Ryhmämuotoinen sosiaalityö
maahanmuuttajaryhmässä – Menneisyyden
voimavarat tulevaisuuden vahvuudeksi
Sisällysluettelo
1. Johdanto... 3
2. Ryhmämuotoinen sosiaalityö prosessina ja sosiaalihuollon työkaluna ... 4
2.1. Subjektiuden ja toimijuuden tukeminen ryhmämuotoisessa sosiaalityössä ... 7
2.2. Ryhmä yksilön ja yhteiskunnan siltana... 8
3. Ryhmämuotoisen sosiaalityön toteutus ja toiminnan kuvaus ... 9
3.1. Pilottiryhmän ensimmäinen tapaaminen – Muistoni kotimaasta ... 9
3.2. Pilottiryhmän toinen tapaaminen – Miten kirjoitan työhakemuksen ja CV:n ... 10
3.3. Pilottiryhmän kolmas tapaaminen – Työhaastatteluun valmistautumista ... 11
3.4. Pilottiryhmän neljäs tapaaminen – Katse tulevaisuuteen... 12
4. Yhteenveto ... 14
4.1. Asiakkaan osallisuus ryhmäprosessissa ja ryhmämuotoinen sosiaalityö suunnitelmallisen sosiaalityön työkaluna ... 14
4.2. Ryhmämuotoisen sosiaalityön haasteet ... 16
4.3. Yhteiskunnallinen näkökulma kansalaisuuteen, yksilöllisyyteen ja ryhmätoimintaan ... 17
4.4. Hyvän käytännön juurruttamisesta ... 19
5. Lähteet ... 21
Liitteet ... 22
Liite 1. ... 22
Liite 2. ... 25
Liite 3. ... 30
Liite 4. ... 31
1. Johdanto
Tämä raportti käsittelee Pohjanmaan SOS -hankkeessa toteutettua pilottikokeilua. SOS - hanke kuuluu valtakunnalliseen sosiaali- ja terveysministeriön KASTE -ohjelmaan.
Hankkeen aikana kehitetään asiakasosallisuutta tukevia työmenetelmiä ja hyviä käytäntöjä. (SOS -hanke. Esite.)
K4-alueella (Pietarsaari, Luoto, Pedersöre ja Uusikaarlepyy) pilottikokeilun menetelmäksi valittiin ryhmämuotoinen sosiaalityö. Pilottiasiakaskunta koostui kahdeksasta maahanmuuttajasta, jotka ovat kotoisin Somaliasta. Asiakkaat olivat tulleet Suomeen perheen yhdistämisen kautta. Naisia ryhmässä oli kolme ja miehiä viisi. Iältään asiakkaat olivat 18–33-vuotiaita.
Vastaava sosiaalityöntekijä veti ryhmää, joka kokoontui kevään 2013 aikana neljä kertaa.
Ryhmää käytettiin tässä tarkoituksessa kasvatuksellisesti ja opetuksellisesti.
Ryhmätapaamiset olivat tavoitteellisia. Niiden tarkoituksena oli asiakasosallisuuden ja asiakasyhteistyön kehittäminen, asiakkaan omien voimavarojen esiin tuominen ja vahvistaminen, ryhmämuotoisen sosiaalityön menetelmän kokeileminen ja kehittäminen sosiaalityöntekijöiden työprosesseja tukemaan. Lisäksi arvioidaan ryhmämuotoisen sosiaalityön vaikuttavuutta.
Maahanmuuttajaryhmä on asiakasryhmänä erityinen, sillä sosiaalityössä on välttämätöntä tällöin huomioida kulttuurinen konteksti, joka on valtakulttuurista poikkeava.
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja kansalaisena toimiminen on vaikeaa, jollei tunne ja
tiedä toimintatapoja. Tilannetta voisi verrata siihen, että pelaaja astuu pelikentälle tuntematta pelin sääntöjä ja ohjeita. On helppo havaita, että pelaajan on tällöin lähes mahdotonta vaikuttaa pelin kulkuun. Ryhmämuotoinen sosiaalityö vastasi siis tässä asiakasryhmässä yhteiskunnallisiin instituutioihin integroitumisen tarpeeseen.
Raportti etenee niin, että aluksi kuvaan ryhmää, joka osallistui ryhmämuotoiseen sosiaalityöhön. Toiseksi kerron ryhmämuotoisen sosiaalityön prosessista ja menetelmästä.
Ryhmämuotoisen sosiaalityön käytännön toteutumista kuvaan tapaamiskerroittain luvussa 3.
Lopuksi on yhteenveto, jossa koostan ryhmämuotoisen sosiaalityön menetelmää asiakkaan muutosprosessin, asiakasosallisuuden ja suunnitelmallisen sosiaalityön näkökulmasta. Perehdyn myös kontekstiin, eli yhteiskuntaan, jossa sosiaalityö, asiakkuus ja toimijuus tapahtuvat. Lisäksi tuon esille ryhmämuotoisen sosiaalityön haasteita, joita prosessin aikana ilmeni.
2. Ryhmämuotoinen sosiaalityö prosessina ja sosiaalihuollon työkaluna
Vastaava sosiaalityöntekijä on aluksi valinnut asiakkaat, joille hän on tiedottanut asiakastapaamisten yhteydessä mahdollisuudesta ryhtyä pilottiasiakkaaksi. Asiakkaiden kanssa käytiin läpi hankkeen sisältö ja tavoitteet sekä pilottiryhmään osallistumisen
oikeudet ja velvollisuudet. Asiakkaat ovat saaneet kirjallisen tiedotteen ja allekirjoittaneet sopimuksen pilottiryhmään osallistumisesta (Liite1.).
Sosiaalityöntekijä ja pilottiasiakkaat ovat yhteistyössä täyttäneet tilannearviolomakkeen (Liite 2.) ja asiakassuunnitelman (Liite 3.). Sosiaalityöntekijä veti ryhmää, joka kokoontui kevään 2013 aikana neljä kertaa. Aktiivisen työvaiheen jälkeen asiakasyhteistyötahoille, kuten Kelaan, kunnalliseen terveydenhuoltoon ja TE -toimistoon lähetettiin toimijamatriisi (Liite 4.) moniammatillisen yhteistyön kehittämiseksi.
Kuviossa 1. on SOS –hankkeessa toteutettu prosessisuunnitelma, jonka mukaan asiakastyössä on myös edetty.
Pilottityhmä Pietarsaari 8/2012-10/2013
Ryhmä koostui maahanmuuttajista, jotka olivat tulleet Suomeen perheenyhdistymisen kautta
Yhteistyön luominen;
valitaan 10 asiakasta, joilta kysytään osallistumisesta
Asiakas hyväksyy sopimuksen
Asiakkaan tilanteen kartoitus tilannearvio-
lomakkeen avulla
Aktiivinen työ:
palvelusuunnitel ma, ryhmämuo- toista sosiaali-
työtä.
Verkostoyhteis- työ 1 /2013
-7/ 2013
Arviointi
8/2013- 10/2013
-Identifioitu ryhmä, jossa käytetään uusia työ- menetelmiä.
