TYÖVÄENLIIKKEEN J~~, 3~ :r
~Jr~Wr~inen demokratia ja prole- K. '1
ta ria alin diktatuuri .
Kommunistisen Internatslonaalen perustavassa koko- uksessa Moskovassa hyväksytyt tov. Leninin teesit.
1. Proletariaatin vallankumouksellisen liikkeen kas- vaminen kaikissa mQis...~ on porvaristossa ja. työvii.enj1i.f_
Jestölssii. olevIssa sen asiamiehissä synnyttänyt koutia_ y.
tuksenomaisia pyrkimyksiA keksiä ant.t.eellis.valliollisia \}'e" "
rUSleitB.. puolust.aa.kseen riistAjien \'altaQ. i\Alden perus- teiden joukossa esiletaAn erikoisen lärkeln!i diktatuurin llylkfiii.rnio(;n ja demokratian, kansanvallan, puolustAmi- nen. .Mutta tAllaisen, kapillll!stisten sanomalehtien j'l helmikuussa 1919 Berniss1i. pidetyn keltaisen Ioternatsio- oaalen tuhansissa muodoissa toialaman perustcen valheelli- suus ja ulkokultaisuns on selvä jokaiselle, joka ei tahdo pettilA soslallsrnin perlaat.teita.
2. Ennen kaikkea käyteUiiän tässä todistelussa kil.- sitteitä .demokratia yleensä« ja. .diktatuuri yleensä«, otta·
matta kys~'mykseeu, mistä luokasta on kysymys. Ryh~y.
minen puhumann kysyroyksestA joltakin muka luokkien ulko. l<fI. yläpuolella olevalta., ylc.iskansalliseksi luulot.el·
luita kannalta on suoranaista. sosialismin perusopin, ni.
mittäin luokkataistc:luopln, pilkJ.."'M.Il1ista, minkä opin poro
\'ariston leiriin siirtyneet sosialistit sanoissaan tunnusta·
va.t, mutla tositeon kJ"symykseen. tullessa unohtavat, Sillä missUn kapitalistisessa sivistysmaassa. ei ole ole.
massa. .demokratiaa yleensä., vssn olemassa. on vain por- varillinen demokratia, eikA ole puhe .diktatuurista yleen- sll.c, vaan sorrettujen luokkien, s. o. proletariaatin, dikta·
tuurista sortajic.n ja riistAjien yli, s.o, porvariston yli, sen vastustuksen voittamisoksi, jota riistiijät tekevät taisle!taessa heidän vlllbl.swu.
933239
3· Historia opettaa, ctta sorrettu luokka ei vielä mll.
loinkaan ole päAisyt valt3.an eikli. voinut päästä ,"altaan käymättä läpi diktatuurIn kauden, s. o. kauden, jolloin se valtaa. valtiollisen vallan
Ja
väkIvaltaisesti kukistaa senrnjtå epMolvolslmman, hurjImman, mlUl.än rikokslakaan kammoo.mattoman vastustuksen, Jota. rUstäjät. aina teke' vlLt. Porvaristo, jonka valtaa. nyt puolustavat. sosialiStit, jotka ilmaise\'8.t vastusta.vansa ,.diktatuuria ylec.nsll.. ja.
kaikesta. sydämefllAän puolustllxat .demokratiaa yleensä.,
tämä porvaristo on sivistysmaissa. valloittanut valtansll suorittamalla sarjan kapiuoita, kansalo.issotia, l'äkivalt.a.i.
sesti kukistamalla kuninkaat, lUnitl'sberrat., orjanomista·
jat Ja niiden vallanpaJauttamisyritykset. Tuhansia
Ja.
mil.joonla. kertoja ovat kaikkien maiden 5Osiall.sUt kirjoissaan, klrjasissaan, kongressiensa piHitöslauselmissa, agltatsioni.
puheissaan selittäneet kansalle näiden porvarillisten val- lankumousten, tämän porvarillisen diktatuurin luokka- luonteen. Tämän vuoksi nykyinen porvarillisen demokm.
tlan puolustaminen, olemalla puhuvinaan ,.deml>kratin$tJ, yleensii., ja nykyinen ulvonta. ja huuto proletariaatin dik·
tatuuria vastnan, olemalla huutavinaan . adi,Jta.tuurlsta yleensä., on suoranaista. sosialismin pettä.mistä, toslasi.
allista siir~ymistli. porvariston puolelle, proletariaatin oi.
keuden kieltämistä proletaarisen valJankumouksen teke' mlseen, ponarlJlis6n reformismin puolustamista Juuri . ecl1aJsella hlstori!LlliseUa hetkellä, Jolloin porva.ril·
linen reformismi koko maailmassa on joutunut hävlöön.sä ja jolloin sota. on luonut vallankumouksellisen tiJanteen.
