Myös auktorisoidun kääntäjän tutkinto- vaatimuksia uudistettaisiin

293607

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi auktorisoiduista kääntäjistä

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan annettavaksi laki

auktorisoiduista kääntäjistä, joka korvaisi nykyisen vuodelta 1989 olevan virallisista kääntäjistä annetun lain. Nykyisestä viralli- sen kääntäjän oikeuteen liittyvästä 70 vuoden ikärajoituksesta ehdotetaan esityksessä luo- vuttavaksi ja oikeus toimia auktorisoituna kääntäjänä ehdotetaan muutettavaksi määrä- aikaiseksi. Samalla voimassa oleva virallisen kääntäjän nimike muutettaisiin auktorisoi- duksi kääntäjäksi.

Auktorisoidun kääntäjän järjestelmän toi- meenpanoa ehdotetaan uudistettavaksi siten, että auktorisoitujen kääntäjien tutkintotoi- minta sijoitettaisiin Opetushallitukseen ja auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunta siirrettäisiin kotimaisten kielten tutkimuskes- kuksen yhteydestä Opetushallituksen yhtey- teen. Myös auktorisoidun kääntäjän tutkinto- vaatimuksia uudistettaisiin.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

—————

SISÄLLYS

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ...1

SISÄLLYS...2

YLEISPERUSTELUT ... 3

1 NYKYTILA ...3

1.1 Lainsäädäntö ja käytäntö ...3

Virallisen kääntäjän oikeus ...3

Kääntäjien tutkintolautakunta...4

Virallisen kääntäjän tutkinto ...4

1.2 Kansainvälinen kehitys sekä ulkomaiden ja EU:n lainsäädäntö ...5

Yleistä... 5

Ruotsi ...5

Tanska ...6

Saksin osavaltion malli...7

Euroopan unioni ...7

1.3 Nykytilan arviointi ...7

2 ESITYKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET EHDOTUKSET...8

2.1 Tavoitteet...8

2.2 Toteuttamisvaihtoehdot ...9

2.3 Keskeiset ehdotukset ...9

3 ESITYKSEN VAIKUTUKSET ...10

3.1 Taloudelliset vaikutukset...10

3.2 Vaikutukset viranomaisten toimintaan ...10

3.3 Yhteiskunnalliset vaikutukset...11

4 ASIAN VALMISTELU ...11

4.1 Valmisteluvaiheet ja -aineisto ...11

4.2 Lausunnot ja niiden huomioon ottaminen ...11

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT...13

1 Lakiehdotuksen perustelut...13

1 luku Soveltamisala ...13

2 luku Kääntäjän auktorisointi ja käännöksen pätevyys ...13

3 luku Auktorisoidun kääntäjän tutkinto...14

4 luku Auktorisoidun kääntäjän tutkintojärjestelmän toimeenpano...15

5 luku Erinäiset säännökset...17

6 luku Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset ...19

2 Tarkemmat säännökset ja määräykset ...19

3 Voimaantulo ...20

LAKIEHDOTUS ...21

Laki auktorisoiduista kääntäjistä ...21

YLEISPERUSTELUT

1 N y k y t i l a

1.1 Lainsäädäntö ja käytäntö

Virallisen kääntäjän oikeus

Virallinen kääntäjä on kääntäjä, jolla on oi- keus tehdä julkisesti luotettavia käännöksiä.

Virallisista kääntäjistä säädetään virallisista kääntäjistä annetussa laissa (1148/1988) ja asetuksessa (626/1989). Virallisista kääntä- jistä annetun lain 5 §:n mukaan virallisen kääntäjän tekemä käännös on katsottava lail- lisesti päteväksi, jollei sitä näytetä virheelli- seksi.

Viralliseksi kääntäjäksi voidaan virallisista kääntäjistä annetun lain 2 §:n mukaan hyväk- syä luotettavaksi tunnettu täysi-ikäinen hen- kilö, jota ei ole julistettu vajaavaltaiseksi ja jolla on kotikuntalain (201/1994) mukainen kotikunta Suomessa taikka vakinainen asuin- paikka Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvas- sa valtiossa. Viralliseksi kääntäjäksi ei kui- tenkaan voida hyväksyä henkilöä, joka on täyttänyt 70 vuotta. Viralliseksi kääntäjäksi hyväksymisen edellytyksenä on lisäksi se, et- tä asianomainen henkilö on suorittanut kään- täjien tutkintolautakunnan toimeenpaneman tutkinnon.

Virallisen kääntäjän nimitystä saa viralli- sista kääntäjistä annetun lain 1 §:n mukaan käyttää ainoastaan se, joka on saanut oikeu- den toimia virallisena kääntäjänä. Oikeuden toimia virallisena kääntäjänä antaa hakemuk- sesta kääntäjien tutkintolautakunta. Oikeus annetaan henkilölle, joka täyttää lain 2 §:ssä säädetyt edellytykset. Ennen kuin hakijalle annetaan oikeus toimia virallisena kääntäjä- nä, hänen on annettava kääntäjien tutkinto- lautakunnalle kirjallinen kääntäjän vakuutus.

Virallisen kääntäjän oikeuden myöntämi- sestä kääntäjien tutkintolautakunta antaa to- distuksen. Todistuksesta on lain 3 §:n mu- kaan käytävä ilmi, mistä kielestä mihin kie- leen henkilöllä on oikeus virallisena kääntä- jänä suorittaa käännöksiä. Virallisen kääntä-

jän oikeus koskee vain sitä kieliparia ja käännössuuntaa, jossa se on myönnetty. Oi- keuden voi saavuttaa useammassa kieliparis- sa, mutta tutkinto on suoritettava ja oikeus haettava jokaisen kieliparin ja käännössuun- nan osalta erikseen.

Virallisista kääntäjistä annetun lain 4 §:n mukaan oikeus toimia virallisena kääntäjänä on voimassa sen kalenterivuoden loppuun, jona asianomainen henkilö täyttää 70 vuotta.

Kääntäjien tutkintolautakunta voi kuitenkin oikeuttaa virallisen kääntäjän toimimaan edelleen virallisena kääntäjänä sen kalenteri- vuoden jälkeen, jona hän on täyttänyt 70 vuotta. Oikeus annetaan tällöin enintään vii- deksi vuodeksi kerrallaan. Jatko-oikeuden antaminen edellyttää, että hakija täyttää lain 2 §:n 1 momentissa säädetyt vaatimukset ikää koskevaa vaatimusta lukuun ottamatta ja että hän on suorittanut virallisen kääntäjän tutkinnon erikseen tätä määräaikaista oikeut- ta varten.

Kääntäjien tutkintolautakunta voi virallisis- ta kääntäjistä annetun lain 7 §:n 2 momentin mukaan peruuttaa asianomaiselta oikeuden toimia virallisena kääntäjänä, jollei hän täytä laissa mainittuja edellytyksiä tai jos hän muutoin on osoittautunut ilmeisen sopimat- tomaksi tehtäväänsä. Oikeuden peruuttami- sesta tutkintolautakunnan on kuulutettava vi- rallisessa lehdessä. Kääntäjien tutkintolauta- kunnan päätöksestä, joka koskee oikeutta toimia virallisena kääntäjänä tai jolla tällai- nen oikeus on peruutettu, saa virallisista kääntäjistä annetun lain 9 §:n mukaan valit- taa hallinto-oikeuteen.

Virallisen kääntäjän oikeus on kansallinen eli se on voimassa vain Suomessa. Ulkomail- la saatu vastaava oikeus ei anna oikeutta toi- mia virallisena kääntäjänä Suomessa. Suo- messa ei myöskään voida myöntää virallisen kääntäjän oikeutta sillä perusteella, että asi- anomainen on saanut vastaavan oikeuden jossakin muussa valtiossa.

Virallisista kääntäjistä annettu laki on 1 päivästä elokuuta 1989 korvannut aikai- semman valantehneistä kielenkääntäjistä an-

netun lain (191/1967). Valantehneiden kie- lenkääntäjien järjestelmässä kielitutkinnon panivat toimeen opetusministeriön asettamat valantehneiden kielenkääntäjien tutkintolau- takunnat, valan tai vastaavan vakuutuksen ot- tivat vastaan alioikeudet ja valantehneen kie- lenkääntäjän oikeuden myönsi oikeusminis- teriö. Virallisista kääntäjistä annetun lain 13 §:n 2 momentin mukaan henkilö, jolla vi- rallisista kääntäjistä annetun lain voimaan tullessa on oikeus toimia valantehneenä kie- lenkääntäjänä, saa virallisen kääntäjän tutkin- toa suorittamatta ja kääntäjän vakuutusta an- tamatta hakemuksesta virallisen kääntäjän oikeuden, jos hän täyttää virallisen kääntäjän edellytykset. Virallisen kääntäjän oikeus, jo- ka myönnetään valantehneelle kielenkääntä- jälle, on voimassa ilman yläikärajaa.

Virallisen kääntäjän oikeuden saaneita kääntäjiä on noin 2 900 kaikkiaan 87 kielipa- rissa. Kieliparissa aina toinen kieli on suomi, ruotsi tai saame. Kieliparien yleisimmät muut kielet ovat englanti, saksa, venäjä ja ranska.

Kääntäjien tutkintolautakunta

Virallisten kääntäjien järjestelmästä huo- lehtii kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen yhteydessä toimiva kääntäjien tutkintolauta- kunta. Tutkintolautakunta on opetusministe- riön alainen. Se järjestää ja hyväksyy viralli- sen kääntäjän tutkinnot, myöntää ja peruuttaa oikeuden toimia virallisena kääntäjänä, val- voo virallisten kääntäjien toimintaa ja ylläpi- tää luetteloa virallisista kääntäjistä.

Virallisista kääntäjistä annetun asetuksen 1 §:n mukaan opetusministeriö määrää kään- täjien tutkintolautakuntaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja seitsemän muuta jä- sentä sekä kullekin heistä henkilökohtaisen varajäsenen. Tutkintolautakunnan sihteerinä toimii kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tehtävään määräämä tutkimuskeskuksen vir- kamies. Kääntäjien tutkintolautakunnan toi- mikausi on enintään viisi vuotta. Nykyisen opetusministeriön asettaman kääntäjien tut- kintolautakunnan toimikausi päättyy 31 päi- vänä heinäkuuta 2007. Opetusministeriön tarkoituksena on jatkaa tutkintolautakunnan toimikautta vuoden 2007 loppuun.

Kääntäjien tutkintolautakunnassa tulee vi- rallisista kääntäjistä annetun asetuksen 1 §:n

mukaan olla edustettuna suomen, ruotsin, englannin, espanjan, ranskan, saksan ja venä- jän kielen ja kääntämisen asiantuntemus.

