Erikoissosiaalityöntekijän koulutus lisensiaatin tutkintona

(1)

Erikoissosiaalityöntekijän koulutus

lisensiaatin tutkintona

OPINTO-OPAS

2012–2015

(2)

Julkaisija: Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto, Sosnet Toimittanut: Sanna Lähteinen

Sanna.Lahteinen@ulapland.fi puh. 040 849 3033

Lapin yliopisto, PL 122, 96101 ROVANIEMI Painatus: Lapin Yliopistopaino, Rovaniemi 2012

ISSN 1796-024X

(3)

LUKIJALLE

Opinto-opas on tarkoitettu ensisijaisesti erikoissosiaalityötekijän koulutuksen opiskelijoille, mutta se toimii hyödyllisenä tietolähteenä myös opintojaan suunnitteleville ja sosiaalityön koulutusyksiköiden henkilöstölle.

Opas sisältää yleiskuvauksen erikoissosiaalityöntekijän koulutuksesta sekä tutkinnon rakenteesta ja tavoitteista. Lisäksi se sisältää koulutusta koskevat yleiset määräykset ja käytännöt sekä kaikkien erikoisalojen tutkintorakenteet. Loppuun on koottu hyödyllisiä yhteystietoja.

Opiskelijan kannattaa tutustua tämän oppaan lisäksi erikoisalan opetus- suunnitelmaan. Siinä on opintojaksojen kuvaukset ja edellytettävä kirjallisuus.

Erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen opinto-opas on voimassa vuoteen 2015 saakka. Muuttuneista käytännöistä tiedotetaan erikoistumiskoulutuksen opiskelijoita erikseen. Opas julkaistaan myös Sosnetin www-sivuilla (www.sosnet.fi).

Onnea ja menestystä opintoihin!

(4)

SISÄLTÖ

LUKIJALLE ... 3

SISÄLTÖ ... 4

KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA LUONNE ... 5

Suoritettava tutkinto ... 5

Sosiaalityön erikoisalat ... 5

Tutkinnon tavoitteet ja rakenne ... 6

Tutkinnon suorittaminen ... 7

Koulutuksesta aiheutuvat kustannukset ... 7

KOULUTUKSEEN HAKEMINEN JA OPISKELIJAVALINTA ... 9

Opiskelijavalinta ... 9

Valintakriteerit ... 9

Jatko-opiskelijaksi kirjoittautuminen ... 9

KOULUTUKSEN ORGANISAATIO ... 10

KOULUTUSTA KOSKEVAT KÄYTÄNNÖT JA MÄÄRÄYKSET ... 11

Koulutuksen suoritustavat ... 11

Suoritusten arviointi ... 12

Henkilökohtainen opintosuunnitelma ... 12

Opintojen korvaaminen ... 13

Opintosuoritusten rekisteröinti ... 13

Lisensiaatintutkimus osana koulutusta ... 13

Lisensiaatintutkimuksen ohjaus ... 14

Lisensiaatintutkimuksen tarkastus... 14

Koulutuksesta annettava todistus ... 15

Koulutuksen arviointi ... 15

ERIKOISALOJEN TUTKINTORAKENTEET ... 16

YHTEYSTIEDOT ... 21

Sosnetin puheenjohtaja ja johtoryhmän jäsenet ... 21

Koulutuksesta vastaavat professorit... 22

Erikoistumiskoulutuksen työvaliokunta ... 23

Henkilöstö koordinaatioyliopistossa ... 24

Sosiaalityön koulutusyksiköt ... 25

(5)

KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA LUONNE

Suoritettava tutkinto

Erikoissosiaalityöntekijän koulutus on sosiaalityöntekijän kelpoisuuden tuottaneen yhteiskunta- tai valtiotieteiden tai muun vastaavan maisterin tutkinnon pohjalta suoritettava ammatillisesti painottunut tieteellinen jatkokoulutus, joka johtaa yhteiskunta- tai valtiotieteiden lisensiaatin tutkintoon valitulla sosiaalityön erikoisalalla (Asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuksista

568/2005).

Erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen lähtökohtana on ammatti- käytäntöjen tieteellisen perustan vahvistaminen. Tavoitteena on sy- ventää sosiaalityön asiantuntijuutta, vahvistaa sosiaalialan kehittämi- seen tarvittavia taitoja ja lujittaa ammatillista identiteettiä. Erikoistu- miskoulutus ei tähtää tutkijakoulu- tukseen, vaan sosiaalityön asiantuntijuuden syventämiseen tieteellisen ajattelun ja tutkimuksen keinoin.

Sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen tarve nousee nopeasti muut- tuvan yhteiskunnan sosiaalityöhön kohdistuvista haasteista, sosiaali- työn erityisosaamisen syventämi- sen vaateista sekä hyvinvointipal-

veluiden uudelleenjärjestämisen tarpeista. Pitkäkestoisten täyden- nys- ja PD-koulutusten ohella tarvi- taan lisensiaatintutkintona suoritettava erikoissosiaalityöntekijän koulutus.

Koulutuksen järjestää yliopistojen sosiaalityön yksiköiden muodosta- ma Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnet.

Sosiaalityön erikoisalat

Erikoissosiaalityöntekijän koulutus käynnistyi vuoden 2000 alussa ope- tusministeriön myöntämän erillis- määrärahan turvin. Erikoistumis- koulutusta voidaan järjestää viidellä erikoisalalla (Asetus 568/2005):

- Lapsi- ja nuorisosiaalityö (koulutus käynnissä 2012–2015)

- Kuntouttava sosiaalityö (koulutus käynnissä 2009–2012, käynnistyy uudelleen 2013–2016)

- Marginalisaatiokysymysten sosiaa- lityö (koulutus käynnissä 2009–

2012, käynnistyy uudelleen 2013–

2016)

- Yhteisösosiaalityö (koulutus käyn- nissä 2012–2015)

- Hyvinvointipalveluiden erikoisala (koulutus käynnissä 2012–2015).

KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA LUONNE

(6)

Tutkinnon tavoitteet ja rakenne

Tutkinnon tavoitteena on vahvistaa koulutettavien ammatti-identiteettiä, lisätä heidän professionaalisia val- miuksiaan sekä kehittää kykyä tarkastella analyyttisesti omaa työtä ja sen suhdetta ympäröivään yhteis- kuntaan.

Opiskelija laatii henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS) yh- dessä koulutuksesta vastaavan professorin kanssa. HOPS on väli- ne erikoistumiskoulutuksen tavoit- teiden saavuttamisessa. Se on opiskelun sisältöä ja aikataulua koskeva suunnitelma, jota päivite- tään ja tarkistetaan opiskelun aikana tarvittaessa.

Sadankahdenkymmenen opinto- pisteen (120 op) tutkinto rakentuu erikoisala- ja tutkimusmetodologia- opinnoista ja lisensiaatintutkimuk- sesta.

Erikoisalaopinnot (55 op):

Erikoisalaopinnot perehdyttävät alan teoriaan, käytäntöön ja tutkimukseen. Erikoisalaopintoja ei pääsääntöisesti voi korvata. Opin- toihin sisältyy Tutkivan asiantunti- juuden ohjaus (8 op), joka toteute- taan ryhmämuotoisena työskente- lynä. Työskentelyn tavoitteena on pohtia sosiaalityön erityisluonteen tunnistamista ja kehittämistä, tukea ammatti-identiteetin kehittymistä ja sosiaalityön asiantuntijana toimi- mista sekä avata uudenlaisia mahdollisuuksia. Ohjauksessa paneu- dutaan erityisesti koulutuksen ja ammatillisen suhteen lujittamiseen.

Tutkimusmetodologiaopinnot (25 op):

Tutkimusmetodologiaopinnot edis- tävät valmiuksia tutkivan ja analyyt- tisen työotteen omaksumiseen.

Menetelmäopintojen tarkoituksena

ERIKOISALAOPINNOT 55 op

TUTKIMUS- METODOLOGIA-

OPINNOT 25 op

LISENSIAATIN- TUTKIMUS

40 op

ERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS LISENSIAATIN TUTKINTONA

120 op

(7)

on antaa välineitä käytännön työssä tapahtuvaan tutkimukseen. Opinto- jaksot integroidaan mahdollisimman pitkälle tukemaan myös opintoihin sisältyvän tutkielman laatimista.

Lisensiaatintutkimus (40 op):

Opintojen aikana laaditaan lisensiaatintutkimus. Erikoissosiaalityön- tekijän koulutukseen kuuluvan lisensiaatintutkimuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia oman erikoisalansa ja sen ammatti- käytännön kehittämiseen tutkimuksen keinoin. Tutkimuksen aihepiirin valinnan ja tutkimustehtävän edelly- tetään olevan sosiaalityön ja oman erikoisalan kannalta relevantteja.

Opiskelijan tulee osoittaa hyvää pe- rehtyneisyyttä tutkimuksen aihepii- riin ja sitä koskevaan tieteelliseen keskusteluun. Opiskelijalla tulee olla valmius itsenäisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä, hallita tutkimusprosessi sekä tieteellinen kirjoittaminen. Lisensiaa- tintutkimus voi olla yhtenäinen tieteellinen työ tai julkaistu / julkaista- vaksi aiottu laajahko tieteelliset vaatimukset täyttävä artikkeli. Sen lisäksi siihen voi sisältyä myös käy- tännön opas, ääni- ja kuvatallentei- ta, kuten cd-rom, video tai verk- kosivuja, joita voidaan hyödyntää ammatillisessa koulutuksessa tai käytännön työssä. Koulutukseen kuuluvat tutkimusseminaarit, joita järjestetään lähiopetusjaksoilla ja kotiyliopistoissa. Tutkimusseminaa-

rissa käsitellään tutkimussuunnitelmia, tutkimuskäsikirjoituksia ja perehdytään tieteellisiin käytäntöi- hin.

Tutkinnon suorittaminen

Tutkinto suoritetaan työn ohella nel- jässä vuodessa. Tutkinnon suorittaminen edellyttää aktiivista osallis- tumista lähiopetusjaksoille, joita on neljä kertaa vuodessa (yht. noin 12 pv) eri puolella Suomea. Koulutuk- seen sisältyy verkko-opetusta, jonka vuoksi opiskelijalla on oltava käytössään verkkoyhteyksin varus- tettu tietokone.

Tutkinnon suorittaminen edellyt- tää pitkäjänteisyyttä ja suunnitel- mallisuutta. Koska tutkinto kiinnittyy oman työn kehittämiseen ja sosiaa- lityön ammattikäytäntöihin, työnan- tajan tuki on tarpeellinen. On osoittautunut, että opintojen menestyksellinen suorittaminen vaatii jousta- via työjärjestelyjä.

Tutkinto suoritetaan siihen yliopistoon, jonka jatko-opiskelijaksi opiskelija kirjautuu.

Koulutuksesta aiheutuvat kustannukset

Erikoissosiaalityöntekijän koulutus on opiskelijoille maksutonta. Koska koulutusta järjestetään valtakunnal- lisesti, on osoittautunut, että opintojen menestyksellinen suorittaminen

(8)

vaatii joustavuutta työnantajalta niin työajan käytön (lähiopetuspäiville osallistuminen) kuin kustannusten (matkat ja majoitukset lähiopetus- päivillä) suhteen. Lisensiaatintutki- muksen tekemistä edesauttaa mahdollisuus joustaviin työjärjeste- lyihin tai lyhyeen virkavapauteen lisensiaatintutkimuksen kirjoittamis- vaiheessa. Tutkinto suoritetaan siihen yliopistoon, jonka jatko- opiskelijaksi opiskelija on valittu.

