Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kasvinsuojelu- aineista sekä laeiksi kemikaalilain ja rikoslain 44 luvun 1 §:n muuttamisesta
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kasvinsuojeluaineista, jolla kumottaisiin vuonna 1969 annettu torjunta-ainelaki. Uu- della lailla selkeytettäisiin kasvinsuojeluai- neita ja niin sanottuja muita torjunta-aineita koskeva lainsäädäntö. Laki sisältäisi nykyi- seen tapaan kasvinsuojeluaineiden markki- noille saattamista koskevassa neuvoston di- rektiivissä edellytetyt vaatimukset kasvinsuo- jeluaineiden markkinoille saattamiselle. Li- säksi ajanmukaistettaisiin lain noudattamisen valvontaa ja hallinnollisia pakkokeinoja kos- kevia säännöksiä.
Esityksellä lakkautettaisiin torjunta- ainelautakunta. Kasvinsuojeluaineiden hy- väksymisestä päättäisi Elintarviketurvalli- suusvirasto, joka ennen päätöksentekoa kuu- lisi tarpeen mukaan muita asiantuntijaviran- omaisia ja -laitoksia. Kasvinsuojeluaineiden hyväksymiseen liittyvästä veroluonteisesta maksusta luovuttaisiin, ja viranomaisten suo- ritteista valtiolle perittävä maksu määräytyisi
valtion maksuperustelain mukaan. Pieni- menekkisten kasvinsuojeluaineiden saata- vuuden turvaamiseksi laissa säädettäisiin nii- den hyväksymisestä perittävästä alennetusta maksusta.
Kemikaalilakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että nykyisin torjunta-aine lain- säädännön perusteella hallinnoitavat niin sa- notut muut torjunta-aineet siirtyisivät kemi- kaalilain mukaiseen järjestelmään. Lisäksi esityksessä ehdotetaan annettavaksi ympäris- töministeriölle valtuus antaa asetuksella bio- sidivalmisteita koskevia tarkempia säännö k- siä Euroopan yhteisön lainsäädännön pane- miseksi täytäntöön. Rikoslakiin tehtäisiin muuttuneesta lainsäädännöstä johtuvat tekni- set tarkistukset.
Esitys liittyy vuoden 2007 talousarvioesi- tykseen.
Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.
—————
SISÄLLYSLUETTELO
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ ... 1
SISÄLLYSLUETTELO ... 2
YLEISPERUSTELUT... 4
1 . Johdanto ... 4
2 . Nykytila... 4
2.1. Lainsäädäntö ja käytäntö ... 4
2.1.1. Torjunta-ainelaki ... 4
2.1.2. Kemikaalilaki... 7
2.1.3. Muu kansallinen lainsäädäntö... 8
2.2. Kansainvälinen kehitys sekä ulkomaiden ja EY:n lainsäädäntö... 8
2.3. Nykytilan arviointi ...10
3 . Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset... 12
3.1. Tavoitteet ...12
3.2. Toteuttamisvaihtoehdot ... 12
3.2.1. Hyväksymisjärjestelmän toteuttamisvaihtoehdot... 12
3.2.2. Maksut... 13
3.3. Keskeiset ehdotukset ...14
4 . Esityksen vaikutukset ... 16
4.1. Taloudelliset vaikutukset... 16
4.2. Vaikutukset viranomaisten toimintaan... 18
4.3. Ympäristövaikutukset ... 18
5 . Asian valmistelu... 18
5.1. Lausunnot ja niiden huomioon ottaminen ... 18
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT... 20
1 . Lakiehdotusten perustelut ... 20
1.1. Laki kasvinsuojeluaineista ...20
1 luku. Yleiset säännökset ...20
2 luku. Kasvinsuojeluaineen yleiset vaatimukset ...21
3 luku. Kasvinsuojeluaineen hyväksyminen ... 22
4 luku. Toiminnan harjoittaminen... 26
5 luku. Koe- ja tutkimustoiminta ... 30
6 luku. Viranomaiset... 32
7 luku. Valvonta ... 33
8 luku. Hallinnolliset pakkokeinot ja seuraamukset ... 36
9 luku. Erinäiset säännökset... 39
10 luku. Voimaantulo ja siirtymäsäännökset...42
1.2. Laki kemikaalilain muuttamisesta... 43
1.3. Laki rikoslain 44 luvun 1 §:n muuttamisesta... 44
2 . Tarkemmat säännökset ...44
2.1. Laki kasvinsuojeluaineista ...44
2.2. Laki kemikaalilain muuttamisesta... 45
3 . Voimaantulo... 45
4 . Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys ... 46
LAKIEHDOTUKSET... 48
kasvinsuojeluaineista... 48
kemikaalilain muuttamisesta ... 64
rikoslain 44 luvun 1 §:n muuttamisesta... 65
LIITE ... 66
RINNAKKAISTEKSTIT ... 66
rikoslain 44 luvun 1 §:n muuttamisesta... 66
YLEISPERUSTELUT
1 . Johdanto
Kasvinsuojeluaineita koskevat säännökset sisältyvät pääosin torjunta-ainelakiin (327/1969), torjunta-aineasetukseen (792/1995) ja niiden nojalla annettuihin maa- ja metsätalousministeriön päätöksiin ja ase- tuksiin. Lakia on muutettu 20 kertaa. Vuonna 1994 lakia muutettiin vastaamaan Euroopan yhteisössä (EY) kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun direktii- vin vaatimuksia ja silloin uudistettiin sään- nökset, jotka koskevat kasvinsuojeluaineiden rekisteröimisen edellytyksiä ja rekisteröinti- menettelyä. Vuonna 2004 lakia muutettiin si- ten, että kasvinsuojeluaineiden rinnakkais- tuonti Suomeen tehtiin mahdolliseksi. Tor- junta-ainelaki koskee käyttökelpoisuuden tarkastusta, rekisteröintiä, valmistusta, maa- hantuontia, kauppaa, käyttöä ja säilytystä se- kä toimenpiteitä, jo illa pyritään ehkäisemään kasvinsuojeluaineiden haitalliset vaikutukset ihmisten ja hyötyeläinten terveydelle, vilje- lykasveille, kasvituotteille, viljelymaalle, pohjavedelle sekä luonnolle ja muulle ympä- ristölle.
Lakiesityksen yleisenä tavoitteena on sel- keyttää kasvinsuojeluaineita ja niin sanottuja muita torjunta-aineita koskeva lainsäädäntö.
Ehdotuksella uudistettaisiin myös kasvinsuo- jeluaineiden hyväksymismenettelyä. Toinen laajempi sisällöllinen muutos koskee kasvin- suojeluaineiden hyväksymisestä perittäviä maksuja. Nykyinen veroluontoinen maksu perustuu myytyihin kasvisuojeluaineiden määriin. Valtion maksuperustelain (150/1994, maksuperustelaki) mukaan suorit- teista perittävien maksujen on katettava kus- tannukset, jotka suoritteen tuottamisesta ovat aiheutuneet. Nykyisessä järjestelmässä kus- tannukset eivät kohdistu tasapuolisesti eikä järjestelmä ota huomioon eri valmisteiden arvioinnista aiheutuvia erisuuruisia kustan- nuksia. Lisäksi esityksessä ehdotetaan uudis- tettavaksi ja ajanmukaistettavaksi valvontaa sekä hallinnollisia pakkokeinoja koskevia säännöksiä. Koska lakia on muutettu useita kertoja, on tarkoituksenmukaista toteuttaa uudistukset lain kokonaisuudistuksella.
Niin sanottujen muiden torjunta-aineiden,
joihin tähän saakka on sovellettu torjunta- ainelainsäädäntöä, hyväksymismenettely ja muu hallinnointi siirrettäisiin kemikaalilain mukaiseen menettelyyn. Rikoslakiin tehtäi- siin muuttuneesta lainsäädännöstä johtuvat tekniset tarkistukset.
2 . N y k y t i l a
2.1. Lainsäädäntö ja käytäntö 2.1.1. Torjunta-ainelaki
Kasvinsuojeluaineet
Torjunta-aineilla tarkoitetaan maa- ja met- sätaloudessa sekä maa- ja metsätalouden tuotteissa ja kotitaloudessa käytettäviä kas- vinsuojeluaineita, jotka on tarkoitettu suoje- lemaan kasveja tai kasvituotteita haitallisilta eliöiltä tai estämään tällaisten eliöiden vaiku- tus, vaikuttamaan kasvien elintoimintoihin muulla tavoin kuin ravinteena, vaikuttamaan kasvituotteiden säilyvyyteen, jollei näihin ai- neisiin ja valmisteisiin sovelleta elintarvike- lisäaineita koskevia erityissäännöksiä, tu- hoamaan haitallisia kasveja tai tuhoamaan kasvin osia tai estämään kasvien haitallista kasvua.
Torjunta-aineena ei saa lain 4 §:n mukaan myydä eikä kulutukseen muutoin luovuttaa tai käyttää valmistetta, jota ei ole rekisteröity torjunta-aineeksi. Torjunta-aineen rekisteröi hakemuksesta Elintarviketurvallisuusvirasto määräajaksi. Kasvinsuojeluaineen rekiste- röinnin edellytyksenä on torjunta- ainelautakunnan hyväksyntä. Lautakunnassa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan li- säksi jäseninä asiantuntijoita lähinnä torjun- ta-aineiden tarkastukseen ja valvontaan osal- listuvista viranomaisista (maa- ja metsätalo- usministeriö, Elintarviketurvallisuusvirasto, Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvonta- keskus (STTV), sosiaali- ja terveysministeriö (STM), Suomen ympäristökeskus (SYKE)).
Kasvinsuojeluaineeksi hyväksymisen edel- lytyksenä on lain 4 a §:n mukaan, että aine on asianmukaisesti tarkoitukseensa käytetty- nä riittävän tehokasta, sillä ei ole kohtuutto- mia haittavaikutuksia kasveihin, kasvituottei-
siin ja ympäristöön, ettei se aiheuta kohtuut- tomia kärsimyksiä torjuttaville selkärankai- sille eläimille ja ettei sillä ole haitallisia vai- kutuksia ihmisten tai eläinten terveyteen tai pohjaveteen. Kasvinsuojeluaineeksi ei saa myöskään hyväksyä valmistetta, ellei sen te- hoainetta ole hyväksytty yhteisön alueella käytettäväksi. Lisäksi valmisteen soveltuvuus käyttötarkoitukseensa Suomessa tai muualla, jossa maatalous-, kasvinsuojelu- ja ympäris- töolot ovat samankaltaiset, on selvitettävä ennen aineen hyväksymistä.
Kasvinsuojeluaineita hyväksyttäessä ja re- kisteröitäessä noudatetaan vielä rinnakkain kansallista menettelyä ja EY:n kasvinsuoje- luaineiden markkinoille saattamista koskevan neuvoston direktiivin (91/414/ETY, kasvin- suojeluainedirektiivi) mukaista menettelyä.
