• Ei tuloksia

Vastaus kirjalliseen kysymykseen mielenosoitusten keston rajaamises-ta

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Vastaus kirjalliseen kysymykseen mielenosoitusten keston rajaamises-ta"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 116/2017 vp

Vastaus kirjalliseen kysymykseen mielenosoitusten keston rajaamises- ta

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Reijo Hongiston /ps näin kuu- luvan kirjallisen kysymyksen KK 116/2017 vp:

Aikooko asianomainen valtioneuvoston jäsen ryhtyä toimiin yhdenmukaistaakseen polii- sin puuttumiskynnystä siten, että poliisi toimii koko maassa samalla tavalla erityisesti uu- dentyyppisten pitkäkestoisten mielenilmausten yhteydessä ja

aikooko hallitus muuttaa kokoontumislakia siten, että mielenosoituksille säädetään enimmäiskesto?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Suomen perustuslaki takaa oikeuden lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin. Kokoontumislain mukaan yleisen kokouksen saa järjestää ulkona yleisellä torilla, aukiolla, katualueella tai muussa sellaisessa kokoustarkoitukseen soveltuvassa yleisessä paikassa ilman omistajan tai haltijan lupaa. Omistaja tai haltija voi rajoittaa tällaisen paikan käyttämistä kokoustarkoitukseen, jos kokouksen järjestämisestä on odotettavissa kohtuutonta haittaa omistajalle, haltijalle tai ympäristölle. Laissa tarkoitettu kohtuuton haitta voi olla esi- merkiksi ympäristölle tai omaisuudelle aiheutuva huomattava vahinko tai kohtuuton häiriö pai- kan suunnitellulle erityiselle käytölle. Esimerkiksi Helsingissä rautatientori on Helsingin kau- pungin omistamaa aluetta ja Helsingin kaupunki ei ole katsonut torilla olevien kokousten vaa- rantavan alueen käyttöä alkuperäiseen tarkoitukseensa. Helsingin kaupunki ei ole pyytänyt po- liisia puuttumaan tilanteeseen.

Kokouksen järjestäjä on vastuussa kokouksestaan ja sen järjestyksenpidosta. Poliisin tehtävänä on edistää kokoontumisvapauden toteutumista, eikä se saa ennalta estää yleistä kokousta. Polii- sin tehtävä on mielenosoituksissa kahdenlainen. Toisaalta poliisin tulee suojella mielenosoittajia ulkopuolisilta ja taata mielenosoituksen häiriötön kulku. Toisaalta taas poliisin tulee estää mie- lenosoittajia syyllistymättä rikoksiin tai laillisuuden rajat muuten ylittäviin häiriöihin ja oikeu- den loukkauksiin.

Poliisi voi antaa yleisen kokouksen järjestämisestä ohjeita ja määräyksiä mm. yleisen järjestyk- sen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, ympäristön vahingoittumisen estämiseksi taikka sivullis- ten oikeuksien tai liikenteen sujuvuuden turvaamiseksi. Yleisiä kokouksia järjestettäessä on ko- koontumislain ohella noudatettava myös muuta lainsäädäntöä kuten esimerkiksi leiriytymisestä ja jätehuollosta. Yleisen kokouksen järjestäjän on keskeytettävä kokous tai määrättävä se päät- tymään, jos kokouksen jatkamisesta aiheutuu välitöntä vaaraa ihmisten turvallisuudelle, omai-

(2)

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 116/2017 vp

suudelle tai ympäristölle. Poliisilla on oikeus keskeyttää yleinen kokous tai määrätä se päätty- mään, jolleivät muut toimenpiteet ole osoittautuneet riittäviksi tai kun yleistä kokousta järjestet- täessä muutoin toimitaan olennaisesti lainvastaisesti. Mielenilmauksen tai kokouksen hajottami- selle pitää olla erityisen vahvat perusteet. Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisukäytännön mu- kaan poliisin on käytettävä mielenosoitusoikeuden rajoittamisen mahdollistavia valtuuksiaan erittäin harkiten. Poliisi seuraa aktiivisesti eri paikkakunnilla mielenosoituksiin liittyviä ilmiöitä.

Tapaukset edellyttävät aina tapauskohtaista harkintaa ja yhtenäistä ohjeistusta poliisille ei nähdä tarpeellisena.

Kokoontumislaissa ei ole asetettu mitään erityistä määräaikaa yleisen kokouksen kestolle. Täl- laisia kategorisia, mielenosoitusvapauteen kohdistuvia aikarajoja ei tietojemme mukaan ylei- semminkään ole käytössä muiden maiden lainsäädännössä eikä niiden asettaminen olisi mahdol- lista perus- ja ihmisoikeusnäkökulman kannalta. Tietojemme mukaan asiakokonaisuudesta vas- tuussa olevalla oikeusministeriöllä ei ole vireillä hanketta kokoontumislain muuttamiseksi siten, että laissa säädettäisiin jokin tietty aikaraja yleisen kokouksen kestolle.

Helsingissä 13.4.2017

Sisäministeri Paula Risikko

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Severinon mukaan tämä on länsimaisen ajat- telun suuri erhe, jossa kuvitellaan, että jokin oleva voisi olla rajallinen, katoava ja loppuva ettelee sellaisia suomenkielisiä

Jokainen järkevä ihminen pitää sopimisen mahdollisuutta parempana kuinV.

Toimin uudistuksen aikana Helsingin yliopiston rehtorina ja olin siis viime kädessä vas- tuussa siitä, millä tavoin uudistus yliopistossa toteutettiin – ja että se

kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden raken- nusten ja niissä sijaitsevien tilojen vuokria voidaan kulttuuripoliittisista syistä alentaa si- ten, että tiloista peritään

Ehdotetun turvallisuusselvityslain 19 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan henkilöstä, joka on vas- tuussa ilmailun turvatarkastuksista, kulunvalvonnasta tai muista

ta tuomittavasta rangaistuksesta säädettäisiin lakiehdotuksen 23 §:ssä. Pykälässä säädettäisiin tuomioistuimen vel- vollisuudesta ilmoittaa auktorisoitujen kään-

Ehdotetussa laissa oikeudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuutta otettaisiin käyttöön uusi valtion kiinteistövarallisuuden määritelmä ja säädettäisiin lain soveltamisala

Esityksessä ehdotetaan, että EU- rikosrekisterilakiin otetaan säännös, joka mahdollistaa pyyntöihin vastaamisen riippu- matta siitä, mikä toimivaltainen viranomai- nen pyynnön