• Ei tuloksia

Prostitueratut naiset ja heidän rikostoverinsa miehet.

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Prostitueratut naiset ja heidän rikostoverinsa miehet."

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

126 1 y ö l ä i a n a i n e n

2). D qttöfoulurt färjntjt tarroitfee ru o fa a n

ja a j u n t o o n ... © m i 70: - r o a a t t e i f i m ... „ 20: — I)uroetf)m ja m u u h u n ... „ 20: — p ä ä s t ö ö n ... „ 10: — irn i7 ~ T 2 (h ~ - 3). y lio p is to n tä p n p t ru o fa a n ja afuntoon S m f. 90: — r o a a t t e i f i m ... . „ 25: — fjuroituffiin ja m u u f j u n ... „ 25: — ■

f ä ä s t ö ö n ... „ 10: -

© m i 150: — S itte n on ro asta u s eräältä, jo ta ttjösfentelee p a n fisja ja jo ta paitfi p a ltfa a n fa ja a — eläfteen, m u tta fitten on m pösfin ro aatim utjet fasroaneet, niin että jum m at ulosme»

noiljin on foto juuret ro erra ttu n a fjerra D reijerin ejittjtjeen.

SB uotraan, puih in ja „ p läsp a sja u !je en "

r o u o b e s ja ... © m i 9 20: — l u o t a a n (2 a te ria a ja aa m u p ä iro ä n

t a h t o i ) ... „ 720: — SSaloon, pefuun, fo rja u tjiin p. m. fu=

I u i f ) i n ... „ 200: — tf fia a tte ijiin ... „ 5 0 0 :'—

Ä plpplaitotjeen eli ro irtistp s m a tta a n

f e j ä l l ä ... „ 500: — U losm enoja, telef, lä ä tä ri, läätteet, posti

ja p f j b i s t p s m a t j u t ... „ 460:

fiuroit, tirjalliju u s, fanomaleljbet, taibe=

teotjet, I a E ) j a t ... „ 600: — S m i 3,900: — iRuotfalaijen puolueen n aise b u sta ja D a g m a r ffteoroius fatjoo, että jiroistpnpt n ain en tarroitjee rooibatjeen elää jää=

tp n jä m ufaijesti roäljintäin 2 0 0 m t. tuufaubesja, eli 2 ,4 0 0 m uobesja, ja jetin on liian roäfjän, jilloin roielä ei jaa ajettaa juuria roaatim u tjia coaatetutjen fut)teen, eitä m uro te n taa n .

S itte n roielä m u u ta m ia roastaufjia, joisfa tu u fau sm en o t nouferoat 1 5 0 ja 2 0 0 m i Sefjbesjä on m pösfin ta tji fjroin p istä ro ä ä fpfpm pstä t)erra D reijerille jiitä, m istä ja a ru a n ja aju n n o n 45: — ta i 70: — mf. tuufaubesja, fetä fuinfa paljo n p alffa noujee ujeam m an tutfinnon juorittaneelle ja m illoin je p p jästp t)?

D äsjä porroarillisten naisten roaatim utjet palftoifjin näf)ben, jo n fa roäfjem m ältö Ije eiroät tatfo tuleroanja toi=

meen. $ e r r a D reijerin ta n ta on npfpijen porroarisjärjes»

telm än ta n ta jem m oijenaan, jen m u ta a n p itä ä naijen, jo ta on niin föpfjästä tohista, että roanljem m at eiroät ole jafja»

neet a n ta a fjänelte m uuta oppia fun fanfafouluopin, tule=

m a n toimeen noin to lm aso ja roäfjem m ällä tu n naijen, jo ta on ro a ra ffa a sta to h ista ja jo n ta roanljem m at oroat ftjero neet u h ra a m a a n tp ttären jä opetufjeen raljo ja. SBafjinfo muro ten, että fjerra D reijer ei m ainitje m illä naijen, jo ta on niin fögfjästä tohista, että ei ole ja a n u t ebes fan ja to u lu jiro istp stä on tulta roa toimeen. CSiföfjän ejitetpt la sfe tm a n perusteella 50 m i tu u sja, jolloin tä p tp iji jä ä b ä m pös fäästöön roäf)iro tä in 10 m i D äsfä on otettaroa fjuomioon, että la ste tm at on tef)tp f>eljingin falliiben pintojen m u ta a n .

D äsjä on meillä ejimerfti jiitä, mif)in on p prittäroä.