Ennen kasvinsuojeluainedirektiivin täytän- töönpanon määräaikaa 25 päivänä heinäkuuta 1993 EY:ssä markkinoilla olleiden kasvin- suojeluaineiden sisältämät tehoaineet katso- taan niin sanotuiksi vanhoiksi tehoaineiksi.
Niin sanottuja uusia tehoaineita ovat ne teho- aineet, jotka eivät tuolloin vielä olleet mark- kinoilla. Rinnakkaista menettelyä noudate- taan kunnes kaikki vanhat tehoaineet on saa- tu arvioitua yhteisötasolla, EY:n komission mukaan vuoden 2008 loppuun mennessä.
Ennen kuin vanhan tehoaineen hyväksymi- sestä kasvinsuojeluainedirektiivin liitteeseen I on yhteisössä tehty päätös, sitä sisältävien valmisteiden hyväksymisessä voidaan no u- dattaa 31 päivänä joulukuuta 1994 voimassa ollutta kansallista menettelyä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että torjunta- ainelautakunta päättää Elintarviketurvalli- suusviraston esityksestä, mitä tarkastuksia valmisteelle tehdään. Valmisteen käyttökel- poisuus ja biologinen tehokkuus tarkastetaan Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuk- sessa (MTT) ja/tai Metsäntutkimuslaitoksella (METLA). Valtion budjetissa on varattu määräraha näihin torjunta-ainetarkastuksiin.
Elintarviketurvallisuusvirastossa tarkastetaan valmisteen tehoainepitoisuudet ja tarvittaessa mahdolliset jäämät. Valmisteen terveysvai- kutukset arvioidaan STTV:ssä ja SYKE:ssä arvioidaan valmisteen ympäristövaikutukset.
Tarkastusviranomaisilta saamiensa lausunto- jen perusteella torjunta-ainelautakunta päät- tää valmisteen hyväksymisestä. Se myös hy- väksyy valmisteen käyttötarkoituksen, käyt-
töohjeet sekä käytön ehdot ja rajoitukset. Va- litusajan jälkeen Elintarviketurvallisuusviras- to merkitsee valmisteen torjunta- ainerekisteriin, minkä jälkeen valmisteen myynti ja käyttö on sallittua.
Uusia tehoaineita sisältävien valmisteiden hyväksymismenettelyssä noudatetaan kasvin- suojeluainedirektiivin mukaista menettelyä.
Jos tehoaine on hyväksytty yhteisössä, ky- seistä tehoainetta sisältävän valmisteen hy- väksyttävyys arvioidaan kansallisesti rekiste- röinnin hakijan toimittaman aineiston perus- teella. Elintarviketurvallisuusvirasto arvioi valmisteen tehokkuuden ja mahdolliset jää- mät. STTV arvioi valmisteen terveysvaiku- tukset ja SYKE arvioi valmisteen ympäristö- vaikutukset. Jos uutta tehoainetta ei vielä ole hyväksytty yhteisössä, mutta yhteisön arvi- ointimenettely on alkanut ja valmisteen tut- kimusaineisto on katsottu olevan riittävä , ky- seistä tehoainetta sisältävä valmiste voidaan hyväksyä kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Kun tehoaineesta on yhteisössä tehty päätös, on hyväksymistä muutettava yhteisöpäätöksen mukaisesti.
Torjunta-ainelakiin sisältyy myös kasvin- suojeluainedirektiivin kes keinen periaate hy- väksymisen vastavuoroisesta tunnustamises- ta. Kasvinsuojeluaine, joka on hyväksytty di- rektiivin mukaisesti jossain jäsenvaltiossa, tulee hyväksyä hakemuksesta myös Suomes- sa ilman, että hakija joutuu toistamaan tutki- muksia. Ehtona on, että valmisteen tehoaine on hyväksytty yhteisössä ja että maatalou- teen, kasvinsuojeluun ja ympäristöön, mu- kaan lukien ilmasto, liittyvät ja tuotteen kan- nalta merkitykselliset olosuhteet kyseisillä alueilla ovat verrattavissa toisiinsa. Koska tehoaineiden hyväksyminen on ollut hidasta ja hyväksyttyjä tehoaineita on ollut hyvin pieni määrä, tätä menettelyä on sovellettu Suomessa erittäin vähän. Tähän asti on aino- astaan kaksi hakemusta hyväksytty.
Valmisteen hyväksymispäätös on voimassa määräajan, enintään kymmenen vuotta. Tä- män jälkeen valmisteelle voidaan hakea uu- delleen hyväksymistä. Torjunta- ainelautakunta voi muulloinkin erityisestä syystä käsitellä rekisteröidyn valmisteen hy- väksymistä uudelleen. Lautakunta voi käsi- tellä valmisteen hyväksymistä, jos hyväksy- misen jälkeen osoittautuu, että valmiste ei enää täytä säädettyjä hyväksymisen edelly-
tyksiä tai jos hyväksymisen perusteena ole- vista seikoista on annettu virheellisiä tietoja.
Lisäksi lautakunta voi käsitellä asiaa, jos tie- teellisen taikka teknisen tietämykse n kehi- tyksen perusteella uudelleenkäsittely on tar- peen. Hyväksyminen voidaan peruuttaa tai sen ehtoja muuttaa torjunta-ainelautakunnan tai rekisteröinnin haltijan esityksestä.
Kasvinsuojeluaineiden arviointityö Suomessa Kasvinsuojeluaineiden arviointityöhön osallistuvien viranomaisten työ voidaan kar- keasti jakaa kasvinsuojeluaineen kansalliseen valmisterekisteröintiä edeltävään arviointi- työhön, jossa arvioidaan valmisteen hyväk- syttävyyttä Suomessa, ja EY:n tehoainearvi- ointityöhön. EY-työ jakautuu edelleen me- neillään olevaan tehoaineiden hyväksymi- seen yhteisössä tähtäävään arviointityöhön ja tehoaineiden uudelleenarviointityöhön, joka alkaa kun ensimmäisinä yhteisössä hyväksyt- tyjen tehoaineiden hyväksymisen määräaika loppuu. Suomi osallistuu yhteisön teho- ainearviointiin arvioimalla sille osoitettuja vanhoja tehoaineita ja niitä uusia tehoaineita, joita sisältävien valmisteiden ensimmäinen hyväksymishakemus on jätetty Suomeen, jol- loin Suomi toimii niin sanottuna raportoijana.
Suomi osallistuu arviointityöhön myös muun muassa osallistumalla muiden jäsenvaltioi- den tekemien arvioiden jatkokäsittelyyn kommentoimalla arviointeja, osallistumalla asiantuntijakokouksiin ja kommentoimalla komission arviointityön pohjalta valmistele- mia säädösehdotuksia.
Kasvinsuojeluainedirektiivin mukaisesti valmisteen hyväksymistä hakevan on liitettä- vä jo hakemusvaiheessa kaikki tutkimukset ja selvitykset, myös tehokkuustutkimukset, valmistekohtaisen hakemuksen tueksi. Jä- senmaiden ei enää valmisteita arvioidessa tarvitse arvioida kaikkia tehoainetutkimuksia, koska niitä on jo arvioitu yhteisön teho- ainearvioinnissa, missä hakijan on teho- ainehakemukseensa liitettävä vähintään yh- den kyseistä tehoainetta sisältävän valmis- teen tutkimustiedot hakiessa yhteisön hyväk- symistä tehoaineelle. Valmisteita hyväksyes- sään jäsenmaat sen sijaan joutuvat arvioi- maan myös lukuisia uusia valmisteita ja uu- sia käyttökohteita. Tästä voi seurata, että ympäristö -, työntekijä- ja kuluttaja-
altistumisia joudutaan jatkoarvioimaan sekä tehokkuustietoja tarkentamaan. Riskinarvi- oinnin kannalta työläin on tapaus, jossa haet- tava valmiste ja sen aiottu käyttökohde eivät ole samat kuin sen tehoaineen EY-arvioinnin esimerkkivalmisteella. Tällöin hyväksymisen hakija toimittaa valmisteesta uudet valmiste- tutkimukset, jotka arvi oidaan, ja lisäksi nii- den pohjalta tehdään haetusta käyttökohtees- ta perusteellinen ympäristöriskinarviointi kaikille eliöryhmille ja pohjavesille. Jos val- mistetta on arvioitu muualla EY:ssä, on tar- koitus pyytää arviot Suomen viranomaisten käyttöön, kasvins uojeluainedirektiivin tar- koittamalla tavalla.
Hyväksyttäessä kasvinsuojeluaine Suomes- sa valmisteen tutkimuksia on arvioitava ja riskinarviointi tehtävä, kun haettu valmiste ei ole EY:n tehoainearvioinnin esimerkkival- miste, eli haetulla valmisteella on eri koos- tumus tai se on seosvalmiste. Lisäksi valmis- tetutkimuksia on arvioitava, jos haetun val- misteen käyttökohde, käyttömäärä tai käyttö- ajankohta on muu kuin EY-arvioinnin esi- merkkivalmisteella tai muussa aiemmassa arvioinnissa. Uudet tutkimukset on arvioita- va, jos tehoaineen EY-hyväksymisen yhtey- dessä on edellytetty hakijan toimittavan tai hakija on muutoin toimittanut lisätutkimuk- sia. Mikäli valmisteen ympäristöarviointi on tehty pohjautuen tutkimuksiin, jotka on tehty oloissa, jotka eivät vastaa Suomen oloja, on vaadittava Suomen oloja vastaavissa oloissa tehtyjä tutkimuksia, ja ne on arvioitava. Jos kyseessä taas on valmiste, joka on lähes sa- manlainen koostumukseltaan, käyttömääril- tään ja käyttökohteiltaan kuin jo hyväksytty valmiste, sen tutkimuksia ei tarvitse arvioida vaan voidaan käyttää aikaisempaa arviota.
EY:n keskitetyn tehoainehyväksynnän odo- tetaan vähentävän kansallista arviointityötä tulevaisuudessa. Samalla EY:n rooli koros- tuu, kun kaikki tehoaineet ovat vuoden 2008 jälkeen hyväksytty yhteisössä ja Suomessa siirrytään kasvinsuojeluaineiden hyväksymi- sessä kokonaan kasvinsuojeluainedirektiivin mukaiseen hyväksymisjärjestelmään. Silloin kasvinsuojeluaineen hyväksymistä hakevan on liitettävä kaikki tutkimukset, myös teho k- kuustutkimukset, hakemukseensa. Tällöin ei enää valmistehyväksymisen yhteydessä pyy- detä lausuntoa valmisteen biologisesta te- hokkuudesta ja käyttökelpoisuudesta
MTT:ltä eikä METLA:lta. Käytännössä val- misteilla ei enää automaattisesti tehtäisi te- hokkuuskokeita Suomessa. Kansallisesti olisi kuitenkin pohjoisten erityisolosuhteidemme takia edelleen erittäin tärkeää tehdä markki- noilla olevien kasvinsuojeluaineiden käyttö- tutkimusta valvonnan, neuvonnan, koulutuk- sen ja sitä kautta viljelijöiden ja kuluttajien tue ksi.