Näitä kieliä edustavan jäsenen tulee olla asi- anomaisen kielen opettaja korkeakoulussa taikka kääntäjän ammatissa toimiva tai muu tehtävään sopiva kyseistä kieltä hallitseva henkilö. Varajäsenellä tulee olla mainittu pä- tevyys samassa kielessä kuin sillä, jonka va- rajäsen hän on. Yhden lautakunnan jäsenistä ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä tu- lee olla oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneita.

Opetusministeriö määrää tutkintolautakun- taan tarvittavan määrän pysyviä apujäseniä tutkintolautakunnan toimikaudeksi. Pysyvät apujäsenet määrätään sellaisia muita kuin lautakunnassa edustettuja kieliä varten, joissa tutkintoja suoritetaan usein. Pysyvä apujäsen on kuitenkin aina määrättävä saamen kieltä varten.

Pysyvien apujäsenten lisäksi tutkintolauta- kunta voi tarvittaessa ottaa määrättyä tehtä- vää varten tilapäisiä apujäseniä. Tilapäinen apujäsen on kuitenkin otettava oikaisuvaati- musten käsittelyä varten sekä silloin, kun tutkinto järjestetään sellaisessa kielessä, joka ei ole tutkintolautakunnassa edustettuna ja jota varten ei myöskään ole pysyvää apujä- sentä. Sekä pysyvillä että tilapäisillä apujäse- nillä tulee olla sama kelpoisuus kuin varsi- naisilla jäsenillä.

Asiantuntijoita kääntäjien tutkintolautakun- ta voi käyttää kokeiden laadinnassa ja arvos- telussa. Asiantuntijat kääntäjien tutkintolau- takunta määrää virallisten kääntäjien kokeista annetun opetusministeriön päätöksen (306/1990) 13 §:n mukaan toimikautensa ajaksi niitä kieliä varten, jotka ovat kääntäji- en tutkintolautakunnassa pysyvästi edustet- tuina. Asiantuntija voi olla henkilö, joka hal- litsee kysymyksessä olevaa tutkintokieltä syntyperäisen tavoin tai siihen verrattavasti tai joka on tietyn aihepiirin asiantuntija.

Virallisen kääntäjän tutkinto

Virallisen kääntäjän tutkinnossa on kaksi tehtävää: toisella tehtävällä osoitetaan yleis- kielen taito ja toisella kielitaito tutkittavan valitsemassa aihepiirissä. Valittavana olevis- ta aihepiireistä päättää kääntäjien tutkintolau-

takunta. Aihepiireinä on ollut lainkäyttö ja hallinto, kauppa ja talous, lääketiede ja bio- logia sekä tekniikka ja teollisuus. Virallisen kääntäjän oikeudesta annettavassa todistuk- sessa ei ole mainintaa siitä, minkä aihepiirin kääntäjä on kokeessa valinnut, eikä aihepiirin valinta rajoita virallisen kääntäjän oikeuden tuottamaa kelpoisuutta.

Tutkinto, jonka kesto on kolme tuntia, suo- ritetaan käännöksenä kielestä toiseen. Näistä kielistä toisen tulee olla suomen, ruotsin tai saamen kieli. Virallisten kääntäjien kokeista annetun opetusministeriön päätöksen 6 §:n mukaan virallisen kääntäjän kokeissa tutki- taan kääntämistaitoa, johon sisältyy sekä läh- dekielen ymmärtäminen että kohdekielen virheetön käyttäminen. Koetehtävät, jotka ovat kirjallisia alkuperäistekstejä, vahvistaa kääntäjien tutkintolautakunta. Tehtäviin vas- taamisessa voidaan hyödyntää kirjallisia apuvälineitä.

Virallisen kääntäjän tutkinnot järjestetään virallisista kääntäjistä annetun asetuksen 5 §:n mukaan kääntäjien tutkintolautakunnan määräämänä aikana vähintään kerran vuo- dessa. Tutkintotilaisuuksista ilmoitetaan vi- rallisessa lehdessä ja tutkintolautakunnan harkinnan mukaan muissa lehdissä. Kussakin tilaisuudessa voidaan suorittaa vain yksi tut- kinto. Tutkintotilaisuuksia järjestetään kään- täjien tutkintolautakunnan määräämillä paik- kakunnilla maan eri osissa. Käytännössä tut- kintotilaisuudet on järjestetty kahdesti vuo- dessa Helsingissä ja kääntäjänkoulutusta an- tavilla paikkakunnilla sekä Maarianhaminas- sa Ahvenanmaalla.

Vuoden 2005 loppuun mennessä tutkintoti- laisuuksia on järjestetty 32 kertaa. 1990-lu- vun alussa kokeeseen osallistuneita oli 200—

300 koekertaa kohden. Vuodesta 1997 lähti- en osallistuneiden määrä on ollut alle 200.

Virallisen kääntäjän tutkinnon hyväksyy virallisista kääntäjistä annetun asetuksen 7 §:n mukaan kääntäjien tutkintolautakunta.

Hyväksymisen edellytyksenä on, että mo- lemmat tehtävät on suoritettu hyväksyttävästi samalla koekerralla. Käännösten tulee olla kielellisesti oikeita, ja niiden tulee sisällöl- tään vastata tarkasti käännettävää tekstiä.

Virallisen kääntäjän tutkintoa hyväksyttä- essä kääntäjien tutkintolautakunnassa tulee asetuksen 16 §:n mukaan olla läsnä asian-

omaista kieltä edustava jäsen, varajäsen tai apujäsen. Tutkintosuoritukset tarkastaa ja ar- vostelee valmistavasti vähintään kaksi henki- löä, joiden kummankin tulee olla kääntäjien tutkintolautakunnan jäsen, varajäsen, apujä- sen tai asiantuntija.

Koetehtävien laadintaan ja kokeiden arvos- teluun osallistuu tutkinnoittain noin 70 jäsen- tä, apujäsentä tai asiantuntijaa.

Virallisista kääntäjistä annetun lain 9 §:n 2 momentin mukaan kääntäjien tutkintolau- takunnan toimeenpaneman tutkinnon arvos- teluun ei saa valittamalla hakea muutosta.

Sen sijaan sillä, joka on hylätty tutkinnossa, on oikeus vaatia oikaisua kääntäjien tutkinto- lautakunnalta. Virallisista kääntäjistä annetun asetuksen 18 §:n mukaan oikaisuvaatimus on toimitettava kääntäjien tutkintotoimikunnalle kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä päi- västä, jona tutkinnossa hylätty on saanut tie- don päätöksestä. Kääntäjien tutkintolauta- kuntaan on tullut maaliskuun 2005 loppuun mennessä kaikkiaan 172 oikaisuvaatimusta.

Näistä on hyväksytty 18 eli noin 10,5 pro- senttia.

Virallisen kääntäjän tutkintoihin on osallis- tunut yhteensä 6 079 kokelasta, joista on hy- väksytty 1 268. Hyväksymisprosentti on ollut keskimäärin 21,7 prosenttia.

1.2 Kansainvälinen kehitys sekä ulkomaiden ja EU:n lainsäädäntö Yleistä

Seuraavassa tarkastellaan virallisten kään- täjien järjestelmiä Ruotsissa, Tanskassa ja Saksin osavaltiossa. Ruotsi ja Tanska on otettu tarkastelun kohteiksi, koska näissä maissa virallisten kääntäjien järjestelmiä on kehitetty Suomessa voimassa olevaa järjes- telmää pidemmälle, ja virallisia kääntäjiä koskevat tarpeet vastaavat monelta osin Suomen tilannetta. Saksin osavaltion malli on puolestaan valittu tarkastelun kohteeksi sen vuoksi, että se on moderni ja pitkälle ke- hitetty keskieurooppalainen järjestelmä.

Ruotsi

Ruotsissa auktorisoiduista kääntäjistä sää- detään tulkkien ja kääntäjien auktorisoinnista

annetussa asetuksessa. Sen mukaan kääntäjän auktorisoinnista päättää kamarikollegio (Kammarkollegiet). Kamarikollegio myös järjestää käännöskokeet, ylläpitää kääntäjä- rekisteriä ja valvoo auktorisoitujen kääntäjien toimintaa.

Kääntäjän auktorisointi voidaan myöntää täysivaltaiselle 18 vuotta täyttäneelle henki- lölle, jonka asuinpaikka on Ruotsissa tai muussa ETA-valtiossa ja joka on rehelliseksi tunnettu ja muutoin sopiva kääntäjäksi. Li- säksi edellytetään, että henkilö on suorittanut kamarikollegion järjestämän kirjallisen käännöskokeen.

Kamarikollegion järjestämässä käännösko- keessa on kolme osiota: juridisen, taloudelli- sen ja yleisen tekstin kääntäminen. Käännös tehdään joko ruotsista toiseen kieleen tai toi- sesta kielestä ruotsiin. Kokeen kaikki osiot on suoritettava hyväksytyksi samalla tutkin- tokerralla. Kokeeseen käytettävä aika on kahdeksan tuntia.

Kääntäjän auktorisointi on määräaikainen.

Se myönnetään pääsääntöisesti viideksi vuo- deksi, minkä jälkeen se voidaan hakemukses- ta uusia. Auktorisoinnin myöntämisen jäl- keen kääntäjällä on oikeus käyttää auktori- soidun kääntäjän nimikettä (auktoriserad translator) ja kamarikollegion vahvistamaa auktorisoidun kääntäjän leimaa. Kääntäjien auktorisointien lukumäärä on 442.

Auktorisoidun kääntäjän velvollisuutena on suorittaa saamansa tehtävät tunnollisesti ja hyvää kääntäjätapaa noudattaen. Hänen tulee kieltäytyä toimeksiannoista, jos on olemassa erityisiä seikkoja, jotka voivat häiritä luotta- musta hänen puolueettomuuteensa tai itsenäi- syyteensä.

Kamarikollegio voi peruuttaa kääntäjälle myönnetyn auktorisoinnin tai antaa auktori- soidulle kääntäjälle varoituksen. Auktorisoin- ti peruutetaan, jos kääntäjä tahallaan toimii virheellisesti tai muutoin epärehellisesti. Va- roitus annetaan lievissä tapauksissa. Auktori- sointi peruutetaan myös silloin, kun kääntäjä ei enää asu Ruotsissa tai toisessa ETA- valtiossa taikka kun hän ei enää ole täysival- tainen. Auktorisoitu kääntäjä on velvollinen ilmoittamaan kamarikollegiolle olosuhteis- saan tapahtuneista muutoksista.