-Sosiaalityöntekijä kysyy valituilta asiakkailta.
- Asiakkaille tiedotetaan pilottityöstä.
- Asiakas allekirjoittaa sopimuksen, tulee tietoiseksi roolistaan pilottiasiakkaana. Saa
tietoja pilottihankkeesta.
-Asiakas osallisena prosessissa.
-Asiakkaan tilanteen kartoitus tilanne-
arviolomakkeen avulla.
-Asiakkaan yksilölliset tarpeet ja pilotti-
ryhmän tarpeet näkyvimmiksi - Pilottihankkeiden
tavoitteiden selkeyttäminen.
Asiakkaille laaditaan palvelusuunnitelmat, jossa tavoitteet vahvistetaan.
-Ryhmämuotoista sosiaalityötä -Pilottiryhmä tapaa X kertaa keskustele- maan valituista teemoista.
-Muut valitut menetelmät, esim.
motivoiva keskustelu --Asiakas osallisena --Toimijamatriisi laaditaan
Pilottiryhmätyön arviointi, mikä on ollut hyvää ja mikä huonoa?
Miten ryhmä- muotoinen sosi- aalityö toimii?
-Onko tavoitteet saavutettu?
- Onko asiakkaan osallisuus lisääntynyt?
Kuvio 1. Pietarsaaren pilottiryhmän prosessisuunnitelma. Ryhmämuotoisen sosiaalityön toteutus maahanmuuttajataustaisten kanssa. (SOS -hankkeessa laadittu kuvio, jota hyödynnettiin eri pilottiryhmien osalta)
2.1. Subjektiuden ja toimijuuden tukeminen ryhmämuotoisessa sosiaalityössä
Sosiaalityö käsittää asiakkaan toimijana. Sosiaalityön kohteena on ihmisen toimijuus sosiaalisissa suhteissaan ja elämäntilanteessaan. Työn tavoitteena on toimijuuden tukeminen; toimintakyvyn virittäminen, ylläpitäminen ja kehittäminen. Jotta tämä mahdollistuisi, on sosiaalityössä ymmärrettävä ihmisen sosiaalisten yhteyksien luonnetta.
Aktiivinen ihmiskäsitys, ihmisen subjektius, on sosiaalityön läpikäyvä teema. Ihminen on siis ympäristöään ja omaa elämäänsä aktiivisesti muokkaava. Yksilöstä tulee subjekti suunnatessaan toimintaansa merkityksellisiksi kokemiinsa asioihin ja tarkoituksiin.
(Jauhiainen & Eskola 1994, 7.)
Yksilön kehitykselle olennaisia seikkoja ovat hyväksytyksi tuleminen, johonkin liittyminen ja kuuluminen, osallistuminen ja vaikuttaminen. Ryhmämuotoisessa toiminnassa ihminen joutuu suhteuttamaan itseään ympäristöön, ikään kuin piirtämään rajaa itsen ja ryhmän välille. Tietoisuus itsestä ja ympäröivästä maailmasta sekä näiden välisestä suhteesta kasvaa. Yksilölle ryhmä toimii reflektion välineenä; peilinä, jonka kautta omaa toimintaansa voi tarkastella. Itsetuntemus ja toiminnan suhteuttaminen ympäristöön ei siis tapahdu sosiaalisessa tyhjiössä, vaan ryhmässä toimimisen keskeinen merkitys yksilölle on, että persoonallisuus kehittyy yhteenkuuluvuuden kautta.
(Jauhiainen & Eskola 1994, 15–17, 20.)
2.2. Ryhmä yksilön ja yhteiskunnan siltana
Ryhmän voidaan todeta olevan yksilön ja yhteiskunnan välittäjä, silta organisoitujen järjestelmien ja lähipiirin ihmissuhteiden välillä. Liittymisen puute ja postmodernille ajalle tyypilliset heikot ryhmät haurastuttavat yhteiskuntaa sekä syrjäyttävät ihmisiä yhteiskunnan osallisuudesta. Ryhmän joukkovoiman avulla ihmiset voivat vaikuttaa toiminnallaan erilaisiin instituutioihin ja koko yhteiskuntaan. (Jauhiainen & Eskola 1994, 28.)
Sosiaalityön ontologisena oletuksena pidetään sitä, että ihminen nähdään paitsi toimivana sekä yhteisöllisenä myös yhteiskunnallisena olentona. Pauli Niemelän (2009) mukaan sosiaalityötä voidaan kutsua hyvinvointityöksi. Hyvinvointi voidaan ymmärtää ensimmäiseksi olemassa olemisen tarpeena (sekä yhdessä että itsenäisenä olemisen tarpeet), toiseksi fyysisenä, sosiaalisena ja henkisenä osallisuutena ja kolmanneksi aineellisena, taloudellisena, sosiaalisena/poliittisena, henkisenä ja sivistyksellisinä resursseina. (Jouttimäki, Kangas & Saurama, 2011, 118.)
Ryhmämuotoinen sosiaalityö tarjoaa sosiaalityön asiakkaille vaihtoehtoisen palvelumuodon. Tämä työskentely toimii vaihtoehtona yksilötyöskentelylle ja ryhmät vastaavat myös asiakkaiden sosiaalisiin tarpeisiin tehokkaammin kuin yksittäisen työntekijän tapaamiset. Tärkeä huomio on myös, että ryhmämuotoinen työskentelysuhde vaikuttaisi olevan tasa-arvoisempi kuin asiakkaan ja työntekijän yksilökohtainen työskentely. Ryhmätyöskentelyssä vastataan paremmin asiakkaiden voimavaraistamiseen, kun ryhmässä ei keskitytä ainoastaan ongelmakeskeiseen
puheeseen, kuten perinteisessä sosiaalityössä voi helposti käydä. (Jouttimäki, Kangas &
Saurama, 2011, 97–98, 118–119.)
3. Ryhmämuotoisen sosiaalityön toteutus ja toiminnan kuvaus
3.1. Pilottiryhmän ensimmäinen tapaaminen – Muistoni kotimaasta
Ensimmäiselle tapaamiskerralle toiminnalliseksi menetelmäksi valittiin valokuvatyöskentely. Sosiaalityöntekijä keräsi asiakkaiden kulttuuriin ja kotimaahan viittaavia kuvia, joista asiakkaat saivat valita mieleisiään ja kirjoittaa niihin liittyviä ajatuksia. Tarkoituksena oli, että kuvien kautta muistellaan menneisyyttä; lapsuutta ja nuoruutta Somaliassa ja samalla muodostetaan omaa tarinaa.
Asiakkaat tarttuivat toimeen innokkaana ennen kuin sosiaalityöntekijä ehti heitä edes ohjeistaa loppuun. Motivaatiota toimintaan siis löytyi. Kuvatyöskentelyssä merkittävää oli, että asiakkaat muistivat menneisyydestä positiivisia ja voimaa antavia asioita. Sanoja, joita työskentelyn kautta nousi, olivat juhla, leikki, teatteri, kuollut äiti, kuri ja rakkaus.
