Jouppilankeitaasta ei ole merkintää Satakunnan seutukaavassa eikä Pirkanmaan 1

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO

Nro 80/2008/4

Dnro LSY-2004-Y-342

Helsinki Annettu julkipanon jälkeen

16.7.2008

ASIA Jouppilankeitaan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Karvia ja Parkano.

LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL 22

40101 JYVÄSKYLÄ

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Jouppilankeidas sijaitsee Karvian kunnan Suomijärven kylän ja Par- kanon kaupungin Vuorijärven kylän alueella noin 9,5 km Karvian kunnan keskustasta itään. Jouppilankeidas on uusi turvetuotanto- alue. Hankealueen pinta-ala on 65,5 ha, josta tuotantokelpoista alu- etta on 53,2 ha.

HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO

Vapo Oy on 2.12.2004 ympäristölupavirastoon saapuneella ja sit- temmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Jouppilankeitaan turvetuotannolle ja lupaa johtaa vesiä toisen maalla sijaitseviin ojiin.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentti

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) -kohta Vesilain 10 luvun 6 §

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 5 c) -kohta

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE

Jouppilankeitaalla ei ole aiempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastet- tavia päätöksiä. Hakija omistaa koko tuotantoalueen.

Jouppilankeitaasta ei ole merkintää Satakunnan seutukaavassa eikä Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa.

TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila

Jouppilankeidas kuuluu konsentrisiin keitaisiin, ja sen pääasiallinen suotyyppi on rahkaneva. Jouppilankeitaan suunnitellusta tuotanto- alueesta 10 ha on metsäojitettuna ja loput on ojittamatonta suota.

Ympäröivien alueiden tehokkaan ojituksen vuoksi Jouppilankeidas on kuivahtanut jonkin verran, eikä aluetta voi pitää luonnontilaisena.

Kasvillisuus on lähinnä mätäspintaista. Ruskorahkasammal muodos- taa lähes yhtenäisen kerroksen. Kenttäkerrosta luonnehtivat tupas- villa ja variksenmarja. Myös lakka on melko yleinen. Kaakkoislaidas- sa on pienehkö rahkaräme. Varsinaisista suon linnuista Jouppilan- keitaalla pesivät ainakin niittykirvinen ja kapustarinta.

Asutus ja maankäyttö

Jouppilankeitaan lähiympäristö on pääasiassa suo- ja metsäaluetta.

Pohjoispuoliset alueet ovat ojitettuja suoalueita, jotka ovat Metsän- tutkimuslaitoksen koealueina. Suunnitellun tuotantoalueen etelä- ja itäpuolella on vähäisessä määrin peltoa. Suon eteläpuolella on Tuo- hisalon kylätaajama, jonka ympärillä on peltoalueita. Alle 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta sijaitsee viisi asuttua kiinteis- töä, joista lähimpiin on matkaa noin 200 – 300 m. Tuulenkylä – Alk- kia -paikallistie kulkee suunnitellun turvetuotantoalueen läpi. Jouppi- lankeitaan länsi–lounaispuolella noin 1,5 km:n etäisyydellä sijaitsee hakijan Mustakeitaan turvetuotantoalue ja kaakkoispuolella noin 2,5 km:n etäisyydellä sijaitsee hakijan Pohjoisnevan turvetuotantoalue.

Suojelukohteet ja pohjavesialueet

Jouppilankeitaasta lounaaseen lähimmillään noin 3,7 km:n etäisyy- dellä sijaitsee Suomijärven Natura 2000 -alue (FI0200029). Noin 4 km:n etäisyydellä Jouppilankeitaasta länteen sijaitsee Rastiaisnevan (FI0200156) ja itään Raatosulkonnevan (FI0336007) Natura 2000 -alue. Jouppilankeitaan koillispuolella oleva Alkkianneva kuuluu soi- densuojeluohjelmaan.

Noin 3,5 km:n etäisyydellä Jouppilankeitaasta sijaitsee Latikkakan- kaan pohjavesialue (0258123).

Vesistön tila ja käyttö

Jouppilankeitaan tuotantoalueen kuivatusvedet on tarkoitus johtaa kahden laskuojan kautta Kattilajokeen, joka laskee Suomijärveen.

Kattilajoki alkaa Suomilammista, joka on laskettu umpeenkasvanut järvi. Laskuoja 1 laskee metsä- ja pelto-ojia pitkin Kattilajokeen heti Suomilammin alapuolella. Laskuoja 2 laskee Rihkaanpuroon, joka laskee Suomilammin pohjoispäähän.

Rihkaanpuron keskiylivirtaama (MHQ) laskuojan 2 liittymäkohdassa on 1,7 m³/s, keskivirtaama (MQ) 0,18 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) 0,013 m³/s. Rihkaanpuroon johdetaan ylempänä Pohjoisnevan tur- vetuotantoalueen kuivatusvedet. Rihkaanpuron vesi on lievästi sa- meaa runsasravinteista humusvettä.

Kattilajoen valuma-alue sen laskiessa Suomijärveen on 58,2 km², josta jo toimivien turvetuotantoalueiden (Pohjoisneva, Mustakeidas ja Suomikeidas) osuus on noin 8 %. Jouppilankeitaalle suunniteltu tuotantoalue tulee kohottamaan turvetuotannon valuma-alueosuutta 0,9 %. Kattilajoen keskiylivirtaama (MHQ) laskuojan 1 liittymäkoh- dassa on 4,5 m³/s, keskivirtaama (MQ) 0,47 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) 0,033 m³/s. Kattilajoen alajuoksun veden laatu on kokonai- suutena välttävä. Vesi on lievästi sameaa, hapahkoa ja erittäin rus- keaa runsasravinteista humusvettä.

