Luonnontieteiden opetuksesta

(Lähetetty.)

Luonnontieteiden opetuksesta

kansakoulussa.

(Jatkoa62^mvoon.)

Mutta joka

tässä

^puheena

olewassa aineessa

^jäi

kokouksessa

^{puhujilta tyyten} mainitsemalta, niin oli

se:

sopiiko uskontoa käyttää luounontictcen op- pitunnitta? Eli oikcimmin ^sanotti,:

woisito

^luon-

»ontieteitä ^ja uskontoa millään lailla ^yhdistäätoi-

siinsa ?/los

^kerran pyydetään jotaki oppi-ainetta

kansan suosioon

^ja

^halaitaan siltä

^{cnimmistön hy-}

wätsymistä, niin on

wälttämätöinta

^tietää

ensin syy, miksikä

^{jotaki ainetta moititaan, ja toiseksi,}

miten moittcellineu

kohta

^muutctaau

moitteettomaksi.

Edellä olemme ^jo kokeneet näyttää muutamia syitä puheeua olewan oppi-aineen

halwcksnmiselle itse

^ai-

neen suhteeu, nyt on näyttäminen muodon

suhteen.

Tietysti owat nämä uskonto ^jalnonnontictcct

kaksi

eri ainetta jaowat opctettawatmolemmat eri ^ajalla

s.

^{o. tunnilla.}

^Toinen

^ci

^saa

^ryöstää

^toiseltaan

aikaa, mnutoin

siinä

^syntyy

sekasorto

^jacpäsclwyys, joka ci

sowcllu

järjelliseen opctusmcncttclöön,

se

an

itsessään selwä seikka.

^{Tyyten on toinen}

asia

siinä, _kun on kysymys:

missä suhteessa

^{owat toi-}

siinsa kaksi

eriainctta, niinpä

esim.

^{uskouto jaluon-}

nontieteet.

Tästä tckcynlyy

ihka itscstäänki

^kysy-

mys: tekeekö

kansakoulu ^uskonnolle

^{wääryyttä eli}

raskauttaako

^{opettajan omaatuntoa}

se,

jos

hän

^ai-

neiden toisiaan

likellen tultua ^ja

asiain

^{niin johtu-}

essa

^{yhdistää uskonnon ja} luonuontietect

toisiinsa?

Näille kahdelle

^erikysymykselle

haettakoon

^wastinta

kirjain tirjasta

—

_pyhästä

Raamatusta.

^Jos

katselee

^pyhän

^Raamatun erinäisiä

^{lirjoja, niinhy-}

win

wanhassa

^kun

^uudessaki

Testamentissa, niin

siellä huomaa kohta wiittcitii

^luonnosta.

Ia

^wan-

han Testamentin runohenkiset

ylewimmcit kirjeiliät tuowat

tuontuostali esiin

luonnon

moninaisnuksia.

Niinpä

esim.

^Dawid

sanoo ^Ps. 104:24. .Herra, kuinka suuret

^{ja monet owat}

sinun käsialasi?

^Sinä

olet

kaikki taitawasti

iäätänyt ja maa ^on tawaroi-

tasi

täynnä." Aiwan

mahdotonta

^{on tuoda}

^esiin

niitä Pyhän

Raamatun

paikkoja, joissapuhutaan luonnonwaltakunnaSta

todisteeksi Herran

^Majcstce.

tillisuudesta

^ja

wiisaudesta

luonnon lakien ^ylläpi-

tämisessä

^{Ia jos}

katsellaan sen

^kaikistaopettajista

suurimman

^opettajanopetusta,kun

Hän waclsi

^täällä,

niin

kohta

^{näemme, millä}

^rakkauden

ja siwcyden hengellä

Hän

puhuu luonnon

wähäisemmiStäki

^olen-

noista.

Hän ^osottaa

^{kaiken hywän ja} täydellisen lahjan antajan

Hellintä

^ja

isällisintä

huolenpitoa

wähäisemmiStäti

luontokappaleista. Niinpä

asettaa Herra taiwaallisen Isänsä

^pellon

ruohon

^waatet-

tajaksi, niin ettei Salomon ^ollut

kaikessa

^kunnias-

saan,

niinkuu yksi

heistä'

^{ja kuinka}

taiwaallinen Isä ^ruokkii

pienet taiwaan

lintusetki.

^{On muista-}

minen

^{myöski, miten}

Herra ^asetti

^jo

ensimäiset ih- miset

^paratiisia wiljelemäiin ja »varjelemaan. Ei liene epäilemistätään siitä,ettei uskonto myöntäisi luounonoppia «pettaissa sopiwissa

kohdissa

^niiitata

Jumalan ^wiisautta

^{ja hywyyttä tuntemaan.}

^Tun- nustaahan

^meidän

kristillinen

^oppimmcli

sen,

että

Ilmapurjehduksista.

Ihmisen

laweallc tarkoittawa mieli ei tyydynii»

hm luonnollisiin

kultureuwoihinsa, _milkä

hän

^on

saanut. ^Kuu

^{omat jalat eiwät}

hänestä

^näyttäneet

kyllin ^{uopcilta ja} kestäwiltä, kesytti

hän

^hewosen,

nousi sen

^selkään, laittoi wielä rattaatja reen, joi- den ^eteen

sen ^mukawasti

^{waljasti. Ja}

missä

^ei

sopinut tätä eläintä käyttää,

siellä

otti

hän sen si-

jaan palwclutscensa muita cläwiä, niinkuin^peuran ja koirau.

Mutta

^tekipä mieli wettcnkin

takaisille

maille.

Mitä

^{ncuwoksi,kun ci}

hänellä

^ollutsiipiä

^tahi

mukawiauima-keinoja? Pysyyhänpuu wedcupäällä.

Hän

^laittoi

siitä itselleen

^wcncitä,

sowitti ^niihin son<

timct, jaknnnäillä tnlku luutuiwäsyttäwältä,

laittoi alukseeusa

^purjeet, antoi tuulen

itseään

^tuuditella

aalloilla ^eteenpäin. Mutta tuuli ou oikullinen,

se

useinkaan

^{ei puhalla}

ihmisen tahdon

^{mukaau. Höy-} ryn »voiman kcksittyään

sai hän siitä

palwclijan,

joka merellä ja maalla kuljettaa

häntä hänen

^mie-

lensä mukaau

tawaroinccn tottelewammin

^{tuin en-}

tiset

palwclijansa. ^{Multa oupa}

ihmisen liikunnolla

wielä ^{ala, josta}emme ole

tässä

maininneet.

Tuo sininen

taiwaan laki majcsteetillisine aurinkoiueen, ujosti ja ysläwällisee>ti tumottawine kuinecn ^japil

koittawine

^tähtineen,

haaweellisesti muodostcttuine

harhailewine

^pilwineen

—

pitäisikö",ajatteli

ihmi

nen,

niitä läheneminen

olla minulta tykkänään kielletty!