Tanska

Tanskassa kääntäjien auktorisoinnista sää- detään kääntäjien ja tulkkien auktorisoinnista annetussa laissa. Sen mukaan kääntäjän auk- torisoinnista päättää elinkeinohallitus (erh- vervs- og selskabsstyrelsen). Elinkeinohalli- tus myös järjestää käännöskokeet ja valvoo kääntäjien toimintaa. Tehtävien hoidossa sitä avustaa kääntäjäkomissio (translatorkommis- sionen).

Kääntäjän auktorisointi voidaan myöntää 25 vuotta täyttäneelle, itseään ja omaisuut- taan hallitsevalle henkilölle, jolla on samat oikeudet kuin Tanskassa syntyneellä (tanska- lainen). Lisäksi edellytetään, että henkilön asuinpaikka on Tanskassa ja että hän on lä- päissyt kääntäjän käännöskokeen. Elinkeino- hallitus voi myöntää ehdoista poikkeuksia ja tarvittaessa joko rajoittaa auktorisointia tai asettaa sille ehtoja.

Henkilö, jolle on myönnetty auktorisointi, voi käyttää kääntäjän nimikettä (translator).

Auktorisointia myönnettäessä kääntäjän on annettava vakuutus siitä, että hän hoitaa huo- lellisesti saamansa toimeksiannot ja että hän täyttää kääntäjän velvollisuutensa asianmu- kaisesti. Auktorisoidun kääntäjän velvolli- suutena on lain mukaan suorittaa toimek- siannot huolellisesti ja nopeasti.

Kääntäjän auktorisointi voidaan peruuttaa, jos kääntäjä on toiminnassaan osoittanut moitittavuutta tai jos hän ei suorita tehtäviään vastuullisesti. Auktorisointi päättyy kääntä- jän kuoltua tai jos hän ei enää täytä aukto- risoinnin myöntämisen edellytyksiä.

Elinkeinohallitus voi antaa tarkempia määrä- yksiä kääntäjän käännöskokeesta (vaatimuk- set, ilmoittautuminen, laajuus ja arviointi). Se voi myös siirtää muun kielen kuin englannin, ranskan, espanjan ja saksan kielen kokeen järjestämisen erityisen valiokunnan (udvalg) tehtäväksi.

Kääntäjän tulee tehdä elinkeinohallitukselle ilmoitus toimipisteen perustamisesta. Elin- keinohallitus voi vahvistaa tarkempia määrä- yksiä kääntäjien elinkeinotoiminnasta.

Saksin osavaltion malli

Saksin osavaltiossa kääntäjien auktorisoin- nista päättää osavaltion opetus- ja kulttuuri- ministeriö sekä oikeusministeriö. Kääntäjien auktorisointi voidaan myöntää täysi-ikäiselle ja täysivaltaiselle henkilölle, jolla on koti- paikka Saksin osavaltiossa. Lisäksi aukto- risoinnin edellytyksenä on, että henkilö on luotettava ja että hän on läpäissyt tutkintolau- takunnan järjestämän tutkinnon. Kääntäjien tutkinnot järjestää Leipzigin alueellisen kou- lutusviraston yhteydessä toimiva tutkintolau- takunta.

Tutkintolautakunnan järjestämä kääntäjän tutkinto on luonteeltaan erikoistumistutkinto.

Tutkinnossa hyväksytyn katsotaan osoitta- neen ammatillisen soveltuvuutensa kirjalli- seen sanoman välittämiseen oikeuslaitoksen ja viranomaisen tarkoituksiin. Tutkintokieli- nä voivat olla kaikki nykykielet, joihin löy- tyy tentaattori. Saksan kieli on oltava joko lähde- tai kohdekielenä. Tutkinto on suoritet- tava vähintään saksan kielessä, yhdessä muussa kielessä ja yhdessä erikoisalassa.

Käännettävien tekstien erikoisaloina ovat ta- louselämä, oikeustiede, tekniikka, luonnon- tiede, humanistiset tieteet ja yhteiskuntatie- teet. Kokeessa on kaikkiaan kymmenen osio- ta, ja sen suorittamiseen käytettävissä oleva aika on noin kymmenen tuntia.

Auktorisoinnin saaneella kääntäjällä on oi- keus käyttää julkisesti auktorisoidun ja ylei- sesti valantehneen kääntäjän nimitystä. Hän saa tutkintolautakunnalta todistuksen ja alue- tuomioistuimelta lupakirjan. Auktorisoitu kääntäjä on velvollinen käyttämään leimaa, jonka muodosta ja tekstistä päättää Saksin oikeusministeriö.

Auktorisointia myönnettäessä kääntäjän on annettava aluetuomioistuimelle vala siitä, et- tä hän kääntää tunnollisesti ja parhaan ky- kynsä mukaan ja että hän täyttää julkisesti auktorisoidun kääntäjän velvollisuudet. Auk- torisoidun kääntäjän velvollisuutena on suo- rittaa tehtävät tunnollisesti ja puolueettomas- ti, säilyttää hänelle uskotut asiakirjat huolel- lisesti ja pitää salassa niin niiden sisältö kuin toimeksiannon yhteydessä tietoon tulleet muut seikat sekä ottaa vastaan käännöstoi- meksiantoja niiltä oikeuslaitoksilta ja viran- omaisilta, joiden listoille kääntäjä kuuluu.

Velvollisuuksien täyttämistä valvoo alue- tuomioistuin.

Kääntäjän julkinen auktorisointi päättyy, kun kääntäjä kuolee, hänen kotipaikkansa tai elinkeinonharjoittamispaikkansa ei enää ole Saksin osavaltiossa tai kun hän luopuu oike- uksistaan. Auktorisointi voidaan myös pe- ruuttaa, jos kääntäjä on toistuvasti tehnyt vir- heellistä ja puutteellista työtä tai on toiminut ammattivelvollisuuksiensa vastaisesti taikka hän on muutoin osoittautunut sopimattomak- si julkisesti auktorisoidun kääntäjän tehtä- vään. Jos auktorisointi peruutetaan, kääntäjän on palautettava lupakirjansa aluetuomiois- tuimelle.

Julkisesti auktorisoidun kääntäjän on ilmoi- tettava aluetuomioistuimelle kotipaikan tai elinkeinon harjoittamispaikan muuttumisesta, mahdollisista rangaistustuomioista sekä kon- kurssiin tai selvitystilaan joutumisesta.

Aluetuomioistuin pitää rekisteriä julkisesti auktorisoiduista kääntäjistä. Luetteloa julkai- see Saksin oikeusministeriö. Auktorisoituja kääntäjiä on 4,4 miljoonan asukkaan Saksin osavaltiossa yhteensä 300.

Euroopan unioni

Euroopan unionissa ei ole hyväksytty viral- lisia kääntäjiä koskevaa lainsäädäntöä eikä asiaa koskevaa yhteisölainsäädäntöä ole vi- reillä. Euroopan komissio on tosin rahoitta- nut erinäisiä asiaan liittyviä selvityksiä (Gro-

tius-hankkeet 98/GR/1312 ja 2001/GRP/915), joita on käytetty rikoksista

epäiltyjen ja syytettyjen etujen turvaamisesta rikosoikeudenkäynneissä Euroopan unionin alueella koskevassa vihreässä kirjassa (KOM(2003) 75).

1.3 Nykytilan arviointi

Virallisten kääntäjien järjestelmä on nyky- muotoisena ollut voimassa vuodesta 1989.

Järjestelmä on toiminut suhteellisen hyvin.

Erityisesti lisääntynyt kansainvälinen asiakir- jaliikenne ja maahanmuutto ovat kuitenkin aiheuttaneet tarpeen tarkistaa lainsäädäntöä.

Virallisten käännösten tarve maahanmuut- tajakielissä on kasvanut. Virallisten kääntäji- en saatavuus on kuitenkin osoittautunut on- gelmalliseksi näissä kieliryhmissä. Näin siitä

huolimatta, että virallisen kääntäjän tutkinto on mahdollista suorittaa koulutustaustasta riippumatta. Tällä hetkellä virallisia kääntäjiä on kaikkiaan 13 suurimmassa maahanmuut- tajakielessä. Oikeus tehdä käännöksiä suo- mesta somaliin, kiinaan, serbokroaattiin ja kroaattiin on kuitenkin vain yhdellä viralli- sella kääntäjällä. Albanian, vietnamin, kurdin ja thain kielessä ei ole virallisia kääntäjiä lainkaan. Silloin kun virallista kääntäjää ei ole ollut saatavilla, on käytännössä turvau- duttu epävirallisiin käännöksiin, jotka asioi- mistulkkikeskus on varmentanut. Menettely on epävirallinen, mutta viranomaiset ovat kelpuuttaneet näin tehdyt käännökset. Käy- täntöä ei voida pitää tyydyttävänä.

Voimassa olevaa menettelyä, jonka mu- kaan 70 vuotta täyttänyttä henkilöä ei voida hyväksyä viralliseksi kääntäjäksi, ei nykyti- lanteessa voida pitää tarkoituksenmukaisena.

Ei ole luotettavaa näyttöä siitä, että virallisen kääntäjän ammattitaito heikkenee hänen täyt- täessään 70 vuotta. Tähän epäkohtaan on myös eduskunnan sivistysvaliokunta kiinnit- tänyt huomiota mietinnössään vuonna 2001 (SiVM 2/2001 vp).

Voimassa olevan lain mukaan virallisten kääntäjien toimintaa valvoo kääntäjien tut- kintolautakunta. Valvonta on tapahtunut pää- asiassa tutkintolautakunnalle tehtyjen kante- luiden perusteella. Kanteluita virallisten kääntäjien toiminnasta on tehty vähän, eivät- kä ne ole johtaneet virallisen kääntäjän oi- keuden peruuttamiseen. Myös kääntäjien tut- kintolautakunnan ylläpitämä luettelo viralli- sista kääntäjistä on toiminut virallisten kään- täjien toiminnan valvonnan välineenä. On- gelmia on kuitenkin ilmennyt luettelon yllä- pidossa. Se ei ole kaikkien virallisten kääntä- jien osalta ajantasainen. Virallisten kääntäji- en valvonnan tehostamiseen on myös edus- kunta vastauksessaan kiinnittänyt huomiota (EV 28/2001 vp).