4· Kaikki soslaJistit, selittäessäii.n porvnrillis6n si·
vistyksen, porvarillisen demokratilUl, pon'8.ri11is6n paria..
menttarisniln luokkaluonnette., ovat lausuneet sen ajatuk·
sen, minkä mahdolJisimmassa määrässä tieteellisen tArknsti Ilmalsil'at Man: ja Engels lausumltlla, että
3
demokraattisinkaan #pol\lIrillinen tasavalIA ei ole Oli.
läln muuta kuin kOf19to. Jonka avulla porvaristo sortaa työvienluokkaa, Kourallinen kapltalisteja suurta työläisten joukkoa. Niiden joukossa, Jotka nyt huu. tavat diktatuuria. vaslaan Ja puolustavat demokratiaa, et ole ainoatakaan va.llankumoukselllsta, ei ainoatakaan marxilaisia, Joka ei olisi tytlliilaten edessä pyhästi van·
nonut tunnustavansa tämän sosialismin perUSlotuuden;
mutta nyt, kun vallankumouk-senlsen proletariaatin kas.
kuudessa on alkanut liike Ja kuohunta, jolka Wkoittavat tuon sortokoneiston tuhoamista ja proletfU'iaAtin diktatuu_
rin saavuttamiseksi taistelemista, ny~ esittävät nämä so·
slalismin pottäJät asian niin, ikUnkuin porvaristo olisi lahjoittanut työllisille "puhtaan demokrot!sn«, ikiUinkuin por"l'lU'lsto olisi luopunut vastustuksesta. ja. olisi halukas alistumaan t,yöläisten enommlsWIl allliseksi, Ikäänkuin demokraattl&eSSll 'tasavallassa. mltiiiill vllltiokonelstoa pM- oman harJolttamaksl työn sortamiseksl ei olisi ollut eikä olisi
fl· ParlislD J{ommuuni, Jottl. sanolS8a Juhln'at kaikki, jotka tahtovat kil.ydä soslallsteisla, koska tietävät, että työ!lllset tuntevat suurta ja v!\pitöntii myötätuntoa. sitä kohtaan, on erittäin selvästi todistanut porvarillisen par.
lamenttruismln Ja porvarillisen demokro.tlan historWli-
&en ehdolllsuuden ja rajoitetun ar\'on, .alkka mainitut lAitokset keskialkaan verraten ovatkin mitil. edistykseJli- simplii laitoksia., mutta proletM.risen vallankumouksen aJo kann ehdottomasti kaipaavat perusteellisia muutokaia, Juuri Marx, joka eIilnten on teroittanut Kommuunin his·
torlallista merkltystil, on 81\11. koskcvaS9IL tutklelmsssaan osoittanut porvarill1sen demokratian Ja porf"arllllsen par- lamenttllrlsmln rllst!l.mlstarkoituksia pll.lvelevan luonteen, kun ~orret1u luokh saa olkeudt'lD I;UNUI siDa. muuta.ma!'S8.
vuoduu. ratkaista, kuka omistavan luokan edustaja. $M.
p&rlo.mentlssa edustaa ja sort" ianllfta. Juuri nyt, Jolloin neuvoltolilke, Joka on valtaamaslia koko maailman, kaik- kien silminä v1e eteenpäin Kommuunin asiaa, nyt unohta.
vat sosialismin petUijiit Pariisin Kommllunin käyt!i.nnOllt·
sen kokemuksen ja. kouraanluntuvat opetukset ja Jankut.- tavat vanhaa porv(l.I'ilIista pötyä ~demokratiasta yleenSä«.
Kommuunl ei ollut parlamenttaarinen laitos·
6. I(ommuunilla on edelleen se merkitys, että se teki yrityksen porvarillisen valtiokoneiston, vlrkamles., olkeuslaitos_, SOta· ja poliisikoneiston, murskaamise'ksi Ja perinjuurlsaksi hävittämiseksi sekä sen korvaamiseksi ty1:>läisten itsehallintoisella joukkojArjestöUll, joka ei tun·
tenut la.kiasilätävän ja toimeenpane\'an vallan eroittamista toj.sistaan. Kaikki nykyajan porvarillisdemokraattiset ta.
savallat, niiden joukossa myöskin S!lksan tasa\'alta, jota sosialismin petturit totuutta pilkaten nimittäviit pro- letaarlseksJ, ovat säilyttäneet liimän porvarillisen valtio·
koneiston, Tl1lJii tavoin osoittauluu yhä uudestaan ha.
vwnnolJisen selvlisti, että huuto ~yleensä demokratia.n«
puolustamisesta ei ole mitälin muuta kuin porvariston ja sen rjj~to·oikeuksien puolustamista.