Kohonahan

kotka uskaliaaöti ja luotta- wasti,

nouseehan

^leiwonen

iloisella ^laululla sini-

lakea kohden, ^kulkecpa wielä lyhykäiset ^{mitättömät} hyönteisettin ilmau

korkeuksissa

hää.ilojansa

hei-

Päijänne

Perjantaina 9 Ptiiwti ^Elokuuta 1878.

ilo 63.

elta4 ^m., kolmeneljännekseltä 3m., _{puolelta 2}m., _neljän-

konttoreissa:

koko »vuodelta 5 m. 64 p., kolmeneljann 82 p., neljännekseltä 1m.41^p.

—

yksityiset numerot10^p.

Ulosannetaan ^{Weilin ja ftlöös'in}kirjakaupassaIywäskylässä jokaTiistai ^ja

Per- Tilaushinnat:

^{koko wuol}

jantai-aamu,missä ^myöskinilmoituksia wastaanotetaan 10^p:stäpieneltäriwiltä.

—

nekseltä ^1m.

—

Posti Toimittajat: K. (Uöös,wastuunalainen toimittaja.

H.

^Hcllssren,

F.

Canth. ^lm.2N p., puolelta2m

Inmala.

joka

korkeudessa asuu,

_kuitcnti

_holhoo

ja ylläpitäälnonnon

waihcita. ^Luonnon

waltakunnasta

lausuuki kansa:

^,Maa tawaroincen on

suuri ^Raa-

mattu." Minnn nuelcstäni

tchdäänki

^{aiwan wää«}

rin siinä,kun tuon

suurcu

^{ja jalon}

^Mestarin kuusi

päiwää kestäwiä töitä

tutkiessa

^jätetään

mainitsc-

mata tckiä. Tästäpä onki ollut

seuraukscua se,

että

kansa

^pitää joutawana ja wicläpä Jumalasta pois wiepäuä oppi-aiucena tuon

hnwittawan

^ja lasten mielestä mitä

hauskimman

oppi-aineen. Se

wähänen

oppimis-aita,jonka nykyään wielämaatansa» ^lapset käywätkoulussa, janetiedot, joitalapsi

siellä

^saapi,

jääwätaiwan hajanaisiksi,josei

mahdollisimman

^mu-

kaan koiteta

snlattaa

^jayhdistääniitäaineita,joilla on lihtäläisyyttä

toistensa ^kanssa.

Oppilaille m

saatcttawa

kuki eri aiuc omaisuudeksi, _jonka

hän

wicpi koulusta

kotiinsa

kalliina muistona. Ei ole

silmällä

^{pitäminen ainoastaan}

hetkellinen huwi

^ai-

netta opcttaissa, waan on tarkoin

katseltawa

miten

saataisiin

^{opctcttawa aine woimaksi, joka}

heissä

muodostaa

sauan

täydellisessä merkityksessä

siwis-

tystä, joka ci ole ulkoluorincn, waan

sisällinen.

Jos luonnontiede elälvöstija

huolellisesti

^opetetaan,

niin woin hywällä omalla tunnolla

sanoa,

että

se

on niitä

kansatonlumme

oppi-aineita, joka

ansaitsee suurta huomiota.

Jos kristillinen

henki

^{pääsee wal}

lltscmaan

^ja uskouto saapi walaista kaikkia oppi- aiucita, _{niiu ci}

kansa suinkaan

moiti mitään.

K— ^n.

lucllcn

tanssimassa — _ia

_{minä, luonnon herra,}

jonka äly mittailee noiden

äärettömässä

^awaruu-

dessa

kiertclewicu

taiwaan

^{kappalten radat,}minäkö

olisin

tytywäinen, kun en woi,_mitä nuo järjettö- mät lnontokappaleet woiwat!"

—

Kuinka

kauwan

ihmissuku

^{ou tämän}

ioiwotutscusa

^unelmaa

tosiaan^

kin haaweksinut,

sitä

^todistaatuo tunnettumuinais- kreikkalaisten

satu

Daidalosta, _joka

itselleen

^{ja po-}

jalleen laittoi siiwct, joilla

lensi onnellisesti

^mer-

ten yli,waan poika putosi mereen ^ja

hukkui.

^Mutta

wuosituhausia

^{kului, enncnkuiu nämä}

toiwomulsct

jossatin

määrässä

totcntuiwat. Waöta wiilne wuo-

sisadau

loppupuolella oli luonnon tntkimusten^awulla

saatu

^kciuo walmiötetulsi, jolla

ihmiucu

^{woipi ko-}

hota

ilman

awaroissa

^piireissä kulkemaa,,. Tämä keino on ilmapallo.

Wnonna

^{1783, p.} elo- kuussa,

nousi ensimmäinen

^semmoinen,

Nunskalaisen

Montqolficr'ill keksimä,

Parisissa

Mars kentältä ilmaall. Jonkun aikaa

sen

^jälkeen

rohkcniwat ^Pi-

latre de

Nozierc

^ja

markiisi

^{d'Arlandcsnoustamu-}

kana

waarallisellc

retkelle. Sen verasta on tuon^

tuostakin tehty kokeita

samaan ^suuntaan.

^Näislä

emme

tässä mainitse sen

^enempää.

Selitämme ainoastaan muutamalla

sanalla

^il-

mapallon

rakennuksen

^ja

manitsemmc ^sillä

^purjeh-

tiessa

tarwittawia ^{tärkeämpiä} kapineita. Ilmapal- loa

katsellessa

^wctää

kohta sen kaksi osaa

^katsojan

huomiota

^puoleensa:

kaasulla

^täytetty,tiwiistä kan taasta tehty ^pallo ja

siihen

^köysilläkiinnitetty,^pa- jun

tahi

^{muista kcwcistä}

wcsoista

^tehty

suuri

^koppa

eli

kehä

(muukalaisella nimellä: gondoli), jossa matkustajat istumat. Syy,

minkätähdcn

^ilmapallo

nonsce

^{ja wielä nostaa}

sangen suuria

^painojamu-

kanaan, on

sama

^luin

^se, minkätiihden

^{puun pala-}

nen

tahi

^{muu wcttä}

keweämfti

^{aine sywyydcstä}

nousee ^wcdcn'

^{pinnalle ja jääpiainoastaan}

^sen

^wer-

ran alle, milltä kappaleen omapaino woipi^poistaa wcttä altansa;

syy

_on

siis

tasapainon laki

.Ilma-

pallo täytetään kaasulla, mikä on ilmaa ^kcwcämpi (ennen aikaan wetykaasulla,mutta nykyään

hiili-

wetykaasulla,kun jälkimmäinen aine tulee

halwcm-

maksi). Ilma^painollaanpnscrtaa

itscäl ^sä

^kcwcäm-

mällä

kaasulla

^{täytetynpallon}

nousemaan _sitä suu-

remmalla ^woimalla, mitä cncmmäll

kaasna

^pallossa

on ja mitä

wähemmän siihen

^{on painoa}kiinnitetty.