Eräs epäkohta koskee kääntäjien tutkinto- lautakunnan organisatorista sijoittumista ja tutkintolautakunnan kokoonpanoa. Käytäntö on osoittanut, että kääntäjien tutkintolauta- kunnan toiminta ei sovi hyvin kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintaan. Ny- kyisessä toimintaympäristössä tutkintolauta- kunnalla ei ole ollut käytettävissään riittäviä tukitoimia tutkinto- ja muun toiminnan kehit-

tämiseen. Tutkintolautakunnan nykyisen ko- koonpanon epäkohtana on puolestaan pidetty sitä, että siitä on puuttunut virallisia kään- nöksiä tarvitsevan asiakaskunnan edustus.

Virallisen kääntäjän tutkinnon puutteena on pidetty sitä, ettei se mittaa virallisena kääntä- jänä toimimisessa vaadittavaa ammattitaitoa.

Tutkinto keskittyy kääntäjän kielitaidon arvi- ointiin, eikä siinä ole ollut muita virallisen kääntäjän ammattitaitoa osoittavia osa- alueita. Kokeessa käännettävistä teksteistä puuttuvat sellaiset tekstilajit ja asiakirjatyy- pit, kuten esimerkiksi todistukset, kauppare- kisteriotteet ja yhtiöjärjestykset, joita viralli- set kääntäjät käytännön työssään kohtaavat.

Virallisen kääntäjän on käännös- ja kielitai- don lisäksi tunnettava hyvin erityisesti viral- listen kääntäjien oikeudellinen vastuu, viral- listen käännösten erityiskysymykset ja viral- listen kääntäjien ammattietiikkaa.

Lopuksi eräät virallisen kääntäjän tutkin- non toimeenpanoon liittyvät käytännön jär- jestelyt ovat osoittautuneet epätarkoituksen- mukaisiksi. Virallisen kääntäjän tutkinnon suorittamiseen käytettävää aikaa on pidetty liian lyhyenä. On myös katsottu, että kirjal- listen apuvälineiden sijaan tutkinnossa tulisi olla mahdollisuus käyttää tietokonetta, säh- köisiä sanakirjoja ja internetiä.

2 E s i t y k s e n t a v o i t t e e t j a k e s k e i s e t e h d o t u k s e t

2.1 Tavoitteet

Uudistuksen tärkeimpänä tavoitteena on varmistaa laadukkaiden virallisten käännös- ten saatavuus Euroopan unionin virallisissa kielissä, maahanmuuttajakielissä ja keskei- sissä Euroopan ulkopuolissa kielissä. Uudis- tuksen päämäärät liittyvät virallisten kääntä- jien ammattitaitoon, virallisten kääntäjien toiminnan valvontaan ja virallisten kääntäjien järjestelmän hallintoon.

Virallisen kääntäjän ammattitaidon varmis- tamisen edellytyksenä on virallisen kääntäjän tutkinnon uudistaminen. Ammattitaitoon liit- tyy käännöstaidon ohella virallisen kääntäjän oikeudellisen vastuun ymmärtäminen ja vi- rallisiin käännöksiin liittyvät erityiskysy- mykset. Näin ollen virallisen kääntäjän tut- kintoon olisi tarpeen liittää käännöstaitoa tes-

taavien osioiden lisäksi virallisen kääntäjän työtä koskevien määräysten ja ammatinhar- joittamiskäytäntöjen tuntemusta mittaava osio.

Virallisten kääntäjien toiminnan ja oikeuk- sien käytön valvonnan tehostaminen mahdol- listaisi virallisia kääntäjiä koskevien ajan- tasaisten tietojen ylläpidon. Valvonnan te- hostamisen tarkoituksena on myös ehkäistä ennalta mahdollisia väärinkäytöksiä, joita voisivat olla esimerkiksi käännösten vahvis- taminen ilman virallisen kääntäjän oikeutta.

Virallisten kääntäjien järjestelmän hallin- non uudistamisen ja tehostamisen edellytyk- senä on, että virallisten kääntäjien järjestelmä on sijoitettu toimintaympäristöön, jossa viral- listen kääntäjien tutkinnot ovat osa laajempaa työelämän tutkintojen kokonaisuutta ja että tutkintojen toimeenpanoon, seurantaan, tie- dottamiseen ja kehittämiseen on käytettävissä riittävät voimavarat. Virallisen kääntäjän oi- keuksien myöntämistä, luettelon ylläpitoa ja tietopalveluita koskevat järjestelyt tulisi or- ganisoida niin, että ne täyttävät tutkintotilai- suuteen osallistuneiden, virallisen kääntäjän oikeutta hakevien ja oikeuden saaneiden sekä näitä palveluita käyttävien tarpeet ja vaati- mukset.

Uudistuksen toimivuutta ja asetettujen ta- voitteiden toteutumista olisi tarkoitus arvioi- da viiden vuoden kuluttua ehdotetun lain voi- maantulosta.

2.2 Toteuttamisvaihtoehdot

Virallisen kääntäjän järjestelmän toimeen- panon ja hallinnon uudistaminen olisi toteu- tettavissa kolmella vaihtoehtoisella tavalla:

osana ammatillista lisäkoulutusta ja sen näyt- tötutkintojärjestelmää, osana yleistä kielitut- kintojärjestelmää tai valtionhallinnon kieli- tutkintojärjestelmän mukaisesti.

Järjestelmän toimeenpanon organisointi osana näyttötutkintojärjestelmää takaisi osaa- misen varmistavan näyttökokeen, ammatilli- sen lisäkoulutuksen resurssit sekä järjestel- män toimeenpanosta ja kehittämisestä vas- taavan kolmikantaisen tutkintotoimikuntajär- jestelyn. Näyttötutkintojärjestelmä ei kuiten- kaan olisi tarkoituksenmukainen toimin- taympäristö suhteellisen pienimuotoisen toi- minnan järjestämiseen. Siihen eivät myös-

kään soveltuisi virallisen kääntäjän oikeuden myöntämistä ja valvontaa koskevat tehtävät, vaan ne olisi siirrettävä muulle viranomaisel- le. Tällöin järjestelmän kokonaisuus hajoaisi.

Lisäksi käytännön ongelmia aiheuttaisi tut- kintotilaisuuksien järjestäminen sellaisissa yliopistoissa, jotka eivät ole ammatillisen li- säkoulutuksen toiminnan piirissä. Yleisten kielitutkintojen mukainen malli tuottaisi sa- manlaiset ongelmat kuin näyttötutkintojärjes- telmämalli, eikä siihen liittyisi näyttötutkin- tojärjestelmämallin kaltaisia talouden takaa- miseen liittyviä etuja.

Lautakuntatyyppinen organisointi valtion- hallinnon kielitutkintojärjestelmän tapaan on edellä selostetun perusteella arvioitu soveltu- van parhaiten virallisen kääntäjien järjestel- män toimeenpanon organisoimiseksi. Itse lautakunta olisi mahdollista sijoittaa joko opetusministeriön tai Opetushallituksen yh- teyteen.

Opetusministeriön tehtävät painottuvat val- tioneuvoston esikuntana toimimiseen, eikä sen vuoksi ole tarkoituksenmukaista sisällyt- tää virallisten kääntäjien toimintaa suoraan ministeriön tehtäviin. Näin ollen parhaaksi vaihtoehdoksi on arvioitu järjestely, jossa kääntäjien tutkintolautakunta siirrettäisiin Opetushallituksen yhteyteen. Opetushallitus hoitaa jo nykyisin työelämän näyttötutkinto- järjestelmää, yleistä kielitutkintojärjestelmää sekä valtionhallinnon kielitutkintoja. Kääntä- jien tutkintolautakunnan sijoittaminen Ope- tushallituksen yhteyteen täydentäisi tätä ko- konaisuutta. Sijoitus tarjoaisi myös tutkinto- lautakunnan toimintaedellytysten järjestelyyn nykyistä enemmän mahdollisuuksia.

2.3 Keskeiset ehdotukset

Esityksessä ehdotetaan vuodelta 1989 ole- va virallisista kääntäjistä annettu laki korvat- tavaksi uudella auktorisoiduista kääntäjistä annetulla lailla. Ehdotetulla lailla uudistettai- siin auktorisoinnin edellytyksiin ja kestoon liittyviä periaatteita, auktorisoidun kääntäjän tutkinnon sisältöä sekä tutkinnon ja järjes- telmän toimeenpanoon liittyvää hallintoa.

Ehdotetulla lailla voimassa oleva virallisen kääntäjän nimike muutettaisiin auktorisoi- duksi kääntäjäksi.

Nykyisestä virallisen kääntäjän oikeuteen liittyvästä 70 vuoden ikärajoituksesta ehdote- taan esityksessä luovuttavaksi. Oikeus toimia auktorisoituna kääntäjänä ehdotetaan muutet- tavaksi määräaikaiseksi. Auktorisointi myön- nettäisiin viideksi vuodeksi. Oikeutta olisi mahdollista jatkaa enintään viisi vuotta ker- rallaan.

Auktorisoidun kääntäjän järjestelmän toi- meenpanoa ehdotetaan uudistettavaksi siten, että auktorisoitujen kääntäjien tutkintotoi- minta sijoitettaisiin Opetushallitukseen ja auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunta siirrettäisiin kotimaisten kielten tutkimuskes- kuksen yhteydestä Opetushallituksen yhtey- teen. Opetushallitus vastaisi auktorisoidun kääntäjän tutkintojärjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä sekä auktorisoidun kääntäjän tutkinnon toimeenpanon valvonnasta. Aukto- risoitujen kääntäjien tutkintolautakunnan ko- koonpanoa ehdotetaan muutettavaksi nykyi- sestä siten, että siinä olisivat edustettuina alan koulutuslaitokset, auktorisoidut kääntä- jät ja asiakaskunta.

Auktorisoidun kääntäjän tutkintoa uudistet- taisiin siten, että tutkintokielten kieli- ja kääntämistaidon lisäksi tutkinnossa osoitet- taisiin auktorisoidun kääntäjän ammatinhar- joittamisessa tarvittava muu taito. Tutkinnon sisällöstä annettaisiin tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella.

Oikeus toimia auktorisoituna kääntäjänä olisi tietyin edellytyksin mahdollista myöntää henkilölle, joka ei ole suorittanut auktorisoi- dun kääntäjän tutkintoa. Tällöin edellytettäi- siin, että henkilö on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon tai muun ylemmän kor- keakoulututkinnon, joihin sisältyvät vähin- tään 60 opintopisteen laajuiset käännöstie- teen opinnot. Käännöstieteen opinnoista an- nettaisiin tarkemmat säännökset valtioneu- voston asetuksella.

3 E s i t y k s e n v a i k u t u k s e t 3.1 Taloudelliset vaikutukset

Nykyisen kääntäjien tutkintolautakunnan vuotuiset kustannukset ovat viime vuosina vakiintuneesti olleet yhteensä noin 130 000 euroa. Kustannuksista noin 50 000 euroa on

katettu tutkinto- ja todistemaksuilla ja loppu- osa on rahoitettu valtion budjetista.