Suruakin osattiin näin käsitellä ja pukea sanoiksi.
Vaikka sosiaalityö ei ole terapiaa, voi asiakastyö silti olla terapeuttista ja tarjota asiakkaalle oivalluksia itsestään sekä elämästään. Luovat menetelmät ovat perusteltuja, sillä olemme erilaisia; joku ilmaisee itseään kirjallisesti, toinen piirtämällä ja kolmas puhuen. Toisaalta kuva voi usein puhutella ihmistä enemmän kuin sanat. Luovien
menetelmien avulla voidaan löytää yksilön voimavaroja ja vahvistaa minäkuvaa. Kuvien käyttö maahanmuuttajaryhmän kohdalla oli erityisen hyvä ratkaisu, sillä kieli saattaa muodostua rajoitteeksi, kun oma äidinkieli ei ole valtaväestön kieli.
3.2. Pilottiryhmän toinen tapaaminen – Miten kirjoitan työhakemuksen ja CV:n
Kokoontumisen aluksi käytiin läpi mitä edellisellä kerralla oli ryhmässä tehty. Toisen kokoontumisen aihe oli jo työorientoitunut ja sitä kautta tulevaisuuteen suuntautunut. Osa ryhmäläisistä oli jo ollut joko työharjoittelussa tai palkkatyössä ja he jakoivat innostuneina omia kokemuksiaan suomalaisesta työelämästä.
Pietarsaaressa toiminut REJA –hanke on kehittänyt www-sivuston. Sivuston, eli Reja- portaalin avulla voi laatia itselleen Curriculum Vitaen, CV:n, omalla äidinkielellään.
Ohjelmalla voi kääntää sen sitten joko suomeksi tai ruotsiksi paikallisen työnantajan tarpeiden mukaan.
Ryhmäläiset, joita oli tällä kertaa paikalla kolme, laativat innolla itselleen koeluontoisen CV:n. He saivat myös käyttöönsä salasanat, joiden avulla he pystyvät laatimaan myöhemmin varsinaiset CV:t. Ryhmäläiset auttoivat toinen toisiaan avaamalla joidenkin suomenkielisten termien, kuten suosittelija, merkityksen somalian kielelle. Tunnelma ryhmän parissa oli avoin ja iloinen.
3.3. Pilottiryhmän kolmas tapaaminen – Työhaastatteluun valmistautumista
Kolmannella tapaamisella harjoiteltiin työnhakua. Teimme käytännön työnhakuharjoituksia roolileikin avulla. Sosiaalityöntekijä ja minä toimimme työnantajina ja haastattelimme asiakkaita eli työnhakijoita. Olimme hakevinamme työntekijää kahvilaan, jossa olimme. Kysymyksiin kuuluivat tavanomaiset työhaastattelukysymykset kuten aiempi työ- tai harjoittelukokemus, koulutus sekä vahvuudet ja heikkoudet työntekijänä.
Aluksi vahvuuksia ei meinannut oikein löytyä, mutta jatkokysymyksillä sai selville enemmän. Esimerkiksi, että henkilö oli aiemmin ollut työharjoittelussa sekä päiväkodissa että kirpputorilla. Päiväkotityöskentelystä hän oli pitänyt erityisesti ja kokenut mielekkäänä lasten kanssa toimimisen. Tämän henkilön vahvuutena näin erityisesti kohteliaisuuden, positiivisuuden ja rauhallisuuden. Häneen oli varsin helppo tutustua, joten varmasti hyvä lastenhoitaja.
Tapaamisen lopussa sosiaalityöntekijä pyysi asiakkaita miettimään yhtä sanaa, joka työstä tulisi mieleen. Asiakkaiden työhön liittyviä sanoja olivat palkka, iloinen ja nautinto. Nämä sanat toimivat motivaationa työnhakuun ja työelämään osallistumiseen.
Voimavarat ovat siis ihmisessä. Tämän harjoitteen avulla niitä saatiin esiin.
Suuri saavutus tähän mennessä oli, että kaksi pilottiasiakasta oli jo työllistynyt tämän kokeilun aikana.
3.4. Pilottiryhmän neljäs tapaaminen – Katse tulevaisuuteen
Alussa näytti siltä, että viimeiseen tapaamiseen osallistuu vain yksi asiakas. Tapaamiseen saapui kuitenkin kaksi asiakasta, toinen saapui myöhässä. Sosiaalityöntekijä jousti suunnitelmissa, kun asiakkaat eivät saapuneet odotetusti.
Sosiaalityöntekijä aloitti tapahtuman niin, että kerrattiin ryhmämuotoisen sosiaalityön prosessia. Se oli tarpeen siksi, että asiakkaat eivät olleet saapuneet joka tapaamiselle, mutta myös siksi, että asiakas huomasi tulleensa kuulluksi ja huomioiduksi.
Sosiaalityöntekijä oli koostanut tapaamiskerroilta sanat, joita asiakkaat olivat keksineet eri aiheisiin liittyen. Suurin osa sanoista oli positiivisia; merkitykseltään hyviä ja iloisia.
Nämä sanat ovat voimavaroja tulevaisuuteen.
Sosiaalityöntekijä oli tehnyt viimeiselle tapaamiselle tehtävän, jonka kaikki paikalla olijat täyttivät. Tehtävän nimi oli Oma tarina –Menneisyyden voimavarat tulevaisuuden vahvuudeksi. Tehtävä sisälsi kysymyksiä menneisyydestä: esimerkiksi, että millaisessa kulttuuri-ilmapiirissä vietit lapsuutesi, entä missä vietit lapsuutesi ja millainen on perheesi? Tehtävän lopussa oli tulevaisuuteen orientoivia kysymyksiä, kuten millaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on? Tarinallinen lähestyminen auttaa myös selkeyttämään omaa identiteettiä, eli sitä kuka olen. Arvostava ja kunnioittava ryhmä on lähtökohta itsen/identiteetin vahvistumiselle.
Oma tarina-tehtävä oli hyvä sillä pääsimme tutustumaan toinen toisiimme paremmin.
Tunnelma oli lämminhenkinen ja kaikilla oli tilaa puhua ja kertoa niistä asioista, joista itse halusi kertoa. Toinen asiakkaista oli päässyt sosiaali- ja terveysalan koulutukseen.
Tulevaisuus alkoi siis hahmottua ja unelmat konkretisoitua.
Asiakkaat olivat onnekkaita, sillä heidän perheensä olivat päässeet myös muuttamaan Suomeen. Perhe taustatukena on erityinen sosiaalinen pääoma.
Asiakkaiden vahvuutena ja voimavaroina on oman kulttuurin tuntemus ja laaja kielitaito.
Kulttuuri, kuten musiikki ja taide ovat vahvuuksia, sillä ne tarjoavat virkistystä ja selviytymiskeinoja elämän tielle. Ihminen voi löytää vahvistusta ja lohtua myös uskonnosta elämän haastavissa tilanteissa. Kotimaan jättäminen ja uuteen kulttuuriin sopeutuminen ovat suuria haasteita elämässä.