Ilmamatkalle

lähteissä

^otetaan

scntähdcn ^waraksi useita

hictapussia mukaau,joiden tyhjentämälläwoi^

daan estää ilmaluiwaa rutosti alenemasta, jos

kaasu

joslatiu syystä rupeisi pallosta _wuotamaan ja

sen kohotuswoima wähcnisi.

^{Jos taas ilma-}

pallo

tahtoo

^nonsta korkeammalle kuin purjehtijat tahtomat, on pallossa läppä eli wentiili, jonka a- waamalla woidaan ^päästää

kaasua

^{ulos ja}

wähcl:-

tää ^pallon

kohotns'woimaa.

^{Ilmalaiwan alentu-}

minen ^on erittäinkin

silloin

^{tarpeen, kun}

se nousee

scmmoisceu

korkeuteen, jossa ilma ^on niin ohutta, että hengitys käypi

waikcalsi

ja purjehtijat

woisiwat tulehtua. Kohoaminen

^{taas on}

heidän henkensä

^pe-

lastukseksi silloin

tarpeellinen, kuu

se

^likeneemaata

epätasaisilla paikoilla eli wcdcn päällä.

Ilmassa

purjehtijain

tarwitsec

^{myöskin tietää}

Nämät

wiimeiset sanat hän lausui harmaan

^{ja erin-}

omaisella

^painolla,

kumarsi sitteu Päätään

jäähywäisiksi ja läksi, jättäen

Peltolan

^perheen

suureen

hämmästykseen.

Anna oli nojannut kyynäspäänsä pöytään ja kät- kenyt kasmot

käsiinsä. Hän

^{ei mitään mirkannut,eikä}

liikahtanuttaan

^{sillä malin, kun}

isä ^suurilla

^askeleilla

astui edes

takaisin

^tmvan permannolla, ja

wilkaisi ^si-

wu mennen milloin wanhempaan, milloin nuorempaan

mänpelloille,peltoettä

siementä

^ei

ehdittäisi saada

^uu--

tiscSta

^{rupee jotenkin}

haihtumaan.

^{Tuuli kääntyi}

eilen

eteläiselle

^puolelle

—

harmiuaiucu

^{tapaus tänä}

kesänä.

^Kun

se

^{waan ei}

toisi sieltä sadetta

^enempää

kuiu

—

puhuaksemme

maamiehen mieliksi —

_juuri

hiukan

tuulista ^jo tuiwetluucidcn perunamaidentos

tutkectsi!

Tapaturma. Tänäpänä miilto

sittcu huttui

^Iy<

wästyläu pitäjään

Oramiusaarcn

^tyläu

Aisahon

rcuti

uiltaissliau hcwosta

erään Leppäwcdcn

salmen

yli. Wcttä

sillä

^paikalla ci kuulu olcmau tuimilla ajoilla

sen

^{enempää, tuin että juuri mcnccllä}

siitä

pääseekulkemaan. Nytkuuluu oleman noiu likcmmä sylen mcrran. Selästä ^pudottuaan upposi mies

tohta

^eitä

noussut.

^{Poika, joka oli mukana, mcvi}

hakemaan

^apua, mutta pudonnut, jota löydettiin

ihan samalta

paikalla, oli jo amun

tullessa

^kuol'

luuna.

Hirtloherran ^maalissa

Pihtiputaalla wiime

sun-

nuntaina

sai

^tappal.

Ätsärissä

^{si. (5. Bergroth}

28: 88, kappal.

Wihannissa

^K.

I.

^W.

Österbladh

1,129: 82, ja kappal.

Ranttilassa

A. Gummerus 2,274: ₈₃ ääntä.

Waali-aänct

Pihtiputaalla yh-

teensä

^{tckcwät 5,497: 99.}

me enr ii:ro*ta

ilmapalloa imemään kirjeitä ja ^tietoja

Parisin

^ti*

asta muulle maalle. Mukaau otettiin aina

Pari- sista

^kesyjä kirjckyyhkyisiä, jotfa ^pitkienkin matkaili päästä pafaiawat

koliansa.

Näiden siipiin

tahi häntään kiinnitettiin

sotatietoja, niin

hienosti

^kir-

joitettuja, että ainoastaan

suurennuslasilla

^niitä

»voitiin lukea. Kyyhkysistä, jolla kauwemmantin matkan ^päästä

kotinsa

^hakemat, kuitenkaan ei

het-

fiinfoan kaikki ^palanneet. Licncwätkö Saksalaiset

saaneet

tiellä niitä^ampua,wai licncwätkö^myöhäisen syksyn

sumuiset

^{ilmat ne} eksyttäneet, wai mikä lie- nee ollut,

sillä

^363:öta lähetetystä kyyhkysestä palasi ainoastaan57.

Mutta onnellisesti wihollis-

ten

saarrosten

^yli ilman kautta kuljetettujen kir- jeiden luku

nousi kaikkiansa

noin kolmeen ^miljoo- naan. Muu maa

sai siis sangen

^{hywin tietää,}

miten

Pariisin

^{laita oli, ja}

Parisiki ^sai

^jotakin

tietää ^muun maan sotayrilyksistä.

Kuhdcn

^näiden

ilmalaiwain purjehtijat joutuiwat teille tietämät- tömille

—

_hukkuiwat, jotkut jout»iwat

»vihollisten käsiin. Moen

^näistä purhjchdus matkoista, joka

btMnitä

»vaarallisimpia ja iljmcrllifimpin, taljhnnia

Kalsi sutta

^{kertoo eräs matkustaja cilcu}

^näh- neensä

Korpilahdella Maalian talon paikkeilla.

Kansakoulunhuoneilsi

Äänekoskella

Laukaaassa

on

Satatunnan"

^{mutaan Kalle}

Piilonecn

^luwan-

nut kartanon maan ja

hirret ilmaiseksi,

niin^pian kuin koulukartano tulee

tchtäwätsi.

Sitä paitse on yksityisten kesken koululle jo koottu pienempi

sum-

ma

rahaa.

Piispan

maalia Ponvoon

hiippalunnassa

tai-

detaan

saada

^pitää wielä kolmas ^kerta, sillä, niin- kuin

H. ^D.

tietää, professori

K.

G.

von

^Essen,

joka ^ynnä kontrahtiprowasti

I. ^K.

^Lämpenin

kanssa sai enimmät äänet toisessa

^waalissa, ei kuulukaan

huoliwan

^tulla

ehdolle

^pannuksi.