Esityksen välittömät kustannusvaikutukset olisivat vähäiset. Kustannuksia lisäisi aukto- risoidun kääntäjän tutkinnon ja tutkintotehtä- vien arviointikäytännön uudistaminen. La- kiehdotuksen mukaan auktorisoidun kääntä- jän tutkinnon uutena osana olisi auktorisoi- dun kääntäjän ammatinharjoittamisessa tar- vittavaa taitoa mittaava osio. Tutkinnon eri osien tehtävät laatisivat ja arvioisivat arvioi- jarekisteriin merkityt arvioijat. Auktorisoidun kääntäjän tutkinnon suorittajalle olisi annet- tava tieto arvosteluperusteiden soveltamises- ta hänen tutkintosuoritukseensa. Tutkinnossa käyttöön otettavan uuden osan ja tutkintoteh- tävien uudenlaisen arviointikäytännön arvi- oidaan nostavan auktorisoitujen kääntäjien tutkintotoiminnan kustannukset vuositasolla noin 160 000—170 000 euroon.

Muutosten kustannusvaikutus olisi siten 30 000—40 000 euron luokkaa, mikä on otet- tu huomioon opetusministeriön esityksessä vuoden 2008 valtion talousarvioksi. Järjeste- ly olisi tarkoitus tehdä kehyksen puitteissa si- säisenä siirtona opetusministeriön pääluokan sisällä. Vuoden 2007 valtion talousarviossa auktorisoidun kääntäjän tutkinnon kehittämi- seen on varattu 65 000 euroa. Järjestely on tarkoitettu pysyväksi, ja se sisältyy vuoden 2008 valtion talousarviota koskevaan ope- tusministeriön esitykseen.

Tutkinto- ja todistusmaksuilla kerättävän rahoituksen ja valtion budjettirahoituksen osuus on tarkoitus säilyttää nykyisenkaltaise- na. Tämä merkitsisi, että tutkinnon suoritta- misesta perittävä maksu nousisi nykyisestä 152 eurosta arviolta noin 200—230 euroon.

3.2 Vaikutukset viranomaisten toimin- taan

Esityksessä ehdotetaan, että kääntäjien tut- kintolautakunta siirtyisi kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen yhteydestä Opetushalli- tuksen yhteyteen. Opetushallitus hoitaa jo nykyisin työelämän näyttötutkintojärjestel- mää, yleistä kielitutkintojärjestelmää sekä valtionhallinnon kielitutkintoja. Kääntäjien tutkintolautakunnan sijoittaminen Opetushal- litukseen täydentäisi tätä kokonaisuutta.

Tutkintolautakunnan sijoittaminen Opetus- hallitukseen merkitsisi, että tutkintolautakun- nan päätoimisena sihteerinä toiminut koti- maisten kielten tutkimuskeskuksen virkamies siirtyisi vuoden 2008 alusta Opetushallituk- sen palvelukseen. Sihteerin kanssa on käyty yhteistoimintaneuvottelut, ja hän on antanut siirtoon suostumuksensa. Vuoden 2008 valti- on talousarvioehdotuksessa on otettu huomi- oon yhden henkilötyövuoden siirtyminen ko- timaisten kielten tutkimuskeskuksesta Ope- tushallitukseen.

Kääntäjien tutkintolautakunnan toimikausi päättyy vuoden 2007 lopussa. Tarkoituksena on, että Opetushallitus nimeäisi auktorisoitu- jen kääntäjien tutkintolautakuntaan uudet jä- senet ja varajäsenet vuoden 2008 alusta alka- vaksi viisivuotiskaudeksi.

3.3 Yhteiskunnalliset vaikutukset Esityksen tavoitteena on varmistaa laaduk- kaiden auktorisoitujen käännösten saatavuus Euroopan unionin virallisissa kielissä, maa- hanmuuttajakielissä ja keskeisissä Euroopan ulkopuolisissa kielissä. Auktorisoitujen kään- täjien tutkintojärjestelmän uudistamisella py- ritään edistämään auktorisoitujen kääntäjien saatavuutta etenkin niissä kielissä, joissa auk- torisoituja kääntäjiä ei ole ollut tai on ollut riittämättömästi. Esityksellä olisi siten myön- teinen vaikutus kansalaisille auktorisoitujen käännösten saatavuuden parantumisen myö- tä.

4 A s i a n v a l m i s t e l u

4.1 Valmisteluvaiheet ja -aineisto

Eduskunta on tässä esityksessä aiemmin selostetulla tavalla kiinnittänyt huomiota vi- rallisten kääntäjien valvonnan tehostamiseen ja virallisia kääntäjiä koskevaan 70 vuoden ikärajoitukseen.

Opetusministeriö asetti 17 päivänä marras- kuuta 2004 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella virallisten kääntäjien tutkintojär- jestelmää koskevat säädös- ja kehittämiseh- dotukset. Työryhmässä olivat edustettuina opetusministeriö, Opetushallitus, kotimaisten kielten tutkimuskeskus, kääntäjien tutkinto- lautakunta, yliopistot, Suomen kääntäjien ja

tulkkien liitto sekä Keskuskauppakamari.

Työnsä aikana työryhmä kuuli kääntäjien tutkintolautakunnan puheenjohtajaa, opetus- ministeriön asiantuntijaa, asioimistulkin tut- kintotoimikunnan puheenjohtajaa sekä viral- lisia kääntäjiä ja virallisten kääntäjien asia- kaskuntaa edustavia tahoja. Työryhmä julkis- ti 27 päivänä tammikuuta 2006 muistionsa (opetusministeriön työryhmämuistioita ja sel- vityksiä 2005:35).

Esitys on valmisteltu opetusministeriössä yhteistyössä työryhmän jäsenten ja Opetus- hallituksen kanssa. Esitys pohjautuu työryh- män ehdotuksiin. Esityksessä ei kuitenkaan ole työryhmän ehdotuksesta poiketen ehdo- tettu, että auktorisoidun kääntäjän oikeuden määräaikaisuutta sovellettaisiin myös henki- löön, joka on saanut oikeuden toimia viralli- sena kääntäjänä tai valantehneenä kielen- kääntäjänä ennen ehdotetun lain voimaantu- loa.

4.2 Lausunnot ja niiden huomioon otta- minen

Viralliset kääntäjät -työryhmän muistio lä- hetettiin 2 päivänä helmikuuta 2006 lausun- nolle. Lausunnon antoivat oikeusministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, työministe- riö, Opetushallitus, kotimaisten kielten tut- kimuskeskus, vähemmistövaltuutettu, Hel- singin maistraatti, Helsingin yliopisto, Hel- singin yliopiston käännöstieteen laitos, Jy- väskylän yliopisto, Oulun yliopisto, Joensuun yliopisto, Joensuun yliopiston kansainvälisen viestinnän laitos, Turun yliopisto, Tampereen yliopisto, Åbo Akademi, Vaasan yliopisto, Keskuskauppakamari, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto — Finlands översättar- och tolkförbund ry sekä Kääntäjien ammattijär- jestö KAJ ry. Lausunnoista on opetusministe- riössä laadittu lausuntoyhteenveto.

Kaikki lausunnonantajat suhtautuivat työ- ryhmän ehdotuksiin myönteisesti. Virallisten kääntäjien järjestelmän uudistamista pidettiin kannatettavana ja työryhmän ehdotuksia pe- rusteltuina. Ainoastaan ehdotusta, jonka mu- kaan auktorisoitujen kääntäjien tutkintolau- takunnan tehtävänä on nykyiseen tapaan val- voa auktorisoitujen kääntäjien toimintaa, pi- dettiin jossain määrin ongelmallisena. Ope- tushallitus, Suomen kääntäjien ja tulkkien

liitto, Kääntäjien ammattijärjestö ry ja Tam- pereen yliopisto katsoivat, ettei tutkintolau- takunta pysty välttämättä valvomaan auktori- soitujen kääntäjien toimintaa ja ehdottivat valvontatehtävän siirtämistä jonkin muun vi- ranomaisen, esimerkiksi oikeusministeriön, tehtäväksi. Lausunnonantajien muut kehittä- misehdotukset koskivat ehdotusten tiettyjen yksityiskohtien tarkentamista, kuten esimer- kiksi auktorisoidun kääntäjän oikeuden jat- kamisen edellytyksiä, auktorisoidun kääntä- jän ammattitaidon sisällön määrittelyä ja auktorisoidun kääntäjän opintojen määritte- lyä.

Esityksessä ehdotetaan edellä mainittujen lausunnonantajien huomioista huolimatta, et- tä auktorisoitujen kääntäjien tutkintolauta-

kunta vastaa auktorisoitujen kääntäjien toi- minnan valvonnasta. Uudistuksen perusläh- tökohtana on ollut se, että auktorisoitujen kääntäjien järjestelmään kuuluvia eri toimin- toja ei hajauteta, vaan järjestelmä säilytetään ehdotetussa toimintaympäristössä kokonai- suutena. Uudistuksen tavoitteena on tehostaa auktorisoitujen kääntäjien toimintaa ja siihen pyritään muun muassa säätämällä oikeus toimia auktorisoituna kääntäjänä määräaikai- seksi. On arvioitu, että ehdotetut toimenpiteet riittävät auktorisoitujen kääntäjien toiminnan valvonnan tehostamiseen.

Esityksestä on pyydetty tietosuojavaltuute- tun lausunto. Lausunnossa esitetyt näkökan- nat on otettu huomioon esityksessä.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 L a k i e h d o t u k s e n p e r u s t e l u t 1 luku Soveltamisala

1 §. Lain soveltamisala. Pykälässä määri- tellään toiminta, jota ehdotettu laki koskee.

Sen mukaan laissa yhtäältä säädettäisiin edel- lytyksistä, joiden perusteella olisi mahdollis- ta saada oikeus toimia auktorisoituna kääntä- jänä sekä oikeuden sisällöstä ja merkitykses- tä. Toisaalta laissa säädettäisiin auktorisoi- dun kääntäjän tutkintoon ja sen toimeenpa- noon liittyvistä asioista. Ehdotetussa laissa nykyinen virallisen kääntäjän nimike ehdote- taan muutettavaksi auktorisoiduksi kääntä- jäksi.

2 luku Kääntäjän auktorisointi ja käännöksen pätevyys

2 §. Auktorisoidun kääntäjän kelpoisuus.

