Ei kysyvä teekkari opintopolulta eksy: TTY:n ohjauskyselyn 2010 tuloksia

(1)

Tampereen teknillinen yliopisto. Yliopistopalvelut. Raportti 6 Tampere University of Technology. University Services. Report 6

Eila Pajarre, Piia Asunmaa & Heli Lukkari Ei kysyvä teekkari opintopolulta eksy TTY:n ohjauskyselyn 2010 tuloksia

Tampereen teknillinen yliopisto PL 527

33101 Tampere

Tampere University of Technology P.O.B. 527

FI-33101 Tampere, Finland

(2)

Tampereen teknillinen yliopisto. Yliopistopalvelut. Raportti 6 Tampere University of Technology. University Services. Report 6

Eila Pajarre, Piia Asunmaa & Heli Lukkari

Ei kysyvä teekkari opintopolulta eksy

TTY:n ohjauskyselyn 2010 tuloksia

Tampereen teknillinen yliopisto. Yliopistopalvelut Tampere 2011

(3)

ISBN 978-952-15-2553-7 (painettu) ISBN 978-952-15-2554-4 (PDF) ISSN 1796-0398

(4)

Tiivistelmä

Tämän tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää yliopisto-opiskelijoiden kokemuksia opintoihinsa liittyvästä ohjaustarpeesta ja saamastaan ohjauksesta. Toisena tavoitteena oli kartoittaa opiskelijoiden opiskeluaikaista työssäkäyntiä sekä työssäkäynnin ja opiskelun yh- distämistä.

Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä syksyllä 2010. Kyselyn kohderyhmänä olivat Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) tutkinto-opiskelijat. Kyselyyn vastasi yhteensä 514 opiskelijaa. Kysely sisälsi sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä.

Kyselyn vastausten perusteella opiskeluaikainen työssäkäynti koetaan opintoja hidasta- vaksi, mutta silti myös opintoja edistäväksi tekijäksi. Etenkin ne opiskelijat, joilla työssä- käynti liittyi omaan opiskelualaan, kokivat työssäkäynnin opintojen kannalta hyödyllisenä.

Tärkeimmät työssäkäynnin syyt olivat taloudelliset syyt, työkokemuksen saaminen sekä kontaktien saaminen työelämään.

Valtaosa kyselyyn vastanneista koki joko tarvinneensa ja saaneensa ohjausta opintoihinsa TTY:llä tai arveli, että saisi ohjausta halutessaan, mutta ei ollut sitä tarvinnut. Opiskelu- aikainen poissaolo (esimerkiksi asepalveluksen suorittaminen, vaihto-opiskelu tai van- hempainvapaa) lisäsi selvästi opiskelijoiden ohjaustarvetta, mutta opiskelijat olivat sitä vastaavasti myös saaneet tarvitessaan. Lisää ohjausta kaivattiin erityisesti aineopinto- kokonaisuuksien eli pää- ja sivuaineyhdistelmien suunnitteluun. Sanallisessa palautteessa kaivattiinkin enemmän tietoa siitä, miten ainevalinnat vaikuttavat työllistyvyyteen ja miten eri ainevalinnat tukevat toisiaan.

Opintojensa etenemiseen vastaajat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä. Sen sijaan yhteiskunnan odotukset koettiin vaativina, sillä lähes kolme neljännestä vastaajista oletti opintojensa viivästyvän suhteessa yhteiskunnan asettamaan valmistumisaikatavoitteeseen. Huomatta- vaa on, että vain alle vuoden opiskelleistakin selkeä enemmistö oletti opintojensa viivästy- vän yhteiskunnan tavoitteista.

(5)

Alkusanat

Tämä raportti on osa kolmivuotista ”Ohjauksen ja työelämätaitojen kehittäminen korkea- asteella” -hanketta, joka on osa Euroopan sosiaalirahaston Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskuksen kautta rahoittamaa Tutkinto valmiiksi ja töihin -hankekokonaisuutta. Projekti käynnistyi vuonna 2008 ja sitä koordinoi Jyväskylän yliopisto. Tampereen teknillisellä yliopistolla (TTY) hankkeeseen osallistuvat Opiskelijapalvelut-yksikkö sekä Teollisuus- talouden laitos.

Hankkeessa tuetaan korkeakouluopiskelun sujuvuutta, opintojen valmistumista ja opiskelijoiden työelämään siirtymistä tutkimalla opiskelijoiden ohjaustarpeita ja korkeakoulujen ohjausjärjestelyjä sekä kehittämällä ohjauksellisia toimenpiteitä. Tässä selvityksessä kar- toitettiin opiskelijoiden näkemyksiä TTY:n ohjauskäytännöistä ja ohjauksen saatavuudes- ta, työssäkäynnin ja opiskelun yhdistämisestä ja arvioita omien opintojen etenemisestä.

Selvityksen aineisto pohjautuu TTY:llä syksyllä 2010 toteutettuun sähköiseen opiskelija- kyselyyn, johon vastasi yhteensä 514 opiskelijaa. Kyselyn suunnittelussa oli mukana suuri joukko TTY:n suunnittelijoita sekä kyselytutkimuksiin erikoistunutta henkilöstöä.

Kiitokset avusta Elisa Rantaselle ja muille TTY:n suunnittelijoille, opintopsykologi Milla Saarivaaralle, lehtori Seppo Laukkaselle ja kaikille muille kyselyn suunnitteluun osallis- tuneille sekä kyselylomaketta testanneille opiskelijoille.