Huden

pesän, jossaoli 7 ^poikaista, löysimät

muutamat Pohjanmaalta wartawaStcn tulleet pc- sälchatijat alkupuolella

sumea Pälkäneen

pitäjääösä, Nuokolau kartanon mailla.

Niille, jotta omat tottuneet

suden

^{pesiähakemaan,}

tunä

esimerkki saattaa

olla oömiittaua Nämä mie-

het

^oliwat

wierailta

paikkakunnilta ja ainoastaan

ihmisten

^{puheiden johdolla} kmviivät koirien

kanssa tarkastamassa

^seutuja,

missä susia

^epäiltiinolcwa>»,

ja onnistuimat. Erittäinkin

Kcsti-Häme

^{ja Uusi-}

maa

olisiwat luullaksemme

^hymiutiu kiitollinen ala tottuneille pcsäuhatijoille. ^{Niiupä on} meille ^tcr- rottu, että jotenkin

ahtaalla

^alalla

Klihmalahdcu

ja Eräjänvcu lappclicu rajalla yhdellä»viikolla tänä

kesänä susi

^{ou repinyt}

kliusi marsaa

^ja

useita

^mul-

likoita.

Niintuin

^{cllucn olemme lausuneet,}onluul<

laksemmc

^pesänhaku tätä nykyä melkcen ainoa keino

saada susien

^luun

sauottamammaSsa määrässä

^mä

l)cncmään. Sitä

sclttähdcu

^{pitäisi mastcdcs}

huo- lellisemmin

harjoitctt.imall.

luinka

torkealla

maasia

he

^{tullointin owat.}

^Tätä tietääkseen

^täyttäwät ilmapuntaria eli barometeriä.

Kun eläwähopea ilmapuntarin putkessa laskee

sen

wcrrau, minkä ilma on kcwcämpää, ja

nousee sen

»verran, minkä ilman paino enenee, niin tietysti kun ilmaan

noustessa

^{ilman paino}

_wähcnee samassa

suhteessa, _mitä ylemmäksi ^noustaan,myös eläwä- hopea alenee

samassa suhteessa.

Tällä woidaau määrätä, kuinka

korkealla

kulloinkin ollaan*).

Maalle astumista warten ou purjehtijoilla mu kana ankkuri, kiinnitetty pitlääu vuoraan. Aulkuri lasketaan ulos ottamaan kiini maahan, kun sopi- walla

tasaisella

^paikalla

^tahootaau

^laskea

^maahan.

Nämä owat wälttämättömät kapineet ilma mat- koja

tehtäessä. ^Mitä

^muuten

suuntaan

^tulee,niin

se

^{rippuu tyttänääu} tuulista.

Kun

nämä

sangen usein

^{owat ilman} yläkerroksissa tykkänään

toiset

luin alaalla, _{niiu tulee} purjehtijain

silloin

^laskcua alempaan kerrokseen,

kulkcaksecn siinä suunuassa,

luin maasta yletessääntuulestapäättäen owat

tah-

toneet. Woito

ihminen

koskaan oppia ilmain

halki mattustaissaau laimaansa tahtonsa

^{mukaan ohjaa-}

maan

se

^onasia,jolle

tulcwaisuus

^autaa

mustauksensa.

Ilmapurjchdlikscn hyötyä on

usein

^{epäilty, ja}

tunnustaa täytynee, ctlä

se näihiu saakka

^ci

suin»

taan ole tehnyt

sitä

^hyötyä,mikä

siihen

^pantuja

kustannuksia wastaisi. Mutta toisella

^{puolen on}

huomattawa, että

se

^näyttää olewan tärkeä keino oppia_tuntemaanilmakerrostenluontoa,_tuulien

waih-

tclemistcn ja ilman muutosten syitä. Kukapa

tiesi,

mitä woittoja tieteellä

saattaakaan

^{olla, jos tiede-}

miehet

^alkawat

suuremmassa määrässä tehdä

^näitä

matkustuksia

^{tieteen hymäksi? onpa jo niillä}

saatu-

kin joitakuita seikkoja

sclwcmmälle.

Sodassa

^on ilmapurjehdusta uudempina aikoina koetettu käytännöllisiin

tarkoituksiin.

^Niinpä

esim.

»viimeisessä amerikalaisessa sodassa Richmond'in

kaupungin walloitus oli onuistuuut kenraali Mac (slcllan'ille

scntähden

^että

^hän useita

^kertoja

nousi

ilmapallossa ylös ja kiikarilla otti tarkat tiedot kaupungin waruStuskciuoiSta ^ja

siten saattoi asettaa

rynnäkkönsä

sen

^mukaan.

^Mutta

cuimmän kaikista täytettiinilmapurjchdusta

sotatarkoituksiin,

_{kun Sak}

salaiset

w.^1870pitiwät

Paris'in

^kaupunkia

saarrot

scssa.

^{Sen aikana,kuu}

suuri Pariisin

kaupunki oli tykkänäänmuunmaailmanyhteydestäsuljettu,laitct tim

sieltä ^kaikkiansa —

_ci

mähcmmän

^{kuin 65}

*) Suurin^korkeus,

mihinkä

ilmapurjehduskcrtomuksissa olemme lukeneet ^noustuksi, on wähän yli peninkulman.

Hengitys tässäkorkeudessa ^{käwi niin raskaaksi,} että toi»

nen matkustajista«eni tainnoksiin.

Halla

kuuluu wiime tiistai yönäkcskiwiikkoa

was-

taan taas käyneen

useilla seuduilla.

Niiu olemme kuulleet Kiwijärwcltä. Karstulasta, Saarijärwcltä Laukaasta,Korpilahdclta ja Iywäskylänkin pitäjääs- tä kerrottaman.

Mitään suurempaa _wahiukoa se

toti ci limc ^teyuyt, tuinettä nipistelipcruuanmarsia ja

herneitä. —

Pitkällisistä sateista

^{kerrotaanpaikot-}

tain rukiinennen aikojaau waljeuuccu jaruostccu

sitä

rumenneen waiwaamaau; mutta yleensä toimotaau

sentään

hywänpuoleista^wuotta,tuu

sateet wihdoiukin

näyttäwätlakanneen.

—

Kuhilaita ilmeStNYlchä

^encn,-

Ilmoitus

^Suomenmaan

^wiennistä

^ja

^tuonnista

wuonna

l8?7

on

wirallisesti

^{julaistu. Siitä nä-}

kyy, että wiennin

arwo w.