Niin sanotut muut torjunta-aineet
Niin sanotuilla muilla torjunta-aineilla tar- koitetaan asunnoissa, karjasuojissa, varas- toissa ja muissa sisätiloissa sekä rakenteelli- sissa laitteissa esiintyvien tuhoeläinten tor- juntaan käytettäviä aineita, kärpäshävitteitä ja hyönteisten karkotusaineita sekä muita valmisteita, jotka käyttötarkoituksensa perus- teella voidaan rinnastaa edellä mainittuihin torjunta-aineisiin. Torjunta-aineena ei saa myydä eikä kulutukseen muutoin luovuttaa tai käyttää valmistetta, jota ei ole rekisteröity torjunta-aineeksi. Niin sanotuksi muuksi tor- junta-aineeksi ei saa hyväksyä valmistetta, jonka käytöstä tarkoitukseensa voisi aiheutua ilmeistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ym- päristölle tai jota puutteellisen tiedon vuoksi tai muusta käyttökelpoisuuteen vaikuttavasta syystä ei pidetä tarkoitukseensa sopivana.
Muiden torjunta-aineiden hyväksymismenet- tely vastaa 13 päivänä toukokuuta 2000 vo i- massa ollutta kansallista menettelyä, joka puolestaan vastaa pääosin vanhaa tehoainetta sisältävän kasvinsuojeluaineen menettelyä.
Rekisteröintihakemusten käsittelyn sekä re- kisteröinnin hoitaa Elintarviketurvallisuusvi- rasto. Hyväksymisestä päättää torjunta- ainelautakunta.
Yhteisön alueella 13 päivänä toukokuuta 2000 markkinoilla olleita tehoaineita sisältä- viin niin sanottuihin muihin torjunta- aineisiin, sovelletaan torjunta-ainelain 13 päivänä toukokuuta 2000 voimassa olleita säännöksiä siihen asti kunnes kyseessä ole- van tehoaineen sisällyttämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston biosidituotteiden markkinoille saattamisesta annetun direktii- vin (98/8/EY, biosididirektiivi) liitteeseen on tehty komission päätös. Sen jälkeen muut torjunta-aineet käsitellään kemikaalilain mu- kaisesti. Siirtymäajan arvioidaan päättyvän
aikaisintaan vuonna 2010.
Maksut
Torjunta-ainelain 7 §:n mukaan valmisteen rekisteröintiä haettaessa on suoritettava ha- kemusmaksu, joka on tällä hetkellä 840 eu- roa valmisteelta. Maksu peritään myös haet- taessa uudelleen hyväksymistä aikaisemmin rekisteröidylle valmisteelle. Markkinoilla olevista valmisteista peritään lisäksi vuosit- tain valtiolle 3,5 prosentin veroluontoinen maksu valmisteiden myynnin arvosta. Tällä maksulla on tarkoitettu katettavaksi torjunta- aineiden rekisteröintihakemusten käsittelemi- sestä ja torjunta-ainerekisterin pitämisestä syntyviä kustannuksia. Kasvinsuojeluainei- den ja muiden torjunta-aineiden myynnin ar- vo on ollut vuosien 2001–2005 välisenä ai- kana keskimäärin noin 53 miljoonaa euroa, josta edellä tarkoitetulla maksulla on peritty valtiolle noin 1,9 miljoonaa euroa. Hake- musmaksukertymä on vastaavana aikana ol- lut keskimäärin 51 000 euroa. Maa- ja metsä- talousministeriö voi vapauttaa maksuvelvo l- lisen suorittamasta hakemusmaksua tai alen- taa sitä, jos valmisteen markkinointi Suomes- sa arvioidaan vähäiseksi, mutta sen markki- noille saattamista on pidettävä kasvinsuoje- lun kannalta tarpeellisena.
Kasvinsuojeluaineesta, jonka myynnin arvo oli kaikista markkinoilla olevista valmisteista suurin vuonna 2004 (2,3 miljoonaa euroa), perittiin maksuna 80 500 euroa, joka vastasi 4 % kokonaiskertymästä. Pienimenekkisim- pien tuotteiden myynti oli vähemmän kuin 5 000 euroa/valmiste vuonna 2004. Näistä perittiin maksuna valtiolle vain vajaat 175 euroa. Tämä vastasi 0,009 % kokonaiskerty- mästä. Kaikista noin 240 markkinoilla ole- vasta valmisteesta 15 suurimmasta valmis- teesta perittiin yhteensä noin kolmasosa ko- konaiskertymästä.
2.1.2. Kemikaalilaki
Kasvinsuojeluaineita ja niin sanottuja mui- ta torjunta-aineita koskee myös kemikaalilaki (744/1989), jonka tarkoituksena on ehkäistä ja torjua kemikaalien aiheuttamia terveys- ja ympäristöhaittoja. Laissa säädellään toimin- nanharjoittajan yleisistä velvollisuuksista ja vaaralliseksi luokitellun kemikaalin valmis-
tuksesta, säilyttämisestä, myynnistä ja muus- ta luovutuksesta sekä merkinnöistä. Kemi- kaalien valmistuksessa, maahantuonnissa ja muussa käsittelyssä on noudatettava kemi- kaalin määrä ja vaarallisuus huomioon ottaen riittävää huolellisuutta ja varovaisuutta ter- veys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.
Biosideilla tarkoitetaan eliöntorjunta- aineita. Biosididirektiivin tarkoituksena on yhdenmukaistaa haitallisia eliöitä torjumaan tarkoitettujen biosidivalmisteiden markki- noille luovuttamista koskeva lainsäädäntö sekä taata terveyden ja ympäristön suojelun korkea taso. Direktiivin piiriin kuuluu 23 eri- laista valmisteryhmää. Siirtymäajan jälkeen markkinoille saa luovuttaa ainoastaan sellai- sia biosidivalmisteita, jotka on hyväksytty tai rekisteröity kyseisessä jäsenvaltiossa ja joi- den sisältämät tehoaineet on arvioitu ja sisäl- lytetty direktiivin liitteeseen.
Suomessa biosididirektiivi on toimeenpan- tu kemikaalilailla. Jäsenvaltiot voivat hyväk- syä ne valmisteet, joiden sisältämät tehoai- neet on hyväksytty komission sallittujen te- hoaineiden luetteloihin tiettyihin käyttötar- koituksiin. Direktiivin keskeinen periaate on kuitenkin, että valmiste, joka jossakin maassa on asianmukaisesti tarkastettu ja hyväksytty, tulee hakemuksesta vastavuoroisesti hyväk- syä myös muissa jäsenvaltioissa.
Biosidien tarkastusmenettelystä Suomessa vastaavat STTV ja SYKE. STTV vastaa te- hoaineen, valmisteen ja jäämien ihmisten ja eläinten terveyteen ja työhygieniaan kohdis- tuvien vaikutusten arvioinnista sekä tehoai- neen ja valmisteen fysikaalisten ja kemiallis- ten ominaisuuksien arvioinnista. Lisäksi STTV ylläpitää kemikaalien tuoterekisteriä.
Toiminnanharjoittajien tulee toimittaa STTV:lle kemikaali-ilmoitukset, jotka vas- taavat sisällöltään käyttöturvallisuustiedotet- ta. Käyttöturvallisuustiedote on laadittava vaaralliseksi luokitelluista kemikaaleista.
SYKE vastaa tehoaineen, valmisteen ja jää- mien ympäristövaikutusten arvioinnista.
2.1.3. Muu kansallinen lainsäädäntö Torjunta-ainejäämiä elintarvikkeissa sään- nellään ja valvotaan elintarvikelain (23/2006) ja eläinten lääkitsemisestä annetun lain (617/1997) nojalla ja jäämiä rehuissa rehu-
lain (396/1998) nojalla. Jätelaki (1072/1993) koskee niiden torjunta-aineiden käsittelyä, joiden rekisteröinnin voimassaoloaika on päättynyt. Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) sääntelee vaaralliseksi luokitellun kasvinsuojeluaineen teollista käsittelyä ja va- rastointia, siirtoa sekä säilytystä. Lisäksi tor- junta-aineiden kuljettamisesta on voimassa, mitä vaarallisten aineiden kuljetuksesta anne- tussa laissa (719/1994) säädetään.
2.2. Kansainvälinen kehitys sekä ulko- maiden ja EY:n lainsäädäntö EY:n lainsäädäntö
EY:ssä annettiin vuonna 1991 neuvoston direktiivi 91/414/ETY kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta. Direktiivi sisältää yksityiskohtaiset määräykset kasvinsuojelu- aineiden markkinoille saattamisesta koskevi- en lupien myöntämisen edellytyksistä ja hy- väksymismenettelystä. Kasvinsuojeluaineilla tarkoitetaan tehoaineita sekä yhtä tai useam- pia tehoaineita sisältäviä valmisteita siinä muodossa, jossa ne toimitetaan käyttäjälle, jos ne on tarkoitettu erikseen lueteltuihin käyttötarkoituksiin. Kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisena pidetään direktii- vin mukaan jokaista luovutusta joko maksua vastaan tai vastikkeetta silloin, kun kyseessä ei ole siirto varastoihin, jota seuraa toimitus yhteisön alueen ulkopuolelle. Kasvinsuojelu- aineiden tuonti yhteisö n alueelle katsotaan markkinoille saattamiseksi. Direktiivin mu- kaan jäsenvaltioiden on säädettävä, että kas- vinsuojeluaineita ei saa saattaa markkinoille tai käyttää niiden alueella, elleivät ne ole hy- väksyneet kyseistä tuotetta direktiivin mukai- sesti, paitsi silloin, kun kyseessä ovat kasvin- suojeluaineiden tutkimus - ja kehitystarkoi- tuksessa suoritettavat kokeet. Direktiivissä säädetään myös niistä edellytyksistä, jotka kasvinsuojeluaineen on täytettävä, että se voitaisiin hyväksyä. Kasvinsuojeluainedirek- tiivi sisältyy Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (ETA-sopimus) liitteeseen II.
Kasvinsuojeluainedirektiivin liite I sisältää luettelon yhteisössä hyväksytyistä tehoaineis- ta. Kaikki niin sanotut vanhat tehoaineet ar- vioidaan yhteisössä vuoteen 2008 mennessä.
Sen lisäksi tulee arvioida kaikki uudet mark-
kinoille tulossa olevat tehoaineet. Liitteessä II on tutkimusvaatimukset tehoaineille ja liit- teessä III tutkimusvaatimukset valmisteille.