O m p elijain tilasto n p e ru sta tta on juurin oja ompelijoita, joiben p a ttia ei noufe ebes 50 mf. tu u sja ja roielä on juuri joutfo om pelijoita, jo tta eiroät ja a ebes 3 0 mf. tuusja. Sa=

tnoin on tefjtaisja n aiste n p a lffa paljo n alle alim m a n roälitä=

m ä ttä m ä n m ä ä r ä n . 3 a jä m ät Ijerrat ja naifet fu n on fp=

jpm ps tp ö lä isn a iste n p a llo ista oroat a in a roatm iit jetittä- m ä ä n , että fpttä n ain en tulee toimeeen roäljem m älläfin.

D pöläisten roaatim utjet ja a b a jam a p alffa jä m ä s tä tpöstä, on je periaate, jotjon me pprim m e ja jota m eibän tais=

tetu tatuoittaa, y o rro a riltifet niin miet)ct fun naijet oroat pljtä m ieltä tp ö lä isn a iste n poltto jen jutjteen, josfin ajaroat

o m an ja forottam usta. OJtiitta S .

— P ro stitu era tu t n a is e t ja h e id ä n r ik o s to ­ v e r in s a m ie h e t.

K u n k u u li m illä h a rta u d e lla jo id e n k in p o rv a re in p u o le lta p u o lu s te ltiin lailistettu ja h a u re u sla ito k sie n p y sy ttä m istä v o im a ssa , n iin e h d o tto m a s ti tu li ajatelleeksi, että n ä m ä t p u o lu s ta ja t o lisiv at n ä id e n n a iste n lä m p ö is iä y stä­

viä. M utta to d e llis u u d e s s a , o n asia aiv an to in e n . K un n ä m ä h ie n o t - p ro s titu e e ra tu t h e rra s m ie h e t m en ev ät a rv o iste n s a n a iste n se u ra ssa s a n o k a a m m e k ah v ilaan , ja sat­

tu v a t n ä k e m ä ä n siellä rik o s to v e rin s a p ro s titu e e ra tu n n aisen, n iin tu le e h e rra p u la a n , tu o n a in e n k atselee tuttavallisesti m iestä, jo n k a k an ssa o n n iin m o n e t k e rra t o llu t läheisessä y stäv y y ssu h teissa.

M u tta h e rra sm ie s ei ta h d o tu n n u s ta a se u ralaisilleen , että h än tu n te e n o ita — » in h o itta v ia » o le n to ja , p o rs titu e e ra ttu ja naisia, ja p ä ästäk seen p ä lk ä h ä stä o n h e rra lla o tsaa m e n n ä te k e m ä ä n v alitu s k a h v ila n o m ista ja lle siitä, e ttä h än sallii

— »yleisten n aiste n » k äy v än h y v ä m a in e is e ssa kah v ilassa ja että jo s n iitä ei sieltä p o iste ta , niin — h eitä s u u r i jo u k k o lak k aa siellä k äy m ästä. Ja k ah v ilan o m ista ja rie n tä ä ilm o it­

ta m a a n asiasta p o liis ille , että n ä id e n o n su o je lta v a h ä n e n k a h v ila a n sa yleisiltä n aisilta, että — y leiset m ie h e t k e h ta i­

siv at p a re m m in k ah v ilassa käydä.

E ik ö tä m ä o le p u re v in ta ivaa to s io lo ista . N ain en , k an ssasy y llisen ä saa p o is tu a , m ie s ta h to o se n , että h än ri­

k o sto v eri p u n a s tu m a tta voi n ä y te llä siv ee llisy y ssa n k a rin osaa o m a n lu o k k a n s a naisille.

T ä n la ista ta p a h tu u m e id ä n h y v ässä H e lsin g iss ä m m e , h ä ik ä ile m ä ttä ja y h ä eläv ä t k äsitteet n a in e n y k sin rik o lli­

n e n , m ie s — rik o sto v e ri, s iv e e llin e n . M illo in m u u ttu n e v a t

n e ? M . S.