Tampereella 11.4.2011 Tekijät

(6)

Sisällysluettelo

Tiivistelmä

Alkusanat Sisällysluettelo

1. JOHDANTO ... 1

2. TUTKIMUKSEN TAUSTAA ... 3

2.1. Tyytyväisyys valittuun koulutusalaan ... 7

2.2. Opiskeluaikaiset poissaolot ja poissa olleiden ohjaustarve ... 8

2.3. Varusmiespalveluksesta johtuvien poissaolojen vaikutus ... 10

3. TYÖSSÄKÄYNTI JA OPINTOJEN EDISTYMINEN ... 11

3.1. Työssäkäynnin ja opiskelun yhteensovittaminen ... 13

3.2. Työssäkäynti ja tyytyväisyys opintojen etenemiseen ... 16

3.3. Työssäkäynnin tukeminen ... 17

4. OPISKELIJOIDEN OHJAUSKOKEMUKSET ... 24

4.1.Ohjauspalveluiden saatavuus TTY:llä ... 24

4.2. Ohjauspalveluiden tunnettuus ja käyttö ... 27

4.3. Ohjauksen saatavuus opiskelun eri osa-alueilla ... 31

4.4. Ohjaustarve ja ohjauspalveluiden käyttö opiskeluvuosittain tarkasteltuna ... 33

4.5. Ohjauspalveluihin kohdistuneet tarpeet ... 36

5. OPINTOJEN ETENEMINEN JA YHTEISKUNNAN ODOTUKSET ... 41

5.1. Tyytyväisyys omaan koulutusalaan ja opintojen etenemiseen ... 42

5.2. Eri tavoin edistyneiden suhtautuminen yhteiskunnan odotuksiin ... 44

5.3. Opintojen eri vaiheessa olevien suhtautuminen opintojensa etenemiseen ... 45

5.4. Suhtautuminen opintojen etenemiseen koulutusohjelmittain ... 46

6. YHTEENVETO ... 49

LÄHTEET ... 51 LIITE 1 Ohjauskysely 2010 - Kyselylomake

LIITE 2 Tilastoja

LIITE 3 Tyytyväisyys TTY:n ohjauspalveluihin sukupuolittain tarkasteltuna

(7)

1

1. JOHDANTO

Tiedotusvälineiden antama mielikuva yliopisto-opiskelijoiden opiskelusta ja opintojen etenemisestä on usein varsin ristiriitainen. Opiskelijoita epäillään toisaalta laiskoiksi¹, toisaalta taas opiskelun venymistä selitetään aktiivisella opiskeluaikaisella työssäkäyn- nillä². Julkisuudessa opiskeluaikainen työssäkäynti nähdään usein hidastavana tekijänä, jota tehdään ainoastaan taloudellisesta pakosta. Kuvaukset lisääntyneiden työelämätaitojen eduista opiskelulle tai opintojen jälkeiselle työssäkäynnille tuodaan huomattavasti har- vemmin esiin.

Viime vuosina opintojen ohjauksen merkitystä opintojen etenemiselle on tuotu näkyvästi esille. Syyksi tähän on esitetty muun muassa pitkittyneitä opiskeluaikoja ja kansain- välisesti korkeaa valmistumisikää sekä keskeyttämisten vähentämistä (mm. Lairio &

Penttilä 2007, Niemi 2008). Korkeakoulujen arviointineuvoston selvityksessä (Moitus et al. 2001) suositellaan, että opiskelijoille tulisi taata mahdollisuus ohjaukseen ja tarvittaessa lisäohjaukseen ja että ohjauksen tulisi kattaa kaikki opintopolun vaiheet ja ohjauksen osa-alueet. Samassa selvityksessä todetaan lisäksi, että yliopistojen ohjauspalvelut eivät useinkaan muodosta opiskelijan kannalta toimivaa kokonaisuutta, vaan jäävät helposti irrallisiksi toiminnoiksi.

Myös opintojen ohjauksen oikea määrä ja saatavuus ovat herättäneet kysymyksiä. Liialli- nen ohjaus saatetaan kokea opiskelijoiden holhoamisena, toisaalta taas ohjauksen hake- misen jättäminen opiskelijan oma-aloitteisuuden varaan voidaan nähdä suorastaan ”aka- teemisena heitteillejättönä” (Moitus et al. 2001). Kuten Lairio & Rekola (2007, s. 120) toteavat: yhtäältä olisi mahdollistettava akateeminen vapaus ja itsenäinen eteneminen niille, jotka sitä haluavat ja siihen kykenevät, toisaalta olisi kyettävä vastaamaan niihin ohjaustarpeisiin, jotka ovat jääneet huomiotta, ja joita kehittämällä voitaisiin vähentää opintojen keskeyttämistä tai hakeutumista väärälle koulutusalalle.

Tässä raportissa tutkitaan Tampereen teknillisellä yliopistolla (TTY) opiskelevien diplomi-insinööri- ja arkkitehtiopiskelijoiden näkemyksiä TTY:n ohjauspalveluista sekä työssäkäynnin ja opiskelun yhdistämisestä. Raportin aineisto pohjautuu Tampereen teknillisessä yliopistossa 17.9.–17.10.2010 toteutettuun kyselyyn, joka oli suunnattu ensisijaisesti kaikille vähintään toisen vuosikurssin opiskelijoille. Tavoitteena oli selvittää opiskelijoiden kokemuksia saamansa opintojen ohjauksen hyödyllisyydestä ja saatavuu- desta sekä kartoittaa ne kanavat, joiden kautta opiskelijat kokivat pääsääntöisesti ohjausta saaneensa. Toisena tavoitteena oli tutkia opiskelijoiden työssäkäynnin yleisyyttä, opiskelun ja työn yhteensovittamista ja työssäkäyvien opiskelijoiden mahdollisia ohjauksellisia erityistarpeita.

Tutkimus on osa Euroopan sosiaalirahaston Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta rahoittamaa OHTY-projektia, joka kuuluu osana Tutkinto valmiiksi ja töihin -hankekoko-

1 ”Opiskelijat laiskottelevat, vain kolmannes opiskelee tarpeeksi” otsikoi Aamulehti 15.5.2010

2 ”Valtiovarainministeriökin häätäisi yliopisto-opiskelijat hanttihommista”, Helsingin Sanomat 6.11.2007

(8)

2

naisuuteen. OHTY-projekti on kolmevuotinen (2008–2011) ja sen tarkoituksena on ohjauksen ja työelämätaitojen kehittäminen korkea-asteella. TTY:n osaprojekti koostuu kolmesta osa-alueesta: opintojen etenemisen seuranta, ”osapäiväopiskelijoiden” tarpeiden kartoitus ja toimenpiteiden kehittäminen sekä tauon jälkeen palaavien opiskelijoiden oh- jaustarpeiden selvittäminen ja ohjauskeinojen pilotointi.

Opintojen etenemisen seurantaa TTY:llä on opiskelijarekisteripohjalta tässä hankkeessa kartoitettu jo vuonna 2010 ilmestyneessä selvityksessä Poissaolojen ja opintojen suoritusjärjestyksen vaikutus opintojen etenemiseen Tampereen teknillisellä yliopistolla (Pajarre et al. 2010). Siinä aineisto oli kerätty TTY:n opiskelijarekisteritietokannasta.