Liite IV sisältää vaaroja ilmaisevat vakiolau- sekkeet ja liite V tur vallisuustoimenpiteitä ilmaisevat vakiolausekkeet. Liitteessä VI on määritelty kasvinsuojeluaineiden yhdenm u- kaiset arviointi- ja hyväksymisperiaatteet, joiden mukaisesti EY:ssä arvioidaan kasvin- suojeluaineita.
Direktiivin mukaan tehoaineet arvioidaan ja hyväksytään yhteisössä, kun taas valmis- teet hyväksytään kansallisesti jokaisessa jä- senmaassa erikseen. Tehoaineiden arviointi- työtä koordinoi Euroopan elintarviketurvalli- suusviranomainen, European Food Safety Authority (EFSA). Kasvinsuojeluainedirek- tiivin keskeinen periaate on hyväksynnän vastavuoroinen tunnustaminen. Valmiste, jo- ka on hyväksytty direktiivin mukaisesti jos- sain jäsenvaltiossa, tulee hyväksyä hakemuk- sesta myös muissa jäsenvaltioissa ilman, että hakija joutuu toistamaan tutkimuksia. Jos kuitenki n maatalouteen, kasvinterveyteen tai ympäristöön liittyvät olot eivät ole vertailu- kelpoisia valmisteen hyväksyneen maan oloihin verrattuna, voidaan kansallisesti vaa- tia uusia tutkimuksia tai käyttöohjeiden ja käytön ehtojen muuttamista tai valmiste vo i- daan jättää kokonaan hyväksymättä.
EU:n komissiossa on valmisteilla esitys kasvinsuojeluainedirektiivin muuttamiseksi.
Esitykseen arvioidaan liitettävän valmistei- den vertailevan arvioinnin periaate ja korva- usperiaate riskin perusteella sekä tehoaineen että valmisteen osalta. Vertailevassa arvioin- nissa arvioitavan aineen ominaisuuksia verra- taan samaan käyttötarkoitukseen tarkoitetun aineen ominaisuuksiin. Korvausperiaatteen mukaan vertailun tuloksena haitallisemmaksi todettua ainetta ei hyväksytä. Tehoaineiden arviointityötä koordinoi EFSA. Lisäksi esi- tykseen arvioidaan sisältyvän ehdotus Eu- roopan jakamisesta kolmeksi alueeksi, joiden sisällä tehoainearviointia tehtäisiin yhdessä, mutta valmistehyväksyminen olisi edelleen kansallista. Asian käsittely yhteisössä vienee vuosia. Erityisesti täydentävien ehtojen val- vonnan (CAP) takia on tarpeen uudistaa kas- vinsuojeluaineita koskevan lain valvontaa ja hallinnollisia pakkokeinoja koskevat sään- nökset.
Ruotsi
Ruotsissa kasvinsuojeluaineista on säädetty kemikaalilain nojalla annetussa torjunta- aineasetuksessa (Förordning 1998/947 om bekämpningsmedel). Ympäristöministeriön (Miljödepartementet) alaisena toimiva Ke- mikalieinspektionen (KemI) vastaa kemikaa- leja koskevasta tuotehyväksynnästä. Kunnat suorittavat pääosan kasvinsuojeluaineiden valvonnasta. KemI:llä on oikeus antaa mää- räyksiä kemikaaleista ja niiden käytön rajoit- tamisesta. KemI:ssä kasvinsuojeluaineiden arviointi ja hyväksyminen on eriytetty eri osastoille.
Tanska
Tanskan kemikaalilaki (Lov om kemiske stoffer og produkter) on vuodelta 1996. Tar- kemmat säännökset torjunta-aineista ovat vuodelta 2003 (Bekendtgørelse om bekæm- pelsesmidler, nr 533, 18.6.2003). Tanskassa Miljöstyrelsen (MS) huolehtii kasvinsuojelu- aineiden hyväksymisestä ja markkinavalvo n- nasta.
Hakija toimittaa hakemuksensa MS:lle, jo- ka tarkistaa täyttyvätkö tutkimusvaatimukset.
MS pyytää arvion biologisesta tehokkuudes- ta, mehiläisvaarallisuudesta, jäämistä ja va- roajasta ulkopuolisilta laitoksilta. MS arvioi itse valmisteen fysikaalis-kemialliset ominai- suudet, terveysvaikutukset ja ympäristövai- kutukset sekä tekee arviointien perusteella päätöksen hyväksymisestä. MS:ssä tehdään sekä riskinarviointia että riskinhallintaa.
Yhdistyneet kuningaskunnat
Yhdistyneissä kuningaskunnissa kasvin- suojeluaineen täyt yy olla hyväksytty käyt- töön ennen kuin sitä saa käyttää, myydä, luo- vuttaa, mainostaa tai varastoida. Vas- tuuministeriöinä toimii ympäristö-, elintar- vike ja maaseutuministeriö (Department for Environment, Food and Rural Affairs, Defra) ja terveysministeriö (Department of Health).
Defran alainen virasto PSD (Pesticides Safe- ty Directorate) hyväksyy valmisteet. Valvo n- nasta vastaavat useat eri viranomaiset; Defra vastaa kasvinsuojeluaineiden matalouskäytön valvonnasta ja paikallisviranomaiset valvovat myyntiä, jakelua, varastointia ja mainosta-
mista.
Norja
Norja on saanut erivapauden ETA- sopimuksessa kasvinsuojeluainedirektiivin soveltamisesta. Se soveltaa kasvisuojeluai- neisiin kansallista lainsäädäntöä.
Norjassa maatalousministeriö vastaa kas- vinsuojeluaineita koskevista asioista. Norjan asetus kasvinsuojeluaineista (Forskrift om plantevernmidler, nro 1138) on annettu vuonna 2004 elintarvikelain (Matloven) no- jalla. Asetus kattaa kasvinsuojeluaineiden hyväksymisen, myynnin ja käytön. Lisäksi Norjassa on erilliset asetukset kasvinsuojelu- ainetuojien hyväksynnästä ja kasvinsuojelu- aineiden käytöstä metsässä. Mattilsynet (Sta- tens tillsyn for planter, fisk, dyr og nærings- midler) hallinnoi sekä kasvinsuojeluaineiden hyväksymisen että valvoo kasvinsuojeluai- neiden myyntiä j a käyttöä.
Mattilsynet hyväksyy hakemuksesta kas- vinsuojeluaineet enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Hyväksyminen voidaan hakemuk- sesta uusia. Hyväksymisen ehtona on, että valmisteella on hyväksyttävä biologinen teho ja, että se on hyväksyttävä ympäristö- ja ter- veysnäkökulmista. Lisäksi vaaditaan, että valmiste on yhtä hyvä tai parempi kuin sa- maan tarkoitukseen jo hyväksytyt valmisteet.
Hakija ilmoittaa valmisteen tehokkuusarvi- ointiin. Norjan Plant Research Institute päät- tää riittävätkö toimitetut tehokkuustutkimuk- set vai pitääkö valmisteella tehdä kenttäko- keita Norjassa. Vasta Plant Researchin hy- väksyvän lausunnon jälkeen alkaa valmisteen toksikologinen ja ekotoksikologinen arvioin- ti. Mattilsynet arvioi hakijan toimittamat tut- kimukset ja toimittaa arvionsa Norjan elin- tarviketurvallisuutta käsittelevälle riippumat- tomalle terveysministeriön hallinnonalaan kuuluvalle tieteelliselle komitealle. Mattil- synetin edustaja esittelee tekemänsä arvioin- nin komitealle. Komitea tekee varsinaisen riskin arvioinnin. Mattilsynet päättää valmis- teen hyväksymisestä ottaen huomioon komi- tean riskinarvioinnin sekä valmisteeseen liit- tyvät riskit ja hyödyt korvattavuusperiaatteen mukaan. Jos valmiste hyväksytään, hyväksy- tään samalla valmisteen luokitus, pakkaus- merkinnät ja käyttöohje.
2.3. Nykytilan arviointi
Kasvinsuojeluaineiden markkinat ja niiden markkinoille saattaminen
Vuoden 2005 lopussa oli torjunta- ainerekisterissä 405 torjunta-ainetta, joista 242 oli kasvinsuojeluaineita ja 163 niin sa- nottuja muita torjunta-aineita (biosideja).
Pääosa Suomessa käytettävistä kasvinsuoje- luaineista valmistetaan muissa EU:n jäsen- valtioissa. Suomessa kasvinsuojeluaineet ovat muun muassa markkinoiden pienuuden takia usein muita EU-maita kalliimpia. Suo- messa kasvinsuojeluaineiden myynnin arvo oli vuonna 2004 noin 50 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin yhtä prosenttia Euroopan kasvinsuojeluainemyynnistä. Kasvinsuojelu- aineiden maahantuonnista huolehtivat alan kotimaiset yritykset, valmistajayritysten suomalaiset tytäryhtiöt tai kiinteät toimipai- kat ja kaupan keskusliikkeet. Jokaisella val- misteella on yleensä vain yksi maahantuoja.
EY:ssä käynnissä oleva n kasvinsuojeluai- neiden tehoaineiden arviointityön kuluessa alan yritykset ovat luopuneet tai ovat luopu- massa noin kahdesta kolmasosasta tehoainei- ta, jotka olivat markkinoilla arviointityön alussa. Poistuvista tehoaineista osa on ter- veyden ja ympäristön kannalta ongelmallisia, mutta joukossa on myös aineita, joille ei kaupallisista syistä haeta hyväksyntää. Teho- ainevalikoiman supistuminen vaikeuttaa esi- merkiksi puutarhakasvien viljelyä.
Kasvinsuojeluainemarkkinat ovat globali- soituneet voimakkaasti ja alan yritykset ovat fuusioituneet. Yhä useamman aineen patent- tisuoja on päättynyt ja rinnakkaisvalmisteita tulee jatkuvasti markkinoille. Tämän seura- uksena al alla on vain muutama suuri kemian alan yritys. Samalla näiden yritysten tuoteke- hitys on keskittynyt viljelyalaltaan suurien viljelykasvien (vehnä, soija, maissi, riisi) kasvinsuojeluaineisiin. Suomi on pieni markkina-alue kasvinsuojeluaineille, minkä vuoksi toimijat eivät ole kovin kiinnostuneita hakemaan rekisteröintiä kasvinsuojeluaineille taloudellisen tappion pelossa. Siten tarvitta- van, riittävän ja tehokkaan kasvinsuojelu- ainevalikoiman saaminen Suomeen, erityi- sesti puutarhakasveille, mutta myös eräille muille kasveille, kuten esimerkiksi rypsille,
on ongelmallista.