^{1877, waikta woin, ta»}

lan ja tcrwan wienti onkin wähentynyt, ^woittaa

edellisen

wuoden wiennin 9,027,tt92

markalla

40 pennillä, johon ^on

suuremmaksi osaksi

^syynä

suu-

rempi puutawarain ja paperin

wienti. Tuonti

^on lisääntynyt 14,207,784 markalla 41 pennillä, johon lienee syynä

se,

että

sodan

^pelosta

^tuotiin

^enem-

män

siluria,

suolaa,

sokeria,

kahwm,wiinejäjakan- kaita. Sen johdosta tullitulot owat myös

nousseet

ja woittawat,

tehden kaikkiansa ^12,701,042

^{m. 47}

p.,

edellisen

wuoden tulot 933,220

markalla

^{12 p.}

Sitä wastaan on wiennin ja tuonnin

arwo

^w.1877

siltä ^osalta,

^{mitä on toimitettu}

suomalaisilla ^lai-

woilla, wähentynyt1,939,190_nukalla41^p:llä

wicn-

nin ja 3,370,909 m:klla 68 p.lla tuonnin

osalta

wuoden 1876

suhteen.

^{Syynä on}

luultawasti se

hänen

^{neumojaan, niinknin} aina cuncu. Nnrpeasti

hän kielsi heitä

^{puhumastaasioista,joita}

ei naiset

^ym-

märrä," otti sitten

lakkinsa

^ja

läksi

^pois.

Miehen

^{epäluulo oliherätetty.}

Hän ^maiuusi

^juuri

kuin

ilmassa

jotakin, jota

häneltä tahdottiin

^{salata, ja}

se häntä ^harmitti.

^Ei

^hän hetkeäkään olisi

^epäillyt

käydä

asiaan

^{kiinniniinkuin}tuuliaispää jaratkaista

se

heti, josmaau

se olisi selma

^ja

täsitettämä

^ollut,mutta

armoituksia suorittnmaau

^ei

hänessä

ollut miestä ^eitä

hän

^niitä rakastanut. Kun

hän ^näissä kiusallisissa

ajatuksissa astuskeli maautietä pitkin, väki

hau

^kaukaua

jotakin, joka kiinnitti

hänen huomionsa

^ja

heti ^kohta sclkenimät hänen kasmonsa. Nähtämästi

^lunli

^hän

^nyt

saaneensa

^{oikein hymän tuumau.}

Esine, joka oli ^herättänyt

Peltolan

^{huomion, oli}

eräs rahtimics, joka jymäkuormineen tuli maantietä myöten, ja jonka

Peltola tiesi asuman

mämyänsä likellä.

Äkkiä päätettyään

mieleensä

juolahtaneen tuuman, pn^

huttcli Peltola

miestä, kysyi, josko tämän mielä

sa-

mana päimänä palajaisi

kotiansa

^{ja kun tämä}

siihen mastasi

myöntämällä, pyysi

hän

miestä miemään

hä-

neltä

sanaa

^M'jö

Heikkiselle.

Sanokaa mämylleni," jatkoi

hau

^{ja oli jo täy-}

dellisesti saanut entisen

mielenpouteuden takainu,että pyydän

häntä

^tnlcmaan mitä pikemmin

hakemaan

^mai-

monsa

meiltä pois, koska

hänellä

tuutuu olewauniin ikäwä miestään ja kotiaan eikä päimät pitkään woi muuta kuiu

hänestä

^puhua.

Nähtäwästi

^{tulee tyttä-}

reni aika täällä pitkäksi, kuu ei

hänellä

^{ole mitään te-} kemisiä ja

hän

^kaipaa

sentähden ^tawallisia

^toimiaan.

Ehkä hän

^{nyt kuitenkin}

^tahtoisi

^olla

ensi sunnuntain

yli, jolloinmeillä wietetään piika-Annan häitä, ja

so-

tyttäreensä ja milloin taas

waimoonsa. Peltolan

kat-

santo

oli puolittain uhkaama, puolittain

ihmettelemä.

Naisista

^{tuntui 010 niin raskaalta, juurituin}

^olisi

^uk-

konen ollut

ilmassa

^ja

ensimmäinen

^{jylinä jo kaukaa}

kumajanuut, mntta Anna teki tukalasta tilastaan ^pi-

kaisen

^lopun.

Hän ^nonsi

^{aktia ja läksi} suoraapäätä owesta ulos.

Isänsä katsoi hetken ^hänen

jälkeensä, kääntyi

sitten

toisiin ja kysyi:

Mitäs

tämä nyt on? mitä noilla

kahdella

^onkeskenään? Toiwon^tumminkin,että

"

Isä"

^keskeytti

häntä

Katri nopeasti,

älä

^toki mitään pahaa luule!

Oliha» se

^tietystiAnnasta mai- keata tawata Tommia noinäkti-arwaamatta,ett'ci

hän

sitä suinkaan

ollut aawistauutkaan."

Peltola vudisti

maltittomalla liikuunolla ^päätään, juuri kuin

olisi hau kerrassaan tahtonut

^{antaa tiedoksi,} ett'eikellään ollutoikeutta muistella wanhoja

hulluuksia.

Ia

nuorukainen

sitten"

tutki

Peltola

^taas,

mitä hän

^{niin äkkiä}

käänsi

puheensa? Ia mitä

hän siinä

tämän päiwän illasta lörpötteli?"

Katri, jonka sydän kyllä oli täysi kaikesta siitä, mitä

hän tässä suhteessa

^tiesi, koki kuitenkin

isäänsä

rauhoittua

^{ja antaa aualle} aiwan wiattomannäön. ja kuu äiti hiljaa ja wawisteu

rohkeui

^{ehooittaa,eikökui-} teukin

olisi

^{parempi myöntyä Tommintarjoomaan}

so-

wintoon, ennenkuin taas uudistaa ikäwiii riitoja naa- purin kanssa, oli

Katrikin

^puolestaan

samasta

^ajatuk-

sesta.

^Sitkeästi

hän

^{pysyi siinä, minkä}

katsoi

^oikeaksi

ja kohtuulliseksi, mutta

tässä suhteessa ^hän

^{ei ollut}

warma, josko

isänsä

todellakin oli

oikeassa.

^Annan

tähden hän

^myöskin

olisi suonut isänsä

^antamanmyö-

ten, mutta tämä ei ^tänään

suostunutkaan

^kuulemaan

6owileltll.

Novelli.

Airi

^(smilic £ctitmet)er.

Mukailemallasuomentanut 28il^jo.

(Rattoa wiime 11:1*0011.1

Hetken

waan närnät silmäykset

sähköisinä säteinä toisiaan

^{tapasiwat, mutta riittäwä oli aika ajatuksia}

waihettamaan, joita ainoastaan

he

kumpikin ymmärsi- wät. Tommi painoi päänsä

tuokioksi

alas, ja kun

hän sen

jätteen nosti, jatkoi

hän

^taas keskeytettyä^pu- hettaan, mutta tällä kertaa tykkänään

toisella

^painolla.