7. ~Kokoontumisvapaus. \'oiditan el;:ttää esimerkki.
nä :.puhtaan demokratian« vaatimuksista, Jokainen tie·
toinen työläinen, joka eI ole asettunut luokllslaan erilleen, ymmärtää heti, että. olisi järjetöntä luvata riistiijlJle ko_
.koontumisvapaus siksikiu ajaksi ja. siinäkin tilanteessu, jolloin he vastustavat kukistamIstaan ja puolustavat etu' oikeuksiaan, POH'aristo, silloIn kun se oli va.llankumouk- sellista, ei ole Englannissa vuonna 16-1.9 eikä Ranskns9il.
vuonna 1793 suonut monarkistellle ja aalelisherroille ko.
koontllmisvapnutta, kun nii.mä kutsuiva.t ulkomaalaisia .!oukkoja. maahan ja »kokoontuivntl j!l.rjostälikseen yri·-
5
tyksJii valtan/lll. uudelleen palauttamiseksi. Kun nykyinen jo Aikoja sitten taantumukselli.Sebt muuttunut porvar18to vaatii koyhälistOJl. ennakolta takalunaan, etttt r1l8tll.jlJle, katsomatta siihen mlnklla18ta vastustusta klLpllAllstJt tekevät heidän oikeuksiensa. riistAmistä" va.stoan, Uiattai.811n ,..kokoontumlsvape.us .. , niin työläiset valo nauravat sellaiselle porvariston ulkokultalsuudelle.
ToisaaltA työläiset varsin hyvin tietl1vät, ett.ii. »ko' koontumisV8paus,", yksinpA demokraattWmmlssakin por- varlllislssa ta.savallolasn on tyhjä lahseparsi, sillä rikkailla on ktLytettävilnään parhaat julkiset ja\yksityiset raken- nu'kset Ja myöskin riittävästi Va.PMta alkaa kokouksia varten, minkä lisäkaJ heitä. suoJaa porvarillinen valtako- lIetato. Kaupunkien
Ja.
maaseudun proletaareilla, yhtä vähän .kuin plentalolllsilJ&kaao, 8, o. väe&tön tavatw·malla enemmistöllä, ei ole mitään näistä kolmest6. NUn kauan kuin asiat ovat tällä kannalla, on :otasa-arvolsuust:, 8. O. »puhdas demokratia.., petosta.. Saavuttaakseen todel- l1&eo tasa-arvolsuuden, toteuunakseen demokratian wdcJ- IIsestHtYOlälsilJekin, täytyy ens1ks1 o1.taa rllstäjlltä kaikki julkiset. ja ybiiyiset 10istom1cennukset, ensiksi hankkia työliisiUe vapaa-aikaa, on tarPeen että heidän kokou~ten
sa vapautta SUOjelevat asest.etut työläiset, eivätkä aatelIs_
pojat tai kapUaltstlpilrelstA nousseet upseern. kiusattuine sotamiehineen.
Vasta kun sellainen muutos on sas.tu afkaan;vol työ_
läisiä, työtätekevää kansaa, köYhiä pilkkaamatta puhua kokoontumlsvapaudesla ja tasa.a.rvolsuudesta. Mutta tuol- laista muutosta ei :kukaan muu voi toteuttaa kuin työ- väestön etujoukko, proletariaa.tU, joka syöksee vo.lla.sta
rllsUl.jät, porvariston. .
8. :oPalnovapallsl on myöskin yksi »puhtaan demokra.
tUlOt: t1Lrkeimmlstå t\lnuyslausel$U., Työll.iset kuitonkln
•
tletävtt, ja. kaikkien maiden sosialistit ovat lukemattom.a.t.
kerrat sen myöntAneet, että tAma. vapauI on pelOlta. ntin kauan kuin parhaat kirjapainot Ja suurimma\ papertVl!,·
rasl.ot ovat kapitalistien kä6issll. ja niin kauan kuln pil.ä' oma vallitflee aa.nomalehdistOä, mikä valJitseminen kautta maailman Ilmenee sitä selvempänll.
Jo.
jyrkempänä, sitä rl_\'ompanll., kuta kehittyneempiä ovat demokratismi Ja tasa.- valtainen Järjestelmä, kuten esim. AmerUkasS8., Saavut·
taakseen todellisen tasa-arvoisuuden ja todcHisen demo- kratian työtätekevill!j0ukoUle, työläisille Ja talonpoJllIe, on ensin tehtävä liaplta.llsteille mahdottomaksi palkata pnlveluksoensa. kirjallIJoita, ostaa kustannuslaitoksIa ja lahjoa. sanomalehtiil, Ja sen tehdäkseen on välttAmätllntä pudistaa harteIIta pääoman ies, kukistaa. BOrtajat. Ja mur·
taa heidän vastatlntansa. Kapitalistit ovat aina. .vapau- dekslt: nlmitt4neet rtklmitten volwnkiskomL<!en vapautta ja ty6U1.1sten nA1k1i.1i.nkuolemlsen vapautta. KapitalisUt nnovat painovapaudeksl rikkaitten vapautta lahjoa. sano- malehdistö, mpautto. kllytUl.ä rikkalltta nUn sanotun i1ei- sen mielipiteen muokkaamiseksi ja vl!lrcnta.mtkeksi.