Tämän raportin pohjana oleva kyselytutkimus on laadittu kyseisen selvityksen tuloksia hyödyntäen.

(9)

3

2. TUTKIMUKSEN TAUSTAA

TTY:n opiskelijoille suunnattuun ohjauskyselyyn vastasi yhteensä 514 opiskelijaa. Kysely järjestettiin sähköisenä ja kysely oli avoinna 17.9.–17.10.2010 välisen ajan. Kysely suun- nattiin ensisijaisesti kaikille vähintään toisen vuosikurssin diplomi-insinööri- ja arkkitehti- opiskelijoille. Linkki kyselyyn oli TTY:n opiskelijaportaalin POP:n etusivulla nähtävillä sekä kyselyn ensimmäisellä että viimeisellä viikolla, minkä lisäksi kyselyn aikana kyse- lystä lähetettiin sähköpostiviesti satunnaisotannalla valituille 5000 vähintään toisen vuosikurssin tutkinto-opiskelijalle.

Kysely koostui seuraavista osioista:

- taustatiedot - työssäkäynti

- tauot TTY:n opinnoissa - opintojen eteneminen - opintojen ohjaus.

Kyselylomakkeen (liite 1) laatiminen tapahtui yhteistyössä TTY:n suunnittelijoiden ja ky- selytutkimukseen perehtyneen henkilöstön kanssa. Lomake testattiin joukolla TTY:n opiskelijoita ennen kyselyn käyttöönottoa. Kyselyyn osallistuminen tapahtui kirjautumalla sisään TTY:n sivustolle opiskelijan omilla intra-tunnuksilla. Kukin opiskelija pystyi vastaamaan kyselyyn vain kerran.

Tarkan vastausprosentin määrittäminen ei ole mahdollista, koska kaikki läsnä olevat opiskelijat eivät käyneet POP-opiskelijaportaalissa kyselyn ollessa näkyvillä pääsivulla tai saaneet kyselystä henkilökohtaista viestiä. Mikäli vastausmäärää suhteutetaan siihen opiskelijajoukkoon, jolle tieto kyselystä lähti sähköpostilla ja joka teknisesti osoittautui sähköpostilla saavutettavaksi (4965 opiskelijaa), voidaan vastausprosentiksi määritellä noin 10 %. Kyselyn vastausprosentti jäi siis melko matalaksi. Toisaalta sanallista palau- tetta oli annettu poikkeuksellisen paljon. Näin ollen voidaan ajatella, että ohjauksen ke- hittämistyön kannalta hyödyllistä vastausmateriaalia kertyi varsin runsaasti ja niillä, jotka eivät vastanneet kyselyyn, ei välttämättä ollut erikoista kommentoitavaa opintojen ohjauksen suhteen. Tulosten tulkinnassa ja yleistettävyydessä matala vastausprosentti on silti huomioitava.

Vastaajista oli miehiä 342 (67 %) ja naisia 172 (33 %). Keskimäärin TTY:n opiskelijoista on miehiä noin 79 % ja naisia 21 % (TTY Tilastokirja 2009), joten naisopiskelijat vastasivat tähän kyselyyn jonkin verran miesopiskelijoita aktiivisemmin.

(10)

4

Koulutusohjelmittain vastanneet jakaantuivat seuraavasti:

Koulutusohjelma Vastanneiden määrä

Arkkitehtuuri 11

Automaatiotekniikka 47

Biotekniikka 9

Konetekniikka 61

Materiaalitekniikka (sis. Kuitu- ja tekstiilitekniikka) 43

Rakennustekniikka 57

Signaalinkäsittely ja tietoliikennetekniikka (ent.

Tietoliikenne-elektroniikka)

23

Sähkötekniikka 57

Teknis-luonnontieteellinen 32

Tietojohtaminen 29

Tietotekniikka 75

Tuotantotalous 37

Ympäristö- ja energiatekniikka 32

(ei ilmoitettu) (1)

Yhteensä 514

Yleisesti ottaen vastanneiden koulutusohjelmajakauma noudatteli suhteellisen hyvin TTY:n kaikkien opiskelijoiden koulutusohjelmajakaumaa. Eniten eroja oli tietotekniikan opiskelijoiden vastausaktiivisuudessa: tietotekniikan opiskelijoista oli kyselyyn vastannut vain 15 %, vaikka heidän osuutensa TTY:n opiskelijoista on 19 %. Kahdeksassa koulutusohjelmassa vastausosuus oli prosentin tarkkuudella sama kuin kyseisen koulutusohjelman opiskelijoiden osuus kaikista opiskelijoista. Tarkempi erittely on esitetty liitteessä 2.

Kyselyyn vastanneiden ikä vaihteli suuresti. Keskimääräinen ikä vastaajalle oli 25 vuotta (mediaani 24 vuotta). Vastanneiden ikäjakauma on esitetty kuvassa 1.

Kuva 1. Kyselyyn vastanneiden (N=514) ikäjakauma syntymävuosittain.

10

1 2 1 2 6 5 4 7 4 10 16 19

28 43

69 84

54 71

56

20 2 0

10 20 30 40 50 60 70 80 n90

(11)

5

Verrattuna koko TTY:n opiskelijoiden ikäjakaumaan, alle 20-vuotiaita oli vastaajissa suhteessa vähemmän kuin TTY:n opiskelijajoukossa. Tämä on luonnollista, koska kyselyn saatteessa ilmoitettiin, että kysely on ensisijaisesti suunnattu pitempään opiskelleille kuin ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Vastaavasti kyselyyn vastasi enemmän 20–24 -vuotiaita kuin on heidän keskimääräinen osuutensa TTY:n opiskelijoiden joukossa. Tarkempi erittely vastaajien ikäjakaumasta suhteessa TTY:n opiskelijoiden ikäjakaumaan on esitetty liitteessä 2.

Vastaajia pyydettiin myös ilmoittamaan puolen vuoden tarkkuudella, kauanko he olivat tähän mennessä opiskelleet TTY:llä. Vastausjakauma on esitetty kuvassa 2.

Kuva 2. Vastanneiden opiskeluaika TTY:llä vastaushetkellä (n=511).

Opiskeluaikajakaumasta voidaan havaita, että vaikka kysely olikin ensisijaisesti suunnattu vähintään toisen vuosikurssin opiskelijoille, niin siihen oli vastannut myös vähemmän aikaa opiskelleita (13 %). Tarkasteluryhmistä eniten vastauksia olivat antaneet kauemmin kuin viisi vuotta TTY:llä opiskelleet (22 %).

