11 henkilöä etsii tekijää
Tekijyys-seminaari 31.8.2005
Tutkimuseettinen neuvottelukunta järjesti 31.8. seminaarin tutkimustulosten julkaisemista ja tekijyyttä koskevista käytännöistä eri tieteenaloilla. Kiinnostava teema keräsi Tieteiden talolle runsaan ja keskustelevan yleisön, erityisesti tutkijoita, opettajia ja tiedehallinnon väkeä.
Lääketieteen näkökulma
Seminaarissa paljon huomiota sai ymmärrettävästi lääketiede. Sitä käsittelivät neuvottelukunnan puheenjohtaja Eero Vuorio (pdf) sekä Petri Kovanen (pdf) Annals of Medicine -lehden toimituskunnasta.
Humanistisen tutkijankoulutuksen saaneessa lääketieteen metatieteelliset kuviot herättävät usein hämmästystä, MeSH-luokituksesta impact factor - tilastomatematiikkaan. Tällä kertaa oli kiinnostavaa havaita, miten tarkkoja ohjeita lääketieteen piirissä on annettu koskien tekijöiden rooleja julkaisussa.
Ns. Vancouver-ohjeet, jotka on laatinut International Committee of Medical Journal Editors, käsittelevät lääketieteellisen julkaisemisen parhaita eettisiä käytäntöjä. Vaikka kukaan ei valvokaan ohjeiden tarkkaa noudattamista, ne vaikuttavat erittäin hyödyllisiltä. Ohjeissa määritellään tarkkaan mm. se, mitä tekijöiden nimien järjestyksen perusteella on voitava päätellä heidän
kontribuutiostaan tutkimustyössä, käsitellään julkaisujen toimittajien rooleja sekä refereekäytäntöä ja eturistiriitojen ilmaisemista. Toinen tärkeä
lääketieteellisen julkaisemisen eettisen ohjeiston laatija on brittiläinen Committee on Publication Ethics.
Suomalaisessa lääketieteessä eettisiä ongelmia ovat aiheuttaneet esimerkiksi kysymykset isojen
tutkimusaineistojen omistajuudesta sekä tutkijoiden nimien mainitsemisesta ja järjestyksestä.
Neuvottelukunta on myös todennut, että aloittelevan tutkijan on vaikeaa tuottaa suomalaisen
väitöskirjakäytännön edellyttämät 3-4 merkittävää artikkelia tutkijakoulutukselle varatussa 3-4:ssä
vuodessa. - Lääketieteen tutkimusetiikka sai paljon julkisuutta seuraavina päivinä, ja voimme vain spekuloida sillä, millaiseksi keskustelu olisi muodostunut, jos tilaisuus olisi järjestetty pari päivää myöhemmin.
Tutkimusaineistot
Kiinnostavan näkökulman tekijyyteen toivat Arja Kuula (pdf) ja Sami Borg (pdf) Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta (FSD). Käsittelyssä olivat tutkimusaineistot, erityisesti FSD:n keräämät lähinnä kyselytutkimuksiin pohjautuvat kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset aineistot.
FSD käsittelee aineistot henkilötietolain takia niin, että niissä mainitut henkilöt eivät ole enää tunnistettavissa, ja huolehtii niiden pitkäaikaissäilytyksestä.
Tekijyysongelmat ovat suuria esimerkiksi julkaisuihin verrattuna, sillä aineistojen laatijoiden henkilöllisyyttä ei ilmaista yhtä selkeästi kuin
julkaisuissa. Alalla on saatu aikaan OECD:n jäsenmaiden opetusministerien allekirjoittama Declaration on Access to Research Data from Public Funding, jonka pääajatus on, että kokonaan julkisella rahoituksella koottujen
tutkimusaineistojen tulisi periaatteessa olla avoimia tutkimuskäytölle.
Julistuksen toteutuminen Suomessa on vielä vaiheessa, mutta asenteet avoimuuden lisäämistä kohtaan ovat suopeita.
Down by Law?
Immateriaalioikeuksia käsitelleessä sessiossa Niklas Bruun (pdf) käsitteli tekijyyttä juridisesta näkökulmasta, ja tuli siihen tulokseen, että "tutkijan on ehdottomasti tunnettava tekijyyden oikeusasemaa sääntelevä
immateriaalioikeuslainsäädäntö". Markku Löytönen (pdf) puolestaan oli ryhtynyt selvittämään, onko kukaan oikeasti joutunut kärsimään
tutkimusideoiden varastamisesta. Pieni kyselytutkimus suomalaisten ja ulkomaisten tutkijoiden keskuudessa paljasti, että jos ideoiden varastamista tapahtuu, se on todella harvinaista.
Viimeisessä sessiossa avointa tieteellistä julkaisutoimintaa käsittelivät oikeustieteilijä Juha Karhu (pdf) ja FinnOA:n puheenjohtaja Bo-Christer Björk (pdf). Vaikka open access -lehtien ja julkaisuarkistoissa olevan materiaalin osuus on vielä pieni suhteessa kaikkeen tieteelliseen tietoon verkossa, se herättää paljon kiinnostusta. Karhu tarkasteli open accessiä perusoikeuksien näkökulmasta ja herätteli tutkijoita ottamaan oikeutensa takaisin. Kysehän on tieteellisen ilmaisun vapaudesta, vaikka julkaisemisen tekijänoikeuskeskustelussa tavallisesti puhutaan erityisesti kustantajien
"tekijänoikeuksista".
Loppukeskustelussa tuotiin esiin se, että suuren kaupallisen tiedekustantajan lehdessä artikkeleita julkaissut tutkija voi tällä hetkellä suhteellisen vapaasti tallentaa julkaisunsa avoimeen verkkoon, ainakin omille nettisivuilleen.
Kustantajien kynnys haastaa tutkijoita oikeuteen on korkea, sillä on epäselvää, voittaisiko oikeudessa omistusoikeuden suojan vai tieteellisen ilmaisun
vapauden näkökulma. Yliopistojen osalta tilanne on hankalampi, ja rinnakkaisjulkaisulupia tarvitaan siksi edelleen.
• Tutkimuseettisen neuvottelukunnan kotisivu
• Tilaisuuden ohjelma (pdf) ja esitykset
Kalle Korhonen kirjasto- ja tietopalvelujen kehittämisyksikkö puh. 191 21724
kalle.korhonen at helsinki.fi