Suomijärvi on matala, voimakkaasti ruohottunut ja rehevä. Järven veden laatu on välttävä ja virkistyskäyttöarvo on vähäinen. Turvetuo- tantoalueet muodostavat Suomijärven valuma-alueesta (89,8 km²) tällä hetkellä 5,8 %. Suunniteltu hankekohde tulee kasvattamaan turvetuotannon nykyistä valuma-alueosuutta 0,6 %. Suomijärven kunnostusta koskeva hakemus on vireillä Länsi-Suomen ympäristö- lupavirastossa.

Jouppilankeitaan laskuojilla ja Rihkaanpurolla ennen Suomilammia ei ole kalataloudellista merkitystä. Myöskään Suomilammilla ei liene käytännön kalataloudellista merkitystä. Kattilajokeen voi nousta ka- laa Suomijärvestä ja vapakalastus on mahdollista. Suomijärvessä on vahva hauki- ja ahvenkanta. Lisäksi Suomijärvestä saadaan madet- ta.

TURVETUOTANTO

Jouppilankeitaalla on tarkoitus tuottaa kahdella tuotantolohkolla jyr- sinturvetta ja ympäristöturvetta mekaanisella kokoojavaunulla tai ha- kumenetelmällä. Tuotantopäiviä on kesän aikana 30 – 50. Energia- turpeen ensisijaisia käyttökohteita ovat Tampereen ja Valkeakosken voimalaitokset. Ympäristöturpeet toimitetaan lähiympäristön maati- loille sekä kunnille jäteveden käsittelyyn ja kompostointiin. Tuotan- non on arvioitu päättyvän vuonna 2035.

Jouppilankeitaan turvekerroksen keskipaksuus on 3,2 m. Keskimää- räinen vuosituotanto tulee olemaan noin 26 600 m³ silloin, kun koko tuotantokelpoinen alue on tuotannossa. Alueen suunniteltu jälkikäyt- tömuoto on metsitys.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely

Jouppilankeitaan vesienkäsittelymenetelminä tullaan käyttämään sarkaoja-altaita, päisteputkipidättimiä, laskeutusaltaita ja kahta pin-

tavalutuskenttää. Laskeutusaltaat varustetaan pintapuomeilla. Las- keutusaltaista vedet pumpataan ympärivuotisesti pintavalutuskentille 1 (1,7 ha) ja 2 (1,3 ha). Suunnitellut pintavalutuskentät ovat ojitta- mattomia ja pintavalutukseen hyvin soveltuvia suoalueita. Pintavalu- tuskenttien ympärille kaivetaan eristysojat ja ojien kaivumaista teh- dään penkereet pintavalutuskentän ja eristysojan väliin. Vedet johde- taan pumppaamoilta imeytysputkella kenttien yläosaan, josta ne vir- taavat pintavaluntana kenttien alapäässä olevaan kokoojaojaan ja niitä pitkin mittapadon kautta laskuojiin 1 ja 2. Pintavalutuskentän 1 koko on 4,9 % sen valuma-alueesta ja kentän 2 koko 4,6 % sen va- luma-alueesta.

Päästöt vesistöön

Jouppilankeitaan nettopäästöt on arvioitu seuraaviksi:

Kokonaisfosfori 8 kg/a

Kokonaistyppi 300 kg/a

Kiintoaine 1 100 kg/a

Päästöt on arvioitu hakijan muiden Länsi-Suomen turvetuotantoalu- eiden tarkkailutulosten perusteella. Päästöjä arvioitaessa on otettu huomioon pintavalutuksen puhdistusvaikutus.

Pöly, melu ja liikenne

Hakemuksen mukaan pölyä syntyy pääasiassa tuotantokaudella jyr- sinturpeen tuotannossa erityisesti aumauksessa ja lastauksessa.

Pölypäästöjä voidaan parhaiten vähentää sijoittamalla aumat suojai- siin paikkoihin ja mahdollisimman kauas asutuksesta. Näkyvää tur- vepölyä voi ajoittain esiintyä enimmillään 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueelta. Pienhiukkasia voi esiintyä ohjearvoa vastaavina pi- toisuuksina noin 1 000 metrin vyöhykkeellä tuotantoalueen reunasta.

Melua syntyy työkoneista ja raskaiden kuljetusajoneuvojen liikkumi- sesta ja sitä voidaan vähentää suojavyöhykkeillä ja menetelmien va- linnalla.

Jouppilankeitaalta on kuljetusreitti työmaateiden kautta Tuulenkylä – Alkkia -paikallistietä pitkin Parkano – Karvia -maantielle nro 274.

Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa loka–huhtikuun väli- senä aikana. Kuljetuksia on keskimäärin 222 rekkakuormaa vuodes- sa.

Varastointi ja jätteet

Jouppilankeitaan tuotannossa kuluu vuosittain polttoaineita yhteensä noin 24 000 l, voiteluöljyjä noin 160 l ja vaseliinia noin 35 kg. Kukin urakoitsija säilyttää polttoaineet irrallisissa ja siirrettävissä farmarisäi- liöissä työmaan varikkoalueella tuotantoalueen luoteiskulmassa.

Jäteöljyjä arvioidaan kertyvän vuosittain 160 l, kiinteää öljyjätettä 27 kg, akkuromua 8 kg, metallia 100 kg, sekalaista talousjätettä 1 m³ ja aumanpeittomuovia 1 300 kg. Työmaalle järjestetään keräyspisteet, joihin erilaiset jätteet kerätään. Ongelmajätteet toimitetaan ongelma- jätelaitokselle ja muut jätteet hyötykäyttöön tai kaatopaikalle. Hanke- alueen jätehuoltosuunnitelma päivitetään tarvittaessa.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin

Jouppilankeitaan kuivatusvedet laskevat Natura 2000 -verkostoon kuuluvaan Suomijärveen, jonne on etäisyyttä vesitse noin 5 km.

