MOR-Y11-044
3481000
3481000
3482000
3482000
3483000
3483000
7193000 7193000
7194000 7194000
7195000 7195000
7196000 7196000
7197000 7197000
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT
0 500 m
Reunamoreenivalli
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
KAAKKURINSELKÄ UTAJÄRVI
Tietokantatunnus: MOR-Y11-044 Muodostumatyyppi: Kumpumoreeni
Arvoluokka: 4 Karttalehti:3424 07 Alueen pinta-ala: 113,2 ha
Korkeus: 118 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 15 m Muodon suhteellinen korkeus: 8 m Moreenimuodostuman sijainti: Kaakkurinselän kumpumoreenialue sijaitsee Utajärven keskustasta
noin 15 km koilliseen, Sanginjärven länsirannalla.
Geologia
Kaakkurinselän kumpumoreenialue koostuu eri kokoisista kuolleen jään moreenikumpareista sekä alueen länsiosassa myös juomumoreeniharjanteista. Kummut ovat muodoltaan pääosin pyöreähköjä, mutta myös makkaramaisia löytyy, esim. Palosaari. Kumpujen muoto on hyvin kehittynyt, ja sekundääriset geologiset prosessit ovat jättäneet merkkinsä muodostumien pintaan. Korkeimmat kummut ovat noin 8 metrin korkuisia.
Rinteiden jyrkkyys vaihtelee. Rajatun alueen pituus on noin 2400 metriä ja leveys noin 1250 metriä.
Pintalohkareisuus alueella on välillä kohtalainen (5-10 kpl/a), paikoin on huuhtoutuneita kivirakkojakin. Suurin havaittu lohkare oli halkaisijaltaan 2,5 metriä. Kalliopaljastumia ei havaittu. Alueen halki kulkevalla metsätiellä on syvimmillään noin kolmen metrin syvyyteen ulottuvia ojaleikkauksia, joista havaittiin moreenin päällä olevan paikoin noin 0,5-1,5 metriä rantakerrostumaa. Alue on subakvaattinen.
Biologia
Kaakkurinselän kumpumoreenialuetta hallitsevat tuoreet (VMT) ja varttuneet kasvatussekametsät, jotka usein ovat harvennettuja, sekä kuivahkon kankaan (EVT) kasvatusmänniköt. Alueen puustoa on jonkin verran harvennettu, ja alueen keskiosan itälaidassa on hakkuuaukea. Soita alueen rajauksen sisäpuolella ei juuri ole, vain Kivi-Kaakkurissa on hieman soistunutta kangasta ja kangaskorpea (KgK), jonka matalista ojista löytyy muun muassa vehkaa. Muuta mainittavaa kasvilajistoa alueella ei ole, vaan tyypilliset metsävarvut ovat alueen valtalajeja.
Maisema ja muut arvot
Moreenikummut ja -harjanteet hahmottuvat vain heikosti ympäristön avosoilta. Ympäristöön maisema ei juuri avaudu, koska kumpareet ovat metsäisiä. Sisäinen maisema avautuu paikoin kumpareiden välillä olevien suoaukkojen ylitse. Vaihtelevuutta luo topografian vaihtelu ja sen mukanaan tuoma kasvillisuuden vaihtelu suo- ja kangaslajien välillä. Erityisyytenä voidaan pitää moreenikumpujen ja juomumoreenien esiintymistä samalla alueella. Virkistyskäytön osalta alue soveltuu metsästykseen ja marjastukseen. Metsätie leikkauksineen häiritsee luonnontilaisuutta.