Lisensiaatintutkimuksen tekemis- tä varten opiskelijoilla on mahdollisuus anoa stipendejä ja tutkimus- rahoitusta. Opiskelijat ovat onnistu- neet saamaan rahoitusta mm. seu- raavilta tahoilta:

- Työsuojelurahasto

- Kunnallisalan kehittämissäätiö - Kulttuurirahasto

- Eemil Aaltosen säätiö - Miina Sillanpään säätiö - ESR-rahoitukset

- kaupungit ja kunnat.

Lisätietoja rahoitusmahdollisuuksis- ta saa koulutuksesta vastaavilta professoreilta ja omasta yliopistosta. Koulutuksesta vastaavat professorit voivat pyydettäessä kirjoittaa suosituksia hakemuksia varten.

Koulutukseen osallistuvilla on oikeus tietyin ehdoin saada opinto- vapaata, aikuiskoulutustukea ja ammattikoulutusrahaa. Tarkempia tietoja tuesta saa Kelasta, yliopistojen opintotukitoimistoista ja Koulu- tusrahastosta

(www.koulutusrahasto.fi).

(9)

KOULUTUKSEEN HAKEMINEN JA OPISKELIJAVALINTA

Opiskelijavalinta

Koulutus järjestetään valtakunnalli- sesti, mutta opiskelijat suorittavat tutkintonsa johonkin kuudesta sosi- aalityön koulutusta järjestävästä yliopistosta. Hakijan tulee hakulo- makkeessa ilmoittaa se yliopisto, johon hän ensisijaisesti toivoo pää- sevänsä.

Kullekin sosiaalityön erikoisalalle valitaan 18 opiskelijaa, paitsi Hy- vinvointipalveluiden erikoisalalle, jolle valitaan 24 opiskelijaa. Kuhun- kin verkostoyliopistoon on kiintiöity 3 (Hyvinvointipalveluiden erikoisalalla 4) opiskelupaikkaa. Lisäksi Helsingin yliopistoon valittavista opiskelijoista (3) valitaan yksi ruot- sinkielinen opiskelija kullekin erikoisalalle, mikäli hakija saa vähin- tään saman pistemäärän kuin alimmalla pistemäärällä koulutukseen valittava henkilö.

Valintakriteerit

Koulutukseen valittavilta edellyte- tään ylipistollista maisterin tutkin- toa, sosiaalityöntekijän ammatillista kelpoisuutta (Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoi- suuksista 272/2005), vähintään kahden vuoden työkokemusta sosi

aalityöstä sekä hakuajan päättymi- seen mennessä toimitettua lisensiaatintutkimuksen ideapaperia.

Opiskelijavalinnassa painotetaan aikaisempaa koulutusta sekä erikoisalalla hankittua työkokemusta ja ammatillista kehittämistoimintaa.

Hakijalla on mahdollisuus saada li- säpisteitä mm. ammatillisesta kehit- tämistoiminnasta, sosiaalityöhön liittyvistä tieteellisistä tai ammatilli- sista julkaisuista, pro gradu - tutkielman arvosanasta sekä lisensiaatintutkimuksen ideapaperista.

Tarkemmat hakukriteerit määri- tellään hakukuulutuksen yhteydes- sä ja erillisessä hakuoppaassa.

Jatko-opiskelijaksi kirjoittautuminen

Kun hakijalle on tullut kirjallinen tieto valituksi tulemisestaan, hänen on ilmoittauduttava asianomaisen yliopiston jatko-opiskelijaksi. Ilmoit- tautumisessa noudatetaan kunkin yliopiston omia käytäntöjä. Tar- kemmat ohjeet menettelystä lähete- tään valintapäätöksen yhteydessä.

Erikoistumiskoulutuksen opiskelijoiden tulee ilmoittautua läsnäole- vaksi opiskelijaksi omaan yliopistoon jokaisen lukukauden alkaessa.

Lisätietoja omasta kotiyliopistosta.

KOULUTUKSEEN HAKEMINEN JA OPISKELIJAVALINTA

(10)

KOULUTUKSEN ORGANISAATIO

Koulutuksen järjestää yliopistojen sosiaalityön yksiköiden muodosta- ma valtakunnallinen yliopistoverkosto Sosnet. Verkostossa toimivat Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Lapin yliopisto, Tampereen yliopisto ja Turun yliopisto. Verkoston koordi- naatiosta vastaa Lapin yliopisto.

Koulutusjärjestelmää koordinoi johtoryhmä, jossa on edustus jokai- sesta sosiaalityön koulutusyksikös- tä.

Kunkin erikoisalan koulutuksen käytännön toteutuksesta vastaavat nimetyt osa-aikaiset erikoisalapro- fessorit, jotka tulevat verkoston yli- opistoista. Erikoistumiskoulutukses- ta vastaavat professorit ja Sosnetin koulutuspäällikkö muodostavat yh- dessä erikoistumiskoulutuksen työ- valiokunnan, jonka tehtävänä on suunnitella ja kehittää koulutusta sekä esittää johtoryhmälle opetussuunnitelmat ja opiskelijavalinnat.

Erikoistumiskoulutuksen hallin- nosta, taloudesta, yleisistä opinto- asioista sekä lähiopetusjaksojen käytännön asioista vastaavat Lapin yliopistossa työskentelevä koulu- tuspäällikkö ja -sihteeri.

KOULUTUKSEN ORGANISAATIO

(11)

KOULUTUSTA KOSKEVAT KÄYTÄNNÖT JA MÄÄRÄYKSET

Koulutuksen suoritustavat

Lähiopetusjaksot

Koulutus koostuu neljästi vuodessa järjestettävistä kolmipäiväisistä lä- hiopetusjaksoista. Lähiopetusjaksot järjestetään pääsääntöisesti eri yli- opistopaikkakunnilla tai niiden lä- heisyydessä.