Suunnitteilla olevaa Jouppilankeidasta lukuun ottamatta Suomijärven vesistökuormitus on ollut nykyistä tasoa jo silloin, kun järvi on otettu mukaan Naturaan. Suomijärvi on matala ja rehevä umpeen kasvava lintujärvi. Suomijärven Natura-alue sisältyy lähes kokonaan valta- kunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Lintudirektiivin liitteen I linnuista alueella esiintyvät kalatiira, kapustarinta, kurki, laulujoutsen, liro, luhtahuitti, mustakurkku-uikku, mustatiira, ruskosuohaukka, si- nisuohaukka, suokukko ja uivelo.

Turpeennosto ei vaikuta suoraan linnustoon, mutta siitä aiheutuva kiintoainekuormitus on osaltaan yksi järven mataloitumiseen ja um- peenkasvuun vaikuttava tekijä. Jouppilankeitaalta jatkossa tuleva kuormitus tulee muodostamaan vain pienen osan turvetuotantoalu- eilta tulevasta kuormituksesta kun otetaan huomioon myös se, että osa kiintoaineesta pidättyy jo Suomilammiin. Hankkeen aiheuttamat vaikutukset Suomijärven veden laatuun ja sitä kautta alueen ekolo- giseen tilaan ovat niin vähäisiä, ettei niillä ole vaikutusta lintudirektii- vin liitteen I mukaisten lajien esiintymiseen Suomijärven Natura 2000 -alueella.

Hankkeen vaikutukset eivät ulotu Rastiaisnevan Natura 2000 -alueelle pitkän etäisyyden vuoksi.

Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin

Turvetuotanto vaikuttaa maisemaan ja se voi häiritä lähinnä paikal- lista asutusta. Hakemuksen mukaan hankealueen ympäristössä ei ole yleisiä ulkoilu- tai virkistysalueita. Alueen luonne marjastus- ja metsästysmaana muuttuisi kuitenkin turvetuotannon alkaessa.

Jouppilankeitaan vuotuiset välilliset ja välittömät työllisyysvaikutukset ovat noin 7 henkilötyövuotta.

Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön

Hakemuksen mukaan Jouppilankeitaan kuivatusvedet kohottaisivat ainepitoisuuksia lähinnä Rihkaanpurossa ja Kattilajoessa. Vesistö- vaikutusten on kuitenkin arvioitu jäävän vähäisiksi.

Vaikutus kalatalouteen

Hankkeen kalataloudellisten vaikutusten on arvioitu jäävän vähäisik- si.

Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset

Hakemuksen liitteenä olevassa pölyn ja melun leviämismallilaskel- massa meluhaittojen osalta tarkastelun kohteena ovat suon kunnos- tus- ja tuotantovaiheet. Pölyn osalta tarkastelu on tehty tuotantovai- heen tilanteelle, jossa toiminta on aktiivista ja tuotanto-olosuhteet hyvät.

Mallinnuksen perusteella kunnostuksen aiheuttamat korkeimmat päi- väaikaiset melutasot ovat pinnanmuokkauksen ja kentänmuotoilun yhteydessä melun leviämiselle suotuisissa olosuhteissa lähimmän asuinkiinteistön kohdalla noin 50 dB(A). Pinnanmuokkausta tapahtuu kunnostustyön loppuvaiheessa noin kahden kuukauden aikana.

Jouppilankeitaan turvetuotannon aiheuttamat päiväaikaiset meluhai- tat ovat lähimpien kiinteistöjen kohdalla vähäisiä johtuen suon pie- nestä koosta ja vähäisestä laitemäärästä.

Turvetuotannon pölypäästöille on tunnusomaista tuotannon mukaan vaihtelevat lyhytkestoiset (muutama tunti), mutta korkeahkot pitoi- suushuiput ja pitkähköt lähes päästöttömät tilanteet. Jouppilankei- taalla on tuotantomenetelmänä mekaaninen kokoojavaunu. Tuotan- toalueelle arvioidun satokierron pituus on neljä vuorokautta. Sato- kierron aktiivisimpana vuorokautena tuotantoalueella toimii yhtäai- kaisesti kaksi konetta. Eniten lähiympäristön ilmanlaatuun vaikutta- vat työvaiheet ovat kuivan turpeen kääntö ja keräily.

Lähin häiriintyvä kohde on suon eteläpuolella noin 200 metrin etäi- syydellä. Muut häiriintyvät kohteet ovat suon etelä- ja itäpuolella noin 400 – 600 metrin etäisyydellä. Jouppilankeitaalle tehtyjen pölynle- viämislaskelmien perusteella voidaan olettaa, että ilmanlaadun oh- jearvo (120 µg/m³, 24 h) ei ylity turvetuotantoalueen lähiasutusten kohdalla. Lähimmän kiinteistön kohdalla vuorokauden keskimääräi- set turvepölypitoisuudet ovat suurimmillaan (noin 60 µg/m³) lohkon 2 keräilyn aikana tilanteissa, jolloin tuulen suunta on asutusta kohti.

Tuulen nopeuden kasvaessa pölyn sekoittuminen ja laimeneminen nopeutuvat, joten suurimmat ympäristön pölyhaitat syntyvät olosuh- teissa, jolloin tuuli on suhteellisen heikkoa ja sekoittuminen vähäistä.

Ympäristöriskit

Tuotantoalueelle nimetään palo- ja pelastusorganisaatio. Paloviran- omaisille toimitetaan vuosittain päivitetty paloturvallisuussuunnitel- ma. Hätätilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän ohjeita. Tuotanto- alueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukai- sesti.

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu

Hakemuksessa on esitetty tarkkailusuunnitelma, jossa vesistöön joutuvat päästöt lasketaan pääsääntöisesti voimassa olevan yhteis- tarkkailuohjelman mukaisesti. Tuotantoalueelta lähtevästä vedestä otetaan kahtena tuotantovuotena vesinäytteitä pintavalutuskenttien 1 ja 2 ylä- ja alapuolelta touko-, kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa. Li- säksi kuntoonpanovaiheen aikana otetaan vesinäytteitä neljä kertaa vuodessa.