,.Puhtaan demokratiane puolustajat todcllisuudessa taas.
k.ln ooottautuvat sen mitll. likaisimman Ja ?hanalalslmman järjestelmän puolte.jiksl, Jonka vallitessa rikkaat pitävät hallussaan joukkojen valistuksen vlillneltl, osottautuvat kansan pClttäjlksl, Jotka. kauniilta kuulostavln, mut.ta ko.
konaan valhee1Usin lau.scparsln johtavat sitä harhaan-his- toriallisesta, sanomalehdistön vapauttamista pä!l.offian rlip.
puvalsuudesta tal'koittavQsta tehtaväslä. Todellista VII.·
pautta. Ja tasa-arvoisuuUa tulee olemaan se Jil.rjesLys, min.
kä kommunJstlt saat.ts.vat voimaall la. minkä vallitessa. ei tule olemaan minki!.!nlaista malldolUsuutta rikastua muU ten kustannuksella, minkäänlaista objructliv!stä mabdoI.
Jlauntla SIInomalehdistöu \'Il!;tömilk.!ll tai vAlillillekal aUso
•
1
tamlseksi rahan vallan aJaleebl, jolloin mikään ei esVL työläistä (tai suuruudeltaan millaista t.,yöliiisjoukkoa t.l,.
hansa) omaant&s!.a ja käyttämA.<lI.ä samanlaista. oikeuttA yhteiskunnalIe kuuluvien kIrjapainojen Ja paperivarastojen käyttämiseen.
9, 19:nnen
Ja.
20:nnen vuosisadan historia 00 Jo en.nen sotaa meille osoittanut., mitä t.uo niin ylistetty :tpuh.
daIl demokratia« kapitalismin ,,1lllltes8& todellisuudessa on.
Marrilaiset ovat aina sanoneet, et.a kuta kehlttyneempM, kuta .puhtaampaac demokratia on, sitä avoimemmaksl, Jyrkemmäksi, säll.ltmätUlmämmäksi muodostuu luokka' taistelu, sitä puhlaampana esiintyy pääoman sorto ja poro variston, diktatuuri. Dreyfuslo juttu t&Sa.va.ltalsessa Rans.
ka.s8a~ kapitalistien e.selstamien palkka joukkojen verinen esiintyminen lakontehneitä työläisiä wslaan V8paaSSIL ja do,lmokraattisessa.Arneriikan tasavalla6sa, nämä. ja. t.uhanoet etlma!1aiset tosiasiat paljastavat t<ltuuden, mitA porvo.risto turhaan pyrki salaamaan, nimittäin sen, että demokraat.ti.
s[mmismin taSlvalloissa todellisuudessa vallitsee porva·
rlllinen terrori ,ia diktatuuri ja ilroenM avoimesti aina, kun rtisULjlstä alkaa rR\yttää siltä, että pääoman valta on horjumassa.
10. lmperialisUnen sota on vuosina. 1914-1918 10·
pullisestl llmaJs8ut kebittymättömJmmillekin työlä:ts11le tämän, porvarillisen demokratian todellisen luonteen va·
palmmlssakin tasavalloissa, porvariston, diktatuurin luon' teen, Rikastult.aakseen Saksan ja. Englannin miljoona· ja.
miljardimiesten ryhmiä murhattiin kymmeniä miljoonia.
Ihmisiä, ja vapalmmlssa.kln tasavalloissa on saatettu voi- maan porvariston sotilasdiktatuuri, Tämä sotilasdikta- tuuri on Enwnten maissa. jäänyt edelleen voimaan Saksan kukistl,lmiscn jlllhenkln· Juuri sola on enemmän kuIn mikli.iin muu avanllut työläisten slhuät, repinyt porvllrilll.
~\
,
selta. demo"kratiaJta va.ihc&llisen 'koreuden ja. osoittanut. kan_
salle Isodanaikaisen ja. oodan nojalla. harjoitetun keinotte- lun ja. samaan aikaan llmenneen voitonhimon koko, poh.
jattoman syvyyden: Vapltuden ja. tasa-arvoisuuden ni- messä on porvaristo käynyt tätä sotaa, vapauden ja tasa- arvoisuuden nimessä ovat sotAt&rvehankkijat tavattomasti rikastuneet. Mitkään Bernin keltaisen, InternaLslonaalen ponnistelut eivät pysty salaamaan joukoilta porvarillisen vapauden, porvarillisen tAsfl..arvoisuude'n ja porvarillisen demokratian nyt lopullisesti paljastettufl, riist.äntislä pal_
velevaa luonnetta..