Omaa tarinaa kertovien asiakkaiden puheessa oli paljon toivoa ja suunnitelmia.
Vahvuutena oli erityisesti kiinnostus ja motivaatio tehdä asioita, kuten integroitua yhteiskuntaan, valtaväestöön tutustumalla ja kieltä opettelemalla. Toinen asiakkaista oli aktiivisesti mukana paikallisessa harrastustoiminnassa. Hän harrasti urheilua, lukemista ja käytti kirjastopalveluita. Hän toivoi myös, että opiskelukavereiden kanssa olisi mahdollisuus viettää enemmän aikaa esimerkiksi koulutehtävien parissa. Tunnistan hyvin suomalaisen mentaliteetin itse tenttikirjoja puolivuotta kotona päntänneenä.
Yksilökeskeisyys on meidän kulttuurissa varsin vahvaa tässäkin mielessä.
4. Yhteenveto
4.1. Asiakkaan osallisuus ryhmäprosessissa ja ryhmämuotoinen sosiaalityö suunnitelmallisen sosiaalityön työkaluna
Ryhmämuotoisella sosiaalityöllä voidaan parantaa asiakkaiden hyvinvointia monella osa- alueella; se tyydyttää paitsi yhdessä olemisen ja yhteisöllisyyden tarpeita niin myös sosiaalinen sekä henkinen osallisuus kasvaa. Ryhmässä saadaan lisää sosiaalisia, henkisiä ja sivistyksellisiä resursseja. (Jouttimäki, Kangas & Saurama, 2011, 118–119.)
Ryhmämuotoisen sosiaalityön erityisenä piirteenä on yhteistoiminnan ja toimijuuden korostuminen. Asiakas pääsee monin tavoin osallistumaan, vaikka toiminta on ohjattua.
Toiminta on siis rajattu tiettyihin raameihin ajallisesti ja osin toiminnallisesti, mutta niiden sisällä on vapaus valita. Seurauspedagogiikan mukaan ihminen osoittaa teoillaan todelliset asenteensa asioihin (Kurtèn-Vartio, 2013). On vaikea arvioida johtuiko asiakkaiden poissaolo tapaamiskerroilta heidän asenteestaan tapaamisia kohtaan, kulttuurisiin eroihin liittyvistä väärinkäsityksistä vai jostain muusta.
Ryhmässä yksilön on mahdollista muokata toimintaansa yhdessä hyväksyttyjen toimintamallien mukaisiksi. Kun seuraavan kerran järjestetään ryhmämuotoista sosiaalityötä, tullaan ryhmäläisille tarjoamaan bonus, kuten tässä ryhmässä vapaavalintainen harrastus, vain siinä tapauksessa, että jokaiselle tapaamiskerralle todella tullaan. Seurauspedagogiikan (Kurtèn-Vartio, 2013) mukaan johdonmukaisuus on oppimisen ja kehittymisen perusta; kun toimii tietyllä tavalla voi odottaa tiettyjä seurauksia. Tämä edellyttää, että tekojen seuraukset ovat eksplikoitu, eli ne eivät tule
ihmiselle yllätyksenä. Kuitenkin ihmisellä on vapaus valita omat tekonsa, johtavatpa ne suotuisaan tai hänen kannalta huonompaan seuraukseen. Ohjaajan tehtävä on siis seurauspedagogiikan mukaan olla johdonmukainen toimissaan hyysäämättä tai moralisoimatta asiakkaan valintoja. Asiakas tekoineen ja toimineen, jotka kielivät todellisista asenteista tulee kuulluksi ja nähdyksi ryhmässä. Ryhmätoiminnassa yksilölliset yhteiskunnallisesti hyväksytyt valinnat voivat saada vahvistusta ja luottamus omiin vaikutusmahdollisuuksiin omassa elämässä kasvaa.
Vertaistuellista näkökulmaa ja hyötyjä ei myöskään voi liiaksi korostaa ryhmämuotoisen sosiaalityön osalta. Vertaisryhmällä on parhaimmillaan voimauttava merkitys yksilölle.
Ryhmässä nähdyksi ja hyväksytyksi tuleminen ovat ihmiselle tärkeitä. Vertaisryhmässä voidaan jakaa kokemuksia, tehdä oivalluksia ja oppia muilta. Kokemusten jakaminen ryhmässä on myös tärkeää sillä silloin voi huomata, ettei ole vaikeiden asioiden kanssa yksin.
Ihmisen ja yhteisöjen väliset suhteet joutuvat haasteiden eteen yhteiskunnallisissa murroksissa. Rakenteellisilla muutoksilla on suuri vaikutus yksilöiden elämänkulkuihin sekä arkielämään. Sosiaalityö on yhteiskuntapoliittista toimintaa, joka parhaimmillaan turvaa kansalaisten hyvinvointia, eikä ainoastaan puutu vaikeisiin elämäntilanteisiin korjaavin toimenpitein. (Jouttimäki, Kangas & Saurama, 2011, 119.) Ryhmämuotoinen työskentely on parhaimmillaan tätä ennaltaehkäisevää ja vahvistavaa sekä hyvinvoinnin parantamiseen ja muutokseen tähtäävää suunnitelmallista ja tavoitteellista työtä.
4.2. Ryhmämuotoisen sosiaalityön haasteet
Maahanmuuttajaryhmässä haasteeksi muodostui, aikatauluttaminen, johon edellisessä luvussa jo viittasin. Vaikka asiakkaille lähetettiin ohjelmat ja aikataulut paikkatietoineen, osa asiakkaista ei saapunut paikalle sovittuun aikaan. Asiakkailta saatu suora palaute oli, että aikataulut ja ohjelmat olisi voinut lähettää yksi kerrallaan esimerkiksi paria päivää ennen tapaamista. Ryhmäsosiaalityön neljä tapaamista oli kahden kuukauden ajalla, joka oli osalle asiakkaista melko hankala hahmottaa. Tähän ratkaisuna olisi voinut olla soittokierros ja tapaamisesta muistuttaminen. Toisaalta asian voi myös nähdä niin, että tämäkin oli osa asiakkaan oppimisprosessia ajanhallinnan näkökulmasta. Kun vastuuta annetaan, niin vastuuta opitaan myös vähitellen kantamaan. Kun ihmiseen luotetaan, on hänellä myös mahdollisuus olla luottamuksen arvoinen.
Ryhmädynamiikan näkökulmasta yksi haaste oli, kuinka saada ”hiljaisemmat äänet”
kuuluviin. Tässä ryhmän vetäjä on tärkeässä roolissa ja kyseisessä ryhmässä ammattitaitoinen ohjaaja onnistui tässä hyvin. Ryhmän vetäjän vastuulla on, että kaikki tulevat kuulluksi ja että, persoonalliset voimavarat saadaan jokaisen ryhmän jäsenen osalta esiin ja vahvistumaan. Esimerkkinä, että vaikka kulttuurimme näyttää suosivan äänekästä ja itseään ja tekemisiään esiintuovaa tyyliä, niin hiljaisuus ja kohteliaisuus ovat ihmisen persoonallisia voimavaroja. Kuuntelemisen ja kärsivällisyyden taidot ovat arvokkaita ja niitä tarvitaan monilla aloilla.