Lähiopetusjaksoilla käsitellään erikoisalaan liittyviä teemoja opetussuunnitelman mukaisesti sekä tutkimusmetodologisia kysymyksiä ja lisensiaatintutkimusta. Lähiope- tusjaksot koostuvat vierailevien lu- ennoitsijoiden ja koulutuksesta vas- taavien professoreiden luennoista, yhteisistä keskusteluista, ryhmä- työskentelystä ja tenteistä. Vieraile- vat luennoitsijat edustavat sosiaali- työn tutkimuksen ja alan käytännön parhaita asiantuntijoita.

Lähiopetusjaksoille osallistuminen on pakollista. Sairaustapauk- sista ja muista mahdollisista pois- saoloista on ilmoitettava etukäteen koulutuksesta vastaavalle professo- rille sekä sovittava korvaavista teh- tävistä. Aktiivinen osallistuminen lähiopetusjaksolle muodostaa 2 op suorituksen erikseen sovittavasta opintojaksosta.

Etätehtävät

Koulutukseen sisältyy runsaasti erimuotoisia kirjallisia tehtäviä: es- seitä, kirja-arvosteluja, luentopäivä- kirjoja. Osa kirjallisista tuotoksista ja niihin liittyvästä keskustelusta voidaan käydä verkkoympäristössä.

Etätehtävät on osin mahdollista räätälöidä henkilökohtaisen oppimissuunnitelman mukaisesti. Teh- tävistä tulee neuvotella professorin kanssa.

Etätehtävien sisältö ja laajuus (opintopiste- ja sivumäärä) määri- tellään kunkin tehtävänannon yh- teydessä.

Tutkimusseminaarit

Koulutukseen kuuluvat tutkimusseminaarit, joita järjestetään lä- hiopetusjaksoilla ja kotiyliopistoissa.

Tutkimusseminaarissa käsitellään tutkimussuunnitelmia, tutkimuskäsi- kirjoituksia ja perehdytään tieteellisiin käytäntöihin.

KOULUTUSTA KOSKEVAT KÄYTÄNNÖT JA MÄÄRÄYKSET

(12)

KOULUTUSTA KOSKEVAT KÄYTÄNNÖT JA MÄÄRÄYKSET Verkko-opiskelu ja Moodle

Koulutuksessa hyödynnetään laa- jasti tietoja viestintätekniikkaa ja se antaa valmiudet verkko- opiskeluun. Käytössä on verkko- oppimisympäristö Moodle, jonka li- säksi hyödynnetään mm. verk- kosivuja ja sähköpostia.

Moodleen pääsee kirjautumaan henkilökohtaisten tunnusten avulla.

Alustan käyttöön liittyvissä teknisis- sä ongelmissa voi olla yhteyksissä koordinaatioyliopistossa toimivaan koulutuspäällikköön.

Kotiyliopiston opetustarjonta

Opiskelijalla on oikeus osallistua omassa kotiyliopistossa järjestettä- vään opetukseen. Opintoja voidaan sisällyttää tutkintoon koulutuksesta vastaavan professorin kanssa sovit- tavalla tavalla.

Opiskelijoiden tulee ottaa selvää oman kotiyliopistonsa tarjoamista koulutusmahdollisuuksista, esimerkiksi jatkokoulutusseminaareista, menetelmäopetuksesta ja kirjaston tarjoamista tiedonhakukursseista.

Lisensiaatintutkimuksen etenemi- sen kannalta on tärkeää ylläpitää yhteyttä kotiyliopistoon.

Suoritusten arviointi

Kirjalliset tehtävät arvioidaan pää- sääntöisesti asteikolla hylätty–

hyväksytty. Tehtävistä saa useim- miten myös palautteen, joka voi olla

kilökohtaisesta suorituksesta, ver- taispalaute, suullinen ryhmäpalaute tai keskustelutilaisuus lähiopetus- jaksolla.

Palautteen saaminen edellyttää tehtävän palauttamista määräajas- sa. Etätehtävän palauttaminen so- vittuun ajankohtaan mennessä mahdollistaa tehtävien sisällöllisen huomioimisen ja hyödyntämisen lä- hiopetusjaksolla.

Kirjallisten tehtävien tekemisellä harjoitellaan tieteellisen tekstin tuot- tamista, joten arvioinnissa kiinnite- tään huomiota sekä sisällöllisiin että tekstuaalisiin kysymyksiin tehtä- vänannon mukaisesti.

Lisensiaatintutkimus arvostellaan asteikolla hyväksytty – kiittäen hy- väksytty. Arvostelussa on syytä käyttää mainesanaa kiittäen hyväk- sytty, mikäli tutkimus lisää olennai- sesti sosiaalityön alan tietoa tai ke- hittää teoriaa tai ammattikäytäntöjä tai on muutoin erityisen ansiokas.

Henkilökohtainen opintosuunnitelma

Jokainen opiskelija laatii henkilö- kohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) yhdessä vastuullisen professorin kanssa. HOPS on väline erikoistumiskoulutuksen tavoittei- den saavuttamisessa. Se on opiskelun sisältöä ja aikataulua koskeva suunnitelma, jota päivitetään ja tarkistetaan opiskelun aikana.

(13)

Erikoisalan opetussuunnitelma saa konkreettisen sisällön henkilö- kohtaisen opintosuunnitelman kaut- ta. Henkilökohtaiseen opintosuunni- telmaan pohjautuvat suoritukset sovitaan koulutuksesta vastaavan professorin kanssa.

Opintojen korvaaminen

Erikoisalaopintoja ei pääsääntöi- sesti voi korvata. Mahdollisista kor- vaavuuksista on aina neuvoteltava erikseen professorin kanssa.