Vaikutustarkkailu

Hakija on esittänyt, että vesistötarkkailua tehdään osana Suomikei- taan ja Mustakeitaan turvetuotantoalueiden velvoitetarkkailua. Hakija on esittänyt, että Jouppilankeidas liitetään Suomijoen alueella jo toi- mivien turvetuotantoalueiden kalataloudelliseen tarkkailuun. Hakija on esittänyt myös pöly- ja melutarkkailusuunnitelmat.

KORVAUKSET

Hakemuksen mukaan hankkeesta ei aiheudu korvattavaa haittaa.

KUIVATUSVESIEN JOHTAMINEN TOISEN MAALLA OLEVIIN OJIIN

Hakija on pyytänyt vesilain 10 luvun 6 §:n mukaista oikeutta johtaa kuivatusvedet toisten maalla sijaitseviin ojiin. Luvan tarve kohdistuu kuuteen tilaan. Turvetuotantoalueen kuivattaminen ei tässä vaihees- sa vaadi ojien syventämistä ja suurentamista vaan pelkästään per- kaamisen. Laskuojaa 1 on tarkoitus perata 800 metrin matkalta ja laskuojaa 2 650 metrin matkalta. Mahdollinen myöhempi perkaami- nen hoidetaan ensisijaisesti maanomistajien kanssa tehtävin sopi- muksin tai toissijaisesti luvassa määrättävässä myöhemmässä lu- pamääräysten tarkistamismenettelyssä tai vastaavalla tavalla ojitus- toimituksessa.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen

Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 §:ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Karvian kun- nassa sekä Parkanon kaupungissa varannut asianosaisille tilaisuu- den muistutusten ja muille kuin asianosaisille tilaisuuden mielipitei- den esittämiseen hakemuksen johdosta 2.2. – 6.3.2006 välisenä ai- kana.

Ympäristölupavirasto on 26.1.2006 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 §:ssä säädetyllä tavalla lausunnot Lounais-Suomen ympäristö- keskukselta, Pirkanmaan ympäristökeskukselta, Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Karvian kunnan ja Parkanon kau-

pungin ympäristönsuojeluviranomaisilta, Karvian kunnan ja Parka- non kaupungin terveydensuojeluviranomaisilta sekä Karvian kunnal- ta ja Parkanon kaupungilta. Ilmoitus asian kuuluttamisesta on jul- kaistu Ylä-Satakunta -nimisessä lehdessä 2.2.2006.

Lausunnot

1) Pirkanmaan ympäristökeskus on todennut, että Pirkanmaan osalta turvetuotannon kuivatusvesien vaikutukset rajoittuvat Rih- kaanpuroon. Rihkaanpuron veden käyttö on vähäistä johtuen melko pienistä virtaamista sekä muusta puroon kohdistuvasta kuormituk- sesta.

Pirkanmaan puoleisella tuotantoalueella ei saa tehdä ohjearvot (Vnp 993/92 ja VNp 480/96) ylittäviä melu- tai pölyhaittoja aiheuttavia toi- menpiteitä lounaan ja lännen välisillä tuulilla. Mikäli Lounais-Suomen ympäristökeskuksen puoleiselle tuotantoalueelle määrätään pölyn leviämisen tarkkailu, myös Pirkanmaan puoleinen turvekenttä on si- sällytettävä kyseiseen seurantaan.

Ympäristökeskuksella ei ole ollut huomautettavaa tarkkailun osalta.

Tarkkailutulokset on raportoitava myös Pirkanmaan ympäristökes- kukselle sekä Parkanon kaupungille. Ympäristönsuojeluun liittyvät poikkeustilanteet on ensisijaisesti ja viipymättä ilmoitettava Parkanon kaupungille ja Pirkanmaan ympäristökeskukselle.

2) Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus ei ole puolta- nut luvan myöntämistä uusille turvetuotantoalueille Karvianjoen ve- sistössä, koska hakijan turvetuotannon aiheuttama kuormitus on jo nykyisellään liian suuri vastaanottavan vesistön volyymiin ja tilaan nähden.

Suomijärven kalataloudellinen merkitys on nykyoloissa vähäinen, koska järvi on kasvamassa umpeen turvetuotannon aiheuttaman liet- tymisen seurauksena. Suomijärven tila vaikuttaa kuitenkin merkittä- västi veden laatuun Suomijoessa, jossa esiintyy luonnonvarainen purotaimenkanta. Suomijoen happitilanne on ajoittain hyvin heikko, mikä rajoittaa taimenen lisääntymistä ja kannan vahvistumista. Kala- kannan lisääntymismahdollisuuksia heikentää myös kutupohjien liet- tyminen ja umpeenkasvu, jota turvetuotanto on aiheuttanut Karvian- joen vesistössä. Karvianjoen yläosa on kalataloudellisesti erittäin merkittävä luonnonvaraisten purotaimenkantojensa ansiosta. Työ- voima- ja elinkeinokeskus on katsonut, että turvetuotannon laajen- tamiseen Karvianjoen vesistössä ei ole edellytyksiä ennen kuin toi- minnasta jo aiheutuneet haitat on selvitetty ja korjattu.

3) Parkanon kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että turvepölypäästöjä on estettävä tuotantomenetelmän valinnalla, suo- javyöhykkeiden ja suojapuuston käytöllä sekä sijoittamalla turveau- mat ja turpeen kuljetusreitit mahdollisimman etäälle asutuksesta.

Turvetuotannosta ympäristöön aiheutuvan melun määrään on vaiku- tettava muun muassa toiminnassa käytettävien koneiden valinnalla,

töiden ajoituksella, turveaumojen ja teiden sijoituksella sekä suoja- vyöhykkeillä. Vesistön suojelemiseksi on käytettävä parasta käyttö- kelpoista tekniikkaa. Turvetuotanto ei saa aiheuttaa haittaa tai vaa- raa yleiselle tai yksityiselle pohjaveden saannille ja pohjaveden laa- dulle. Mahdollisesti aiheutuvat haitat ja vahingot yleiselle ja yksityi- selle vedenhankinnalle on korvattava. Ympäristöön ei saa jättää ros- kaa, likaa eikä käytöstä poistettuja laitteita, koneita tai muita esineitä.

