• Ei tuloksia

Turismi työnä näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Turismi työnä näkymä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

96

Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 1/2010 (8. vsk.)

TURISMI TYÖNÄ

Jarno Valkonen & Soile Veijola (toim.) Töissä tunturissa.

Ajatuksia ja kirjoituksia matkailutyöstä.

Rovaniemi, Lapin yliopistokustannus 2008. 129 s.

Töissä tunturissa -kirja on Suomen Akatemian rahoittaman Turismi työ- nä -tutkimusprojektin julkaisu. Yhtenä aineis- tonkeruumenetelmänä projektissa oli Lapin tu- rismityöläisille suunnattu kirjoituskutsu. Matkailu- alan sesonkityöläiset eivät taida olla innokkaita kir- joittajia, sillä kirjoituksia saatiin vain kymmenen.

Kirjan esseemäisessä pääluvussa tutkijaryhmä analysoi väljästi kirjoitusaineistoa yhteiskun- tateorioihin ja turismi- sekä palvelu- työn tutkimuksiin viittaillen. Kirjassa julkaistaan myös osa kirjoituskutsun niukasta sadosta. Myös matkai- lutyön määrät ja jakaumat saavat oman lyhyen lukunsa. Tilastot ker- tovat, että yli 60 prosenttia Lapin matkailuyritysten työvoimasta on sesonkityöntekijöitä. Juuri työn kau- siluonteisuus lyhyine, määräaikaisine työsuhteineen vaikeuttaa matkailu- työn vuositilastointia. Matkailutyön volyymin mittaaminen saati töiden monenlaisten sisältöjen tavoittami- nen on hankalaa.

Tutkijat etsivät Lapin matkailu- työstä toisaalta palvelutyön yleisiä piirteitä, toisaalta ympäristöstä ja toimialasta seuraavia erityispiirteitä.

Matkailutyön vastinparina kummit- telee perinteinen työ, vakiintuneet työt, tehdas- ja toimistotyöt. Edellä luetelluista töistä matkailutyön väi- tetään eroavan esimerkiksi seson- kiluonteisuutensa ja työskentely- ympäristönsä suhteen. Yhteistä löydetään agraariyhteiskunnan työn sisältöjen kanssa. Tuntuu siltä, että tunturitöissä todella on oma- lakisuuttaan ja ominaispiirteitään.

Niiden ympärillä pyöritään, mutta niistä ei vielä tässä jutussa oikein kunnolla saada kiinni.

Luen tutkijoiden tul- kintaosuutta mielekkäiden tutkimusnäkökulmien ja sopivien käsitteiden et- sintänä. Kirjoitusaineisto ryhmitellään neljäksi tee- maksi: vuodenkierto, pro- testanttinen etiikka, työn imago ja emotionaalinen työ. Luulen, että vuoden- kierto, sääolosuhteet tai maantieteellinen, fyysisen ympäristö ovat merkittä- viä työnteon ehtoja. Ne ovat – globaalin talouden tai paikal- lisen sosiaalisen järjestyksen ohella – osin vaihtuva, osin kiinteä rakenne, johon Lapin turismi väistämättä kiin- nittyy. Niistä on saatu irti harmillisen vähän. Ilmeisesti kirjoitusaineisto ei tarjoa kovin paljon aineksia näiden teemojen analyysiin. Kenties niitä ei myöskään osata käsitellä sosiaalisina faktoina, vaan ne jäävät luonnontie- teellisiksi lainalaisuuksiksi?

Sympaattisen pokkarin lukuja rytmittävät Soile Veijolan ja Seija Tuulentien ottamat valokuvat. Työn tutkijalle pieni, nätti kirja tarjosi lu- kuiloa ja virikettä, tuoreita avauksia ja käsitteellisiä oivalluksia.

Silva Tedre

kirjasto

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Toivokaamme että uudet tieteen ja taiteen edistämiseksi luodut organisaatiot, joista toinen edelleen kantaa Suomen Akatemian velvoittavaa nimeä, tulevat - niin kuin nykyinen

Suomalaisten nuorten arki on monikielistä hyvin monista syistä: mediasta kuulee mo- nia kieliä, turismi tuo tullessaan vieraita kieliä, nuoret itse käyttävät suomen kielen

Työssä oppimisen sijaan meidän olisi ehkä syytä puhua pikemminkin työhön oppimisesta sekä aivan erityisesti työpaikalla, työelämässä ja työmarkkinoilla toimimisen

Romanialaisessa kansanperinteessä Vlad Seivästäjästä ei myöskään käytetty nimeä Dracula, vaan Vlad Seivästäjä, ja Romaniassa nimi Dracula onkin yhdistetty nimenomaan

Useammat niistä ovat syntyneet Suomen Akatemian rahoittaman yrityksen teorian yhteistyöryhmän pii­.. rissä tapahtuneista poikkitieteellisistä keskusteluista ja niiden

Monet maantieteilijäkollegat ovat kuluneen vuo- den aikana kyselleet minulta Suomen Akatemian luonnontieteellisen toimikunnan toimintamalleis- ta, rahoituspolitiikasta,

Friedman innoitti paitsi Beckerin, arvat- tavasti myös poikansa David Friedmanin työ- tä.. David Friedmanin kirja Hidden order (1997) voidaan nähdä yhtenä

Sutinen tuo esille tutkimuksiin pohjautuen, että matkailua käytetään oman identiteetin määrittämiseen, jolloin sitä voi käyttää ihmisten määrittämiseen