Nykyinen torjunta-aineiden hyväksymisjär- jestelmä ei toimi riittävän nopeasti ja teho k- kaasti. Valmisteen hyväksyminen ja rekiste- röinti kestää hakemusvaiheesta valmisteen hyväksymiseen ja rekisteröimiseen runsaat kaksi vuotta. Erityisesti toiminnanharjoittajat ovat arvostelleet nykyistä käytäntöä liian hi- taana ja moniportaisena. Arviointityö kestää kauan, minkä vuoksi asiantuntijaviranomais- ten lausunnot viipyvät eivätkä ole saatavissa samaan aikaan. Tämä puolestaan viivästyttää lopullisen hyväksymispäätöksen tekemistä.
Vaadittavien tutkimusten puuttuminen ha- kemuksista lisää myös käsittelyaikoja. Toi- saalta sen jälkeen kun EY:n komission teho- aineiden arviointityö saadaan päätökseen, ar- vion mukaan vuoteen 2008 mennessä, kan- sallinen arviointiyö tulee vähenemään mer- kittävästi. Kun tehoaineen arviointi jää pois, arvioitavaksi tulee ainoastaan valmisteen hy- väksyttävyys ja soveltuvuus kussakin jäsen- valtiossa.
Kansallista arviointityötä hidastaa myös osalt aan EY:n vanhojen ja uusien tehoainei- den arviointityön jakaminen jäsenvaltioiden kesken. Suomi on tähän mennessä arvioinut kymmenen tehoainetta, joista arviointityö on kesken viiden tehoaineen kohdalla. Myös tu- levaisuudessa Suomen on varauduttava jat- kamaan tätä työtä.
Maksut
Kasvinsuojeluaineista ja niin sanotuista muista torjunta-aineista kerätään valtiolle valmisteen rekisteröintiä haettaessa suoritet- tava hakemusmaksu, joka on 840 euroa val- misteelta, sekä vuosittainen veroluontoinen maksu, joka on 3,5 prosenttia valmisteiden myynnin arvosta. Näillä maksuilla on tarkoi- tus kattaa torjunta-aineiden rekisteröintiha- kemusten käsittelemisestä ja torjunta- ainerekisterin pitämisestä syntyviä kustan- nuksia. Kasvinsuojeluaineiden ja muiden tor- junta-aineiden myynnin arvo on ollut vuosien 2001–2005 välisenä aikana keskimäärin noin 53 miljoonaa euroa, josta hyväksymisjärjes- telmän kustannuksia kattamaan on peritty valtiolle noin 1,9 miljoonaa euroa. Hake- musmaksukertymä on vastaavana aikana ol- lut keskimäärin noin 51 000 euroa. Hyväk-
symismenettelyn vuosittaisten kustannusten osuus on ollut runsaat kaksi miljoonaa euroa, joten maksut ovat nykyisessä järjestelmässä likimain kattaneet kustannukset, mutta järjes- telmä ei ole ottanut huomioon eri valmistei- den arvioinnista aiheut uvia erisuuruisia kus- tannuksia.
Valvonta
Voimassa olevan lain valvontasäännökset sekä hallinnolliset pakkokeinot ovat vanhen- tuneet eivätkä vastaa nykylainsäädännön vaa- timuksia. Valvonnan järjestäminen ilman selkeää eri viranomaistahojen tehtäväjakoa on käytännössä hankalaa ja johtaa valvonnan tehottomuuteen.
Niin sanotut muut torjunta-aineet
Niin sanottuihin muihin torjunta-aineisiin sovelletaan 13 päivänä toukokuuta 2000 voimassa olleita torjunta-ainesäännöksiä.
Niiden hyväksymishakemusten käsittelyn se- kä rekisteröinnin hoitaa tällä hetkellä Elin- tarviketurvallisuusvirasto. Torjunta- ainelautakunta hyväksyy valmisteet käytettä- viksi niin sanottuina muina torjunta-aineina.
Nämä valmisteet tulevat nykyisen tilanteen mukaan siirtymään käsiteltäviksi kaikilta osin kemikaalilain mukaisessa järjestyksessä, kun niiden sisältämistä tehoaineista biosididi- rektiivin liitteeseen on yhteisössä tehty pää- tös. Koska myös niin sanotut muut torjunta- aineet ovat biosideja, joita muutoin koskee kemikaalilaki, hallinnon kannalta ei ole tar- koituksenmukaista, että näitä valmisteita hal- linnoidaan eri lainsäädännön perusteella.
Jo tällä hetkellä STTV ja SYKE hallinnoi- vat uusia (13 päivänä toukokuuta 2000 jäl- keen markkinoille tulleita) tehoaineita sisäl- täviä biosidivalmisteita se kä muiden biosidi- valmisteryhmien tuotteita. Tällaisia uusia te- hoaineita sisältävien biosidivalmisteiden hy- väksymishakemuksia ei ole toistaiseksi jätet- ty Suomeen. Vanhojen (13 päivänä touko- kuuta 2000 markkinoilla olleiden) biosidite- hoaineiden EY-arviointityö on menossa.
3 . E s i t y k s e n t a v o i t t e e t j a k e s k e i s e t e h d o t u k s e t
3.1. Tavoitteet
Nykyinen torjunta-ainelainsäädäntö täyttää hyvin kasvinsuojeluainedirektiivin vaatimuk- set. Lakiesityksen yleisenä tavoitteena on selkeyttää kasvinsuojeluaineita ja niin sanot- tuja muit a torjunta-aineita koskeva lainsää- däntö. Koska lakia on muutettu useita kerto- ja, on tarkoituksenmukaista toteuttaa uudis- tukset lain kokonaisuudistuksella. Tavoittee- na on lisäksi turvata hyvä kasvinterveyden ti- la ja laatu varmistamalla, että markkinoilla ja käytössä olevat kasvinsuojeluaineet ovat asianmukaisesti käytettyinä tehokkaita ja käyttötarkoitukseensa sopivia, eivätkä aiheu- ta haittaa ihmisten tai eläinten terveydelle tai kohtuutonta haittaa ympäristölle. Lisäksi ta- voitteena on varmistaa, että kasvinsuojeluai- neita käytetään asianmukaisesti. Näihin ta- voitteisiin pyrittäisiin muun muassa säätä- mällä kasvinsuojeluaineiden hyväksymisjär- jestelmästä ja niiden asianmukaisen käytön vaatimuksesta kasvinsuojeluainedirektiivin mukaisesti, järjestämällä kasvinsuojeluainei- den käyttöön liittyvää koulutusta ja tutkintoja sekä erityisesti selkeyttämällä, täsmentämällä ja tehostamalla kasvinsuojeluaineiden ja nii- den käytön valvontakeinoja ja valvontaa ny- kyiseen lainsäädäntöön verrattuna.
Hyväksymisjärjestelmän uudistaminen Hyvän kasvinsuojelullisen tilan säilyttämi- seksi markkinoilla tulee olla kattava valikoi- ma tehokkaita, ympäristön sekä ihmisten ja eläinten terveyden kannalta turvallisia kas- vinsuojeluaineita. Viljelijän on saatava tar- vitsemiaan kasvinsuojeluaineita muihin EU- maihin verrattuna kilpailukykyiseen hintaan.
Samalla kun uusien kasvintuhoojien uhka kasvaa Suomessa, kasvaa maa-, metsä- ja puutarhatalouden tarve saada markkinoille uusia tehokkaita kasvinsuojeluaineita. Täl- löin ei elinkeinon toimintaedellytyksiä pidä heikentää tekemällä hyväksymismenettelystä liian raskasta ja kallista.
Kasvinsuojeluaineiden hyväksymismenet- tely uudistettaisiin. Tavoitteena on selkeä, nopea ja joustava hyväksymisjärjestelmä, jossa hyväksymishakemusten arvioinnissa
käytetään parasta mahdollista asiantuntemus- ta.
Maksut
Nykyinen veroluontoinen maksu perustuu myytyjen kasvinsuojeluaineiden määriin.
Maksuperustelain mukaan julkisoikeudelli- sista suoritteista perittävien maksujen on ka- tettava ne kustannukset, jotka suoritteen tuot- tamisesta ovat aiheutuneet. Nykyisessä jär- jestelmässä kustannukset eivät kohdistu tasa- puolisesti eikä järjestelmä ota huomioon eri valmisteiden arvioinnista aiheutuvia erisuu- ruisia kustannuksia.
Tavoitteena on siirtyä maksuperustelain mukaiseen järjestelmään, jossa maksut mää- räytyisivät viranomaisen tuottaman suorit- teen tuottamisesta aiheutuvien todellisten kustannusten perusteella.
Kattavan kasvinsuojeluainevalikoiman saamiseksi Suomen markkinoille maksujär- jestelmään on luotava maksun alennusmah- dollisuus valmisteille, joiden tuleva markki- nointi arvioidaan vähäiseksi, mutta joiden markkinoille pääsyä pidetään kasvinsuojelun kannalta välttämättömänä.
Tällä hetkellä markkinoilla olevista 242 kasvinsuojeluaineista arvioidaan ainakin 35 olevan pienimenekkisiä, koska vuoden 2004 myyntilukuihin perustuen niiden käyttöala jäi alle 1 000 hehtaarin. Noin 20 valmisteen käyttöala jäi 1 000 ja 5 000 hehtaarin välille.
Valmisteet ovat lähinnä puutarhakäyttöön tarkoitettuja kasvinsuojeluaineita. Näiden 55 valmisteen joukossa voi olla valmisteita, joi- den vähäinen myynti johtuu siitä, että ne ovat poistumassa markkinoilta, joten lukua vo i- daan ainoastaan käyttää suuntaa-antavana.
3.2. Toteuttamisvaihtoehdot
3.2.1. Hyväksymisjärjestelmän toteutta- misvaihtoehdot
Kasvinsuojeluaineiden hyvä ksymismenet- telyyn liittyvän valmistelun ja päätöksenteon
on perustuttava parhaaseen käytettävissä ole- vaan asiantuntemukseen. Järjestelmän on ol- tava tehokas ja toiminnallisesti laadukas. Jär- jestelmän käytettävissä on oltava asianmu- kaiset ja riittävät resurs sit. Järjestelmän tulee olla joustava siten, että se voidaan sopeuttaa alan tuleviin ja muuttuviin tarpeisiin. Myös EY:n myötä tulevat muutokset on voitava sopeuttaa helposti hyväksymisjärjestelmään.
Lautakuntamalli (nykyinen järjestelmä) Päättävänä elimenä toimisi nykytilanteen mukaisesti eri hallinnonalojen edustajista koostuva lautakunta, jossa olisivat edustet- tuina riippumattomien puheenjohtajan ja va- rapuheenjohtajan lisäksi esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriö, Elintarviketurvalli- suusvirasto, SYKE, STTV ja STM. Elintar- viketurvallisuusvirasto toimisi lautakunnan valmisteluelimenä ja myös rekisteröintivi- ranomaisena. Päätöksenteko perustuisi eri arviointitahojen antamiin lausuntoihin. Elin- tarviketurvallisuusvirasto lausuisi jäämistä sekä biologisesta tehokkuudesta ja käyttökel- poisuudesta. STTV lausuisi valmisteen ter- veysvaikutuksista ja SYKE lausuisi valmis- teen ympäristövaikutuksista.
