laulun somuudesta”. Niina Hämäläinen käsitteli esi- telmässään Kantelettaren syntyyn ja tulkintaan liittyviä ongelmia. Etenkin hän esitteli Kan- telettaren uutta, aiempaa laajempaa käsikirjoitusaineistoa, jonka työstäminen keskeytyi Lönnrotin kuolemaan (1884), ja Lönnrotin toimitustapoja eri versioiden välillä. Kahvitauon jälkeen tietoasiantuntija Riitta Koikkalainen esitteli Tieteellisten seurain valtuuskunnan ja Kansalliskirjaston yhteishanke Kotilavaa sekä puhui laajemminkin tieteellisten lehtien rahoi- tuksesta, aihe joka koskettaa läheisesti myös Suomen Kansantietouden Tutkijain Seuraa ja Elorea.

Ennen seminaarin päätössanoja Eloren päätoimittajat FT Ulla Savolainen ja FT Taija Kaarlen- kaski esittelivät viimeisintä Elorea, joka oli teemanumero. Teemanumeroksi oli valittu ”Eletty talous” ja tämä näkyi myös lehden viidessä artikkelissa. Lisäksi numerossa oli kaksi teeman ulkopuolista artikkelia. Ajankohtaisosiossa oli yksi katsaus, neljä lektiota, konferenssiraportti, seminaariraportti sekä hanke-esittely. Näiden lisäksi lehti sisälsi viisi kirja-arviota.

Seminaarin lopuksi, päätössanojen jälkeen, nostettiin malja tulevaisuudelle.

FT Tuomas Hovi toimii post doc -tutkijana Turun yliopistossa.

(3)

Elore (ISSN 1456-3010), vol. 25 – 1/2018. Julkaisija: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry.

(4)

Elore (ISSN 1456-3010), vol. 25 – 1/2018. Julkaisija: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry.

Elore 1/2018: Tuomas Hovi 177177

(5)

Elore (ISSN 1456-3010), vol. 25 – 1/2018. Julkaisija: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

www.versuslehti.fi/), joka on kolmen tieteellisen seuran (Alue- ja ympäristötutkimuksen seura, Yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen seura ja Suomen maantieteellinen

Koska ihmisen tuottama kieli on vaihtelevaa, moniäänistä ja ristiriitaista- kin, on Pöysän (2009) mukaan merkitysten ja painotusten esille saamiseksi keskeistä kiinnittää

Vuoden 1908 vuosikokouksessa hän totesi, että Suomen Maantieteellinen Seura on alusta alkaen noudattanut Topeliuksen periaatteita ja juuri ne ovat johdattaneet seuran

3 Taloustoimittajana olen tietenkin tätä tutkielmaa kommentoidessani lasikaapissa. Yritän kuitenkin erottaa Pöysän päätelmät omistani. Tunnustan heti alkuun, että Pöysän

”SOTIEMME KOKEMUKSET OSOITTAVAT” – SOTATIETEELLINEN SEURA YLEISESIKUNTAUPSEEREIDEN KESKUSTELUFOORUMINA 165 SUOMEN SOTATIETEELLINEN

Kun Suomen Sotatieteel1ine~ Seura huhtikuussa I948 jälleen kokoontui vuosikokoukseen - ensimmäiseen vuosikokoukseensa sotavuosien jälkeen - oli kymmenen vuotta kulunut

Seuran sihteeri on ollut toimikunnan puheen- johtajana vuoteen 1996 asti, josta eteenpäin toimi- kunnan puheenjohtajana on toiminut Suomen edus- taja IUFROn International

Toinen ratkaiseva perusidea oli se, etta suomen kielen kehittamiseen ja vaalimiseen oli tarkoitus uuden seuran avulla saada vastuullisina mukaan kaikki sellaiset