Opintosuoritusten rekisteröinti Opintosuoritukset rekisteröidään kunkin kotiyliopiston opintosuoritus- rekisteriin. Koulutuksesta vastaavat professorit toimittavat suoritukset kotiyliopistoon rekisteröitäväksi.

Opintosuorituksia ei voida viedä rekisteriin, mikäli opiskelija ei ole il- moittautunut läsnä olevaksi kotiyli- opistoonsa lukuvuoden alkaessa.

Opiskelijalla on oikeus pyytää opintorekisteriote omasta yliopistos- taan. Opiskelijan kannattaa seurata opintojensa edistymistä myös opin- torekisteristä.

Lisensiaatintutkimus osana koulutusta

Erikoissosiaalityöntekijän koulutukseen sisältyy lisensiaatintutkimus, jonka laajuus on 40 opintopistettä,

kolmannes opinnoista. Laajuudel- taan se on suppeampi kuin perinteinen lisensiaatintutkimus, jonka laajuus on 90 opintopistettä. Opin- näytetyön tavoitteena on kehittää sosiaalityön ammatillista osaamista syventämällä sitä tieteen ja tutkimuksen keinoin ja liittämällä käy- tännön tieto tieteelliseen keskusteluun.

Käytäntöön liittyvät sidokset ovat sosiaalityön erikoistumiskoulutuk- sessa tutkimuksen lähtökohta. Käy- täntöön kiinnittyminen voi näkyä tutkimusaiheessa, käytetyssä ai- neistossa, tutkimusotteessa, tulos- ten tulkinnassa tai tutkimuksen muodossa. Tutkimuksessa voidaan käsitteellistää ja problematisoida käytännön tietoa, etsiä siihen uusia näkökulmia ja tehdä käytännön työ- tä näkyväksi. Tavoitteena on, että tutkimus tukee sosiaalityön ja/tai erikoisalan ammattitaidon karttu- mista. Tutkimukseksi voidaan kui- tenkin hyväksyä myös perinteinen akateeminen tutkimus.

Lisensiaatintutkimuksessa voidaan etsiä uudenlaisia tiedontuot- tamisen tapoja ja tutkimusrapor- toinnin muotoja. Tutkimuksessa voidaan käyttää ja kehittää käytän- tötutkimukselle relevantteja tutki- musmetodien sovelluksia tai yhdis- telyjä. Tutkimus voi olla yhtenäinen työ, artikkeli tai artikkelikokoelma ja se voi sisältää esimerkiksi käytän- nön oppaan.

(14)

Lisensiaatintutkimuksen ohjaus Lisensiaatintutkimuksen ohjaukses- ta vastaavat yhdessä oman kotiyliopiston nimeämä ohjaaja sekä yli- opistokohtaisen jaon perusteella koulutuksesta vastaava professori.

Opiskelija on oikeutettu 20 tutkimuksen ohjaustuntiin koulutusaika- na. Lisensiaatintutkimusten viime- kätinen ohjausvastuu on kotiyliopistoissa.

Tutkimuksen ohjauksen suhteen opiskelijoilta edellytetään oma- aloitteisuutta ja aktiivisuutta.

Lisensiaatintutkimuksen tarkastus

Ennen lisensiaatintutkimuksen jät- tämistä tarkastettavaksi tulee opiskelijan ottaa yhteys koulutuksesta vastaavaan professoriin ja kotiyliopiston vastuuhenkilöön ja varmis- taa, että työ on tarkastettavaksi jä- tettävässä kunnossa. Tutkimuksen muotoseikkojen suhteen opiskelijat noudattavat kunkin yliopiston omia käytäntöjä.

Lisensiaatintutkimuksen tarkas- tavat tiedekunnan määräämät tar- kastajat, ja se arvostellaan opiskelijan kotiyliopiston tiedekunnassa.

Työn tarkastajien määräämisen jälkeen asianomainen laitos sopii opiskelijan ja tarkastajien kanssa mahdollisen tarkastustilaisuuden

seen liittyvistä käytännön asioista.

Tarkastustilaisuuksien luonne vaih- telee yliopistokohtaisesti, mutta pääsääntöisesti tilaisuudet ovat luonteeltaan seminaarityyppisiä ti- laisuuksia, joihin ovat tervetulleita myös sosiaalityön käytännön am- mattilaiset.

Tarkastettavasta työstä laaditaan lausunto, joka toimitetaan opiskelijalle ennen tiedekuntaneuvoston kokousta. Lisensiaatintutkimuksen arvostelee ja siitä annettavasta ar- volauseesta päättää tiedekunta- neuvosto. Lisensiaatintutkimus arvostellaan opiskelijan kotiyliopiston tiedekunnassa arvoasteikolla hy- väksytty - kiittäen hyväksytty. Ar- vostelussa käytetään arvosanaa kiittäen hyväksytty, mikäli tutkimus lisää olennaisella tavalla sosiaali- työn käytäntöjen tuntemusta tai vii- toittaa tuottamallaan tiedolla sosi- aalityön kehittämisen tarpeita ja mahdollisuuksia.

Erikoissosiaalityöntekijän koulutukseen liittyvästä lisensiaatintutki- muksesta on laadittu erillinen tar- kastajille ja ohjaajille tarkoitettu ku- vaus, joka on saatavilla Sosnetin verkkosivuilla ja koulutuksesta vastaavilta professoreilta.

Lisensiaatintutkimuksen tarkas- tukseen liittyvissä asioissa opiskelijat noudattavat aina tiedekunnan ohjeistuksia ja käytäntöjä. Lisätieto- ja saa tiedekunnan opinto-oppaas- ta, www-sivuilta ja kansliasta.