Järjestelmän etuja olisi asiantuntemuksen laaja käyttömahdollisuus sekä riippumatto- muus ja tasapuolisuus. Eri asiantuntijaviran- omaisten näkemykset tulevat päätöksente- ossa hyvin esille sekä eri näkökantojen ja intressien arviointi ja vertailu on mahdollista.
Haittoina ovat käsittelyn hitaus sekä koor- dinoinnin ja strategisen kehittämisen vaikeus.
Lautakunnassa ovat edustettuina samat tahot, jotka ovat omalta osaltaan jo antaneet lau- sunnon asiassa. Tämä aiheuttaa epäselvän ra- jauksen riskinarvioinnin ja riskinhallinnan välillä.
Keskitetty vaihtoehto
Päättävänä elimenä toimisi Elintarviketur- vallisuusvirasto. Päätöksenteko perustuisi eri arviointitahojen antamiin lausuntoihin, joita tarvittaessa pyydettäisiin samoilta viranomai- silta kuin lautakuntamallissa.
Keskitetyssä vaihtoehdossa päätöksenteon valmistelu olisi nopeampaa ja tehokkaampaa kuin lautakuntamallissa. Järjestelmän etuja olisi asiantuntemuksen laaja käyttömahdolli- suus sekä riippumattomuus ja tasapuolisuus.
Tässä vaihtoehdossa riskinarviointi ja riskin- hallinta olisi selvästi erotettu toisistaan, kun riskinarvioitsija ei osallistuisi päätöksente- koon. Työn koordinointi olisi helpompaa ja tiedonkulku nopeampaa. Järjestelmä olisi yk- sinkertainen ja hakijalle selkeä. Vaikeudeksi saattaisi muodostua arviointityön ohjauksen ja seurannan koordinointi.
Kemikaalivirasto
Yksi viranomainen toimisi kemikaalien, muun muassa kasvinsuojeluaineiden ja biosi- dien, päätöksenteosta vastaavana viranomai- sena. Vaihtoehto edellyttäisi kemikaalihal- linnon kokonaisuudistusta sekä tarvittavan asiantuntemuksen ja muiden resurssien ko- koamista yhteen virastoon. Kemikaalihallin- non kehittämiskomitean mietinnössä (Komi- teamietintö 1994:7) komitea katsoi, että kes- kittämällä kemikaalien ennakkohyväksynnän ja markkinavalvonnan valtakunnalliset tehtä- vät voidaan saavuttaa menettelyllisiä etuja.
Kasvinsuojeluaineet ovat kuitenkin vain pie- ni osa Suomessa hallinnoitavia kemikaaleja, joten tässä yhteydessä kemikaalivirastoa ei voida pitää realistisena vaihtoehtona.
3.2.2. Maksut
Nykyinen myyntiin perustuva maksu
Markkinoilla olevista kasvinsuojeluaineista peritään vuosittain valtiolle 3,5 prosentin ve- roluontoinen maksu valmisteiden myynnin arvosta. Tällä maksulla on tarkoitettu katet- tavaksi torjunta-aineiden rekisteröintihake- musten käsittelemisestä ja torjunta-ainere- kisterin pitämisestä syntyviä kustannuksia.
Tämän järjestelmän etuina on pidetty, että pienestä osasta tuotteita, joilla on erittäin suuri myyntivolyymi, on peritty valtaosa val- tion torjunta-aineiden myynnistä kerätyistä tuloista. Pienimenekkiset tuotteet ovat sel- vinneet paljon pienemmällä maksulla, suuri- volyymiset tuotteet ovat tavallaan maksaneet
pienet. Maksu on likimain kattanut re- kisteröintijärjestelmästä aiheutuneet kustan- nukset. Nykyisessä järjestelmässä kustannuk- set eivät kohdistu tasapuolisesti eikä järjes- telmä ota huomioon eri valmisteiden arvioin- nista aiheutuvia erisuuruisia kustannuksia.
Maksuperustelain mukainen maksujärjeste l- mä
Maksuperustelain mukaisessa maksujärjes- telmässä viranomaisten tuottamista suorit- teista peritään maksu, joka kattaa suoritteen tuottamisesta aiheutuneet kustannukset. Kas- vinsuojeluaineiden hyväks ymisjärjestelmässä huomioidaan eri valmisteiden erisuuruiset arviointityöt maksuja määriteltäessä ja kas- vinsuojeluaineen arviointikustannukset tule- vat katetuiksi suoraan. Maksuperustelain mukainen maksujärjestelmä saattaa kuitenkin supistaa markkinoille tulevaa kasvinsuojelu- ainevalikoimaa yritysten jättäessä hakematta hyväksymistä tuotteille, joista tiedetään, etteivät ne koskaan saavuta niin suurta myyn- tivolyymiä, että ne toisivat yrityksille takai- sin edes valmisteen hyväksymisestä aiheutu- neita kustannuksia.
3.3. Keskeiset ehdotukset Hyväksymismenettely
Kasvisuojeluaineiden hyväksymisjärjes- telmäksi ehdotetaan keskitettyä vaihtoehtoa, jossa Elintarviketurvallisuusvirasto päättäisi valmisteen hyväksymisestä kuultuaan ensin tarvittaessa eri arviointitahoja. Lausunnon tarvetta arvioitaessa Elintarviketurvallisuus- virasto huomioisi valmisteen tyypin. Lausun- to on pyydettävä, jotta valmisteen tutkimuk- sia arvioitaisiin ja riskinarviointi tehtäisiin, jos haetulla valmisteella on eri koostumus, kuin sitä sisältävän tehoaineen EY-arviointiin sisältyvällä esimerkkivalmisteella tai se on seosvalmiste. Lisäksi valmistetutkimuksia on arvioitava, jos haetun valmisteen käyttöko h- de, käyttömäärä tai käyttöajankohta on muu kuin EY-arvioinnin esimerkkivalmisteella tai muussa aiemmassa arvioinnissa. Uudet tut- kimukset on arvioitava, jos tehoaineen EY- hyväksymisen yhteydessä on edellytetty ha- kijan toimittavan tai hakija on muutoin toi- mittanut lisätutkimuksia. Mikäli valmisteen
ympäristöarviointi on tehty pohjautuen tut- kimuksiin, jotka on tehty oloissa, jotka eivät vastaa Suomen oloja, on vaadittava Suomen oloja vastaavissa oloissa tehtyjä tutkimuksia, ja ne on arvioitava. Jos kyseessä taas on val- miste, joka on lähes samanlainen koostumuk- seltaan, käyttömääriltään ja käyttökohteiltaan kuin jo hyväksytty valmiste, uutta lausuntoa ei pyydetä. Lausuntojen tarpeesta sovittaisiin yhdessä asiantuntijaviranomaisen kanssa. Ja- kamalla valmisteiden riskinarviointi lähinnä STTV:lle ja SYKE:lle ja valmisteista hyväk- syminen Elintarviketurvallisuusvirastolle to- teutettaisiin riskinarvioinnin ja riskinhallin- nan eriyttäminen käytännössä.
Samalla kun torjunta-ainelautakunta lak- kautettaisiin, maa- ja metsätalousministeriö asettaisi neuvottelukunnan seuraamaan kas- vinsuojeluaineita koskevien asioiden kehitys- tä, antamaan lausuntoja ja tekemään asiaa koskevia esityksiä ja aloitteita. Neuvottelu- kunta ehdotetaan asetettavaksi kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Nykyisin torjunta-ainelautakunta päättää Suomen kannan EY:ssä arvioitujen tehoai- neiden hyväksymiseen. Maa- ja metsätalo- usministeriön hallinnonalalla Suomen EY- kannat ja linjaukset muodostetaan pääasiassa maa- ja elintarviketalouden jaostossa tai sen alajaostoissa, joista yhtenä toimii kasvinsuo- jeluainealajaosto. Alajaosto koostuu maa- ja elintarviketalouden, ympäristön sekä sosiaa- li- ja terveydenalan viranomaistahoista ja muista alan sidosryhmistä. Jaosto toimii EY- asioiden yhteensovitusjärjestelmänä tarkoi- tuksenaan varmistaa, että Suomella on yhteen sovitettu ja Suomen yleisiä EY-poliittisia lin- jauksia vastaava kant a EY:n vireillä oleviin kasvinsuojeluaineita koskeviin asioihin. Esi- tyksen mukaan Suomen tehoaineen hyväk- symistä koskevat kannat päätettäisiin valtio- neuvoston Euroopan unionin asioiden käsit- telyä varten säädetyssä järjestelmässä. Suo- men kannat muodostettai siin siis kasvinsuo- jeluainealajaostossa. Tehoaineiden hyväksy- misestä päätettäessä päätöksentekoon osallis- tuisivat kuitenkin vain viranomaistahot. Pää- töksenteon valmistelu kuuluisi Elintarvike- turvallisuusvirastolle, jonka esitystä valmis- tellessaan olisi kuultava muita asianomaisia viranomaisia.
Maksut
Esityksessä ehdotetaan toteutettavaksi vaihtoehto, jossa maksut viranomaisten suo- ritteista määräytyisivät maksuperustelain mukaan. Kansallisen valmistehyväksynnän hakeminen olisi maksullista samoin kuin tätä hyväksymistä koskevat muutokset. Nykykäy- tännön mukaisesti myös tehoaineen arviointi, kun Suomi tekee arvioinnin yhteisön puoles- ta, eli toimii niin sanottuna raportoijana, olisi maksullista. EY-tehoainearviointityöhön osallistuminen, silloin kun ei ole kyse Suo- men arvioimista tehoaineista, olisi sen sijaan viranomaistyötä, jota rahoitettaisiin nykyi- seen tapaan budjettivaroin. Markkinoille saattamisen valvonta olisi toiminnanharjoit- tajille maksutonta samoin kuin viranomaisten antama ohjeistus ja tiedotus.
Maksuperustelain 4 §:n mukaan suoritteen tulee olla maksullinen etenkin, jos suoritteen tuottaminen liittyy vastaanottajan taloudelli- seen toimintaan. Maksullisiksi suoritteiksi on määritelty esimerkiksi palvelut, jotka on tuo- tettu tilauksesta tai muusta toimeksiannosta sekä päätökset, jotka on tehty hakemuksesta.