Opiskelijoilta tiedusteltiin myös, millä tavoin he ovat tulleet opiskelemaan TTY:lle. Vas- tanneiden sisääntuloväyläjakauma on esitetty kuvassa 3.

67

91 85

75 79

114

0 20 40 60 80 100 120

0,5 - 1 1,5 - 2 2,5 - 3 3,5 - 4 4,5 - 5 n vuotta

n

yli 5 vuotta

(12)

6

Kuva 3. Vastanneiden (N=514) ilmoittama sisääntuloväylä.

Tyypillisimmät sisääntuloväylät olivat yhteisvalinta pääsykokeiden kautta sekä yhteisvalinta todistuksen perusteella. Vastanneista valtaosa oli tullut TTY:lle suoraan lukiosta ja 18 % oli opiskellut lukion jälkeen ensin jossain muualla kuin TTY:llä. Suurin osa näistä opiskelijoista (n=78) oli ennen TTY:lle tuloaan opiskellut yliopistossa (42 %) tai ammatti- korkeakoulussa (40 %).

151

309

1 1 1

27 4 19

0 1 50 100 150 200 250 300

(13)

2.1. T

Opiskelijoilta tiedusteltiin sekä sitä, olivatko he tyytyväisiä siihen koulutus opiskelivat

Valtaosin opiskelijat olivat tyytyväisiä, sillä vastanneista nykyisen koulutusa

sestaan oli va

viisi prosenttia (n=26).

Kuva 4

Vastanneista vain vajaa kymmenen prosenttia (n=48) oli vaihtanut koulutusohjelma keluaikanaan. Mistään koulutusohjelmasta ei ollut suurta määrää vaihtajia ja osasta ei ol lenkaan. Erittely koulutusohjelmavaihdoista on esitetty liitteessä

Kuvassa 5 on esitetty k omaan k

Tyytyväisyys valittuun koulutus

Opiskelijoilta tiedusteltiin sekä sitä, olivatko he tyytyväisiä siihen koulutus kelivat (kuva 4)

osin opiskelijat olivat tyytyväisiä, sillä vastanneista nykyisen koulutusa

taan oli vajaa neljäkymmentä prosenttia (n=197) ja väärän alan viisi prosenttia (n=26).

4. Vastanneiden (n=514) tyytyväisyys opiskelualaansa.

Vastanneista vain vajaa kymmenen prosenttia (n=48) oli vaihtanut koulutusohjelma keluaikanaan. Mistään koulutusohjelmasta ei ollut suurta määrää vaihtajia ja osasta ei ol

kaan. Erittely koulutusohjelmavaihdoista on esitetty liitteessä uvassa 5 on esitetty k

omaan koulutusal

38 %

yytyväisyys valittuun koulutus

Opiskelijoilta tiedusteltiin sekä sitä, olivatko he tyytyväisiä siihen koulutus (kuva 4) että sitä, olivatko

osin opiskelijat olivat tyytyväisiä, sillä vastanneista

nykyisen koulutusalansa vastaavan ensisijaista kiinnostustaan. Melko varmoja kiinnostuk jaa neljäkymmentä prosenttia (n=197) ja väärän alan

viisi prosenttia (n=26).

. Vastanneiden (n=514) tyytyväisyys opiskelualaansa.

kaan. Erittely koulutusohjelmavaihdoista on esitetty liitteessä

uvassa 5 on esitetty koulutusohjelmakohtainen tarkastelu vastaajien tyytyväisyydestä alaansa.

5 % 3%

yytyväisyys valittuun koulutus

Opiskelijoilta tiedusteltiin sekä sitä, olivatko he tyytyväisiä siihen koulutus ä, olivatko he vaihtaneet koulutusohjelmaa

lansa vastaavan ensisijaista kiinnostustaan. Melko varmoja kiinnostuk jaa neljäkymmentä prosenttia (n=197) ja väärän alan

oulutusohjelmakohtainen tarkastelu vastaajien tyytyväisyydestä

3%

7

yytyväisyys valittuun koulutusala

Opiskelijoilta tiedusteltiin sekä sitä, olivatko he tyytyväisiä siihen koulutus he vaihtaneet koulutusohjelmaa

oulutusohjelmakohtainen tarkastelu vastaajien tyytyväisyydestä

54 %

alaan

Opiskelijoilta tiedusteltiin sekä sitä, olivatko he tyytyväisiä siihen koulutus he vaihtaneet koulutusohjelmaa

oulutusohjelmakohtainen tarkastelu vastaajien tyytyväisyydestä Kyllä

Olen melko varma kiinnostuksestani alaa kohtaan

Valintani tuntuu väärältä, ala ei kiinnosta

En osaa sanoa Opiskelijoilta tiedusteltiin sekä sitä, olivatko he tyytyväisiä siihen koulutus

he vaihtaneet koulutusohjelmaa opiskelunsa aikana.

osin opiskelijat olivat tyytyväisiä, sillä vastanneista yli puolet (n=275

lansa vastaavan ensisijaista kiinnostustaan. Melko varmoja kiinnostuk jaa neljäkymmentä prosenttia (n=197) ja väärän alan ilmoitti

kaan. Erittely koulutusohjelmavaihdoista on esitetty liitteessä 2.

oulutusohjelmakohtainen tarkastelu vastaajien tyytyväisyydestä Kyllä

Olen melko varma kiinnostuksestani alaa kohtaan

Valintani tuntuu väärältä, ala ei kiinnosta

En osaa sanoa

Opiskelijoilta tiedusteltiin sekä sitä, olivatko he tyytyväisiä siihen koulutusalaan, jossa opiskelunsa aikana.

yli puolet (n=275) ilmoitti lansa vastaavan ensisijaista kiinnostustaan. Melko varmoja kiinnostuk

ilmoitti valinne

Vastanneista vain vajaa kymmenen prosenttia (n=48) oli vaihtanut koulutusohjelmaa keluaikanaan. Mistään koulutusohjelmasta ei ollut suurta määrää vaihtajia ja osasta ei ol

oulutusohjelmakohtainen tarkastelu vastaajien tyytyväisyydestä Olen melko varma

kiinnostuksestani alaa Valintani tuntuu väärältä, ala ei kiinnosta

En osaa sanoa

laan, jossa opiskelunsa aikana.