(15)

Koulutuksesta annettava todistus

Tutkintotodistusta tulee anoa omasta tiedekunnasta. Ennen todistuk- sen anomista opiskelijan on hyvä pyytää ote opintosuoritusrekisteris- tä ja tarkastaa, että kaikki suoritukset ovat rekisterissä. Mikäli rekiste- riotteessa on puutteellisuuksia tai epäselvyyksiä, opiskelijan tulee ottaa yhteys koulutuksesta vastaavaan professoriin.

Lisensiaatin tutkinnon todistuk- sesta käy ilmi, että tutkinto on suori- tettu sosiaalityön erikoistumiskoulu- tuksena määrätyllä erikoisalalla.

Koulutuksen arviointi

Sosiaalityön erikoistumiskoulutuk- sessa on kiinnitetty huomiota sekä koulutuksen aikaiseen että koulutuksen jälkeiseen arviointiin. Arvi- ointikäytäntöjen kehittämiselle on ollut erityinen tarve ja käyttöarvo, koska koulutus on uutta, eikä sen organisointi ole vakiintunut.

Koulutusta arvioidaan sekä sen kuluessa että sen päätyttyä. Koulu- tuksen kuluessa tehtävä arviointi tehdään lähiopetusjaksoittain ja vuosittain. Arviointi toimii koulutuksen kehittämisen apuna. Sosnetin johtoryhmässä tehdään arviointia koulutuksen toteutumisesta vuosittain toimintakertomuksen hyväksy- misen yhteydessä. Arviointi vaikut- taa erikoistumiskoulutusta koskeviin

toimintasuunnitelmiin.

Koulutusta arvioidaan myös sen päätyttyä. Loppuarvioinnin tarkoituksena on tarkastella koulutusta ja osaamisen kehittymistä kokonais- prosessina sekä peilata koulutuksen tuottaman osaamisen ja asiantuntijuuden käyttöä sosiaalityössä.

Opiskelijat osallistuvat monin tavoin koulutuksen arviointiin ja kehittämi- seen.

Erikoistumiskoulutuksen koko- naisarviointi toteutettiin vuonna 2010. Jyväskylän yliopiston tutkijoi- den Johanna Hietamäen ja Heli Kantolan arviointiraportti Sosiaali- työn ammatillisen lisensiaatinkoulu- tuksen arviointitutkimus on julkaistu Jyväskylän yliopiston julkaisusar- jassa ja se on luettavissa Jyväsky- län yliopiston ja Sosnetin nettisivuil- la.

(16)

ERIKOISALOJEN TUTKINTORAKENTEET

Tähän oppaaseen on sisällytetty kaikkien erikoisalojen tutkintorakenteet.

Opintojaksokohtaiset kuvaukset ja kirjallisuus löytyvät kunkin erikoisalan omasta opetussuunnitelmasta ja koulutuksen verkkoympäristö Moodlesta.

HYVINVOINTIPALVELUT

Hyvinvointipalveluiden erikoisalan opetussuunnitelman (120 op) rakenne:

1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ASIANTUNTIJUUS (20 op) 1.1 Yhteiskunnalliset muutosprosessit (6 op)

1.1.1 Hyvinvointipalveluiden muuttuva toimintaympäristö (3 op) 1.1.2 Hyvinvointipalveluiden toimintajärjestelmät ja niiden muutok-

set (3 op)

1.2 Sosiaalityön muuttuva asiantuntijuus (6 op) 1.2.1 Sosiaalityön asiantuntijuus (3 op)

1.2.2 Asiantuntijaorganisaatioiden johtaminen (3 op) 1.3 Tutkivan asiantuntijuuden ohjaus (8 op)

2 ERIKOISALAN KYSYMYKSET (15 op) 2.1 Hyvinvointipalveluiden hallinto (7 op) 2.2 Hyvinvointipalveluiden talous (8 op)

3 SOSIAALITYÖN LÄHESTYMISTAVAT JA TYÖMUODOT (20 op) 3.1 Sosiaalityön johtaminen (5 op)

3.2 Hyvinvointipalveluiden vaikuttavuus (5 op) 3.3 Kehittämisen ja osaamisen johtaminen (5 op) 3.4 Palvelujen muuttuvat toimintatavat ja laatu (5 op)

II TUTKIMUSMETODOLOGIAOPINNOT 25 op 4.1 Sosiaalityön tieteenteoria (2 op)

4.2 Sosiaalityön tutkiva kehittäminen (5 op) 4.3 Tutkimukselliset lähestymistavat (8 op)

4.4 Tieteellinen kirjoittaminen ja raportointi (5 op) 4.5 Tutkimusprosessi (5 op)

III LISENSIAATINTUTKIMUS 40 op

ERIKOISALOJEN TUTKINTORAKENTEET

I ERIKOISALAOPINNOT 55 OP

(17)

KUNTOUTTAVA SOSIAALITYÖ

Kuntouttava sosiaalityö -erikoisalan opetussuunnitelman (120 op) rakenne:

1.1.1 Hyvinvointipalveluiden muuttuva toimintaympäristö (3 op) 1.1.2 Kuntouttavan sosiaalityön yhteiskuntasuhde (3 op)

1.2.2 Kuntouttavan sosiaalityön ammatillinen perusta (3 op) 1.3 Tutkivan asiantuntijuuden ohjaus (8 op)

2 KUNTOUTTAVAN SOSIAALITYÖN ERITYISKYSYMYKSET (15 op) 2.1 Työelämä ja taloudellinen turvattomuus (6 op)

2.2 Terveys ja hyvinvointi (3op)

2.3 Päihde- ja muut riippuvuudet (3op)

2.4 Muut kuntouttavan sosiaalityön erityiskysymykset (3op)

a) Ikääntyminen ja vanhuus

b) Kriminaalihuolto, vankeinhoito ja kuntouttava sosiaalityö

c) muu kuntouttavan sosiaalityön erityiskysymys

3 KUNTOUTTAVAN SOSIAALITYÖN LÄHESTYMISTAVAT JA TYÖMUODOT (20 op)

3.1 Kuntouttavan sosiaalityön teoreettinen tausta-ajattelu (5 op) 3.2 Kuntouttavan sosiaalityön prosessi (5 op)

3.3 Moniammatillisuus ja verkostot (5 op) 3.4 Sosiaalityön johtaminen (5 op)

III LISENSIAATINTUTKIMUS 40 op I ERIKOISALAOPINNOT 55 op

(18)