Pykälän 1 momentissa määritellään auktori- soiduksi kääntäjäksi hyväksymisen edelly- tykset. Edellytykset vastaavat pääsääntöisesti voimassa olevan virallisista kääntäjistä anne- tun lain 2 §:ssä säädettyjä edellytyksiä. Ny- kyisestä virallisen kääntäjän oikeuteen liitty- västä 70 vuoden ikärajoituksesta ehdotetaan lakiehdotuksessa luovuttavaksi ja siten auk- torisoiduksi kääntäjäksi voitaisiin hyväksyä myös 70 vuotta täyttänyt henkilö.

Auktorisoiduksi kääntäjäksi hyväksymisen yhtenä edellytyksenä olisi pääsääntöisesti auktorisoidun kääntäjän tutkinnon suoritta- minen. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin poikkeuksesta, jolloin auktorisoinnin voisi saada tutkintoa suorittamatta. Tämä olisi mahdollista silloin, kun henkilö olisi suorit- tanut sellaisen filosofian maisterin tutkinnon tai muun ylemmän korkeakoulututkinnon, johon sisältyisivät vähintään 60 opintopisteen laajuiset käännöstieteen opinnot. Käännöstie- teen opinnoista säädettäisiin tarkemmin val- tioneuvoston asetuksella. Tarkoituksena on asetuksella säätää, että käännöstieteen opin- toihin tulisi sisältyä vähintään kuuden opin- topisteen laajuiset auktorisoidun kääntämisen opinnot.

Pykälän 2 momentissa tarkoitetuissa ta- pauksissa auktorisointi myönnettäisiin rajoi- tettuna. Auktorisointi koskisi kääntämistä henkilön tutkintoon sisältyvässä kieliparissa ainoastaan äidinkieleen tai siihen kieleen, jonka hän hallitsisi parhaiten (A-työkieli).

Kieliparit ja työkielet kävisivät ilmi henkilön tutkintotodistuksesta. A-työkieli olisi joko henkilön äidinkieli tai kieli, jonka hän hallit- sisi parhaiten. Muut työkielet olisivat niin sanottuja aktiiveja tai passiiveja vieraita työ- kieliä (B- ja C-työkieli).

3 §. Kääntäjän auktorisointi. Pykälässä eh- dotetaan säädettäväksi, että oikeus toimia auktorisoituna kääntäjänä olisi määräaikai- nen. Pykälän 1 momentin mukaan auktori- sointi myönnettäisiin viideksi vuodeksi laissa säädetyt edellytykset täyttävälle henkilölle.

Auktorisoinnin myöntäisi hakemuksesta auk- torisoitujen kääntäjien tutkintolautakunta.

Ennen auktorisointia hakijan olisi annettava auktorisoidun kääntäjän vakuutus.

Pykälän 2 momentin mukaan auktorisointia olisi mahdollista hakemuksesta jatkaa enin- tään viisi vuotta kerrallaan. Jatkamisen edel- lytyksenä olisi ensinnäkin, että auktorisoitu kääntäjä täyttäisi edelleen 2 §:ssä säädetyt edellytykset. Toiseksi edellytettäisiin, että henkilö olisi auktorisoinnin voimassa ollessa toiminut auktorisoituna kääntäjänä. Auktori- soituna kääntäjänä toimimista arvioitaessa huomiota ei niinkään kiinnitettäisi auktorisoi- tujen käännösten lukumäärään, vaan auktori- soidun kääntäjän toimintaan kokonaisuutena.

Tällöin huomiota kiinnitettäisiin yleisesti sii- hen, että auktorisoitu kääntäjä olisi tehnyt auktorisoituja käännöksiä ja muita käännös- toimeksiantoja ja / tai että hän olisi muutoin ylläpitänyt käännöstaitoaan esimerkiksi osal- listumalla ammattitaitoa ylläpitävään koulu- tukseen.

Pykälän 3 momentin mukaan auktorisoin- nin hakemisesta ja myöntämisestä sekä va- kuutuksesta ja sen antamisesta annettaisiin tarkemmat säännökset valtioneuvoston ase- tuksella. Oikeuden hakemisesta on tarkoitus säätää asetuksella siten, että sitä haettaisiin kirjallisesti auktorisoitujen kääntäjien tutkin-

tolautakunnalta tutkintolautakunnan vahvis- tamalla lomakkeella. Hakemukseen tulisi liit- tää selvitykset oikeuden myöntämisen edelly- tyksistä ja auktorisoidun kääntäjän vakuutus.

Vakuutus olisi kirjallinen ja hakijan omakäti- sesti allekirjoittama.

4 §. Todistus auktorisoinnista. Pykälän mukaan auktorisoinnin myöntämisestä annet- taisiin todistus. Todistuksessa mainittaisiin mistä kielestä mihin kieleen auktorisoidulla kääntäjällä on oikeus tässä ominaisuudessa tehdä käännöksiä. Auktorisoidun kääntäjän toimintaa ei rajoitettaisi tiettyyn erityisalaan tai alueelliseen toimintapiiriin. Asiasisällöl- tään pykälä vastaa virallisista kääntäjistä an- netun lain 3 §:n 2 momenttia.

Valtioneuvoston asetuksella annettaisiin tarkempia säännöksiä todistuksen antamises- ta sekä sen sisällöstä ja allekirjoittamisesta.

Tarkoituksena on asetuksella säätää, että to- distuksen antaisi auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunta ja sen allekirjoittaisivat tutkintolautakunnan puheenjohtaja ja sihteeri.

5 §. Auktorisoinnin peruuttaminen. Pykä- lässä säädettäisiin auktorisoinnin peruuttami- sesta. Lakiehdotuksen 3 §:n mukaan auktori- sointi myönnetään viideksi vuodeksi. Käy- tännössä voi olla mahdollista, että henkilö menettää auktorisoidun kääntäjän kelpoisuu- tensa ennen määräajan umpeutumista.

Pykälän mukaan kääntäjän auktorisointi voitaisiin peruuttaa ensinnäkin silloin, kun kääntäjä ei enää täyttäisi lakiehdotuksen 2 §:n 1 momentissa säädettyjä edellytyksiä.

Toiseksi auktorisointi voitaisiin peruuttaa, jos kääntäjä toiminnallaan osoittaisi olevansa ilmeisen sopimaton auktorisoiduksi kääntä- jäksi. Tällaista sopimattomuutta voisi osoit- taa esimerkiksi se, että auktorisoitu kääntäjä on tässä ominaisuudessa pyrkinyt vahvista- maan käännöksen, jonka vahvistamiseen ky- seisellä tavalla hänelle ei ole myönnetty oi- keutta tai se, että auktorisoidun kääntäjän on todettu rikkoneen tehtävän edellyttämää sa- lassapitovelvollisuutta. Auktorisoinnin pe- ruuttamisesta päättäisi auktorisoitujen kään- täjien tutkintolautakunta. Ennen peruuttamis- ta kääntäjälle tulisi varata tilaisuus tulla kuul- luksi. Auktorisoinnin peruuttamisesta tulisi kuuluttaa virallisessa lehdessä. Peruuttamista koskeva päätös olisi muutoksenhakukel- poinen. Siitä säädettäisiin lakiehdotuksen

22 §:ssä. Pykälä vastaa pääsääntöisesti asia- sisällöltään voimassa olevan virallisista kään- täjistä annetun lain 7 §:n 2 momenttia.

6 §. Käännöksen pätevyys. Pykälän mu- kaan auktorisoitujen kääntäjien tutkintolau- takunnan myöntämän todistuksen rajoissa auktorisoidun kääntäjän tekemää käännöstä olisi pidettävä laillisesti pätevänä, jollei sitä näytettäisi virheelliseksi. Käännökselle ase- tettavan julkisen luotettavuuden takeena oli- sivat muualla lakiehdotuksessa säädetyt auk- torisoidun kääntäjän kelpoisuutta koskevat vaatimukset sekä hänen toimintansa valvon- taa koskevat periaatteet. Pykälä vastaa asiasi- sällöltään voimassa olevan lain 5 §:ää.

3 luku Auktorisoidun kääntäjän tut- kinto

7 §. Tutkinto. Pykälässä säädettäisiin auk- torisoidun kääntäjän tutkinnosta ja sen sisäl- löstä. Pykälän 1 momentin mukaan tutkin- nossa olisi kaksi osaa. Siinä osoitettaisiin se- kä tutkintokielten kieli- ja kääntämistaito että auktorisoidun kääntäjän ammatinharjoittami- sessa tarvittava muu taito. Tutkinnosta ja sen osien sisällöstä sekä tutkinnon järjestämisestä ja sen hyväksymisestä annettaisiin tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella.

Tutkinnosta ja sen osien sisällöstä olisi tar- koitus valtioneuvoston asetuksella säätää si- ten, että auktorisoidun kääntäjän ammatin- harjoittamisessa tarvittavaa taitoa mittaavas- sa osassa testattaisiin keskeisten ammattikäy- täntöjen sekä auktorisoidun kääntäjän tehtä- viä koskevien säädösten ja määräysten tun- temusta. Kieli- ja kääntämistaitoa mitattaisiin kaikille pakollisella lain ja hallinnon alan käännöksellä sekä valinnaisella erikoisalan käännöksellä. Nykyinen yleiskielen taitoa mittaava tehtävä poistettaisiin. Kieli- ja kään- tämistaito osoitettaisiin käännöksenä kielestä toiseen. Näistä kielistä toisen tulisi olla ny- kyiseen tapaan suomen, ruotsin tai saamen kieli.

Nykyiset tutkinnon järjestämistä ja hyväk- symistä koskevat säännökset olisi tarkoitus sisällyttää valtioneuvoston asetukseen. Tar- koituksena on asetuksella säätää, että tutkin- not järjestettäisiin auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunnan määrääminä aikoina vä- hintään kerran vuodessa. Tutkintotilaisuuksia

järjestettäisiin tutkintolautakunnan määrää- millä paikkakunnilla maan eri osissa. Tutkin- not hyväksyisi auktorisoitujen kääntäjien tut- kintolautakunta. Hyväksymisen edellytykse- nä olisi, että tutkinnon molemmat osat olisi suoritettu hyväksytysti samalla koekerralla.

Tutkinnot hyväksyttäisiin arviointiasteikolla hyväksytty/hylätty.

Pykälän 2 momentin mukaan auktorisoidun kääntäjän tutkinnosta laadittaisiin tutkinnon perusteet. Tutkinnon perusteista päättäisi 3 momentin mukaan Opetushallitus sen jälkeen kun auktorisoitujen kääntäjien tutkintolauta- kunta olisi antanut asiasta lausuntonsa. Sa- moin Opetushallitus päättäisi tutkintokielistä ja niiden kääntämissuunnista sekä tutkinto- tehtävistä.