) ilmoitti lansa vastaavan ensisijaista kiinnostustaan. Melko varmoja kiinnostuk-

valinneensa

a opis- keluaikanaan. Mistään koulutusohjelmasta ei ollut suurta määrää vaihtajia ja osasta ei ol-

oulutusohjelmakohtainen tarkastelu vastaajien tyytyväisyydestä kiinnostuksestani alaa

Valintani tuntuu väärältä,

(14)

Kuva jelmittain.

Koulutus

mien opiskelijat, jotka olivat kaikki kohtaan.

taajissa ei ollut yhtään tyyty neita oli automaa

tuntuvan väärältä.

2.2. Opiskeluaikaiset poissaolot

TTY:n opiskelijat ilmoittautuvat joka syys oleviksi. Opiskelijarek

Suomessa, opiskelu ulkomailla, sairausloma, vanhempainloma sekä ”muu syy”. Sel yleisin poissaolosyy on asevelvollisuus (Pajarre et al. 2010).

Huomattavaa on, että osa opiskelijoist vaihto

jautunut ei voi suorittaa poissaoloaikana opintoja ja saada niistä opinto tapauksissa my

läsnä oleva kotiyliopistossaan vastaajilla

poissaoloja ja ovatko he olleet takia.

Vastanneista yhteensä 62 % (n=320, joista naisia neljä) ilmoitti suorittaneensa varus miespalveluksen joko ennen opiskelujen alkua tai opintojensa aikana.

Automaatiotekniikka, n=47

Sign.käs. ja tietoliik., n=23

Teknis

Ympäristö

Kuva 5. Vastaajien (n=513) tyytyväisyys omaan koulutus jelmittain.

oulutusalaansa tyytyväisimpiä olivat tuotanto mien opiskelijat, jotka olivat kaikki

kohtaan. Myös konetekniikan sekä ympäristö jissa ei ollut yhtään tyyty

neita oli automaa tuntuvan väärältä.

2.2. Opiskeluaikaiset poissaolot

TTY:n opiskelijat ilmoittautuvat joka syys oleviksi. Opiskelijarek

messa, opiskelu ulkomailla, sairausloma, vanhempainloma sekä ”muu syy”. Sel yleisin poissaolosyy on asevelvollisuus (Pajarre et al. 2010).

Huomattavaa on, että osa opiskelijoist

vaihto-opiskelijana tai äitiysvapaalla. Tämä johtuu osittain siitä, että poissa olevaksi kir jautunut ei voi suorittaa poissaoloaikana opintoja ja saada niistä opinto

tapauksissa myös vaihto

läsnä oleva kotiyliopistossaan vastaajilla varus

saoloja ja ovatko he olleet

Arkkitehtuuri, n=11 Automaatiotekniikka, n=47 Biotekniikka, n=9 Konetekniikka, n=61 Materiaalitekn., n=43 Rakennustekniikka, n=57 Sign.käs. ja tietoliik., n=23 Sähkötekniikka, n=57 Teknis-luonnontiet., n=32 Tietojohtaminen, n=29 Tietotekniikka, n=75 Tuotantotalous, n=37 Ympäristö- ja energiat, n=32

. Vastaajien (n=513) tyytyväisyys omaan koulutus

ansa tyytyväisimpiä olivat tuotanto mien opiskelijat, jotka olivat kaikki

Myös konetekniikan sekä ympäristö jissa ei ollut yhtään tyyty

neita oli automaatiotekniikan koulutusohjelmassa, jossa 11 % (n=5) vastasi valin tuntuvan väärältä.

2.2. Opiskeluaikaiset poissaolot

TTY:n opiskelijat ilmoittautuvat joka syys

oleviksi. Opiskelijarekisteriin kirjattavia poissaolosyitä ovat asevelvollisuus, opiskelu messa, opiskelu ulkomailla, sairausloma, vanhempainloma sekä ”muu syy”. Sel

yleisin poissaolosyy on asevelvollisuus (Pajarre et al. 2010).

Huomattavaa on, että osa opiskelijoist

opiskelijana tai äitiysvapaalla. Tämä johtuu osittain siitä, että poissa olevaksi kir jautunut ei voi suorittaa poissaoloaikana opintoja ja saada niistä opinto

ös vaihto-opiskelijan kohdemaan yliopisto vaatii, että opiskelijan on oltava läsnä oleva kotiyliopistossaan

miespalveluk saoloja ja ovatko he olleet

Arkkitehtuuri, n=11 Automaatiotekniikka, n=47 Biotekniikka, n=9 Konetekniikka, n=61 Materiaalitekn., n=43 Rakennustekniikka, n=57 Sign.käs. ja tietoliik., n=23 Sähkötekniikka, n=57 luonnontiet., n=32 Tietojohtaminen, n=29 Tietotekniikka, n=75 Tuotantotalous, n=37 ja energiat, n=32

ansa tyytyväisimpiä olivat tuotanto

mien opiskelijat, jotka olivat kaikki varmoja tai melko var Myös konetekniikan sekä ympäristö

jissa ei ollut yhtään tyytymättömiä.

an koulutusohjelmassa, jossa 11 % (n=5) vastasi valin

2.2. Opiskeluaikaiset poissaolot

TTY:n opiskelijat ilmoittautuvat joka syys

isteriin kirjattavia poissaolosyitä ovat asevelvollisuus, opiskelu messa, opiskelu ulkomailla, sairausloma, vanhempainloma sekä ”muu syy”. Sel

Huomattavaa on, että osa opiskelijoista kirjautuu läsnä oleviksi vaikka olisikin esi

opiskelijan kohdemaan yliopisto vaatii, että opiskelijan on oltava läsnä oleva kotiyliopistossaan. Tästä johtuen

palveluksesta, vaihto saoloja ja ovatko he olleet kirjautuneena

8 19 2

37 15

33 11

34 17 15 22 19

2 6

8 1

1 0 Arkkitehtuuri, n=11 Automaatiotekniikka, n=47 Biotekniikka, n=9 Konetekniikka, n=61 Materiaalitekn., n=43 Rakennustekniikka, n=57 Sign.käs. ja tietoliik., n=23 Sähkötekniikka, n=57 luonnontiet., n=32 Tietojohtaminen, n=29 Tietotekniikka, n=75 Tuotantotalous, n=37 ja energiat, n=32

8

ansa tyytyväisimpiä olivat tuotantotalouden ja tietojohtamisen koulutus varmoja tai melko var