Sukupuolen näkökulmasta haasteena saattaa olla ryhmässä se, että sekaryhmä voi muodostua naisen toimijuuden rajoitteeksi. Vaarana on, että naisen toimijuus saattaa rakentua miehen toimijuuden ehdoille esimerkiksi niin, että puhetilan täyttää ensisijaisesti
mies. Ei ole vierasta suomalaisessakaan kulttuurissa, että naisen positio sekaryhmässä määrittyy miehen positiota hierarkkisesti alemmaksi. Sukupuoli määrittää meitä kansalaisina ja yhteiskunnallisina toimijoina. Naisiin ja miehiin tullaan liittäneeksi erilaisia asioita ja odotuksia. Esimerkiksi nainen nähdään helposti äitinä ja hoivaajana. Ei siis ole sattumaa, että sosiaali- ja terveysala on hyvin naisvaltainen ja miehet nähdään teknisinä ja johtavissa asemissa. Kuin luonnostaan saatamme jokapäiväisessä elämässä liittää naisiin tunteet, empatian ja altruismin tai miehiin älyn, voiman ja auktoriteetin.
Nämä binaariset oppositiot alkavat elää myös yhteiskunnallisina käytäntöinä esimerkiksi niin, että perinteisesti naisten tekemästä hoivatyöstä maksetaan vähemmän kuin perinteisistä miesten töistä. Vaikka Suomessa mielellämme ajattelisimme olevamme tasa- arvon jo saavuttaneita, on meillä siihen vielä matkaa taitettavana.
4.3. Yhteiskunnallinen näkökulma kansalaisuuteen, yksilöllisyyteen ja ryhmätoimintaan
Yhteiskunnalliset instituutiot rakentuvat sosiaalisissa vuorovaikutussuhteissa.
Yksilöllisyys on rajallista, sillä toimimme moniulotteisissa riippuvuussuhteissa. Usein se unohtuu länsimaisessa ajattelussa, jossa yksilöllisyys on kovin ylikorostunutta. Jauhiaisen ja Eskolan mukaan (1994, 45–47) ihmiset etsivät yhteisöllisyyden muotoja, jotka ovat nykyajalle tarkoituksenmukaisia. Eräsaari toteaa, että ihmiset tarvitsevat arjen pinnan alla tukea; johonkin kuulumista ja sosiaalista taustatukea. Yhteisöllisyys sekä yksilöllisyys elävät rinnakkain ja sisäkkäin, jolloin yhteisöllisyys näyttäytyy osallisuutena johonkin.
Ryhmämuotoinen sosiaalityö on intressitoimintaa, jossa samassa elämäntilanteessa olevilla on mahdollisuus liittoutua keskenään.
Toisaalta syrjäytynyt käsitteestä on tullut suosittu viimeaikoina. Käsite johtaa helposti siihen ajatukseen, että yksilö on tavalla tai toisella poikkeava ei-syrjäytyneestä so.
osallisesta. Huomio kiinnitetään siis yksilön ominaisuuksiin ja samalla unohdetaan yhteiskunnalliset rakenteet, jotka syystä tai toisesta syrjäyttävät tai marginalisoivat eräitä.
Tätä trendikästä syrjäytymistä voitaisiin mielestäni pohtia myös kansalaisuuden (citizenship) näkökulmasta. Aiheellista on kysyä, että onko ”syrjäytynyt” täysivaltainen kansalainen vai vähemmän kansalainen kuin ”osalliset” yhteiskunnan keskiössä olevat so.
eliitti? Entä ovatko syrjäytyneet, kuten tästä käsitteestä jo ilmenee, vain kaikkien toimintojen kohteita? Passiivisia marginaali-ihmisiä, joille pitäisi tehdä jotakin?
Syystä tai toisesta yhteiskunnasta halutaan peittää tässä ajassa luokka-asemat, vaikka sosioekonomiset erot ovat syventyneet vuosi vuodelta ja hyvinvointi jakautuu hyvin epätasaisesti. Kaikki riskit ja vastuu pyritään sysäämään yksilön harteille, ikään kuin jokainen olisi oman onnensa seppä. Näin katse siirtyy syrjäyttävistä rakenteista ainoastaan yksilön ominaisuuksiin.
Tosiasiassa jokainen meistä ponnistaa hyvinkin erilaisista sosioekonomisista lähtökohdista ja toisille yhteiskunnallinen toimijuus on mahdollisempaa ja vaatii vähemmän ponnistuksia kuin eräille. Maahanmuuttajakansalaisen osalta yhteiskunnallinen integraatio vaatii paljon enemmän työtä kuin valtaväestön keskiluokkaisen kansalaisen, joka on jo sosialisoitunut osaksi yhteiskunnallisia instituutioita. Tämä seikka on hyvä muistaa maahanmuuttajien kanssa työskenneltäessä.
On siis suotavaa muistuttaa ja kertoa asioista, jotka valtaväestölle näyttäytyvät itsestään selvyyksinä.
4.4. Hyvän käytännön juurruttamisesta
Maahanmuuttajaryhmää ohjanneen sosiaalityöntekijän suunnitelmissa on myöhemmin toteuttaa Suomeen yksin tulleiden maahanmuuttajanaisten ryhmä. Tässä ryhmässä voitaisiin mahdollisesti puhua asioista, joiden esiin tuominen on sekaryhmässä vaikeaa tai jopa mahdotonta. Sosiaalityöntekijällä on asiakkainaan naisia, jotka odottavat perhettään ja ovat siten haastavassa elämäntilanteessa. Toisistaan heille voisi olla vertaistukea ja seuraa.
Tämän kautta on myös mahdollista vertailla sukupuolierityistä ryhmää sekaryhmään.
Edistääkö naiserityinen ryhmä paremmin naisten voimaantumista? Tai tuleeko naisten elämästä kenties esiin asioita, joita sekaryhmässä ei olisi tullut?
Kesällä 2013 alkaa nuorten ryhmämuotoinen sosiaalityö. Kyseessä on sekaryhmä, joka kokoontuu myös neljä kertaa aktiivisen työn merkeissä (Kuvio 2.).
Jos ryhmämuotoinen sosiaalityö tulee jatkumaan hyväksi havaittuna käytäntönä, on tärkeää järjestää ryhmätapaamisia eri asiakasryhmille tasaisesti. Yhdenvertaisten ja tasa- arvoisten palveluiden näkökulmasta olisi suotavaa huomioida, että ryhmämuotoista sosiaalityötä olisi iästä, kielestä, sukupuolesta tms. riippumatta tarjolla.
Nuorten pilottiryhmä 5/2013 – 10/2013
Ryhmämuotoisen sosiaalityön prosessi.
Osallistujina ruotsinkieliset 18-25-vuotiaat, vailla ammatillista koulutusta olevat aikuissosiaalityön asiakkaat.