Pykälän 4 momentissa suojattaisiin aukto- risoidun kääntäjän tutkinnon nimike. Aukto- risoidun kääntäjän tutkinnon nimikettä saisi käyttää ainoastaan pykälässä tarkoitetusta tutkinnosta.

8 §. Todistus. Pykälän mukaan tutkinnon hyväksytystä suorittamisesta annettaisiin tut- kinnon suorittajalle todistus. Hylätystä suori- tuksesta auktorisoitujen kääntäjien tutkinto- lautakunta antaisi päätöksen, jotta tutkinnon suorittaja voisi tarvittaessa käyttää säädettyjä oikeussuojakeinoja. Todistuksen antamisesta sekä sen sisällöstä ja allekirjoittamisesta an- nettaisiin tarkemmat säännökset valtioneu- voston asetuksella. Tarkoituksena on valtio- neuvoston asetuksella säätää, että todistuksen antaisi auktorisoitujen kääntäjien tutkintolau- takunta ja sen allekirjoittaisivat tutkintolau- takunnan puheenjohtaja ja sihteeri. Todistuk- sessa tulisi olla mainittuna ainakin tutkinnon nimi, todistuksen antaneen tutkintolautakun- nan nimi, tutkinnon suorittajan henkilötiedot, todistuksen myöntämispäivä ja arviointias- teikko.

9 §. Tutkintorekisteri. Pykälä sisältää sään- nökset auktorisoidun kääntäjän tutkintoon osallistuneista henkilöistä pidettävästä rekis- teristä. Pykälän mukaan rekisterinpitäjänä toimisi Opetushallitus. Tutkintosuorituksia koskevien tietojen säilyttäminen keskitetysti on tarpeen auktorisoidun kääntäjän tutkinnon toimivuuden seurantaa ja kehittämistä varten.

Rekisteröinti on tarpeen myös tutkintoon osallistuneiden kannalta, koska tiedot olisi tarvittaessa saatavissa sieltä myös jälkikä-

teen. Rekisteriin tallennettaisiin tutkintoon osallistuneen nimi, henkilötunnus, tutkinto- kielet ja kääntämissuunta, tutkinnon tulos, tutkintosuorituksen arvioijan nimi, tutkinnon suorittamisajankohta sekä tarpeelliset yhteys- tiedot. Tietoja säilytettäisiin 30 vuotta. Tut- kintorekisterin tietojen tallentamiseen sekä tallennettujen tietojen käyttämiseen ja luo- vuttamiseen sovellettaisiin viranomaisten toi- minnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) ja henkilötietolain (523/1999) säännöksiä.

4 luku Auktorisoidun kääntäjän tut- kintojärjestelmän toimeenpa- no

10 §. Auktorisoidun kääntäjän tutkintojär- jestelmän ylläpito. Pykälän mukaan Opetus- hallitus vastaisi auktorisoidun kääntäjän tut- kintojärjestelmän ylläpidosta ja kehittämises- tä sekä auktorisoidun kääntäjän tutkinnon toimeenpanon valvonnasta. Tarkoituksena on antaa Opetushallitukselle lakiehdotuksen puitteissa valtuudet hoitaa auktorisoidun kääntäjän tutkintojärjestelmän hallintoa, ke- hittämistä ja tutkintojen toimeenpanon val- vontaa kokonaisvaltaisesti.

11 §. Auktorisoitujen kääntäjien tutkinto- lautakunta. Pykälä sisältää auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunnan asettamista ja kokoonpanoa koskevat säännökset. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan, että nykyinen kääntäjien tutkintolautakunta siirrettäisiin ko- timaisten kielten tutkimuskeskuksen yhtey- destä Opetushallituksen yhteyteen. Opetus- hallitus asettaisi auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunnan. Tutkintolautakunta ase- tettaisiin nykyiseen tapaan enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Tutkintolautakunnassa olisi puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja seitsemän muuta jäsentä sekä kullakin heistä henkilökohtainen varajäsen. Tutkintolauta- kunnalla olisi oikeus käyttää asiantuntijoita.

Tutkintolautakunnan kokoonpanon ja sen toimikauden pituuden osalta uudet säännök- set vastaavat voimassa olevia säännöksiä.

Pykälän 2 momentissa ehdotetaan, että tut- kintolautakunnan jäsenten tulisi edustaa käännösalan koulutuslaitoksia, auktorisoidun kääntäjän ammatissa toimivia ja auktorisoi- dun kääntäjän palveluja käyttäviä tahoja.

Auktorisoidun kääntäjän tutkinnon kehittä- misen kannalta on pidetty tarkoituksenmu- kaisena, että tutkintolautakunnassa olisivat kielen ja kääntämisen asiantuntemuksen li- säksi edustettuina myös auktorisoituja kään- nöksiä tilaavat ja käyttävät tahot. Tutkinto- lautakunnan puheenjohtajalta ja varapuheen- johtajalta edellytettäisiin, että he olisivat kie- len ja kääntämisen asiantuntijoita sekä aukto- risoituna kääntäjänä toimimiseen hyvin pe- rehtyneitä. Yhden jäsenen ja hänen henkilö- kohtaisen varajäsenensä tulisi olla oikeustie- teen ylemmän korkeakoulututkinnon suorit- taneita. Tältä osin uudistettu säännös vastaa voimassa olevan asetuksen 1 §:n 2 moment- tia.

Pykälän 3 momentin mukaan tutkintolauta- kunnan kokoonpanosta ja asettamisesta sekä asioiden käsittelystä annettaisiin tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella. Tar- koituksena on asetuksella säätää muun muas- sa tutkintolautakunnan sihteeri- ja toimisto- tehtävistä siten, että tutkintolautakunnan sih- teerinä toimisi Opetushallituksen määräämä Opetushallituksen virkamies ja että sihteeri- ja toimistotehtävät hoidettaisiin Opetushalli- tuksen virkatyönä. Lisäksi valtioneuvoston asetuksella on tarkoitus säätää muun muassa tutkintolautakunnan koollekutsumisesta ja päätöksenteosta.

Auktorisoitujen kääntäjien tutkintolauta- kunnan toimet vaikuttavat auktorisoitujen kääntäjien ammatinharjoittamisoikeuteen.

Tutkintolautakunta käyttää julkista valtaa ja sen päätökset ovat hallintopäätöksiä. Näin ol- len asioiden käsittelyyn tutkintolautakunnas- sa sovellettaisiin muun muassa hallintolakia (434/2003), viranomaisten toiminnan julki- suudesta annettua lakia, sähköisestä asioin- nista viranomaistoiminnassa annettua lakia (13/2003) ja kielilakia (423/2003). Esimer- kiksi auktorisoinnin myöntämistä tai peruut- tamista sekä auktorisoidun kääntäjän tutkin- non hyväksymistä tai hylkäämistä koskeva päätös annettaisiin tiedoksi siten kuin hallin- tolaissa hallintopäätöksen tiedoksiannosta säädetään.

Pykälän 4 momentin mukaan Opetushalli- tus päättäisi tutkintolautakunnan jäsenten ja asiantuntijoiden palkkiot sekä huolehtisi tut- kintolautakunnan maksuliikkeestä, kirjanpi- dosta ja arkistosta.

12 §. Tutkintolautakunnan tehtävät. Pykä- lässä on säännökset tutkintolautakunnan teh- tävistä. Tutkintolautakunnan tehtävät vastaa- vat pääsääntöisesti nykyisen kääntäjien tut- kintolautakunnan tehtäviä. Pykälän 1 mo- mentin mukaan auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunnan tehtävänä olisi myöntää ja peruuttaa auktorisointi sekä valvoa aukto- risoitujen kääntäjien toimintaa. Tutkintolau- takunta myös hyväksyisi auktorisoidun kään- täjän tutkinnon ja antaisi todistuksen sekä huolehtisi tutkinnon toimeenpanoon liittyvis- tä järjestelyistä. Nykyiseen tapaan tutkinto- lautakunta ylläpitäisi rekisteriä auktorisoin- nin saaneista henkilöistä. Lisäksi tutkintolau- takunta voisi tehdä aloitteita tutkintojärjes- telmän kehittämiseksi. Tutkintolautakunnan tehtävistä annettaisiin tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella.

Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan otetta- vaksi säännös tutkintolautakunnan jäsenten asemasta. Jäsenet toimisivat virkavastuulla.

Tutkintolautakunta käyttää tehtäviä hoitaes- saan julkista valtaa. Tämän vuoksi virkavas- tuun sisältö ehdotetaan tarkennettavaksi kä- sittämään rikosoikeudellisen virkavastuun.

13 §. Arvioijat. Pykälä sisältää säännökset arvioijista. Pykälän 1 momentin mukaan ar- vioijien tehtävänä olisi laatia auktorisoidun kääntäjän tutkinnon tutkintotehtäviä ja arvi- oida tutkintosuoritukset. Arvioijat määräisi hakemuksesta Opetushallitus.

Pykälän 2 momentin mukaan arvioijien kelpoisuudesta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvoston asetuksella on tarkoitus säätää arvioijan edellytykseksi so- veltuva ylempi korkeakoulututkinto ja asian- omaisen kielen riittävä hallinta. Lisäksi on tarkoitus edellyttää, että henkilö on osallistu- nut Opetushallituksen hyväksymään arvioi- jakoulutukseen. Jotta henkilö voisi toimia ar- vioijana, hänen tulisi olla merkittynä 14 §:ssä säädettyyn arvioijarekisteriin.

Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan otetta- vaksi viittaussäännös rikoslain 40 luvun ri- kosoikeudellista virkavastuuta koskeviin säännöksiin. Tutkintolautakunnan jäsenten tavoin arvioijat käyttävät julkista valtaa, minkä vuoksi virkavastuun sisältö ehdotetaan tarkennettavaksi käsittämään rikosoikeudel- lista virkavastuuta.

Pykälän 4 momentin mukaan Opetushalli- tus päättäisi arvioijien palkkioista.

14 §. Arvioijarekisteri. Pykälä sisältää säännökset arvioijarekisterin ylläpitämisestä, käyttötarkoituksesta ja rekisteriin merkittä- vistä tietosisällöistä sekä tietojen säilyttämi- sestä. Pykälän 1 momentin mukaan arvioija- rekisterin rekisterinpitäjänä toimisi Opetus- hallitus. Rekisterin ylläpitämisen tarkoituk- sena on tutkintosuoritusten mahdollisimman yhdenmukaisen arvioinnin tason takaaminen.