Turvetuotannon päätyttyä alue on siistittävä.

4) Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymä on todennut, että turvetuotantoalueilta johdettavat vedet on puhdistettava parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyväksikäyttäen ottaen huomioon puhdis- tusprosessissa myös turpeen turvegeologiset ominaisuudet. Pöly- ja meluhaittojen minimoimiseksi tuotantomenetelmille ja kalustolle on asetettava vaatimus käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tur- vetuotantoalueen sarkaojia, sarkaoja-altaita tai laskeutusaltaita ei saa kaivaa niin syviksi, että pohjaveden purkautuminen voisi tapah- tua näiden kautta. Tuotantoalueen tukikohtaan sijoitetut polttoöljysäi- liöt on sijoitettava katettuun suoja-altaaseen ja muutkin kemikaalit sekä ongelmajätteet on varastoitava siten, ettei päästöjä maaperään pääse tapahtumaan. Tuotantoalueen jätehuolto on hoidettava jäte- lainsäädännön mukaisesti.

5) Parkanon kaupungin perusturvalautakunta on antanut saman- sisältöisen lausunnon kuin Parkanon kaupungin ympäristölautakun- ta.

6) Karvian kunnanhallituksella ei ole ollut huomauttamista hank- keesta.

7) Parkanon kaupunginhallitus on puoltanut luvan myöntämistä.

Turvepölypäästöjä on pyrittävä estämään tuotantomenetelmien va- linnalla, suojavyöhykkeiden ja suojapuuston käytöllä sekä sijoitta- malla turveaumat ja kuljetusreitit mahdollisimman etäälle asutukses- ta. Ympäristöä häiritsevä melu on minimoitava muun muassa konei- den valinnalla, töiden ajoituksella, turveaumojen ja teiden sijoituksel- la sekä suojavyöhykkeillä. Ravinteiden ja kiintoaineiden pääsy vesis- töön on estettävä käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Toiminta ei saa aiheuttaa haittaa tai vaaraa yleiselle tai yksityiselle pohjaveden saannille ja pohjaveden laadulle. Turvetuotannon pää- tyttyä alue on siistittävä.

Muistutukset ja mielipiteet

8) AA Karvian kunnan Suomijärven kylässä sijaitsevan tilan Ranta- nen RN:o 3:7 omistajana on todennut, että Suomijärveä ollaan kun- nostamassa ja kaikki ylimääräinen kuormitus haittaa tätä toimintaa.

Hakija voisi vastapainoksi tehdä jotakin järven kunnostusta auttavaa.

Esimerkiksi eloperäisen eli lähinnä kasvipohjaisen materiaalin ke- rääminen järvestä ja jatkokäsittely voisi olla hyvä ratkaisu.

9) BB Karvian kunnan Suomijärven kylässä sijaitsevan tilan Koivu- mäki RN:o 26:2 omistajana on vastustanut turvetuotannon aloitta- mista Jouppilankeitaalla. Muistuttajan tilalla toimii kehitysvammais- ten perhehoitokoti ja työpaja. Pölystä ja varsinkin turpeen kuljetuk- sesta aiheutuu haittaa muistuttajan toiminnalle. Kehitysvammaisten perhehoitokodin asukkaat ulkoilevat kapealla paikallistiellä, joka kul- kee aivan muistuttajan toimipisteen vierestä. Turpeen kuljetukset ai- heuttaisivat suunnatonta vaaraa sekä pöly- ja meluhaittaa. Jos toi- minta kuitenkin aloitetaan, kuljetusten pitäisi tapahtua toiseen suun- taan Alkkian kautta.

10) Ylä-Satakunnan Ympäristöyhdistys on todennut, että Jouppi- lankeitaalla on otettava huomioon alueen merkittävät luonnonarvot ja erityisesti sen soveltuminen riekkojen soidin- ja pesimäreviiriksi. Alu- eelle ei ole tarpeellista perustaa kokonaan uutta turvetuotantokent- tää. Jouppilankeidas täyttää nykyisellään riekon korkeat vaatimukset pesimäreviiriksi ja yhdistää Alkkiannevan ja Mustalammin rantojen riekkoalueet. Kaikki olemassa olevat Jouppilankeitaan kolme reviiriä tuhoutuisivat, jos turvetuotantoalue otettaisiin käyttöön.

Hakijan vastine

Hakija on todennut 1) Pirkanmaan ympäristökeskuksen lausun- nosta, että hakemukseen liitetyn leviämismallitarkastelun laskelmien mukaan käytettäessä hankealueella suunniteltuja tuotantomenetel- miä hankkeesta ei aiheutuisi voimassa olevat ohjearvot ylittäviä pö- lypitoisuuksia tai melutasoja lähimpien asutusten kohdalla. Edellä mainittuun selvitykseen perustuen toimintarajoitteita ei ole tarpeen määrätä.

Hakija on todennut 2) Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeino- keskuksen lausunnosta, että suunniteltu Jouppilankeitaan turvetuo- tantoalue sijaitsee Karvianjoen vesistöalueen latvoilla ja muodostaa 0,02 % vesistöalueen valuma-alueesta. Hakijalla on Karvianjoen ve- sistöalueella yhteensä 16 toimivaa turvetuotantoaluetta, jotka muo- dostavat yhteensä 0,9 % vesistöalueen valuma-alueesta. Tuotanto- alueet sijaitsevat hajallaan eri puolella vesistöaluetta. Hakijan mie- lestä työvoima- ja elinkeinokeskus on yliarvioinut turvetuotannon vaikutuksia Karvianjoen vesistössä eikä luvan epääminen ole siten perusteltua.