Sosiaalityöntekijät valitsevat ryhmään
osallistuvat asiakkaat 05/2013
Asiakkaat allekirjoitta-
vat sopimukset
05/2013
Tehdään kartoitus ja yksilöllinen suunnitelma:
Tilannearviolo make ja asiakasuunni-
telma.
Aktiivinen työvaihe:
Ryhmätapaami- set
6/2013 -8/2013 Arviointi:
8/2013- 10/2013
-Sosiaalityöntekijä kartoittaa sopivaa asiakasryhmää.
-Asiakkaita tiedotetaan pilottiryhmästä ja mahdollisuudesta osallistua ryhmämuotoiseen toimintaan.
-Sosiaalityöntekijä kysyy asiakkaiden toiveita tapaamiskerroille.
-Allekirjoittaessaan sopimuksen, asiakas
ymmärtää pilottiasiakkuuden sisällöt (annetaan asiakastiedote ja esite).
-Asiakkaille annetaan kutsut aikatauluineen
postitse tai asiakaskäynnillä.
-Kartoitus ja suunnitelma viitoittavat asiakasyhteistyötä.
-Asiakkaat saavat omat kansiot ja itselleen kappaleet yhdessä laaditusta tilannearviolomak-
keista ja asiakassuunnitelmas-
ta.
-Sosiaalityön ryhmämuotoinen toteuttaminen.
-> Pilottiryhmä kokoontuu kesän aikana neljä kertaa.
-Tapaamiskerroille on valittu teemat, kuten työelämä, nuorisotakuu, koulutus ja tulevaisuuden unelmat.
--Käytetään erilaisia osallistavia metodeja (esim.
ratkaisukeskeinen terapia).
-Asiakkaan osallistuttua jokaiselle tapaamiselle, hän saa vapaavalintaisen harrastuksen.
-Kerätään asiakaspalaute.
-Tehdään toimijamatriisi.
-Arvioidaan ryhmämuotoista sosiaalityötä.
-Ovatko ryhmämuotoisen sosiaalityön tavoitteet toteutuneet?
- Onko
asiakasosallisuus lisääntynyt?
Kuvio 2. Toisen ryhmämuotoisen sosiaalityön ryhmän prosessisuunnitelma.
5. Lähteet
Jauhiainen, Riitta & Eskola, Marjatta (1994) Ryhmäilmiö. WSOY, Juva.
Jouttimäki, Päivi, Kangas, Saija & Saurama, Erja (toim.) Uudistuva ja voimaannuttava aikuissosiaalityö – Visio vahvasta aikuissosiaalityöstä – hankkeen loppuraportti. SOCCA – Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus. Työpapereita 2011:1.
Kurtèn-Vartio, Sonja (2013) Seurauspedagogiikan perusteet -luennot.
SOS –hanke. Esite.
<http://files.kotisivukone.com/soshanke.palvelee.fi/Pohjanmaa/Pilottikokeilu-
Pohjamaan/pilottikokeiluinfo_pilotforsoksinfo_kaste_pohjalla.pdf > (Luettu 12.4.2013)
Liitteet
Liite 1.
17.12.2012 Asiakastiedote
HYVÄ ASIAKAS - Sinä voit osallistua sosiaalityön kehittämiseen.
Haluatko osallistua tähän kehittämistyöhön olemalla mukana pilottiasiakkaana?
Pohjanmaan kunnat kehittävät aikuissosiaalityötä. Pilottikokeilussa tutkitaan, miten aikuissosiaalityön työprosessi tukee asiakkaan muutosprosessia. Samalla halutaan vahvistaa myös asiakkaan osallisuutta aikuissosiaalityön toimijana ja kehittäjänä.
Pilottiasiakkaana asioit ihan normaalisti sosiaalitoimessa. Pilottiasiakkaan työskentelyyn paneudutaan tarkemmin työmenetelmien, tutkimisen ja arvioinnin avulla.
Pilottiasiakkaita tulee olemaan noin 30 - 40 henkilöä SOS –Pohjanmaan osahankkeessa.
Toiminnan kehittämisen kannalta on tärkeää, että henkilökunta saa suoraa palautetta asiakasprosessin ja työmenetelmien toimivuudesta sekä asiakastyön dokumentaatiosta ja sosiaalityön vaikuttavuudesta.
SOS -hanke liittyy aikuissosiaalityön aktivoivan ja kuntouttavan sosiaalityön
kehittämiseen, kehittää palveluprosesseja ja yhteistyörakenteita keskeisten kumppanien kanssa sekä kehittää työntekijöiden käyttämiä työmenetelmiä. Hanke kuuluu
valtakunnalliseen sosiaali- ja terveysministeriön KASTE –ohjelmaan. Hankkeen aikana kehitetään asiakkaan osallisuutta tukevia työmenetelmiä. On tärkeää, että palveluiden käyttäjät tuovat kehittämiseen omat kokemuksensa palveluista. Koska olet asiakkaana sosiaalitoimessa, sinulla on samalla mahdollisuus osallistua kehittämiseen.
Ystävällisin terveisin
Monica Nyfors Projektityöntekijä
SOS –Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin –hanke Koulukatu 25-27
68600 Pietarsaari Puh: 040-3532668 http://www.sos-hanke.fi
SUOSTUMUS PILOTTIASIAKKUUTEEN
Tällä sopimuksella sovimme, että olen mukana aikuissosiaalityön kehittämisessä ajalla 12/2012-10/2013. Suostumus liittyy siihen, että minun asiakasprosessiani
sosiaalitoimessa seurataan ja tutkitaan hankkeen aikana.
Projektityöntekijällä on mahdollisuus tutustua sosiaalityöntekijän/sosiaaliohjaajan laatimiin ja minua koskeviin dokumentaatioihin (asiakastekstit,
tilannearviolomake, asiakassuunnitelma).
Projektityöntekijällä on mahdollisuus olla mukana asiakastapaamisissa asiakkaan ja/tai työntekijän pyynnöstä tarvittaessa.
Projektityöntekijä sitoo sama asiakaslain vaitiolovelvollisuus kuin sosiaalitoimen työntekijöitä.
Kaikki tietosi käsitellään luottamuksellisesti.
Kehittämisessä hankittu materiaali hävitetään ja/tai arkistoitava materiaali arkistoidaan luotettavasti arkistointisääntöjen mukaan.
Pilottikokeilun jälkeen kerätään kokemuksistasi tietoa haastattelun,
yhteistutkimisen tai muulla valitulla arviointimenetelmällä. Tutkimusraportista ulkopuoliset eivät pysty tunnistamaan yksittäistä henkilöä.
Hankkeen aikana tuotettua aineistoa voidaan käyttää myös opinnäytetyöhön ja tutkimuksen aineistona.
Pilottikokeiluun osallistuminen tai osallistumatta jättäminen ei vaikuta asioittesi käsittelemiseen aikuissosiaalityössä. Pilottikokeiluun osallistumisen saa keskeyttää milloin tahansa ilmoittamalla asiasta projektityöntekijälle tai omalle työntekijälle sosiaalivirastossa.