11. Euroopan mannermaan kapitalistisesti kchitty.
neimmåssä maassa, Saksnssa, ovat ensimäiset imperial1s- tisen Sa.kS/l.ll ,kukistamisen ,tuottaman täyden lasavalWai- sen vapauden kuukaudet oooittaneet &ksan ja koko maailman työläisille, mitä. porvarlllisdemokraattiicn tasa- vallan todellinen luokkasisulW on. Karl Liebknechtin j>\
l«lsa Lux(!mburgin murhat ovat 'merkitykseltään maail_
manhiatoriallisla tapauksia ei valn sen vuoksi, että todel·
lisen proletaatisen, Kommunistisen Internatsionalen par- haat taistelijllt ja. johtajat joutuivat troagiJllsen surman omiksi, vaan myöskin sikai, että ensimälsen eurooppalai.
sen valtion - ja voi myöskin liioittelematta sanoa, koko
-maailman enslmäisen valtion - luokkaluonne on lopulli_
sesti paljastunut. Jos upseerit ja kapitalistit sosiali- patrioottien ollessa. vallassa voivat mnkaisemat!a murhata vangitut, s· o. valtiovallan suojaansa ottamat henkilöt, nlln on demokratinen tasavalta, missä noin voi tapahtua, ilmeisesti porvariston diktatuuria. Henkilöt, jotka ilmai- IICvat.suuttumuksensa Karl Llebknechtin ja' Rosa Luxem·
burgin murhan 1 johdosta, . mutta-eivät ymmärrä tätä.
to·
tuu.tta, osoittavat sillä vain joko tyls1i.mielisyytensä tai sit1en ulkokultalsunLensa. Yhdessli mall.i.lman va~mmis·
-
,
ta ja edjs~yneimml&t:ä ta.sa.v&lIolste., Saksan tasaVll.llasStl.,
»vapaus« on vapautta rankaisematta. surmata. vangittuja proletarlflatin j9htaji~. Eikä toisin voi ollakaan niin kauan -kuin säilyy kapitalismi, koska demokratian kehitys ei heikennä, vaan jyrkent!i.ä !uokkata.1stelua., joka nyt sodan ja sen seurausten tuloksena. ja. vaikutuksesta on joutunut kieh umaplsteeseensä.
Koko sivi§.tyneessli. maallmassa. tapahtuu nyt bolshe.
vikkien karkoituksia, vainoja
ji
\'aJJ.kilaan sulkemlsia.kuten esim. yhdessä vapaimmista porvarillisista. tasaval- loista,' Sveitsissä, edelleen bolshevikkipogromeja Amerii· ~
kassa j. n, e. »Yleensä demokratlan« tai »pUhtaan demo·
kratian« kannalta. on suorastaan naurdl:avaa., etU. kehitty.
neet demokraattiset, nl.na hampaistin asti asestulleet sivia.
tysmaat pelkäävät muutaman kymmenen, sellaisesta. taka.
pajulla olevasta., nålkIHsesta., rappiotilaan joutuneesta, miljoonissa porvarillisten sanomalehtien numeroissa vil·
liksl, rikolliseksi j, n. e, leimatusta maasta kuin Vcnä.jälUl kotoisin olevan Ihmisen olemista heidän mfUlSsaan. On selvää että yhteiskunnallinen tila, jQ)ra. voi synnyttää nlin räikeän ristiriidan, todellisuudessa on pofl'ariston dikta·
tuuria.
12, Asiaintilan oll-essa tällainen 'on proletariaatin diktatuuri ei vain täYSin oikeutettu riist1Ljäin kuklstaml-
\ sen ja. heidän vastaIintansa masentamisen keinona, vaan myöskin ehdottomasti vAltt1mä1ön koko työläisten jou' kolle ainoana suojana sotaan johtanutta ja uusia sotia valo mistelevaa. porvariston diktatuuria. vastaan·
'pä~ia, jotå sosialistit eiv1\.t ymmärrä Ja mikä osat- taa heidän teoreettista lyhytnäköisyyttään, heidän rlip_
puvai~uuttaa.n porvarillisista ennakkoluuloista, heidän pro-:
letarlaattie. kohtaan t-ekemålnsä poliittUita petosta. on se, etU. kapitalistisei:lSa yhteiskunnassa, kun sen perustana
'0
016\':1. luokkataiswlu on jo~S&kin mAArin kArJistynyt. ei voi olla mitUn vllitlMä. vaan valittavana. on joko porva- rl9too diktatuuri tai proletariaatin diktatuuri, Kaikki unelmoimJnen jostakin kolmannesta mll.hdollisuudesta on pikkuporvarin taantumuksellisIA ruikutus\&. SitA t.odis.
taa porvarUlisen demokratian ja tyOvAenl1ikkeen enem.
män kuin satavuotisen kehityksen antama. kokemus kai- kissa kehlttyneimmi8sä maissa ja varsinkin viimeisen vii- den vuooen kokemus. Siitå puhuu myöskin kansantalolls- tieteen koko oppi, marxilaisuuden koko sISällys, joka. osoit.
taa pOfvarlllisen dIktatuurin taloudelli6en välttäm!i.ttö- myyden niin kaUan kuin tavarataloutta kestää, dikta- tuurin, jota ei voi syrjäyttää mlkUn muu kuin luokka, jota itse kapitalismia kehitys yhä enemmän kehlttää. li.
sää, li1ttM yhtcon ja volntistuttaa, 8. o. proletaari~n
luokka..