Lisäksi hakija on huomauttanut, että olemassa olevien tuotantoalu- eiden pinta-ala supistuu jatkuvasti turpeen loppumisen myötä. Haki- jan arvion mukaan Karvianjoen vesistöalueelta poistuu vuosittain tuotannosta noin 60 – 80 ha vanhaa tuotantoaluetta eli enemmän kuin Jouppilankeitaan hankealueen verran.

Hakija on todennut 3) Parkanon kaupungin ympäristölautakun- nan, 4) Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymän, 5) Par- kanon kaupungin perusturvalautakunnan ja 7) Parkanon kau- punginhallituksen lausunnoista, että ympärivuotinen pintavalutus edustaa tällä hetkellä turvetuotantoalueiden kuivatusvesien käsitte-

lyssä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hakemukseen liitetyn le- viämismallitarkastelun laskelmien mukaan käytettäessä hankealu- eella suunniteltuja tuotantomenetelmiä hankkeesta ei aiheutuisi voi- massa olevat ohjearvot ylittäviä pölypitoisuuksia tai melutasoja lä- himpien asutusten kohdalla. Hankealue ei sijaitse pohjavesialueella ja lähimpään pohjavesialueeseen on etäisyyttä 3,5 km. Ojien tai al- taiden kaivusyvyyden rajoittaminen on tämän vuoksi tarpeetonta.

Hakija on todennut 8)AA:n muistutuksesta, että hankealue muodos- taa 0,6 % Suomijärven valuma-alueesta. Hankealueen vaikutus Suomijärven tilaan on siinä määrin vähäinen, ettei hakija ole katso- nut tarpeelliseksi esittää erillistä hakijan kustannuksella suoritettavaa kunnostustoimenpidettä. Mikäli alueella käynnistyy lupakaudella Suomijärven kunnostusta edistävä viranomaisten hyväksymä hanke, hakija on valmis osallistumaan sen kustannuksiin kuormitusosuut- taan vastaavalla osuudella.

Hakija on todennut 9) BB:n muistutuksesta, että muistuttajan kiin- teistön rakennukset sijaitsevat noin 1,5 km suunnitellun tuotantoalu- een eteläpuolella, eikä turvetuotannosta sinänsä aiheudu kiinteistölle pöly- tai meluhaittaa. Turvekuljetusten liikennemäärät ovat siinä määrin vähäisiä, etteivät ne saata aiheuttaa voimassa olevien melun ohjearvojen ylittymistä muistuttajan kiinteistöllä. Kuljetuksen ajaksi kuormat peitetään, jolloin niistä ei aiheudu pölyämistä.

Tuulenkylä – Alkkia -tiellä kulkee tälläkin hetkellä maa- ja metsäta- loudesta johtuvaa raskasta liikennettä. Hakija on tien osakas ja sillä on oikeus käyttää tietä toimintansa vaatimaan liikennöintiin. Turve- tuotannon aloittaminen lisää raskasta liikennettä tiellä ja tästä johtu- en tietä joudutaan joiltakin osin perusparantamaan. Liikennesääntöjä noudattaen turvekuljetuksista ei ole suurempaa vaaraa kuin muusta- kaan liikenteestä. Tienparannustoimenpiteet tulevat parantamaan lii- kenneturvallisuutta.

Muistuttajan vaatimus liikenteen suuntaamisesta pohjoiseen Alkkian suuntaan tarkoittaa turpeen kuljettamista pääasiallisista käyttökoh- teista poispäin. Kuljetusmatkojen pidentyminen aiheuttaa rahtikus- tannusten kasvua, tuloksen ja taloudellisuuden heikkenemistä ja lii- kenteestä johtuvien päästöjen lisääntymistä. Hakemuksessa esitetty kuljetusreitti on kokonaistaloudellisin.

Hakija on todennut 10) Ylä-Satakunnan Ympäristöyhdistyksen mielipiteestä, että suunnitellulle turvetuotantoalueelle erityisesti koh- distuvaa riekon reviirialuetta ei ole hakijalla tiedossa. Alueella voi ai- nakin ajoittain esiintyä riekkoja, koska isot suoalueet ovat riekon suosimaa elinympäristöä. Jouppilankeitaan turvetuotantoalue kos- kee pientä reunaosaa laajemmasta Jouppilankeitaan-Alkkiannevan suoaluekokonaisuudesta. Hakijan käsityksen mukaan tämän pie- nehkön turvetuotantohankkeen toteuttaminen ei uhkaa riekon säily- mistä laajalla suoalueella, jossa riekoilla riittää elintilaa.

Hakemuksen täydentäminen

Hakija on 4.7.2008 toimittanut ympäristölupavirastoon kaivannaisjät- teen jätehuoltosuunnitelman, jossa on selvitetty kantojen, kivien, mi- neraalimaiden ja laskeutusaltaiden lietteen määrä, käyttö ja ympäris- tövaikutukset.

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu

Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Jouppilankeitaan turvetuotantoon Karvian kunnassa ja Parkanon kaupungissa hake- mukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten rajoitettuna kuin lu- pamääräyksistä ilmenee. Lupa koskee noin 65,5 ha:n hankealuetta.

Ympäristölupavirasto hylkää hakemuksen siltä osin kuin se koskee turvetuotantoa päätöksen karttaliitteeseen 2 merkityllä noin 19,5 hehtaarin suuruisella alueella. Tämä alue on säilytettävä metsäisenä suojavyöhykkeenä tuotantoalueen ja asutuksen välissä.

Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle vesilain 10 luvun 6 §:n mukaisen oikeuden johtaa kuivatusvesiä CC:n omistaman tilan Haapasaari RN:o 26:4 (Suomijärvi, Karvia), DD ja EE:n omistaman tilan Reppola RN:o 26:18 (Suomijärvi, Karvia), FF:n tilan Vainio RN:o 26:13 (Suomijärvi, Karvia), GG:n oikeudenomistajien omista- man tilan Äimäkorpi RN:o 23:38 (Vuorijärvi, Parkano), HH:n omis- taman tilan Lammintausta RN:o 23:50 (Vuorijärvi, Parkano) ja II:n omistaman tilan Vainio RN:o 84:0 (Kuivasjärvi, Parkano) mailla kul- keviin laskuojiin hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti.

Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä.

Lupamääräykset Tuotanto

1) Turvetta saadaan ottaa enintään noin 33,5 ha:n alueelta.

Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet.

Vesienkäsittely

2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskenttien kautta.

Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä.

Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeu-

tusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukai- sia ja laskeutusaltaiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta sää- televät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pinta- puomit.

Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää tur- peen joutumisen ojiin.

Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdolli- simman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyra- kenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset.

Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Lounais-Suomen ja Pirkanmaan ym- päristökeskusten hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jot- ka eivät vähennä niiden tehoa.

3) Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Lounais-Suomen ja Pirkanmaan ympäristökeskusten hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Karvian kunnan ja Parkanon kaupungin ympä- ristönsuojeluviranomaisille.

4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jat- kuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännölli- sesti.

5) Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja ko- koojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistetta- va tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle.

Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön.

Turpeeseen kaivetuista ojista poistettava liete saadaan läjittää tuo- tantoalueelle.

Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheu- du vältettävissä olevia päästöjä vesiin.

Laskuojien perkaaminen

6) Tuotantoalueen alapuolisten laskuojien perkaaminen on tehtävä siten, ettei siitä aiheudu vältettävissä olevaa haittaa. Työn aloittami- sesta on ennakkoon ilmoitettava ao. kiinteistöjen omistajille. Myynti- kelpoinen puusto ajetaan maanomistajan osoittamaan paikkaan.

Päästöt ilmaan ja melu

7) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäris- töön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turve- pölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista.

Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87

§:ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.

8) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu koh- tuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiiris- sä 55 dB (LAeq) klo 7 – 22 eikä 50 dB (LAeq) klo 22 – 7. Loma- asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 dB (LAeq) klo 7 – 22 eikä 40 dB (LAeq) klo 22 – 7.

Varastointi ja jätteet

9) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisim- man vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Karvian kunnan jätehuoltomäärä- ysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsi- teltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä.

Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pak- kaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jät- teen kuljetus asianmukaisesti.

Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannais- jätteen jätehuoltosuunnitelmaa (päivätty 3.7.2008).

Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Ar- vioinnista on ilmoitettava Lounais-Suomen ja Pirkanmaan ympäris- tökeskuksille. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kai- vannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava. Lupaa on täl- löin muutettava siten kuin ympäristönsuojelulain 103 a §:n 4 momen- tissa säädetään.

10) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankka- uksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöi- den on oltava kaksivaippaisia. Polttoainesäiliöissä on oltava yli- täytönestin.

Häiriö- ja poikkeustilanteet

11) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien joh- tamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Lounais-Suomen ja Pirkanmaan ympäristökeskuksille sekä Karvian kunnan ja Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille.

12) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutus- vesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana.

13) Luvan saajalla on oltava valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinko- jen torjuntaan.

Tarkkailut

14) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö- ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti.

Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Lounais-Suomen ja Pir- kanmaan ympäristökeskusten hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun katta- vuutta.

Käyttö- ja päästötarkkailun tulokset on toimitettava vuosittain helmi- kuun loppuun mennessä Lounais-Suomen ja Pirkanmaan ympäris- tökeskuksille sekä Karvian kunnan ja Parkanon kaupungin ympäris- tönsuojeluviranomaisille.

15) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä ka- lataloudellisia vaikutuksia Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeino- keskuksen hyväksymällä tavalla. Lisäksi on tarkkailtava tuotannosta aiheutuvan pölyn ja melun vaikutusta lähiasutukselle Lounais- Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava asian- omaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi.

Tarkkailutuloksista on laadittava raportti, joka on toimitettava seu- raavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Lounais-Suomen ja Pirkanmaan ympäristökeskuksille, Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle sekä Karvian kunnan ja Parkanon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea.

Kunnossapitovelvoitteet

16) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta.

Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen

17) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 200 euroa kalatalousmaksua Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeino- keskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan.

18) Luvan saajan on osallistuttava vaikutusosuutensa suhteessa Suomijärven kunnostuskustannuksiin, mikäli Suomijärven kunnos- tushanke toteutetaan lupakauden aikana.

Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito

19) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä.

Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava ve- sienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Lounais-Suomen ja Pirkanmaan ympäristökeskukset ovat todenneet, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai ve- sienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen.

Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Lounais- Suomen ja Pirkanmaan ympäristökeskuksille. Tuotannon lopettami- sen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet pois- tettava. Kuivatusvesien käsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettä- vä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön.

Lounais-Suomen ja Pirkanmaan ympäristökeskukset voivat tarvitta- essa antaa toiminnan lopettamiseen, jälkihoitoon ja tarkkailuihin liit- tyviä tarkentavia määräyksiä.

Korvaukset

Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa.

RATKAISUN PERUSTELUT

Luvan myöntämisen edellytykset

Jouppilankeitaan turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttä- mistä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään pintavalutusmenetelmällä.

Hanke ei merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojele- miseksi Suomijärvi (FI0200029) on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon.

Tuotantoalue sijaitsee lähellä asutusta, jolle aiheutuisi kohtuutonta rasitusta tuotannosta aiheutuvasta melusta ja pölystä. Asutuksen ja tuotantoalueen välisen etäisyyden ja suojavyöhykkeiden kasvattami- seksi tuotantoalue on rajattu haettua pienemmäksi.

Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä.

Kun otetaan huomioon Jouppilankeitaan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta ei tämän lupapäätöksen mukaisesti toteu- tettuna aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellet- tyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhtei- den huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta.