Tällä sopimuksella suostun aikuissosiaalityön kehittämiseen pilottiasiakkaana ja annan suostumukseni asiakastietojeni käyttämiseen sosiaalityön/sosiaaliohjauksen työprosessin tutkimiseen. Tämä sopimus on laadittu kahtena kappaleena.
Materiaalia saa käyttää opinnäytetyöhön ja tutkimuksen aineistona Kyllä _____
Ei_____
Paikka________________ ____/____ 20__
_______________________________________________
Asiakas Nimenselvennys
_______________________________________________
Sosiaalityöntekijä/Sosiaaliohjaaja Nimenselvennys
Liite 2.
Tilannearviolomake
SOS-hanke PILOTTI 1.Perustiedot
Asiakkaan nimi: Henkilötunnus:
Osoite: Puhelinnumero:
Työntekijä: Päivämäärä:
Siviilisääty
( ) avio-/avoliitossa, puolison nimi: ( ) naimaton ( ) eronnut
( ) leski ( ) rekisteröity parisuhde ( ) erillään asuuvat (avioliitto) Kansallisuus ja äidinkieli:
Jos kansalaisuus on muu kuin suomen, milloin asiakas on tullut Suomeen?
Lapset: ( ) kyllä ( ) ei
Lasten nimet ja syntymävuodet, lapsen vanhemmat, lapsen huoltaja, lapsen elatus, tapaaminen
Perheessä asuvat lapset:
Muualla asuvat lapset:
Lapsen äiti/isä ja yhteystiedot: Lasten päivähoitopaikka/koulu:
Lasten mahdolliset sairaudet ja hoito: Lasten harrastukset:
2.Asuminen Asumismuoto:
( ) vuokra-asunto, vuokranantajan tiedot: ( ) vuokrasuhde määräaikainen, minne saakka?
( ) alivuokralainen ( ) vanhempien luona asuva ( ) vailla vakinaista asuntoa
( ) ystävien ja sukulaisten luona ( ) omistosasunto, osa-omistusasunto, asumisoikeusasunto ( ) asumispalvelut, mikä? ( ) muu, mikä?
Vuokrarästit ja/tai ongelmia vuokran maksussa?
( ) kyllä, mitä? ( ) ei
Asumishäiriöt ja/tai varoituksia häiritsevästä asumisesta?
( ) kyllä, mitä? ( ) ei
Muita ongelmia asumisessa (naapurisuhteet, asumistaidot, epätarkoituksen mukainen asunto ym.) ( ) kyllä, mitä? ( ) ei
Häädöt
( ) ei häätöjä ( ) asumishäiriöstä johtuvat häätö
( ) vuokrarästesteistä johtuvat häätö ( ) jostain muista syystä johtuvat häätö, mitä?
3.Koulutus Peruskoulutus:
Ammatillinen koulutus:
Onko koulutus keskeytynyt, miksi?
Kurssit:
Ase-/siviilipalvelus
( ) asepalvelus ( ) siviilipalvelus ( ) suoritettu, milloin?
( ) vapautettu, milloin? ( ) lykätty, milloin?
4.Työ/työttömyys Ammatti:
Työhistoria ja sen pituus:
Pääasiallinen toiminta tällä hetkellä
( ) sairauslomalla ( ) työtön ( ) työkokelu-harjoittelu ( ) työkyvyn selittelyssä, missä? ( ) eläkkeellä/kuntoutustuella ( ) palkkatuettu työ, kesto?
( ) kuntouttavassa työtoiminnassa ( ) äitiys-/vanhempainlomalla(kotihoidontuella) ( ) jokin muu, mikä? ( ) kokopäivätyö ( ) osa-aikatyö ( ) opiskelija
Työttömyys, mistä alkaen?:
Työ- ja elinkeinotoimiston omavirkailija:
Työ- ja elinkeinotoimiston karenssi:
( ) määräaikainen ( ) 5 kk työssä/koulutuksessa oloehto ( ) työmarkkinatuen lakkauttaminen
Miten on hakenut töitä ja mistä:
Aktivointiehto täyttänyt (alle 25 v. 4 kk toimeentulotukiasiakkaana, yli 25 v. 12 kk toimeentulotukiasiakkaana)
( ) kyllä ( ) ei
Ajokortti Oma auto käytössä
( ) kyllä ( ) kyllä
( ) ei ( ) ei
Työrajoitteet Työkyvyn arvionti tehty ja/tai haettu eläkettä ( ) kyllä, minkälaisia? ( ) kyllä, mitä?
( ) ei ( ) ei
5.Talous
Tulonlähteet (palkka, eläke, työttömyyspäiväraha, kuntoutusraha jne.) Asiakkaan arvio omasta rahankäytöstä
( ) hallinnassa ( ) ongelmia ajoittain. Millaisia?
( ) ei hallinnassa. Miten?
Edunvalvonta ja/tai välitystili
( ) kyllä, kuka hoitaa? ( ) ei
Velat ja niiden määrä? (Lainat, ulosotto, pikavipit, maksamattomia laskuja, pelilvelkojen) Muut tilanteeseen vaikuttavat menot?
Luottotiedot ( ) häiriömerkintä ( ) ei häiriömerkintää
Velkajärjestely tms. Velkojen järjestely (takuusäätiö, velkojen sopiminen velkojen kanssa jne.) ( ) kyllä ( ) ei ( ) haettu, milloin?
Velkaneuvonnan tarve
( ) kyllä ( ) ei 6.Terveys
Terveydentila asiakkan arvion mukaan
( ) hyvä ( ) kohtalainen ( ) heikko
Sairaudet, jotka vaikuttavat arkielämään (fyysiset ja psyykkiset)
Säännöllinen lääkitys
( ) kyllä, mitä? ( ) ei Hoitosuhteet
( ) kyllä, missä? ( ) ei
Omalääkäri
Mielialan liittyvät asiat
( ) ahdistuneisuus ( ) jännittyneisyys ( ) ihmissuhdevaikeudet ( ) univaikeudet ( ) yksinäisyys ( ) keskittymiskyvyttömyys ( ) muu, mikä?
Oletko joutunut kokemaan fyysistä tai psyykkistä väkivalta, koska ja miten?
Oletko joutunut kokemaan väkivalta nykyisessä elämäntilanteessasi?
7.Päihteet
Päihteiden käyttö (alkoholi, huumet, lääkkeet, sekakäyttö)
Kuinka usein käyttää eri päihteitä? Määräys? (päivittäin, viikkottain, muutaman kerran kuukaudessa)
Päihdehoidot (avo- ja laitoshoidot)
( ) kyllä, missä ja milloin? ( ) ei Onko tarvetta päihdehoitoon? (joiden mukaan?) 8.Rikokset
Oletko joutunut rikoksen uhriksi?
Rikostuomiot ja/tai rikosrekisterimerkinnät ( ) kyllä, millaisia? ( ) ei Maksamattomat sakot
( ) kyllä, paljonko? ( ) ei Onko odottavissa tuomioita?