LAPSI- JA NUORISOSOSIAALITYÖ

Lapsi- ja nuorisososiaalityön erikoisalan opetussuunnitelman (120 op) rakenne:

1 LAPSI- JA NUORISOSOSIAALITYÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ASIAN- TUNTIJUUS (20 op)

1.1 Yhteiskunnalliset muutosprosessit (6 op)

1.1.1 Hyvinvointipalveluiden muuttuva toimintaympäristö (3 op) 1.1.2 Lasten ja nuorten hyvinvointi ja elinolot (3 op)

1.2 Muuttuva asiantuntijuus (6 op)

1.2.1 Sosiaalityön asiantuntijuus (3 op)

1.2.2 Lapsi- ja nuorisososiaalityön asiantuntijuus (3 op) 1.3 Tutkivan asiantuntijuuden ohjaus (8 op)

2 LAPSUUS JA NUORUUS (15 op)

2.1 Kulttuurinen lapsuus ja nuoruus (6 op) 2.2 Riskilapsuudet ja nuoruudet (9 op)

3 LAPSI- JA NUORISOSOSIAALITYÖN LÄHESTYMISTAVAT JA TYÖ- MUODOT (20 op)

3.1 Sosiaalityön johtaminen (5 op)

3.2 Lapsi- ja nuorisososiaalityön toiminnalliset lähtökohdat ja yhteisölliset työtavat (6 op)

3.3 Lastensuojelun sosiaalityö (6 op) 3.4 Lapsipoliittinen työ (3 op)

III LISENSIAATINTUTKIMUS 40 op I ERIKOISALAOPINNOT 55 OP

(19)

MARGINALISAATIOKYSYMYSTEN SOSIAALITYÖ

Marginalisaatiokysymysten sosiaalityö -erikoisalan opetussuunnitelman 120 op rakenne:

1.1.1 Hyvinvointipalveluiden muuttuva toimintaympäristö (3 op) 1.1.2 Yhteiskunnalliset muutosprosessit ja marginalisaatio (3 op)

1.2.2 Marginalisaatiososiaalityön asiantuntijuus (3 op) 1.3 Tutkivan asiantuntijuuden ohjaus (8 op)

2 ERIKOISALAN KYSYMYKSET (15 op)

2.1 Elämänkulku ja sosiaaliset ongelmat (6 op)

2.2 Marginalisaatio, sosiaaliset ongelmat ja sukupuoli (3 op) 2.3 Vähemmistöt, syrjintä ja marginalisaatio (3 op)

2.4 Marginalisaatio alueellisena ilmiönä (3 op)

3.2 Asiakastyö ja vuorovaikutus (5 op)

3.3 Moniammatillisuus, verkostot ja yhteisöllinen työote (5 op) 3.4 Vaikuttaminen päätöksentekoverkostoissa (5 op)

III LISENSIAATINTUTKIMUS 40 op I ERIKOISALAOPINNOT 55 op

(20)

YHTEISÖSOSIAALITYÖ

Yhteisösosiaalityö-erikoisalan opetussuunnitelman (120 op) rakenne:

1.1.1 Hyvinvointipalveluiden muuttuva toimintaympäristö (3 op) 1.1.2 Yhteisösosiaalityön haasteet globalisoituvassa yhteiskunnas-

sa (3 op)

1.2.2 Yhteisösosiaalityön asiantuntijuus (3 op) 1.3 Tutkivan asiantuntijuuden ohjaus (8 op)

2 ERIKOISALAN KYSYMYKSET (15 op) 2.1 Paikallisyhteisöt (5 op)

2.2 Kulttuuriyhteisöt ja vertaisryhmät (5 op) 2.3 Institutionaaliset yhteisöt (5 op)

3.2 Työmuodot ja prosessit 10 op 3.3 Ammatillisuus ja etiikka 5 op

III LISENSIAATINTUTKIMUS 40 op I ERIKOISALAOPINNOT 55 OP

(21)

YHTEYSTIEDOT

Sosnetin puheenjohtaja ja johtoryhmän jäsenet Sosnetin puheenjohtaja:

professori Maritta Törrönen maritta.l.torronen@helsinki.fi Helsingin yliopisto

Sosiaalitieteiden laitos

00014 HELSINGIN YLIOPISTO Puh. (09) 191 24563

Sosnetin johtoryhmän kokoonpano 2011–2012:

Jäsenet: Varajäsenet:

Maritta Törrönen, puheenjohtaja

Maritta.Torronen@helsinki.fi

HY Erja Saurama

Erja.Saurama@helsinki.fi HY Ilse Julkunen

ilse.julkunen@helsinki.fi HY Helena Blomberg-Kroll

Helena.Blomberg@helsinki.fi HY Juha Hämäläinen,

varapuheenjohtaja

juha.h.hamalainen@uef.fi

ISY Riitta Vornanen

riitta.h.vornanen@uef.fi ISY Mirja Satka

mirja.satka@jyu.fi JY Aila-Leena Matthies

Aila-Leena.Matthies@chydenius.fi JY Kyösti Raunio

kyosti.raunio@uta.fi TaY Ilmari Rostila

ilmari.rostila@uta.fi TaY Katja Forssén, puheenjohtaja

Katja.Forssen@utu.fi TY Leo Nyqvist

Leo.Nyqvist@utu.fi TY

Johtoryhmän sihteeri on Sosnetin koulutuspäällikkö. Tutkijakouluasioiden osalta johtoryhmään osallistuu THL:n edustaja ja tutkijakoulun puheenjohtaja. Sosnetin työvaliokuntien puhenjohtajat, hankkeiden henkilöstö ja erikseen kutsuttavat asian- tuntijat osallistuvat kokouksiin tarpeen mukaan.