Lain 5 §:ssä määritellään maksuttomat suo- ritteet, joita voivat olla esimerkiksi suoritteet, joiden tarkoituksena on toimeentulon turvaa- van edun antaminen. Lain 6 §:n mukaan jul- kisoikeudellisesta suo ritteesta valtiolle perit- tävän maksun suuruuden tulee vastata suorit- teen tuottamisesta valtiolle aiheutuvien ko- konaiskustannusten määrää (omakustan- nusarvo). Yhden tai useamman viranomaisen samanlaatuisista suoritteista voidaan määrätä samansuuruinen maksu silloinkin, kun suorit- teen tuottamisesta aiheutuvat kustannukset poikkeavat toisistaan. Tällaisen kiinteän maksun suuruutta määrättäessä on otettava huomioon suoritteiden keskimääräinen ko- konaiskustannus. Maksun suuruuden on vas- tattava suoritteen tuottamis esta valtiolle ai- heutuvien kokonaiskustannusten määrää.
Kasvinsuojeluaineiden hyväksymisestä pe- rittävistä maksuista säädettäisiin maksupe- rustelain nojalla maa- ja metsätalousministe- riön asetuksella. Tarkoituksena on, että suo- ritteista perittäisiin kiinteä maksu suorittei- den tuottamisesta aiheutuvien keskimääräis- ten kustannusten perusteella. Kiinteää hintaa voitaisiin korottaa tai alentaa työmäärän ol- lessa suurempi tai pienempi kuin arvioitu
keskimääräinen suoritteeseen vaadittava työmäärä.
Kattavan kasvins uojeluainevalikoiman saaminen markkinoille on välttämätöntä muun muassa lisääntyvän ulkomailta tuota- van lisäysmateriaalin takia, jolloin kasvintu- hoojariski kasvaa. Myös ennustetun ilmaston lämpenemisen on arvioitu lisäävän kasvintu- hoojariskiä. Sen lisäksi riittävä kasvinsuoje- luainevalikoima on elinkeinonharjoittajille yksi tärkeä viljelyn onnistumisen ja siten laa- dukkaiden ja turvallisten elintarvikkeiden tuottamisen edellytys. Kattavan kasvinsuoje- luainevalikoiman saamiseksi Suomen mark- kinoille maksujärjestelmään on lisäksi luota- va maksun alennusmahdollisuus valmisteille, joiden tuleva markkinointi arvioidaan vähäi- seksi, mutta joiden markkinoille pääsyä pide- tään kasvinsuojelun kannalta välttämättömä- nä.
Täten pienimenekkisten valmisteiden saa- miseksi Suomen markkinoille esityksessä ehdotetaan kiinteän hyväksymismaksun li- säksi 80 prosentilla alennettua maksua, jos kasvinsuojeluaineen käyttökohteeksi tarkoi- tettujen viljelykasvien yhteenlaskettu pinta- ala on maa- ja metsätalousministeriön tieto- palvelukeskuksen (TIKE) edellisvuosien ti- lastoissa enintään 2 000 hehtaaria. Tällaisia viljelykasveja olisivat muun muassa kaikki kasvihuoneessa viljeltävät kasvit. Suomen kokonaiskasvihuonetuotantoala on vajaat 500 hehtaaria. Lisäksi alle 2 000 hehtaarin jäävät lähes kaikki avomaalla viljeltävät vihannek- set lukuun ottamatta tarhahernettä. Marjoista ainoastaan mustaherukkaa ja mansikkaa vil- jeltiin vuonna 2004 yli 2 000 hehtaaria. Ta- vallisia viljakasveja (vehnää, ohraa, kauraa ja ruista), perunaa, sokerijuurikasta, hernettä, rypsiä ja rapsia, kuminaa ja ruokohelpeä vil- jellään yli 2 000 hehtaaria.
Lisäksi hyväksymismaksua ehdotetaan alennettavaksi 50 prosentilla, jos kasvinsuo- jeluaineen käyttökohteeksi tarkoitettujen vil- jelykasvien yhteenlaskettu pinta-ala on enin- tään 5 000 hehtaaria. Tällaisia kasveja olisi- vat edellä mainittu tarhaherne avomaalla vil- jeltävistä vihanneksista sekä mustaherukka ja mansikka marjoista. Muista viljelykasveista öljy- ja kuitupellavan viljelyala on vuosina 2001–2005 ollut keskimäärin noin 1 900 ja herneen keskimäärin noin 4 500 hehtaaria.
Muiden viljelykasvien alat ovat keskimäärin
yli 10 000 he htaaria.
Pinta-alan määrityksessä käytettäisiin pai- nettua Suomen virallista tilastoa puutarha- kasveista (Puutarhayritysrekisteri) ja pelto- kasveista (Maatilarekisteri). Tilastot ovat TIKE:n kokoamia. Pinta-alana käytettäisiin viiden edellisen vuoden keskiarvoa.
Tällä hetkellä markkinoilla olevista 242 kasvinsuojeluaineista arvioidaan ainakin 45 olevan pienimenekkisiä, koska vuoden 2004 myyntilukuihin perustuen niide n käyttöala jäi alle 2 000 hehtaarin. Noin 10 valmisteen käyttöala jäi 2 000 ja 5 000 hehtaarin välille.
Valmisteet ovat lähinnä puutarhakäyttöön tarkoitettuja kasvinsuojeluaineita. Näiden 55 valmisteen joukossa voi olla valmisteita, joi- den vähäinen myynti johtuu siitä, että ne ovat poistumassa markkinoilta, joten lukua vo i- daan ainoastaan käyttää suuntaa-antavana.
Valvonnan organisoiminen ja hallinnolliset pakkokeinot
Ehdotetun lain mukaan viranomaisorgani- saatio säilyisi kasvinsuojeluaineiden hyväk- syntäj ärjestelmää lukuun ottamatta asiallises- ti sellaisenaan. Lain noudattamisen valvontaa koskevia säännöksiä selkeytettäisiin ja tar- kennettaisiin. Päävastuullisena valvontavi- ranomaisena toimisi Elintarviketurvallisuus- virasto, joka käyttäisi valvonnassa apunaan TE-keskuksia sekä valtuuttamiaan tarkasta- jia. Tuonnissa Elintarviketurvallisuusviraston apuna toimisi tullilaitos. Valtuutetuilla tar- kastajilla tarkoitettaisiin viranomaisorgani- saation ulkopuolisia henkilöitä.
Lain täytäntöönpanon yleinen ohjaus ja valvonta kuuluisivat maa- ja metsätalousmi- nisteriölle, kuten muussakin vastaavanlaises- sa lainsäädännössä, esimerkiksi rehulaissa (396/1998 ), siemenkauppalaissa (728/2000), hukkakauralaissa (185/2002), laissa kasvin- terveyden suojelemisesta (702/2003) ja lan- noitevalmistelaissa (539 /2006).
Riittävän tiedonkulun varmistamiseksi lais- sa ehdotetaan säädettäväksi tiedonantovel- vollisuudesta, jonka mukaan valvontaviran- omaisia velvoitettaisiin ilmoittamaan toimi- valtaisille elintarvike-, ympäristö -, työsuoje- lu-, pelastus- tai poliisiviranomaiselle kas- vinsuojeluaineen käytöstä aiheutuneesta mahdollisesta vaarasta ihmisten tai eläinten terveydelle, kasvien terveydelle tai ympäris-
tölle.
Valvonnan tehostamiseksi ehdotetaan tar- kistettavaksi lain hallinnollisia pakkokeinoja, jotka nykyisessä laissa ovat pahoin vanhen- tuneita ja tehottomia. Elintarviketurvalli- suusvirastolla olisi mahdollisuus antaa toi- minnanharjoittajalle kirjallinen määräys kor- jaavista toimenpiteistä silloin, kun lainsää- däntöä on rikottu. Elintarviketurvallisuusvi- rasto voisi myös antaa kasvinsuojeluainetta koskevan kiellon. Myös uhkasakon asettami- nen määräyksen tai kiellon tehostamiseksi olisi ehdotuksen mukaan mahdollista.
Alemmanasteiset säännökset
Esityksessä ehdotetaan, että lakia alem- manasteiset säännökset annettaisiin maa- ja metsätalousministeriön asetuksilla. Nämä säännökset ovat yksityiskohtaista, teknis- luo ntoista sääntelyä. Keskeiset yksilöiden oi- keuksiin ja velvollisuuksiin vaikuttavat nor- mit sisällytettäisiin lakiin, mutta niiden ta- pauskohtainen sisältö tarkentuisi vasta ase- tuksissa.
Niin sanotut muut torjunta-aineet
Esityksessä ehdotetaan niin sanottujen muiden torjunta-aineiden osalta, että näiden valmisteiden hyväksyntään liittyvä hallinnol- linen työ siirrettäisiin kokonaisuudessaan Elintarviketurvallisuusvirastolta SYKE:een ja STTV:hen hallinnoitavaksi biosideja kos- kevan kemikaalilainsäädännön mukaisesti.
4 . Esityksen vaikutukset 4.1. Taloudelliset vaikutukset Maksut
Valtiontaloudelliset vaikutukset
Tällä hetkellä markkinoilla olevista kasvin-
suojeluaineista peritään vuosittain valtiolle 3,5 prosentin veroluontoinen maksu valmis- teiden myynnin arvosta. Maksukertymä syn- tyy valtiolle kasvinsuojeluainemyynnin seu- rauksena, eikä ole kytketty hyväksymisha- kemusten tai arviointityön määrään. Kasvin- suojeluaineita myyvät yritykset maksavat valtiolle tasaisesti koko kasvinsuojeluaineen elinkaaren ajan.
Kasvinsuojeluaineiden ja niin sanottujen muiden torjunta-aineiden myynnin arvo on viiden viime vuoden ajan ollut noin 53 mil- joonaa euroa vuodessa, josta hyväksymisjär- jestelmän kustannuksia kattamaan on peritty noin 1,9 miljoonaa euroa. Hakemusmaksujen vuosittainen kertymä on vastaavasti ollut noin 51 000 euroa. Esityksen mukaan näitä tuloja ei valtiolle enää kertyisi. Tällä hetkellä kasvinsuojeluaineiden ja niin sanottujen muiden torjunta-aineiden hyväksymisjärjes- telmän vuotuiset kustannukset ovat olleet noin 2,2 miljoonaa euroa. Luku sisältää kas- vinsuojeluaineiden ja niin sanottujen muiden torjunta-aineiden ympäristö- terveys - ja te- hokkuusarvioinnin kustannukset, sekä järjes- telmän hallinnolliset kustannukset.
Esitys lakkauttaisi torjunta-ainelauta- kunnan, jolloin sen aiheuttama kustannus (vuonna 2004 12 000 euroa) jäisi pois.