Myös konetekniikan sekä ympäristö- ja energia mättömiä. Suhteessa eniten tyy

an koulutusohjelmassa, jossa 11 % (n=5) vastasi valin

2.2. Opiskeluaikaiset poissaolot ja poissa olleiden ohjaustarve

TTY:n opiskelijat ilmoittautuvat joka syys- ja kevätlukukaudeksi joko läsnä tai poissa

isteriin kirjattavia poissaolosyitä ovat asevelvollisuus, opiskelu messa, opiskelu ulkomailla, sairausloma, vanhempainloma sekä ”muu syy”. Sel

a kirjautuu läsnä oleviksi vaikka olisikin esi

opiskelijan kohdemaan yliopisto vaatii, että opiskelijan on oltava . Tästä johtuen kys

sesta, vaihto-opiskelusta tai vanhempainlomasta johtuvia kirjautuneena poissa olleeksi edellä mainittujen syiden

37

33

34

44 22

22

11 14

15 11

2

4

3 1

2

20 40

. Vastaajien (n=513) tyytyväisyys omaan koulutusalaansa tarkasteltuna koulutus

talouden ja tietojohtamisen koulutus varmoja tai melko var

ja energiatekniikan koulutusohjelman vas Suhteessa eniten tyytymättömiä kyselyyn vas an koulutusohjelmassa, jossa 11 % (n=5) vastasi valin

ja poissa olleiden ohjaustarve

ja kevätlukukaudeksi joko läsnä tai poissa isteriin kirjattavia poissaolosyitä ovat asevelvollisuus, opiskelu messa, opiskelu ulkomailla, sairausloma, vanhempainloma sekä ”muu syy”. Sel

opiskelijan kohdemaan yliopisto vaatii, että opiskelijan on oltava kyselyssä tiedustel

opiskelusta tai vanhempainlomasta johtuvia poissa olleeksi edellä mainittujen syiden

22

21

16

26 5

2

4 1

2 4

1

3

40 60

laansa tarkasteltuna koulutus

talouden ja tietojohtamisen koulutus varmoja tai melko varmoja kiinnostuksestaan alaa

niikan koulutusohjelman vas tymättömiä kyselyyn vas an koulutusohjelmassa, jossa 11 % (n=5) vastasi valin

ja poissa olleiden ohjaustarve

opiskelijan kohdemaan yliopisto vaatii, että opiskelijan on oltava elyssä tiedusteltiin erikseen, oliko opiskelusta tai vanhempainlomasta johtuvia poissa olleeksi edellä mainittujen syiden

5

60 80

laansa tarkasteltuna koulutus

talouden ja tietojohtamisen koulutus moja kiinnostuksestaan alaa niikan koulutusohjelman vas

tymättömiä kyselyyn vas an koulutusohjelmassa, jossa 11 % (n=5) vastasi valin

ja poissa olleiden ohjaustarve

a kirjautuu läsnä oleviksi vaikka olisikin esimerkiksi opiskelijana tai äitiysvapaalla. Tämä johtuu osittain siitä, että poissa olevaksi kir jautunut ei voi suorittaa poissaoloaikana opintoja ja saada niistä opintopisteitä; joissain

opiskelijan kohdemaan yliopisto vaatii, että opiskelijan on oltava tiin erikseen, oliko opiskelusta tai vanhempainlomasta johtuvia poissa olleeksi edellä mainittujen syiden

Vastanneista yhteensä 62 % (n=320, joista naisia neljä) ilmoitti suorittaneensa varus miespalveluksen joko ennen opiskelujen alkua tai opintojensa aikana. Aliupseerikoulun

Kyllä

Olen melko varma

kiinnostuksesta ni alaa kohtaan Valintani tuntuu väärältä, ala ei kiinnosta En osaa sanoa

laansa tarkasteltuna koulutusoh-

talouden ja tietojohtamisen koulutusohjel- moja kiinnostuksestaan alaa niikan koulutusohjelman vas-

tymättömiä kyselyyn vastan- an koulutusohjelmassa, jossa 11 % (n=5) vastasi valintansa

ja poissa olleiden ohjaustarve

ja kevätlukukaudeksi joko läsnä tai poissa isteriin kirjattavia poissaolosyitä ovat asevelvollisuus, opiskelu messa, opiskelu ulkomailla, sairausloma, vanhempainloma sekä ”muu syy”. Selkeästi

merkiksi opiskelijana tai äitiysvapaalla. Tämä johtuu osittain siitä, että poissa olevaksi kir-

joissain opiskelijan kohdemaan yliopisto vaatii, että opiskelijan on oltava tiin erikseen, oliko opiskelusta tai vanhempainlomasta johtuvia poissa olleeksi edellä mainittujen syiden

Vastanneista yhteensä 62 % (n=320, joista naisia neljä) ilmoitti suorittaneensa varus- koulun

Olen melko kiinnostuksesta ni alaa kohtaan Valintani tuntuu väärältä, ala ei

En osaa sanoa

(15)

ilmoitti suorittaneensa

Siviilipalveluksen suorittaneita vastanneista oli yksi prosentti (n=5). Valtaosa (74 %, n=238) varusmiespalveluksen suorittaneista oli suorittanut palvel

aloitta

ensimmäistä läsnäololukukautta) ja runsas neljännes (26 %, n=82) kesken opintojen.

Vastanneista 42 % (n=215) ilmoitti olleensa

den suorittamisen takia. Naisopiskelijoista asevelvollisuuden takia poissa neita oli 2 % (n=4) ja miesopiskelijoista 62 % (n=211).

Vastanneista 12 % (n=61) ilmoitti olleensa vaihto Ulkomailla opiskelun takia poissa

(n=39) ja muualla Suomessa opiskelun takia alle kaksi prosenttia (n=8). Vastaavasti van hempainvapaalla opiskelun aikana ilmoitti olleensa neljä prose

mutta vanhempainvapaan vuoksi poissa Muun syyn vuoksi kirjautuneena poissa

poissaolonsa syyn; vastauksissa esiintyy maininta työs

toimeentulo 2 kertaa. Muita yksittäisiä syitä, kuten esim. lähetystyö, pidempiaikainen mat kustus tai rauhanturvaoperaatio esiintyy 8 vastauksessa. Osassa vastauksista perusteluiksi on annettu useampikin määre esim.