Lisäksi käyttötarkoituksena käytännössä on löytää rekisterin avulla kulloinkin tarvittava määrä tutkinnon arvioijia.

Arvioijarekisteriin tallennettaisiin pykälän 2 momentin mukaan seuraavat tiedot: nimi, henkilötunnus ja yhteystiedot sekä kieli tai kielet, joiden tutkintoja arvioija on oikeutettu arvioimaan. Arvioija olisi velvollinen ilmoit- tamaan edellä mainitut häntä koskevat tiedot rekisteriin tallennettaviksi. Arvioijana toi- mimisen yhtenä edellytyksenä olisi, että ar- vioija on merkitty arvioijarekisteriin.

Pykälän 3 momentin mukaan arvioija mer- kittäisiin arvioijarekisteriin viideksi vuodek- si. Merkintä voitaisiin hakemuksesta uusia.

Uusimisen edellytyksenä olisi, että arvioija olisi säilyttänyt kelpoisuutensa ja että hän olisi käytännössä ylläpitänyt arviointitaito- aan. Opetushallituksella olisi mahdollisuus poistaa rekisterimerkintä, jos arvioijan arvi- ointitoiminnassa ilmenisi olennaisia puutteita tai laiminlyöntejä. Ennen merkinnän poista- mista Opetushallituksen tulisi kuulla arvioi- jaa. Myös arvioijalla olisi henkilötietolain 29 §:n mukaan mahdollisuus pyytää tietojen- sa poistamista arvioijarekisteristä ennen vii- den vuoden määräajan päättymistä, jos hän ei jostain syystä enää toimisi arvioijana. Arvioi- jarekisterin tietojen tallentamiseen sekä re- kisteriin tallennettujen tietojen käyttämiseen ja luovuttamiseen sovellettaisiin viranomais- ten toiminnan julkisuudesta annetun lain ja henkilötietolain säännöksiä.

5 luku Erinäiset säännökset

15 §. Auktorisoitujen kääntäjien rekisteri.

Pykälä sisältää säännökset auktorisoitujen kääntäjien rekisterin ylläpitämisestä, käyttö- tarkoituksesta ja rekisteriin merkittävistä tie- doista. Rekisterinpitäjänä toimisi auktorisoi-

tujen kääntäjien tutkintolautakunta. Rekiste- rin ylläpitämisen tarkoituksena on valvoa auktorisoitujen kääntäjien toimintaa. Lisäksi rekisteriä hyödynnettäisiin auktorisointien jatkamisessa. Tarkoituksena on, että rekiste- rissä olevien tietojen perusteella auktorisoitu- jen kääntäjien tutkintolautakunta toimittaisi jatko-oikeuden hakemista koskevat lomak- keet ja ohjeet niille auktorisoiduille kääntäjil- le, joiden auktorisointi olisi päättymässä.

Rekisteriin tallennettaisiin seuraavat tiedot:

auktorisoidun kääntäjän nimi, henkilötunnus, osoite sekä tiedot siitä, mistä kielestä mihin kieleen hänet on auktorisoitu tekemään kään- nöksiä. Rekisterin tietojen tallentamiseen se- kä rekisteriin tallennettujen tietojen käyttä- miseen ja luovuttamiseen sovellettaisiin vi- ranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain ja henkilötietolain säännöksiä. Rekisterin tietoja säilytettäisiin niin kauan kuin auktori- sointi olisi voimassa. Tiedot olisi pykälän mukaan poistettava rekisteristä ilman aihee- tonta viivytystä ja viimeistään 2 kuukauden kuluttua siitä, kun auktorisointi olisi päätty- nyt tai peruutettu.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin aukto- risoitujen kääntäjien tutkintolautakunnan mahdollisuudesta viedä tiettyjä rekisteriin si- sältyviä henkilötietoja tutkintolautakunnan ylläpitämille internet-verkkosivuille. Koska internet-verkkosivuille viemisen voidaan kat- soa asiallisesti olevan henkilötietojen säh- köistä luovuttamista, on katsottu tarkoituk- senmukaiseksi ottaa pykälään asiaa koskeva nimenomainen säännös. Momentin mukaan tutkintolautakunta voisi viedä internet- verkkosivuilleen tiedon auktorisoidun kään- täjän nimestä, asuinkunnasta sekä siitä, mistä kielestä mihin kieleen hänet on auktorisoitu tekemään käännöksiä. Kääntäjällä olisi kui- tenkin oikeus kieltää jonkin tai kaikkien momentissa mainittujen tietojen julkaisemi- nen.

16 §. Tietojen muutoksista ilmoittaminen.

Pykälässä säädettäisiin auktorisoidun kääntä- jän velvollisuudesta ilmoittaa auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunnalle auktorisoi- tuna kääntäjänä toimimisensa edellytyksissä ja muissa toimimiseen vaikuttavissa olosuh- teissaan tapahtuneista olennaisista muutok- sista. Auktorisoidun kääntäjän tulisi pykälän mukaan ilmoittaa tutkintolautakunnalle, jos

hän ei enää täyttäisi auktorisoidun kääntäjän edellytyksiä esimerkiksi kotikunnan tai vaki- tuisen asuinpaikan osalta. Ilmoitusvelvolli- suus koskisi myös tilanteita, kun auktorisoitu kääntäjä muuttaisi toiselle paikkakunnalle tai kun hän lopettaisi toimintansa kokonaan.

Muutoksista tulisi ilmoittaa viipymättä. Käy- tännössä tämä tarkoittaisi, että ilmoitus tulisi tehdä viimeistään kuukauden kuluessa muu- toksen tapahtumisesta. Säännös on välttämä- tön auktorisoitujen kääntäjien toiminnan val- vonnan järjestämiseksi.

17 §. Maksut. Pykälän mukaan auktorisoi- dun kääntäjän tutkintoon osallistumisesta ja auktorisoinnista perittäisiin maksu, jonka suuruudesta säädettäisiin opetusministeriön asetuksella. Säännös vastaa ministeriön ny- kyistä toimivaltaa päättää maksuista. Maksut perustuisivat julkisoikeudellisista suoritteista perittäviin maksuihin siten kuin valtion mak- superustelaissa (150/1992) säädetään. Tar- koituksena on, että maksut vastaisivat suorit- teiden omakustannusarvoa. Opetushallitus huolehtisi kokonaisuudessaan tutkintojärjes- telmän maksuliikenteestä.

18 §. Auktorisoidun kääntäjän nimikkeen käyttäminen. Pykälässä säädettäisiin auktori- soidun kääntäjän ammattinimikkeen suojaa- misesta. Auktorisoidun kääntäjän suoritta- maan käännöstyöhön sisältyy lakiehdotuksen 6 §:n mukaan olettamus käännöksen oikeelli- suudesta. Ehdotuksen 19 §:n mukaan aukto- risoidulla kääntäjällä on salassapitovelvolli- suus. Auktorisoidun kääntäjän toimintaa val- voisi auktorisoitujen kääntäjien tutkintolau- takunta. Näistä syistä on tarpeen, että aukto- risoidun kääntäjän nimikettä saisi käyttää ai- noastaan se, joka olisi lakiehdotuksessa tar- koitetulla tavalla auktorisoitu. Pykälä vastaa asiasisällöltään virallisista kääntäjistä anne- tun lain 1 §:n 2 momenttia.

19 §. Auktorisoidun kääntäjän salassapito- velvollisuus. Lakiin ehdotetaan sisällytettä- väksi säännös auktorisoidun kääntäjän salas- sapitovelvollisuudesta. Tehdessään käännös- toimeksiantoja auktorisoidun kääntäjän tie- toon saattaa tulla ammatti- ja liikesalaisuuk- sia sekä muita salassa pidettäviä seikkoja.

Tämän vuoksi on tarpeen säätää salassapito- velvollisuudesta. Pykälä vastaa asiasisällöl- tään virallisista kääntäjistä annetun lain 6 §:ää. Salassapitovelvollisuuden rikkomises-

ta tuomittavasta rangaistuksesta säädettäisiin lakiehdotuksen 23 §:ssä.

20 §. Tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuus.

Pykälässä säädettäisiin tuomioistuimen vel- vollisuudesta ilmoittaa auktorisoitujen kään- täjien tutkintolautakunnalle tietyistä auktori- soituja kääntäjiä koskevista päätöksistään.

Pykälä vastaa asiasisällöltään voimassa ole- van virallisista kääntäjistä annetun asetuksen 21 §:ää.

21 §. Tutkinnonsuorittajan oikeusturva.

Auktorisoidun kääntäjän tutkinnon suoritta- jalle tulisi antaa tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta hänen tutkintosuoritukseensa.

Tutkinnon arviointiin ei voisi valittamalla hakea muutosta. Tutkinnon arviointi ei koske yksilön lakisääteistä oikeutta tai velvollisuut- ta, vaan tutkinnon suorittaminen antaa henki- lölle edun. Kyse ei näin ollen ole perustuslain 21 §:n 1 momentissa tarkoitetusta yksilön oi- keutta tai velvollisuutta koskevasta päätök- sestä, joka tulisi saada tuomioistuimen käsi- teltäväksi. Tutkinnossa hylätyllä olisi kuiten- kin oikeus vaatia oikaisua. Oikaisua haettai- siin auktorisoitujen kääntäjien tutkintolauta- kunnalta. Oikaisuvaatimus olisi toimitettava 30 päivän kuluessa siitä, jolloin henkilö on saanut päätöksestä tiedon. Säännös vastaa asiasisällöltään voimassa olevan virallisista kääntäjistä annetun lain 9 §:n 2 momenttia.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin oi- kaisuvaatimusten käsittelystä auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunnassa. Sen mu- kaan oikaisuvaatimusten käsittelyä varten Opetushallitus määräisi tutkintolautakuntaan yhden tilapäisen jäsenen. Jäsenen olisi oltava oikaisuvaatimuksessa tarkoitettujen kielten erikoistuntija. Oikaisuvaatimusta koskevaan päätökseen ei olisi mahdollista hakea valit- tamalla muutosta.

22 §. Muutoksenhaku. Pykälän mukaan auktorisointia tai sen peruuttamista koske- vaan päätökseen olisi mahdollista hakea muutosta. Muutosta haettaisiin valittamalla hallinto-oikeuteen. Käytännössä päätöksestä valitettaisiin siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä valittajan kotikunta sijaitsee.

Säännös vastaa voimassa olevan virallisista kääntäjistä annetun lain 9 §:n 1 momenttia.

23 §. Rangaistussäännökset. Pykälä sisäl- tää auktorisoidun kääntäjän nimikkeen vää- rinkäyttämistä ja salassapitovelvollisuuden