..Isäntä" lausui hän

ⁿⁱⁱⁿ nöyrästi ja

alamaisesti

^kuin

hänen

^oli

soweliastakin wanhaa

^{ja arw}okasta miestä

wastaan, jos kuitenkin

tahtoisitte

wielä kerran

har-

kita

asiaa

^! Kenties

woitaisiin se sowussakiu

^rat-

kaista jakamalla työ ja kulungit, ^{joka kuiteukin naa-} purien

wälillä olisi

^parhainta.

Tahdon

puolestani koet-

taa

saada isääni siihen

^{taipumaan. Tietysti ou}

^asia

pian

saatawa selluille.

Tänä iltana tulee teidän^päät- tää; tänä iltana tulee minun

saada

^tietää,

^maksaako

waiwaa rakentaa

sowintoa.

^{Kauemmin en woi enkä}

tahdo

odottaa."

Fellmanin

lahjoitus-rahasto, ^jota

hoitaa ^Raa hen

tauppascura ja jonka tarkoilukscua ^on perus-

taa

sinne

pormari- ja kauppakoulu

ruotsilla

^opetus'

kicleuä, uiin ^pian kuiu

rahasto

^{ou kasmanut mil-}

jouaksi markaksi, _teki ^alkujansa S. mrk. 289,328.

Tämä ^{pääoma on}

sen

perustuksesta eli m. 1863

lähtein

^kasmanut äärettömästi, johou on syynä ne

suuret

^{moitot, jotta} laiman rakennus.liike ^muutama

muosi

^takaperin

maassamme

^{tuotti, ja johon liit^}

keesen suurin osa rahastosta

^oli kiinnitetty. U.

T:lle ^on ilmoitettu ^että

rahastossa

miimc muodcn lopulla oli maroja S. mrk. 858,456: ^{27, joista} S. mrk. ^{l30,293: 5 oli}

osuuksitta

purjclaimoissa, S.mrk. 441,508: 65 talletuksia, S. mrk. 230,426:

57 obligationeja ^{ja loput} melkakirjoja, kiinteätä ja Waltionapu ylemmälle

kansakoululle. ^Koulu-

ylihallituksen

siitä

^tekemästä csitytscstä en

Keisa-

rillinen Scnaati ^{25 p:nä}

hcinäknuta

^{1878 apuua}

opctlajattarcu palkkaamiseksi ^lltsjocu ja Lapinscn- rakuntaan aiottuun ^ylempään

tausakouluun ^kansa- loulu-suostuntamaroista

^{määrännyt 400 n,ak.lu-}

kicu

siitä

ajasta jolloin kouln määrätyllä ^oppilas- lumulla alkaa tointansa, muosineljänneksittäin mak-

settamaksi

^Ouluu läävin räntteristä.

Maaseuduilta.

Keuruulta

elokuun 5 päimänä. (Kirje mcli

—

kk

—

_:llc Pcläjämcdellä.) Kanman olet

saanut

odottaa lukea minulta kirjettä Päijänteen pals-

toilta, mutta nykyään on ollnt niin paljon muuta

toimimista, että kynä on jontunutkokonaan

unhoh-

dutscen: ^eipä ajatutsetkaau ole lentäneet paljoa ctcmmäksi ^omaa pientä ^piiriänsä.

Kaikki

kasmullisuus

^on tänä

kesänä

^{hymin me-}

nestynyt.

Heiniä

^{tuli niin paljon, että moniin}

aikoi» ci ole

semmoista

luloa ollul ja jos _tuo kasmikunnan »vihollinen,

halla olisi

pysynyt koto- naan, tuolla pohjan perillä, "iin muudeu tulo

olisi

ollut hymä.

Jolla hcinäknuu

^{26 päiwää masten}

matkaeli

hän

^ympäri,

lähettäen sinne

^{tänne jää-}

kylmiä hengähdyksiänsä ja

siten ^turmellen

^moniu

paikoin arimmat ^tasmit, erittäin perunan ^lvarn-t, kerrotaanpa

suo-maissa

rukiitatiu turmelleen.

Sunnuntaina miimc kuuu 28 päimänä ilmoitct»

Hipirjasta

karannut. Wiime tewäänä lähetet-

tiin Wenäjältä ^{Wiipuriin passitoin} mies, joka oli

sanonut olemansa

^Oulun

^läänistä

^ja ilmoittanut mieraan nimen ^mutta Ouluun

tultuansa

^tunnettiin

oleman

rankaisulaitokscn

entinen manki Mikko Kor- kola, jota M. 1873 oli ^Miety Sipirjaan, josta oli palannut

isänmaatansa katsomaan. Hän ^{lähetetään} ensimmäisessä tilaisuudessa takaisin

^Sipirjaan.

(ö.

F,) pin hywin, jos

Heikkinenkin ^woisi

^{tulla tänne}

siksi

vniwää ^ja

sitten seuraamana

^wiedä

^»vaimonsa

kotiin."

(latk.)

Onnellinen

^{metsästyskerrotaan}

Ilmariselle ^Wal-

kealasta.

Eräs Valkealan hornin

^torppari

Isat ettei

Suonten ^laiwoja wiime

wuonna haluttu

^mis-

sään

kuljettamaan

f'an

^pelättiin

sotaa

^Englannin_3.)

kanssa.

irtainta omaisuutta rahaa. Kahdctsau

tai tymmcueu wuodcu päästä

lienee

jo

rahasto

^miu

suuri

kuiu touluu

laittamiseksi

^maaditaau

Nichtcr."

Kirjallisuutta. Hämeenlinnan

^{kaupungin kirja-}

painossa on walmistunut:

.suomalainen

^Xcatcrt-

kirjasto n.o 4. ^aantien »varrella.

Huwi-

näytclmä ^neljässä näytöksessä,

seitsemässä

^muu-

toksessa.

^{Ci.Hostrup'iumukaan}

kiriottanut

^ii.Edw.

lörmäncn. Slinta

^{60 p."}

.Jatsi

^arnna.

^{.^ivjottiß}

Ristola

^oli

metsäsikaa etsimässä

alkupuolella

Kesä-

kuuta;

aseena

^oli

hänellä mesi-hauleilla

^ladattu

haulitko.

^{Päästyään}

metsään

^tuuli

hän merkillisen

töminän

^{ja kun pääsi}

pensaan

_taa piiloon, pisti myös nalle päänsä

mcsalosta.

^Nyttös

^ukko

^apri-

koimaan miten olla kuten eleä, maan päättää

mih-

doin

onneansa

^{koettaa ja ampuu}

karhua kohden

¹¹⁾

askeleen ^päästä.