9.Ajankäyttö ja arkielämä Vourokausirytmi
( ) säännöllinen ( ) epäsäännöllinen
Arkielämän taidot (siivous, ruoanlaitto, kodinhoito ym.)
Asioiden hoito (laksujen maksu, hakemusten täyttö, varatuille ajoille saapuminen jne.) Vapaa-ajan vietto ja harrastukset?
Sosiaaliset suhteet ja niiden antama tuki? (sukulais-/ystävä-/tuttaverkosto ja yhteydenpito) 10.Palveluiden käyttö ja yhteistyötahot
( ) Kela ( ) Työ- ja elinkeinotoimisto ( ) Päivähoito ( ) Jobbcenter/Föregångarna ( ) Koulu ( ) VKS
( ) Koulu- tai opiskelijaterveydenhuolto ( ) Terveyskeskus ( ) Psykosos.yksikkö ( ) Katkaishoitoasema ( ) Kotisairaanhoito ( ) VKS/Huutoniemi
( ) Kriminaalihuoltolaitos ( ) Päihdekuntoutusyksikkö ( ) Seurakunna diakoniatyö
( ) A-neuvola ( ) Perheneuvola ( ) Kotipalvelu ( ) Turvakoti ( ) AA/NA tai muu vertaisryhmä ( ) Muu, mikä?
11.Huolen määrä
Asiakkaan arvio omasta tilanteestaan
( ) en ole huolestunut ( ) olen hieman huolestunut, mistä?
( ) olen erittäin huolestunut, mistä?
Työntekijä arvio asiakkan tilanteesta
( ) en ole huolta ( ) on... huolta, mistä? ( ) on huolta, mistä?
Asiakkaan näkemys asioista, joihin haluasi työntekijä tukea
( ) asuminen ( ) koulutus ( ) työllisyys
( ) tomeentulo/talous ( ) terveys ( ) päihteiden käyttö ( ) sosiaaliset suhteet ( ) mielenterveys ( ) arkielämän sujuvuus ( ) muu, mikä? ( ) ei ole yhteisen työskentelyn tarvetta
Työntekijän näkemys asioista, joihin haluasi työntekijä tukea
( ) asuminen ( ) koulutus ( ) työllisyys
( ) tomeentulo/talous ( ) terveys ( ) päihteiden käyttö ( ) sosiaaliset suhteet ( ) mielenterveys ( ) arkielämän sujuvuus ( ) muu, mikä? ( ) ei ole yhteisen työskentelyn tarvetta
12.Tulevaissuuden suunnitelmat/tavoitteet
( ) töyhön ( ) selvittää eläkemahdollisuuksia ( ) terveysneuvonta ( ) koulutukseen ( ) selvittää työ- ja tomintakykyä ( ) velka-asioiden selvittäminen ( ) muuta, mikä?
Mitä taviotteita asiakkaalla on tulevaisuudelle?
Liite 3.
PALVELUSUUNNITELMA/Aikuissosiaalityö
SOS-hanke PILOTTI 1. Asiakkaan nimi ja yhteystiedot2. Läsnäolijat
3. Asiakkaan taustatiedot ja nykytilanne (tilannearviolomake) - Asuminen
- Koulutus - Työ/opinnot - Talous - Terveys
- Päihteiden käyttö - Väkivalta
- Perhe ja ihmissuhteet
- Mahd. Lapsen tarpeet ja toiminta - Arkielämä, elämänhallinta ja vapaa-aika 4. Nykyiset palvelut
- Ovatko tarkoituksenmukaisia, riittäviä, onko asiakas tyytyväinen, onko muutostarpeita?
5. Tavoitteet
- Asiakkaan lähiajan tavoitteet ja mahdollisesti myös sosiaalityöntekijän ja verkoston tavoitteet jos eri kuin asiakkaalla
- Asiakkaan pitkäntähtäimen tavoitteet ja mahdollisesti myös sosiaalityöntekijän ja verkoston tavoitteet jos eri kuin asiakkaalla
6. Keinot, palvelut ja vastuutaho
- Kirjataan keinot, joilla tavoitteisiin päästään - Mikä on asiakkaan oma panos?
- Kirjata kuka, miten, milloin ja missä asiakkaan tarvitsema palvelu tarjotaan 7. Asiakkaan suostumus
Tietoja saa antaa seuraaville tahoille/henkilöille:
8. Suunnitelman voimassaolo, tarkistus ja vastuuhenkilö
9. Tiedoksi 10. Allekirjoitukset
Asiakas Vastuuhenkilö
Liite 4.
Toimijamatriisin saatekirje:
Hyvä aikuissosiaalityön yhteistyökumppani!
SOS- Pohjanmaan osahanke on mukana sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnallisessa KASTE- ohjelmassa. Tavoitteena on vahvistaa asiakkaan osallisuutta aikuissosiaalityössä toimijana ja kehittäjänä. Tämän ohella on tarkoitus kehittää palveluprosesseja ja yhteistyörakenteita yhdessä keskeisten toimijoiden kanssa.
Toivomme ajatuksianne ja mielipiteitä siitä, mitkä ovat
aikuissosiaalityön kehittämiskohdat toimintanne näkökulmasta katsottuna.
Toimijamatsiisi on osa aikuissosiaalityön työprosessia. Matriisin avulla sosiaalityöntekijä kartoittaa asiakkaalle soveltuvaa palvelua.
Tavoitteena on, että toimijat eivät ainoastaan osallistu antamalla tietoa omasta toiminnastaan vaan myös kertovat omista vahvuuksistaan ja heikkouksistaan toimijoina aikuissosiaalityön piirissä.
Pyydämme teitä palauttamaan lomakkeen 30.4.2013 mennessä osoitteella:
irene.backman@kfem.fi. tai postitse: SOS-hanke, Vöyrinkatu 2 B, 2 krs, 65100 VAASA
Liitteenä on Timo Toikon kehittämä toimijamatriisimalli (Toimijalähtöinen kehittäminen).
Ohjeet toimijamatriisin täyttämiseen:
Matriisin ensimmäiseen sarakkeeseen merkitään toimijan tai organisaation nimi
Toisessa sarakkeessa kuvataan toiminnan kohderyhmä.
Kolmannessa sarakkeessa luetellaan toiminnan tarjoamat resurssit.
Neljännessä sarakkeessa esitellään tärkeimmät kehittämiskohteet
Viides kohta käsittelee ongelma-alueita; mitkä ovat toimijan kannalta suurimmat ongelmat koskien yhteistyörakennetta, mitä
aikuissosiaalityössä tulisi kehittää, miten yhteistyötä voisi parantaa?
Viimeiseen sarakkeeseen merkitään kehitysmahdollisuudet toimijoiden näkökulmasta.
Oheisen matriisin käytön sijaan voi vastauksen antaa perinteisen word- dokumentin muodossa.
Lisätietoja antaa:
Hankekoordinaattori Päivi Ristimäki SOS- Pohjanmaan osahanke
paivi.ristimaki@vaasa.fi Puh: 040-6798246
Kuvio 2. Toimijamatriisi moniammatillisen yhteistyön kehittämiseksi.