13· Tol!!ena sosialistien teoreettisena ja poliittisena virheenä on se, että he eivät ymmä.rrä., että demokratian muodot vuo~ituhanslen kuluessa, alkaen vanhalla ajal·
la. ilmenneistä aikeistaan, ovat välttämättömästl muuttu' neet samalla. kuin toisen valtaluokan sijaan on tullut toi·
nen. Vanhanajan kreikkalaisissa tasavaJloissa, keskiaja.n kaupungelasa, kehittyneimmlssii. kapitalistisissa valt.1oissa on demokIatialJa ollut erllalset muodot ja erilainen laa·
juus. Ollsl mitä järjettömlntli ajatella, että syviillfsln ihmiskunnan historiassa tapahtunut vallankumous, ensi kerran maailmassa tapahtuva. vallan siirtyminen rlistAJleu muodostaman vähemmistön käsistä riistettyjen muodos.
taman enemmistön kllslin, voisi tapahtua. vanhan porvarilli.
sen perla.menttaarisen demokratian vanhoissa- pu1ttei~, voisi tapahtua. ilman mitä suurimpia. muutoksia, ilman et- tä lnodaan demokratialle uude~ muodot, '"n $Ovelluttami.
Ben uusia edellytyksiä tOUluttaVflt laitokset
J.
n. e.11 14. ProleWiMtin diktatuuri on !linl suhtee!sa. mui.
den luokkien diktatuurin kaltainen, ettå sen, IUl.molu kuin jokaisen muunkin diktatuurin, on mnut aikaan v!lt- tämll.ttömyys kukistaa valtiollisen valtansa menettl:vln luokan vlkh,llta1nen vastustU!. ProlelArlaatln dlktatuu·
rln perustavana eroo.vaisuutena muiden luokkJen dikta- tuurista, tllanhcrrojen diktatuurista keskiajalla, porvarls.
ton diktatuurista kaikissa kapitalistisissa sivistySlWlIsS.l.
on se, että tilanherrojen jo. porvariston diktatuuri 011 väesWn valtavan enemmistön, nimittäin työläisten, vasta·
rinnan väkivaltaista. kukistamista. Proletariaatin dlkta·
tuuri sitivastoln on rlistiiJien, 8.0. vliestön mltltUimAn pienen vähemmistön, suurtilallisten ja lropltalistien, vas.
tarinnan v!kivaltaista. kukistamista.
TastA vuorostaan seuraa, että proletariaatin dikta·
tUUl'1 ei vain ehdottomanl ole luova mukanaan demokra·
tian muotojen ja Jallosten muutosta yleensä, vaan sellai.
sen niiden muutoksen, josta. on tuloksena maailmassa. kos.
kaan ennen näkemätön demokratian todeJlisen käyttäml.
sen laajeneminen, mitä tulee kapitalismin orjuuttamiln, mitä tuloe työ1ätekeviln luokkiin.
Ja todellakin, se proletariaatin diktatuurin muoto, Joka. jo tosiasiallisesti on valmIIksi muokt.<ttu, 8.0.sovJettl.
\"altaVenäjälln Rli.te·jäljesWlmll. Saksassa., shop stewards commit.ees E~glanTiISsa. JA. muut samallalset neuvostoJaI·
takset muissa maissa, kalkki näml!. toteuttaVAt ja merkit·
sevät työvAenluokiJle, s. o· väestön \'altavalJe enemmJatöUe, sellaista tosia"l81lista mahdollisuutta käyttää demokraatU.
sm oikeuksia. Ja vapaukSia, että: sel1aista ei vtelll. milloin.
kaan, edes 'lähipltäenkään, ole toteute~tuna. parhnltnmls.
sakaan ja demokt8at.tislmmlssakaan porvarillisissa. ta9\\.' vallols'sa.
Nenv09!ovallan olemuksena on se, ettli Juuri nIl4/'rl
12
luokkien JoukkoJil.rJesUJ, jolta kapitalistit. sortivat, 8, O.
tyWä18t.en
JiI.
puollproletaarten (talonpotlclen, Jotka. 6i~&trl18t1 vierasta tyovolma.o,
Ja
aina ovat pakotettu'Ja myy.mUn ainakin osan' tYO"folmastMn) luokkien Jou.kkoJär.
jestO, on koko valtiovallan, koko nJtiokoneislon vakinai- sena.
Ja.
ainoana perustana. Juuri ne joukot, jotka jopa demokraattistmmissakin porvarillisissa tasavalloissa, missä he lain mukaan ovat olleet Illsa-arvoisia, kuitenkin tosiasi.allisesti tuhansin keinoin
Ja
koukulo on estetty ottamasta OSM. valtiolliseen elämään ja. k!i.yt.Hi.miisUi. demokraattisia oikeuksiaan Ja vapauksia.a.D. saatetaan nyt jatkuvasti, 10·delUsesti Ja 8&IJlalla mt.kalsevasU ottamaan osaa valtion demokraattiseen ballintoon.