Karhu

^ci tästä tietäkseenkään,

meneehän

^{eteenpäin maan,}

hiukan kiiruhtaen

^aske-

leitaan ^ja ukko taas

vakoon

^{pötkimään.} Kotia tul-

tuaanci ullo

saa

^rauhaa,

^lcnhu

^{näetyhä pyörii}

hänen

mielessään, ja aamun tullen

lähtee

^kun

lähteekin uudestaan samoille

^maille,

huomaa meristä

^jättiä,

seuraa

^{niitä pari} kolmekymmentä askelta ja tapaa- tin

nallen scltä

^piillään

unuilemassa. Huomatak-

seen

^onko

^tuossa

^mielä

henkeä sohaisee

^{kepillä kar-}

hua

^{kylkeen, maan ci} tämä liikahda,

siinä

^makaa

!kuolleena kuin tukki.

Tarkemmin

tarkasteltua

huo-

mattiin tolme

haulia

^käyneen sydämmeen, joten

!melkein silmänräpäyksellinenkuolema oli

seurauksena Koirain kosto.

Sulkamalla omat Sawonlin- nan mutaan, ^muutamat toinen omistajat,

sitten

kun toiramcro määrättiin

maksettamaksi,

ajaneetus-

kolliset mahtinsa ^mieron

^teille.

^Nämä

^rupesiwat

kostamaan sillä, että raatelimat pahasti lammas- laumoja,mieläpä tappoimat

masitoitatin.

^Kirton-

kylän niitulla löydettiin joku miikko

sen

^perästä10

koirien ^tappamaa lammasta ja

useoita

olimat pur- reet

reisiin.

Koulutirjallisuutta.

Hra

^{K. (*.}

Holmin

^tus-

tannuksella

on ilmestynyt koulujen tarpetsi:

Walda

tal

af

^Cieero.

^Mcd förtlarande anmärfnin^ar

^ut-

ssifna af

^{dr C.} Synnerberss.

Förra

delen. Oratio- ne» «slitas XI". 178

sim.

^8:0.

Maamies N:o 20

^on ilmestynyt ja

sisältää:

Rakennuksista samiruutki-seinillä; erilaisia

^juotsut-

timia

—

Satsalainen säännöllinen

^{juoksutin; Sie-}

nien armosta ruoka-aineena;Tietoja maamme wir- lakunnista j. n. e.

Tahtoisimme

erittäintin

huomauttaa maamichi-

ämme ottamaan tarkempaa tietoa

lehden ensimmäi- sestä

kirjoituksesta,

missä

^neumotaan, miten raken-

nuksia samiruuttlscinillä ^tehdään.

^{Meistänäyttäisi}

siltä

^kuin

tulisi

^tämä rakennustapa

halmcmmaksi

tuin

tiilistä esim.

^namettoja

rakentaissa.

Kansakoulunopettajaksi Wampulassa on Vlo- kuun l p. pidetyssä

kokouksessa

^{malittu Iymäsly-}

län Scminarista miiineis temännä päästetty

kansa-

toulunopettajalotclas

laatko Wilhelmi ^Lahtinen.

(li. S.)

Kolmas

torpedowene niistä 6:sta, jotka W:m

Crichton

^{K kumpp.n}

tehtaasta Turussa

^{on tilattu}

Wenäjän

sotalaimastoa

^{Marten,lytättiin}eilen miitko

sitten mesille.

^Se

sai

^niinen Salamandra".

(Ä. P.) (N. S.) Kylpywieraita

Naantalissa

on tätä ^nykyä noin

Mikkelin oikaisulaitotsesta

^{tulee omasta pyyn-}

nöstä <i rangaistus-mankia

laitettamalsi

^Sipirjaan.

GOT

Omituinen

lnonnon ilmiö.

Kun ^hönrylaiwa Nikolai l^p. t. k. kello 12 päiwällä

lähti

^Nääwe- listä,

raiwosi siellä

myrstyntapainen tuuli, joka

wähitollcn

^{hiljeni, tun tultiin Suomen puolta lä-}

hemmäksi.

Helsingissä

sinä

^{päiwänä oli tyyni ja}

kaunis ilma hiljaisella

kaakloistuulella. Huwimat-

kustajilla täytetyllä laiwalla oli mitä

tukalin ia

Wenäjän

kustannukset ^Tuetin sodan tähden

lasketaan

tehneen

^miime

kesät.

²⁴ p. noin 988mil«

joonaa ^ruplaa. Nykyään Wenäjän ruplan armo_ei ole luin² markkaa tispenniä Tuomen

rahaa. Mutta

armattamasti Wenäjän

raha

^nyt

nousee armossa

mähitellen

^yli kolmenkin markan. Siinä tapauksessa

sotakustannusten

^määrä

^tekisi

^Suomen

rahassa

^noin

3,0W miljoonaa.

Melkoinen osa

näistä Maroista on

hankittu sillä

lamoin, että Wenäjän»valtiopankki, jota ei ole niinkuin

Tuomen

^pankki

erinänsä

^mal-

tiokassasta, maan täytetään kruunun

rahakukkarona,

on ^antanut ulos yhä enemmän

seteleitä. Huhtil.

lpäimä 1877 oli Wenäjän ^pankin

setclimäärä

?11,600M0 ruplaa, _mutta

kesät.

^{24 p. 1878 oli}

sama

^{pantti päästänyt ulos}

seteleitä ^1,154M0,0W

ruplaa. Niin muodoin

setelin-annon

^lisäys

sodan

aitana tekee 442,400,000 ^ruplaa.

Moneen Herran

Muotcen ei Wcnäjän pantti ole pitänyt tapanansa lunastaa

seteleitänsä metalli-rahalla. ^Ainoastaan ulkomaisen

^kaupan

tähden sen

tietysti täytyy myydä

mclscleitä

^eli

osoituksia

^ullomais

rahalle

^{ja ottaa}

silloin

^omat

setelinsä ^maksulsi;

^Maan

silloin se

^lukee

setelicnsä armon

^paljoa

alemmaksi

^{kuin mitä ni-}

mellinen mctalliarmo olisi, niin että nykyään

esim.

se

laskee scteliruplan

armon

metalliruplan armosta. Tiillä tawoin syntyy Wrnäjän

rahan

^al-

hainen kurssi. Seurauksena

onkin, että Wenäjän laittitäys-armoincn

metalliraha,

^hopea ja kulta, on liikkeestä ^{paennut ul}lomaille, _{eikä ole jälillä kuin}

setelit

^ja

ala-armoiset Maintoraha-t.

^{(N. S.)}

Pääwoitto

^{200,000 ruplaa,}

menäläiscn

^palkin-

tolailian arpomisesta 1 p. t. k.

lankesi

eräällekas

sorille Pietari ^Tulan

maanmiljclys-pantisia. Joku aika takaperin oli

saman

^pankin

kassörin

^apulai-

ne.i

samallaiscssa

arpomisessa moittanut 75,000

ruplaa.