— K a u h a v a n T. Y. N aisosaston k u u k a u sik o k o u s pi- d ettin 15 p. h u h tik u u ta . K esk u steltiin josko n a ise t o ttav at osaa vap p u n a ohjelm an su o rittam iseen , ja p ä ä te ttiin k irjo itta a k ä s in ­ k irjo ite ttu leh ti „K evät T erv eh d y s", to im itta jik si tu liv a t Lem pi Sand ja Lem pi K ivim äki. O saston lip u n k a n tajik si v a littiin S enia K angasaho ja L iisa L ahonm äki. S itten k e s k u s te ltiin osaston sisäisistä a sio ista ja lu e ttiin viim e kokouksen pöytä - k irja, jo k a h u v ä k sy ttiin a n tam alla p ie n iä m u istu tu k sia . N eiti A nna R oiha lu k i n aiso sasto n ^k okouksessa ilm esty v än san o m a­

leh d en „T ahdon“, ru n o n la u su i E steri H au tan en . S e u ra a v a a n k u u k au sik o k o u k seen v a littiin o h jelm an su o ritta ja t. K e s k u s te ­ lu k y sy m y k siä tu o m a a n M aria L indholm , Lyydi P ohjola ja S e­

nia K angasaho, ru n o n la u s u jik si Lem pi P u k k ila ja Lem pi K i­

vim äki, k erto m u k sen lu k ijo ik si tu liv a t H ilja Latikka, M anta T oppari ja M aiju Ahl. „T ah d o n “ to im ittajik si Lem pi H arri ja T yyne Kopla.

— S u u ri n a is te n k o k o u s ju u ta la isk y sy m y k se n jo h d o sta oli H elsingissä. K ysym yksen a lu sti n e iti V era O stroum off.

A siaa k a n n a te ttiin v aan sen tek em isek si laajem m alti tu n n e tu k si p ä ä te ttiin panna m y ö h em m in uusi kokous. E ng lan n in ty ö lä is­

n a iste n m ielen o so tu sk o k o u k seen lä h e ttä m ä ä n Sos. dem . N ais­

liiton säh k ö san o m aan p äätti kokous y htyä.

— In k ilän N aisosaston k u u k au sik o k o u s p id e ttiin 13 p.

t. k. 1909. L u ettiin ed ellisen k okouksen p ö y tä k irja ja h y v ä k sy t­

tiin. P ä ä te ttiin m. m. m yydä osaston o m p elu seu ra n käsityöt ty ö v ä e n y h d isty k se lle siten, e ttä työn arvo la h jo itetaan , m aksu

k a n n e ta a n v aan pääom asta. A . N .

— L a h jo itu k sia T y ö lä is n a is e lle . E lise n v a a r a n nais- osasto to im een p an i iltam an T yöläisnaisen h y v äk si S orjossa 7 p.

h elm ik . jo ssa a v u sti Sorjon t. y. n aiso sasto a n ta m a lla ilm aiseksi h u o n e e n ja ra v in to la tulot. L ehden k o n tto riin on A ino Enber- gin k a u tta lä h e te tty ilta m a tu lo t 47: 50 p. jo s ta la u su m m e tove­

rillis e t kiitokset.

— K u o la jä rv en naisosasto on m yös la h jo itta n u t iehdeile 40 Smk. Jo s k aik k ialla olisi tä lla in e n in n o stu s, kyllä leh ti m e­

nestyisi.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Vuonna 1901 naiset saivat opiskelu- oikeuden yliopistoissa samoilla ehdoilla kuin miehet ja vuonna 1906 sekä naiset että miehet äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden

Suurin ero mies- ten ja naisten motiivissa oli se, että naiset use- ammin hakeutuvat koulutukseen tavatakseen uusia ystäviä ja muita työttömiä ja miehet puo- lestaan saadakseen

Vielä laatiessani tämän keskustelun aloitta- nutta puheenvuoroa (Kirjastotiede ja informatiikka 3(1)-1984) kuvittelin, että naisnäkökulma ja naiset voisivat saada aikaan

Ku1nka paljon naiset '1äkyväl u,Jt;- s:ssa? Miila;sissa roole'ssa he toi- mivat/ Näkyykö naistoimitta;1en rnäära uutisaihe1den val1rnassa ja toteutuksessa!.

Näin ollen suomalaiset autismikirjon naiset ja miehet sekä verrokkinaiset ja -miehet pisteyttivät itselleen vähemmän autismikirjon piirteitä kuin vastaavat englantilaiset

Mutta totta on myös, että yhä use- ammat tieteen ja kulttuurin miehet ja naiset ovat tämän vaaran nähneet...

Miehet vakuuttavat paljon useammin kuin naiset (Helsingin Sanomissa naiset mainitsevat elämäntapansa vuodesta 1981 lähtien, Karjalaisessa vain vuonna 2001), että he noudattavat

Sivuansiotyöt: Viljelijäperhe t/tila Miehet' Naiset Lapset Palkkaväki it/tila Kotitaloustyöt: Viljelijäperhe t/tila Miehet Naiset Lapset Palkkaväki it/tila