16· Kansalaisten tasa.arvoisuuden sukupuoleen, us- kontunnustukseen, rotuun, kansallisuuteen katooma.1jta, jota porvarUlinen kansanvalta aina jt\ kaikkialla. ou luvan.
nut, mutta ei mlssMn toteuttanut eik! knpltalismin val- lan vuoksi voinutkaan toteuttaa, sen toteuttaa neuvosto·
va1ta, työv1Wn diktatuuri, kerrassaan ja. tiiydelJisesti, kos~
ka siihen kykenee vain työlllisten valta, työläisten, Joilla.
ei ole osaa tuotannonväl1nelden yksltyisomlstukse883 eikä niiden jaossa ja uud.1atetussa Jaossa.
16. Vanha, s. o. porvarillinen, demokratia. Ja parJa- menttarisml olivat niin Järjestettyjä, että juuri työtäteke- vAt luokat olivat kaikkein syrjimmilBsii. ballituskoneiston hoidosta. Neuvostovelia, 8. o. proletariaatin diktatuuri, on 81tll.vastoln niin järjestetty, etta se lil.hentiiii työv!l.en joukot ballintokonelstoon. Samaa tarkoitusta edlst!i.ii.
myöskin ~asM.tävän Ja toimeenpanevan vallan yhdisti.
mlnen' valtion neuvostoj1Lrje!Wssil. Ja tuotantoyblkköJen.
kuten työpajojen jo. tehtaitten, asettaminen maa·alueel·
listen vaalipiirien tilalle.
17. Sotavåki ei ollut sorlAm!sen väline vain ykslp.
I
13 vallan vaJlftul&; se jl\l
•
sellaiseksi myöskin kaikiSSA poro v&rllliauM, Jopa demoktaatUall1akin taa.vallois&a. Vain lieuvoetovalta, se kun on JUUri kapitalismin 8Ort&nljenluokkien valUoJllrJclltO, kykenee !a.kkauttam&aD eotavB.en riippuvaisuuden porvarillisesta kOll)cntovallasta. ja todella.
sulattamaan yhteen prolctariaa.tin Ja sota\'äen, todelllscst!
suorittamaan proletariaatin aseistamisen Ja pOfva.riSlA)n aseistariIsumisen, jolta edellytyksiä ilman sosialismin
voitto on mahdoton.
t8, Valtion neuvostojärjestelmä on sovellutettu sel' laiseksl, että proletarlaatilla. luokkana, jonka kapitalismi on enln\.en keskittänyt ja valistanut, on v81tiosS/I. Johtava asema, Kaikkien vallankumousten ja sorrettujen luokkien kaikkien liikkeiden kokemus opettaa meille, e~tii nln proletariaatti kykenee yhdlsttLmään Ja viemUn mukanaan työtätekevAn ja. riistetyn väeaWn hajanaiset ja iakapajui.
set kerrokset·
19. Vain valtion neuvostojärjestelmä kykenee ker·
rassaan ja todellisesti rikkilyömiUin Ja lopullisesti hivittii.- mii.iin vanhan, 6. Ö. porvarillisen virka.mies· Ja oikeuslaitos.
koneiswn Joka kapitalismin valli€csSIl. dcmokr(lll.ttislmmis.
sakin
~vallOiSs.'L
00 jl!.änyt olemlUlo ja jonb on täyty' nytkin j!i.Ad1\. olemaan, samn.Jla kuin sIItä tosinsls.llisesU tuli mltii. suuri este demokratlan wteuttamiselle työl1l.lsUi. ja.työLät.ekevii varten. Pnriisln Kommuuni on ottaniit ensi.
mäisen maailmanhlstorialUsen askeleen tiilIä tiellä, neu·
vostovn.Jta kllsen.
20· ValUo\'8llan hävittäminen on päämäärä, Jonk:r kaikki sosialistit, heidän' Joukossaan Ja etunenässliin Karl Marx, ovat omaksuneet. Ilman t.ii.män päämäärän toteut- tamista ei voida saavuttM. todellista demokratiaa, 8. o.
tasa·arvoisuutta ja vapautta. Mutlla. tähän päämi\ärään johtaa Uy~nnölllsesti vain neuvosto· eli p,oletaatinen
"
demokraUa, 1IU1A. se alkaa heti valmistaa kaiken valt.ion täydMlistä kuolemista. 8&&ttamalla työtätekevän bD~JoukkoiirJesU!t pysyväisestJ Ja ehdottomastI ott&mMn osaa valtlohalUntoon.