Kuivatusvesien tarkoituksenmukaiseen johtamiseen on tarpeen käyt- tää toisen maalla olevia ojia.

Lupamääräysten perustelut

Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettä- väksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Lupamääräyksessä 6) määrätään alapuolisten laskuojien perkaamisesta.

Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on lupa- ratkaisusta ilmenevän tuotantoaluerajauksen lisäksi asetettu toimen- pidevelvoite lupamääräyksessä 7) ja melun osalta lupamääräys 8).

Turvepölypäästöjä syntyy erityisesti aumauksessa ja lastauksessa.

Etäisyysmääräyksellä on turvattu aumojen riittävä minimietäisyys asutukseen. Aumojen paikkoja voi olla tarpeen muuttaa lupakauden aikana. Niiden sijoittelua ei voida jättää luvan saajan harkintaan il- man rajoituksia.

Määräykset 9) ja 10) on annettu jätteiden vähentämiseksi ja ros- kaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 §:n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ym-

päristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pää- syn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys mm. polttoaineiden varastoinnista. Kaivan- naisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen syn- nyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi.

Määräykset 11), 14) ja 15) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaiku- tusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 12) ja 13). Lupamääräys 17) on tarpeen kalatalou- delle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Lu- pamääräys 18) annetaan hakijan esityksen mukaisesti. Turvetuotan- toalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 19) on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästö- jen rajoittamiseksi.

VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN

Ympäristölupavirasto ottaa 1) Pirkanmaan ympäristökeskuksen vaa- timukset huomioon luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.

Ympäristölupavirasto viittaa edellä ratkaisun perusteluissa sanottuun ja hylkää 2) Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaa- timuksen hakemuksen hylkäämisestä.

Ympäristölupavirasto ottaa 3) Parkanon kaupungin ympäristölauta- kunnan, 4) Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymän, 5) Par- kanon kaupungin perusturvalautakunnan ja 7) Parkanon kaupungin- hallituksen lausunnot huomioon luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.

Ympäristölupavirasto ottaa 8) AA:n muistutuksen huomioon lupa- määräyksessä 18).

Ympäristölupavirasto viittaa edellä ratkaisun perusteluissa sanottuun ja hylkää 9) BB:n vaatimuksen hakemuksen hylkäämisestä. Tur- peen kuljetusreitistä määrääminen muistutuksessa tarkoitetulla tiellä ei kuulu ympäristölupaviraston toimivaltaan.

10) Ylä-Satakunnan Ympäristöyhdistyksen kirjelmä otetaan huomi- oon mielipiteenä.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo

Tämä lupa on voimassa toistaiseksi.

Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59

§:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvon- taviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.

Lupamääräysten tarkistaminen

Luvan saajan on viimeistään 31.7.2018 jätettävä ympäristölupaviras- tolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan rau- keamaan.

Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästö- jen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purku- vesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta se- kä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäris- tönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vä- hentämiseksi.

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami- sesta, on ympäristönsuojelulain 56 §:n mukaisesti noudatettava ase- tusta.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Uusien tuotantoalueiden kuntoonpano saadaan aloittaa tämän pää- töksen saatua lainvoiman.

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 67, 90 ja 100 §

Vesilain 10 luvun 6 § Jätelain 4 ja 6 §

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Tämän päätöksen käsittelymaksu on 2 940 euroa.

Maksu perustuu ympäristöministeriön asetuksen ympäristölupaviras- ton maksullisista suoritteista (1238/2003) 2 §:ään ja asetuksen liit- teen maksutaulukon kohtaan turvetuotanto: tuotantoalue 30 – 300 hehtaaria.

MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valitta- malla.

Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta

3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma

Johanna Juvonen

Jukka Leinonen Heikki Penttinen

Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristö- neuvos Johanna Juvonen sekä ympäristöneuvokset Jukka Leinonen ja Heikki Penttinen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Johanna Juvonen.

JJ/sl

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muu- tosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta va- litetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän pää- töksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy15.8.2008.

Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinym- päristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuoje- luviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta

- valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttu- vat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi)

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan

- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai- semmin toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi- tys asiamiehen toimivallasta

Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä mää- räajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liittei- neen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä mää- räajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot

käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki

puhelin: 020 490 121 (vaihde)

telekopio: (09) 726 0233

sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden- käyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

KARTTA

Turvetuotanto on kielletty vinoviivoitetulla alueella.

JOUPPILANKEITAAN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Käyttötarkkailu

Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkai- lusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan.

Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä teh- dään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä pääs- tö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille.

Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot:

- tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä

- ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja –paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen

- vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista

- laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset

- mittapatojen ja –laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli

- muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet

- kaivannaisjätteiden lajit, määrät, varastointi ja siirrot - näytteiden ottoajat

- aumojen paikkojen muutokset

- pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot

- muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely

Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Kuntoonpanovaihe

Virtaama mitataan kuntoonpanotöiden aikana päivittäin.

Vesinäytteet otetaan laskuojasta 1 ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen seuraa- vasti:

kuntoonpanotöiden aikana ja kesä-lokakuussa 1 kerta /2 vk kevättulvan aikana (yleensä 15.4.-15.5.) 1 kerta/ vk marras-huhtikuussa (kun töitä ei tehdä) 1 kerta/kk.

Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonais- ja ammoniumtyppi, kemi- allinen hapenkulutus ja pH.

Tuotantovaihe

Vesinäytteet otetaan laskuojaan 1 johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesi- näytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis-toukokuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu) kahden vuoden ajan tuotannon aloittamisen jälkeen ja kahden vuo- den ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton

ja pH.

Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotan- toalueen virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja.

Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tu- kena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotanto- alueelta aiemmin mitattua tehoa.

Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, koko- naistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisen tuotantoalueen lohkon päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta-alojen suhteessa.

Raportointi

Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäris- tönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö- ja päästötark- kailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ym- päristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennes- sä.

Laadunvarmistus

Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.