Ehdotetussa maksujärjestelmässä viran- omaisten tuottamista suoritteista, esimerkiksi kasvinsuojeluaineen hyväksymishakemuksen arvioinnista ja hallinnoinnista, peritään valti- on maksuperustelain mukainen maksu, joka kattaa suoritteen tuottamisesta aiheutuneet kustannukset. Järjestelmä huomioisi eri val- misteiden erisuuruiset arviointityöt ja kasvin- suojeluaineiden arviointikustannukset tulisi- vat katetuiksi suoraan. Valtiolle tulevien maksujen kokonaissumma riippuisi kuitenkin kasvinsuojeluaineiden hyväksymishakemus- ten määrästä.
Epävarmuustekijöitä laskelmiin tuo se, ett- ei etukäteen voida tietää miten paljon ja min- kä tyyppisille kasvinsuojeluaineille haetaan jatkossa hyväksymistä Suomesta. Alan teolli- suuden arvioiden mukaan maksuperustelain mukainen hakemusmaksu muodostuu niin korkeaksi, että jatkossa valtaosa Suomeen osoitetuista hakemuksista tulevat perustu- maan vastavuoroisen hyväksymisen periaat- teeseen. Tällaiset hakemukset eivät vaadi yh- tä suurta työpanosta ja ovat siten normaalia
käytäntöä halvempia. Viime vuosina on haet- tu hyväksymistä vuosittain noin 24 uudelle kasvinsuojeluaineelle. Esitetyn hyväksymis- maksun odotetaan vähentävän hakemusten lukumäärää. Tämän mukaan tulevaisuudessa arvioidaan haettavan Suomessa vuosittain hyväksymistä noin 15 kasvinsuojeluaineelle.
Jos hyväksymismaksu olisi 40 000 euroa, olisi 50 prosentilla alennettu maksu 20 000 euroa ja 80 prosentilla alennettu maksu 8 000 euroa. Jos haetuista valmisteista viisi olisi pienimenekkistä, joista kahdella valmisteella yhteenlaskettu käyttökohteiden pinta-ala olisi esimerkiksi 2 000 ja 5 000 hehtaarin välillä ja kolmella valmisteella alle 2 000 hehtaaria, perittävä maksu muodostuisi seuraavasti: 10 x 40 000 euroa + 2 x 20 000 euroa + 3 x 8 000 euroa. Näistä kertyisi valtiolle 464 000 euroa. Tulokertymän oletetaan vähentyvän myös sen takia, että kasvinsuojeluteollisuu- den odotetaan siirtyvän käyttämään muita kevennettyjä hyväksymismenettelyjä kuten esimerkiksi vastavuoroista hyväksymistä.
Alennuksista johtuva tulokertymän vähennys on korvattava maa- ja metsätalousministeriön budjettivaroista.
Nykyisessä järjestelmässä valmisteiden te- hokkuusarvioinnin kustannukset ovat noin miljoona euroa. Tämä kustannus pienenee vähitellen ja tulee vuoden 2008 jälkeen jää- mään pois koska kasvinsuojeluainedirektiivin mukaisessa järjestelmässä kaikki tehoaineet on arvioitu yhteisössä vuoteen 2008 mennes- sä ja tehokkuustutkimukset sisältyvät tämän jälkeen jo hyväksymishakemuksiin. Tämä kasvinsuojeluainedirektiivin edellyttämä muutos torjunta-ainelakiin tehtiin lailla tor- junta-ainelain muuttamisesta vuonna 1994 (1204/1994).
Vaikutukset toiminnanharjoittajaan, joka ha- kee kasvinsuojeluaineen hyväksymistä ja l u- vanhaltijaan
Tällä hetkellä toiminnanharjoittaja maksaa 840 euron suuruisen hakemusmaksun jättäes- sään kasvinsuojeluaineen hyväksymishake- muksen. Rekisteröinnin jälkeen hän maksaa kasvinsuojeluaineen elinkaaren ajan joka vuosi valtiolle 3,5 % kasvinsuojeluaineen myynnin arvosta. Esitys lakkauttaisi nämä maksut. Toiminnanharjoittaja maksaisi kas- vinsuojeluaineen hyväksymisestä kertaluo n-
teisen hyväksymismaksun, joka määräytyisi viranomaisen suoritteen tuottamisesta aiheu- tuvien kustannusten perusteella. Lisäksi toi- minnanharjoittaja maksaisi muista viran- omaisen suoritteista, esimerkiksi hyväksymi- sen laajennuksesta, saman periaatteen mukai- sesti.
Vaikutukset kasvinsuojeluaineen käyttäjään Jokavuotisen 3,5 % maksun poistuessa markkinoilla olevien valmisteiden hintojen voitaisiin odottaa alenevan vastaavasti. Uu- det valmisteet saattaisivat kuitenkin olla alussa kalliimpia yritysten pyrkiessä saamaan korkeamman hyväksymismaksun katettua.
4.2. Vaikutukset viranomaisten toimi n- taan
Esityksessä kasvinsuojeluaineiden hyväk- symisestä päättäisi Elintarviketurvallisuusvi- rasto. Torjunta-ainelautakunnan lakkauttami- nen vapauttaa siihen käytettyä työvoimaa yh- teensä arviolta noin puolen henkilötyövuoden verran vuodessa.
SYKE ja STTV tekisivät edelleen riskinar- viointia nykyiseen tehtäväjakoon perustuen.
Elintarviketurvallisuusvirastolta poistuisi esi- tyksen mukaan viraston niin sanottujen mui- den torjunta-aineiden hyväksymismenette- lyyn käyttämä työpanos (yhteensä noin 0,7 henkilötyövuotta). Kun niin sanottujen mui- den torjunta-aineiden hyväksymismenettely siirtyy Elintarviketurvallisuusvirastolta pää- asiassa STTV:hen, lisää muutos sen viraston työtä yhden henkilötyövuoden verran, jota vastaava määräraha on tarkoitus siirtää Elin- tarviketurvallisuusvirastolta STTV:lle. Te h- täväsiirto selkeyttää viranomaisten roolia biosidikysymyksissä.
4.3. Ympäristövaikutukset
Kasvinsuojeluaineita koskevan lainsäädän- nön eräänä keskeisenä tavoitteena on ehkäis- tä kasvinsuojeluaineiden käytöstä aiheutuvia haittavaikut uksia ympäristölle ja ravintoket- juun. EU:n valkoisen kirjan elintarvikkeiden turvallisuudesta (KOM (1999) 719 lopulli- nen) mukaan kuluttajille on tarjottava laaja
valikoima turvallisia ja korkealuokkaisia elintarvikkeita. Torjunta-aineiden osalta to- detaan, että torjunta-aineiden hyväksymis- menettelyä on nopeutettava ja tehostettava muun muassa niin, että markkinoilta voidaan poistaa nopeasti sellaiset tuotteet, joiden tur- vallisuutta koskevat tiedot puuttuvat tai joi- den osalta on havaittu turvallisuutta koskevia huolenaiheita. Nykyisessä kansallisessa lain- säädännössä valkoisen kirjan mukaiset toi- menpiteet on jo toteutettu. Asiakirjassa keho- tetaan myös valvonnan tehostamiseen ja hal- linnollisen yhteistyön lisäämiseen. Esitykses- sä on huomioitu valkoisen kirjan esitykset muun muassa tehostamalla valvonnan ja tar- kastustoiminnan toimivuutta.
5 . A s i a n v a l m i s t e l u
Esitykseen sisältyvä ehdotus laiksi kasvin- suojeluaineista on valmisteltu maa- ja metsä- talousministeriössä yhdessä Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen kanssa. Ehdotus kemi- kaalilain muuttamisesta on valmisteltu ympä- ristöministeriössä yhteistyössä Suomen ym- päristökeskuksen kanssa. Niin sanottujen muiden torjunta-aineiden siirtämisestä kemi- kaalilain alaisuuteen on neuvoteltu ja sovittu ympäristöministeriön ja sosiaali- ja terveys- ministeriön kanssa. Ehdotus rikoslain muut- tamisesta on valmistettu maa- ja metsäta- lousministeriössä yhteistyössä oikeusministe- riön kanssa.
5.1. Lausunnot ja niiden huomioon otta- minen
Esitysluonnoksesta on pyydetty lausunto 31 eri taholta. Lausunnon ovat antaneet: oi- keusministeriö, valtiovarainministeriö, kaup- pa- ja teollisuusministeriö, ympäristöministe- riö, sosiaali- ja terveysministeriö, Ahvenan- maan maakuntahallitus, Kasvintuotannon tarkastuskeskus, Suomen ympäristökeskus, Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvonta- keskus, Elintarvikevirasto, Maa- ja elintarvi- ketalouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimus- laitos, Tulli, ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, Kasvinsuojeluseura ry, Varsinais- Suomen TE-keskus, Suomen Kuntaliitto, Maa- ja metsätaloustuottaj ain Keskusliitto MTK ry, Svenska lantbruksproducenternas
centralförbund SLC, Kauppapuutarhaliitto ry, Puutarhaliitto – Trädgårdsförbundet, Kas- vinsuojeluteollisuus ry, Kemianteollisuus ry ja Suomen luonnonsuojeluliitto ry.
Kasvinsuojeluainelainsäädännön ja erityi- sesti sen valvontaa ja hallinnollisia pakko- keinoja koskevien säännösten uudistamista pidettiin tarpeellisena.
Lausunnonantajista Ahvenanmaan maa- kuntahallitus, Kasvintuotannon tarkastuskes- kus, Maa- ja elintarviketalouden tutkimus- keskus, Metsäntutkimuslaitos, Maa- ja met- sätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Pro- Agria Maaseutukeskuksen Liitto, Kasvinsuo- jeluaseura ry, Svenska lantbruksproducenter- nas centralförbund SLC, Kauppapuutarhaliit- to ry, Puutarhaliitto – Trädgårdsförbundet ja Kemianteollisuus ry esittivät huolensa siitä, että ehdotettu maksujärjestelmän muutos vaarantaisi riittävän kasvinsuojeluainevali- koiman saannin Suomen markkinoille. Huoli
koski erityisesti pienimenekkisiä kasvinsuo- jeluaineita. Ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvo n- takeskus esittivät huolensa siitä, kuinka jat- kossa varmistetaan, että asiantuntijaviran- omaisilta pyydetään lausunto niistä kasvin- suojeluaineista, joista on jätetty hyväksymis- hakemus.
Lausuntokierroksen jälkeen esitysluonnosta on vielä täsmennetty maksujärjestelmän osal- ta siten, että niin sanottujen pienimenekkisten kasvinsuojeluaineiden tuloa markkinoille on helpotettu porrastamalla hyväksymismaksua.
Lausunnoissa esitettyjä yksityiskohtai sia huomautuksia on pyritty mahdollisuuksien mukaan ottamaan esityksen jatkovalmistelus- sa huomioon.
Saaduista lausunnoista on maa- ja metsäta- lousministeriössä laadittu tiivistelmä.