21. Bernlln kokoontuneiden sosialJsUen täydelliDen vararikko, heissll. ilmenevä tllyde1l1nen uuden, s. 0- pro.
letaarisen demokratian ymmiirtllmiittömyys on havAItta.
vaoa varsinkin seuraavien seikkojen nojalla.. Helmlkuun 10 p:nä 1919 julisti Branttng keltaisen Internatslonaalen kansainvälisen konrerenssln p!l.!l.ttyneeksi. Helmikuun 11 p:Dä 1919 julkålstiln Berliinissä tuon kon!eren8Bln
o~nottajll1e kuuluvassa. :tDlc Frelheitt:.lehdessll. »riippu- mattomien .. puolueen JuUstus proletarlaatJlle. T"liuii Ju. lJstuksessa myönnetältn Scheldemannln hal11tuksen por-
varillinen luonne, sltll. moititaan siltä, että se haluaa bi!.-
\-ittää neuvostot, joita nimitetään ltyaJ.1ankumouksen te·
ylUäJiksi ja suoJaaJlkslc, ja ehdotetaan neuvostot laillis' tutettavlk!l, annettavllksi niille valtiollisia oikeuksia, .an.
nettavaksi niille oikeus estää kansalliskokouksen pUlös·
ten täyt.äntöönpano siirtiien asian yleisellä kansanlitines·
tyksellä ratkaistavaksi.
TuoUulnen ehdotus osoittaa deraokratlaa puolustanei.
do,lD ja sen porvarilliSia luonnetta. ymmär1ämllttömlen teo.
reeUkkojen täydellistä henkistä vara rikkoa. Tuollainen naurettava yritys yhdistii.å ncuvostojfirJe5t.elmä, 8. o· pro·
ld~rJaatIn diktatuuri, Ja kansalliskokous, 8. o. porvariston diktatuuri, pnljastaa lopullisesti keltaisten Sosialistien ja sosialidemokraattien henkisen köyhyyden ja. heidln plk·
kuporvarllllsen valtiollisen taalltumnksellisuutensa,
sao
molnkuill heidän peloMllllsen myönnytyksensil. uuden proletaarjsen demokratian hillittömästi ka.s\'8.ville \"Oi·
mille.
n ,
Tuomites~n bolsbevillmin, Uern18sä kokM\ltU.1S
naen keltaisen Internatsionaalen enemmistö, Joka ei us·
kaltanut maodollieuU äänestää. vast&D.van päätöslauselman puolesta, koska pelkäsi kansanjoukkoja, menetteli luok.
b.kannalt.a oikein. Juuri tämä enemmistö on täysin myö_
tätuntoinen Venäjän menshevlkeille, soslalistlvallankumo- ubellisille ja Saksan scheidemanneillo. Venlijän meno shevikU ja sosialivallankumoukselliset, jotka valittavat kärsivänsä vainoa bolshevikkien taholta, pyrkivät salaa- maan sen tosia.stan, että tämän vainon on saanut aikaan menshevikkien Ja. sosis.l1vaJlankumoukselllston osanotto kansalaissotaan porvarist.on puolella proletarlaattia vas·
tsan. Aivan samoin ovat Sakeassa scheidemannit Ja hei·
dän puolueensa jo osoittaneet samanlaista osanottoa kan.
salaissotaan porva.riston puolelln. työläiSiä vastaan.
Tämän vuoksi on täysin luonnollista., että Bernin keltaisen Internatslonaalen osanottaja!n enemmistö on llmaissut bnnattavansa bolshevikkien tuomitsemista.
Mutta tässä ei ole saanut l1rnauslaan .puhtaan demokra' tlan« puolusta.minen, vaan sellaisten henkilöitten lts' puolustus, jotka tietävät ja ~untevat, että he kansalais·
sodassa ovat porvarlswn pUOlella proletarlaaUia vastaan.
NlI.IlIli perusteilla täytyy keltaisen Int.ernats!onaalen
el1(,:llmistön päätöstä katsoa. luokkakannalta oikeaksI.
Mu~ta proletAriaatin on, totuutta pelkäämättä, katsot- tava sitä avoimesti silmiin ja siitä. tehtävä kaikki valU.
olliset Johtopäätökset.
*.*
Näiden teesien
Ja
eri maiata tulleiden edustajain ker·tomusten nojalla selittää Kommunistisen Intematslonaalen kokous, että. kommunististen puolueitten paAtehtivinii.
sel1aisls!& tna1s$&, missI. neuvoelovaltea vielA ei ole perus- tellu, on:
16
1· Työväenluokan 1&ajojen joukkojen ,·alist.'l.minen tountemaan uuden proletaariscn, porvarillisen demokrat.ian ja parJnmenttarismin tilalle asetettavao demokratian valo tlo1!isen ja. käytännöllisen "älttärnättömyyden historialli- nen merkitys:
2, Neu\"oswjen levit.täminen ja. kehittäminen kai·
killa. teollisuuden aloilla., sotaväessä, lnivastossa,
samoin
leuin myöskin maatyöläisten ja pientilallisten keskuudes.
Sl; seU
3. Varman, tietoisen, kommunistisen enemmistön saaminM neuvostoihin.