YHTEYSTIEDOT

(22)

YHTEYSTIEDOT

Koulutuksesta vastaavat professorit

Kunkin erikoisalan koulutuksesta vastaa kaksi osa-aikaista professoria, jotka työs- kentelevät verkoston eri yliopistoissa:

Hyvinvointipalveluiden erikoisala:

professori Marketta Rajavaara marketta.rajavaara@helsinki.fi Helsingin yliopisto

Sosiaalitieteiden laitos

PL 18, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO Puh. 050 415 1640

professori Sari Rissanen sari.rissanen@uef.fi Itä-Suomen yliopisto

Yhteiskuntatieteiden laitos PL 1627, 70211 KUOPIO Puh. 040 594 3774

Kuntouttavan sosiaalityön erikoisala:

professori Sanna Väyrynen Sanna.Vayrynen@ulapland.fi Lapin yliopisto

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta PL 122, 96101 ROVANIEMI Puh. 040 484 4187

professori Jari Heinonen jari.e.heinonen@jyu.fi Jyväskylän yliopisto,

Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos PL 35, 40014 JYVÄSKYLÄ

Puh. 040 8054224

Lapsi- ja nuorisosiaalityön erikoisala:

professori Leo Nyqvist leo.nyqvist@utu.fi Turun yliopisto

Sosiaalitieteiden laitos 20014 TURUN YLIOPISTO

Puh. (02) 333 5092, 040 572 7698

professori Riitta Vornanen riitta.h.vornanen@uef.fi Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos PL 1627, 70211 KUOPIO Puh. 044 716 2648

Marginalisaatiokysymysten erikoisala:

professori Irene Roivainen irene.roivainen@uta.fi Tampereen yliopisto

Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö 30014 TAMPEREEN YLIOPISTO

Puh. (03) 3551 7167

professori Jari Heinonen jari.e.heinonen@jyu.fi

Jyväskylän yliopisto,

Puh. 040 8054224

(23)

YHTEYSTIEDOT

Yhteisösosiaalityön erikoisala:

professori Leena Eräsaari leena.erasaari@jyu.fi Jyväskylän yliopisto,

Puh. 040 805 4239

professori Riitta Vornanen riitta.h.vornanen@uef.fi Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos PL 1627, 70211 KUOPIO Puh. 044 716 2648

Erikoistumiskoulutuksen työvaliokunta

Erikoistumiskoulutuksesta vastaavat professorit ja Sosnetin koulutuspäällikkö muodostavat erikoistumiskoulutuksen työvaliokunnan, jonka tehtävänä on suunnitella, kehittää ja arvioida koulutusta sekä esittää johtoryhmälle opetussuunnitelmat, opiskelijavalinnat sekä koulutuksia koskevan toimintakertomuksen ja toimintasuun- nitelman vuosittain.

Työvaliokunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

(24)

YHTEYSTIEDOT

Henkilöstö koordinaatioyliopistossa Professori Anneli Pohjola

Anneli.Pohjola@ulapland.fi Lapin yliopisto

- Koordinaatiovastaava

Koulutuspäällikkö Sanna Lähteinen Sanna.Lahteinen@ulapland.fi Lapin yliopisto

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta PL 122, 96101 ROVANIEMI

Puh. (016) 341 2675, 040 849 3033

- Koordinaatiotehtävät - Yleishallinto, talous

- Johtoryhmän ja erikoistumiskoulutuksen työvaliokunnan sihteerin teh- tävät

- Opintoasiat, opinto-opas - Verkoston viestintä Koulutussihteeri Outi Piipponen

Outi.Piipponen@ulapland.fi Lapin yliopisto

Sijaisena marraskuuhun 2012 saakka:

Eveliina Ojaniemi

Eveliina.Ojaniemi@ulapland.fi Puh. 040 484 4189

- Lähiopetusjaksojen käytännön järjestelyt

- Talousasiat

- Yhteystietojen päivitys

- Ryhmätyönohjauksen ja tutkimuksen ohjauksen seurantatehtävät - www-sivut

(25)

YHTEYSTIEDOT

Sosiaalityön koulutusyksiköt Helsingin yliopisto

Sosiaalitieteiden laitos PL 18

00014 HELSINGIN YLIOPISTO Käyntiosoite: Snellmaninkatu 10 http://www.helsinki.fi/sosiaalitieteet/

Yliopiston vaihde: (09) 191 191

Itä-Suomen yliopisto

Yhteiskuntatieteiden laitos PL 1627, 70211 KUOPIO

http://www.uef.fi/yhteiskuntatieteet/

Yliopiston vaihde: 0207 872 211

Jyväskylän yliopisto

Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos

PL 35

40014 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Käyntiosoite: Ohjelmakaari 10 D http://www.jyu.fi/yhtfil/

Lapin yliopisto

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta PL 122

96101 ROVANIEMI

Käyntiosoite: Yliopistonkatu 8, A-siipi http://www.ulapland.fi/ytk

Tampereen yliopisto

Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö

30014 TAMPEREEN YLIOPISTO Käyntiosoite: Linna

http://www.uta.fi/yky/

Turun yliopisto

Sosiaalitieteiden laitos 20014 TURUN YLIOPISTO Käyntiosoite: Assistentinkatu 7, Publicum, 3. krs.

http://www.soc.utu.fi/laitokset/sosiaalitieteet Yliopiston vaihde: (02) 333 111