Jotta saataisiin selville, kokivatko opiskeluaikana poissa kuin koko ajan TTY:llä opiskelleet,

koskeneet vastaukset että opiskelijoiden ohjaustarv kohtaista ohjausta?”) koskeneet vastaukset.

ilmoittivat olleensa

jälkeen ennen varsinaista opiskelun alkua) opiske

ei opin

Kuva

Ei poissaoloja opintojen alun jälkeen (n=350) Opiskeluaikana poissa ilmoitti suorittaneensa

aloittamista TTY:llä (käytännössä usein TTY:lle hyväksytyksi tulon jälkeen, mutta ennen ensimmäistä läsnäololukukautta) ja runsas neljännes (26 %, n=82) kesken opintojen.

ilmoittivat olleensa

jälkeen ennen varsinaista opiskelun alkua) kelijana / äitiys

ei opintojen aikana ollut ollut keskeytyksiä

Kuva 6. Vastausjakauma kysymykseen ”Saatko Ei poissaoloja opintojen

alun jälkeen (n=350) Opiskeluaikana poissa

olleet (n=151)

ilmoitti suorittaneensa 116 vastaajaa ja reservi

mista TTY:llä (käytännössä usein TTY:lle hyväksytyksi tulon jälkeen, mutta ennen ensimmäistä läsnäololukukautta) ja runsas neljännes (26 %, n=82) kesken opintojen.

ilmoittivat olleensa opintojensa aikana jälkeen ennen varsinaista opiskelun alkua)

lijana / äitiys- tai vanhempain tojen aikana ollut ollut keskeytyksiä

. Vastausjakauma kysymykseen ”Saatko

0 % Ei poissaoloja opintojen

alun jälkeen (n=350) Opiskeluaikana poissa

olleet (n=151)

116 vastaajaa ja reservi

Vastanneista 12 % (n=61) ilmoitti olleensa vaihto Ulkomailla opiskelun takia poissa olleeksi

toimeentulo 2 kertaa. Muita yksittäisiä syitä, kuten esim. lähetystyö, pidempiaikainen mat kustus tai rauhanturvaoperaatio esiintyy 8 vastauksessa. Osassa vastauksista perusteluiksi on annettu useampikin määre esim. ”Ty

opintojensa aikana jälkeen ennen varsinaista opiskelun alkua)

tai vanhempainvapaalla ja hei tojen aikana ollut ollut keskeytyksiä

. Vastausjakauma kysymykseen ”Saatko

35 52

0 % 20 % 40 %

9

116 vastaajaa ja reserviupseerikoulun oli suorittanut 70 vastaajaa Siviilipalveluksen suorittaneita vastanneista oli yksi prosentti (n=5). Valtaosa (74 %, n=238) varusmiespalveluksen suorittaneista oli suorittanut palvel

Vastanneista 42 % (n=215) ilmoitti olleensa kirjautuneena

Vastanneista 12 % (n=61) ilmoitti olleensa vaihto-

olleeksi kirjautuneita

mutta vanhempainvapaan vuoksi poissa olleeksi kirjautuneita oli alle prosentti (n=3).

Muun syyn vuoksi kirjautuneena poissa oleviksi o poissaolonsa syyn; vastauksissa esiintyy maininta työs

toimeentulo 2 kertaa. Muita yksittäisiä syitä, kuten esim. lähetystyö, pidempiaikainen mat kustus tai rauhanturvaoperaatio esiintyy 8 vastauksessa. Osassa vastauksista perusteluiksi

Työssäkäynti toimeentulon takia Jotta saataisiin selville, kokivatko opiskeluaikana poissa

kuin koko ajan TTY:llä opiskelleet, poimittiin kyselyvastauksista sekä poissaoloja koskeneet vastaukset että opiskelijoiden ohjaustarv

kohtaista ohjausta?”) koskeneet vastaukset. Tarkasteltavaksi otettiin ne opiskelijat, jot opintojensa aikana (eli myöhemmin kuin heti hyväksytyksi tulon jälkeen ennen varsinaista opiskelun alkua) varusmiespalvelusta suoritta

vapaalla ja hei tojen aikana ollut ollut keskeytyksiä (kuva 6)

. Vastausjakauma kysymykseen ”Saatko tarvittaessa henkilökohtaista ohjausta?”

48 34

40 % 60 % 80 %

upseerikoulun oli suorittanut 70 vastaajaa Siviilipalveluksen suorittaneita vastanneista oli yksi prosentti (n=5). Valtaosa (74 %, n=238) varusmiespalveluksen suorittaneista oli suorittanut palvel

kirjautuneena pois

-opiskelijana TTY:n

kirjautuneita oli kuitenkin ainoastaan 8 % (n=39) ja muualla Suomessa opiskelun takia alle kaksi prosenttia (n=8). Vastaavasti van hempainvapaalla opiskelun aikana ilmoitti olleensa neljä prose

olleeksi kirjautuneita oli alle prosentti (n=3).

oleviksi oli ollut 31 vastaajaa, joista 26 kertoi poissaolonsa syyn; vastauksissa esiintyy maininta työstä 15 kertaa, välivuosi 4 kertaa ja toimeentulo 2 kertaa. Muita yksittäisiä syitä, kuten esim. lähetystyö, pidempiaikainen mat kustus tai rauhanturvaoperaatio esiintyy 8 vastauksessa. Osassa vastauksista perusteluiksi

össäkäynti toimeentulon takia

Jotta saataisiin selville, kokivatko opiskeluaikana poissa olleet enemmän ohjaustarvetta poimittiin kyselyvastauksista sekä poissaoloja koskeneet vastaukset että opiskelijoiden ohjaustarvetta (”Saatko tarvittaessa henkilö

Tarkasteltavaksi otettiin ne opiskelijat, jot (eli myöhemmin kuin heti hyväksytyksi tulon

arusmiespalvelusta suoritta vapaalla ja heitä verrattiin muihin opis

(kuva 6).

tarvittaessa henkilökohtaista ohjausta?”