Wera Hassulitsh,

^jonka ulkomaan

lehtien

^mu-

kaan joku aika

sitten

kerroimme olleen Schmeitsissä, kuuluukin

sentään

^oleman Lyssinän linnassa, _jossa

hän

^{odottaa, kunnes}

lähetetään

^{Sipirjaan. Tuo-}

mioa ei julaista, kun

siitä ehkä

^syntyisi

lemotto-

muutta.

Tutti-Huutokauppoja _tulee pidettämätsi 27 p.

elokuussa

^{Kokkolan kaupungin}

kestiliemarissa

^{ja 30}

p.

elokuussa ^Lammin testitiemarissa

lalasjiirmen pitäjäässli, joissa myl)dään kruunun

metsistä Per-

hon,

pestin

^ja lalasjärmen puisto-jaostoista yli-

muotisia tahi

^muita täytettämätsi sopiwia puita

yhteensä 4049. ^(Maol.)

ltt eitä 12

^penniä. Posti-ylihallitus on ^tehnyt

warsiu tcrmetulleen

ja tauwan kaimatun helpoilul-

scn

^postissa

lähcteltäwien

^kirjeiden

suhteen.

^Nii-

den l'2 pennin sijaan, ^joita postinhoitajat owat

saaneet

^lantaa

^maaseudun

^ja postikonttorin wäliä

kulkemista

lähetyksistä, on määrätty postilaitokselle tuleman ^U) penniä, jota Marten

tehdään erinäisiä

postimerkkejä.

Waan

niistä kirjeistä, joista jo on

maksettu

^{20 penniä kuljetusta warten}

kahden tahi

useamman

postikonttorin mälitse, _eipostinhoitajilla ole ^waltaa, niinkuin

tähän

^{asti on ollut laita, ot-}

taa mitään

erimaksua lisäksi. Kaikessa

tapauksessa ei enää

moi

^ottaakirjewaihtajilta jotka

lähettämät

kirjeitä

toisesta

^paikasta

toiseen kotimaassa,

enem- pää kuin 20^penniä. (Kuten ^tunnettu,_oli ^postin- hoitaja oikeutettu mälisti ottamaan yksinkertaisesta kirje-lähetyksestä 32 penniä).

—

_{Tämä muutos}

toimeen pannaan

kuitenkin

^masta tuleman muoden lcskipailoilla, niin kertoo

K:ku.

«eisarillHtß

Majesteetin

Armollinen

<«K Luommwaan

^Säätyjen

matsaakscnsa

^ottamasta

iuostllutawcrosta wuodclta 1878 ^ja

seuraamilla wuosilta

1882 wuodeu ^loppuun asti on ilmestynyt painosi. Otamme

siitä ^lehteemme

⁴

ensimmäistä

1 § Suomen kansalainen, jonka puhdas muo-

tumen tulo

nousee

^wiittä

^sataa

martlaa korleam paan ^määrään,

maksaa tulo-suostuntaweroa

^,eu

raamaiu

perusteiden mukaan:

1

tsi valita ^lullalla

^wiittä

^sataa

^{markkaa ma-}

t,cnn:'ästä ^tulosta, tultakin sadalta, ^jotamenee wil- dcn

sadau

^markall ylitse, neljäwiidcnncsla^,adalla;

'>tsi Kahden tuhannen

^wiidcn

sadan

^martan

luista

^ja

siitä

^päälle aina wiitcen

tuhautccn

^mart- tacm ^asti,koko määrältä^neljä

»viidennestä

^sadalta;

3:ksi.

^{Siilä päälle ja} aina tlimmenccu

tuhalttecn

marttaau asti, ^{yhden sadalta;}

sekä

4:tsi.

^Kymmenen

^tuhatta

^markkaa

^Mlrcmmasta

tulosta yhden ja yhdcu

wiidenncksen sadalta.

'> §. Ulkomaalainen, joka

maassa asuu

^yhdcu

wuodcu

tahi ^kaucmmiu. maksaa ^siitä

^{tulosta,jonka}

hän sinä

aikana täällä ^woipi hanklla, tulo-,uos- luntawcroa yhtäläisten pcruSteidcu ^{mukaan, luin} maan ^omille

asukkaille

^on

^woimassa.

3 §

Osake-

^jc pauM.yhtiöidcu, ^joiden

saannot csimalta

^on mahwistannt, ^tulee

maksaa

^{yllä maa-}

rätty

saostuntamcro

^{wuoden puhtaasta mmtosta,}

selin

^oia

siihen

^{luettuna, joka pannaan yhtlon wa-}

rarahaötoon tahi muutoin

jääpi yhtiöosa

snsomaan.

Ulkomaalaiset makuutus-yhtiöt

maksamat

^yhtalmscn

suostuntamcron liikkeensä

^tulosta Suomcumaassa

asiamiehen ilmoituksen

^mukaau.

4

Puhdas

^{tulo ou}

se

^{säästö, ,otalyulyy kuu}

jollakinhenkilöllä

oleman kiinteän

tahi

^{irtaimen paa} oman ^{wiran, liikkeen}

tahi

^työnteon

rahaksi

^aste-

luista tuotteista

sekä

^muusta lisäyksestä

hanen omaisuudelleen

perinnön, testamentin cll ^{jallliaau^}

uön sukukartanon, löytökalxn.pensionin, armomuo-

dcu y. m. kautta luctaau ^pois ei

aiuoastausa

^muo-

luiset

kunnossapito- ja käyttö-tuluuqit, työpalkat,

weltain

^{korot, eläkkeet y. m., waan myöskinkaikki}

waltiolle, kirkolle

tahi

^{kunnalle mencmät}

maksut,

olkootpaminkä

nimiset

^ja

laatnset

^{hywänsä. Sitä}

mastoin

ci

saa

mitään lukea pois

suostuntamcrol lisen

^ja

hänen

^perheensä clantoknslannuksitsi, joi-

hin

^{on luettama asunto, kutakin}

itseä

marten pide-

tyn palwclus mäen ^{palkat ja} elatus ^ja mikä

sii- hen

^{moidaan mcrrata. Ei}

saa

^{myösläänlukea mi-}

tään pois niiden kustanuusteu törmäämiseksi, ^jotka

suostunta-mcrollinen, liikkeensä

laajentamista mar-

ten, on pannut koneistu,

uusiiu

rakennuksiin,»udis- wiljclyksiin^ynnä

muuhun semmoiseen.

^Saadntjako-

oslludcl scmmoisisla

^yhtiöistä, jotka 8 §.n mu-

taan ^omat

suostuntameron

^{alaiset, eroitctaan kni}

lenkin pois, ^kun yhdysmicstcn yksityisiä tuloja lasketaan.

Muistutus.

^{Siihcu, mitä} työpalkkoiua^pois- luctaan, saapi lukea myös

senkin

^{lyönhinnan,joka}

yhteisen

kansan

^täysi

kasmniset

^ja

henlimerolle

^pan<

nut lapset mauhempainsa hymätsi tekemät.