9 7

8 6

80 % 100 %

upseerikoulun oli suorittanut 70 vastaajaa Siviilipalveluksen suorittaneita vastanneista oli yksi prosentti (n=5). Valtaosa (74 %, n=238) varusmiespalveluksen suorittaneista oli suorittanut palveluksen ennen opintojen

poissa olleeksi ase den suorittamisen takia. Naisopiskelijoista asevelvollisuuden takia poissa

opiskelijana TTY:n opintojensa aikana.

oli kuitenkin ainoastaan 8 % (n=39) ja muualla Suomessa opiskelun takia alle kaksi prosenttia (n=8). Vastaavasti van hempainvapaalla opiskelun aikana ilmoitti olleensa neljä prosenttia vastanneista (n=21),

olleeksi kirjautuneita oli alle prosentti (n=3).

ollut 31 vastaajaa, joista 26 kertoi tä 15 kertaa, välivuosi 4 kertaa ja toimeentulo 2 kertaa. Muita yksittäisiä syitä, kuten esim. lähetystyö, pidempiaikainen mat kustus tai rauhanturvaoperaatio esiintyy 8 vastauksessa. Osassa vastauksista perusteluiksi

össäkäynti toimeentulon takia”.

olleet enemmän ohjaustarvetta poimittiin kyselyvastauksista sekä poissaoloja

etta (”Saatko tarvittaessa henkilö Tarkasteltavaksi otettiin ne opiskelijat, jot (eli myöhemmin kuin heti hyväksytyksi tulon

arusmiespalvelusta suoritta ä verrattiin muihin opis

Saan ja olen tarvinnut Saisin, mutta en ole tarvinnut

En ole saanut, mutta olisin tarvinnut

En uskoisi saavani, mutten ole tarvinnutkaan

upseerikoulun oli suorittanut 70 vastaajaa Siviilipalveluksen suorittaneita vastanneista oli yksi prosentti (n=5). Valtaosa (74 %,

uksen ennen opintojen mista TTY:llä (käytännössä usein TTY:lle hyväksytyksi tulon jälkeen, mutta ennen ensimmäistä läsnäololukukautta) ja runsas neljännes (26 %, n=82) kesken opintojen.

olleeksi asevelvol den suorittamisen takia. Naisopiskelijoista asevelvollisuuden takia poissa olleeksi kir

opintojensa aikana.

oli kuitenkin ainoastaan 8 % (n=39) ja muualla Suomessa opiskelun takia alle kaksi prosenttia (n=8). Vastaavasti van

nttia vastanneista (n=21), olleeksi kirjautuneita oli alle prosentti (n=3).

ollut 31 vastaajaa, joista 26 kertoi tä 15 kertaa, välivuosi 4 kertaa ja toimeentulo 2 kertaa. Muita yksittäisiä syitä, kuten esim. lähetystyö, pidempiaikainen mat kustus tai rauhanturvaoperaatio esiintyy 8 vastauksessa. Osassa vastauksista perusteluiksi

etta (”Saatko tarvittaessa henkilö Tarkasteltavaksi otettiin ne opiskelijat, jot (eli myöhemmin kuin heti hyväksytyksi tulon

arusmiespalvelusta suorittamassa / vaihto ä verrattiin muihin opiskelijoihin, joil

Saan ja olen tarvinnut Saisin, mutta en ole En ole saanut, mutta olisin En uskoisi saavani, mutten ole tarvinnutkaan

upseerikoulun oli suorittanut 70 vastaajaa.

Siviilipalveluksen suorittaneita vastanneista oli yksi prosentti (n=5). Valtaosa (74 %, uksen ennen opintojen mista TTY:llä (käytännössä usein TTY:lle hyväksytyksi tulon jälkeen, mutta ennen ensimmäistä läsnäololukukautta) ja runsas neljännes (26 %, n=82) kesken opintojen.

velvollisuu- olleeksi kirjautu-

opintojensa aikana.

oli kuitenkin ainoastaan 8 % (n=39) ja muualla Suomessa opiskelun takia alle kaksi prosenttia (n=8). Vastaavasti van-

nttia vastanneista (n=21), olleeksi kirjautuneita oli alle prosentti (n=3).

ollut 31 vastaajaa, joista 26 kertoi tä 15 kertaa, välivuosi 4 kertaa ja toimeentulo 2 kertaa. Muita yksittäisiä syitä, kuten esim. lähetystyö, pidempiaikainen mat- kustus tai rauhanturvaoperaatio esiintyy 8 vastauksessa. Osassa vastauksista perusteluiksi

etta (”Saatko tarvittaessa henkilö- Tarkasteltavaksi otettiin ne opiskelijat, jotka (eli myöhemmin kuin heti hyväksytyksi tulon

sa / vaihto- kelijoihin, joilla

En ole saanut, mutta olisin En uskoisi saavani, mutten

(16)

Opiskeluaikana asevelvollisuuden, ulkomaanvaihdon tai vanhempainvapaan takia poissa olleet ilmoittivat ”saaneensa ja tarvinneensa” ohjausta huomattavasti

opiskelijat, jotka olivat opiskelleet

%, oli saanut ja tarvinnut ohjausta mannes, 35 %.

opiskel

den, mutta ilman ohjausta hieman suu

perusteella opis opiske

2.3. Varusmiespalveluksesta johtuvien poissaolojen vaikutus

Kuvassa

kelun

joilla ei ole asevelvollisuudesta johtuvaa poissaoloa ollut.

Kuva

verrattuna niihin, joilla ei asevelvollisuuspoissaoloa ollut.

Niistä vastaajista, jotka ilmoittivat olleensa asevelvollisuuden takia opiskelujensa aikana poissa olleeksi ki

ilmoitti, että olisi saanut halutessaan henkilökohtaista ohjausta, mutta ei ollut sitä tarvinnut. Niillä, joilla ei ollut asevelvollisuudesta johtuvaa poissaoloa, luku oli hieman pienempi,

ryhmissä kutakuinkin sama. Tämän perusteella näyttäisi siltä, että asevelvollisuuden suo rittamisesta johtuva poissaolo ei lisää henkilökohtaisen ohjauksen tarvetta.

asevelvollisuuden takia ollut poissaolevana asevelvollisuuden takia

%, oli saanut ja tarvinnut ohjausta mannes, 35 %. Ohjaustarve

opiskelleilla, mutta ohjausta oli myös ollut den, mutta ilman ohjausta

hieman suurempi kuin opiskeluaikana poissa ollei rusteella opiske

opiskelijoita enem

2.3. Varusmiespalveluksesta johtuvien poissaolojen vaikutus

vassa 7 on tarkasteltu, poikkeavatko asevelvollisuuden suorittamisen takia kesken opis kelun poissa olleeksi kirjautuneiden ohjaustarpeet niiden opiskelijoiden ohjaus

joilla ei ole asevelvollisuudesta johtuvaa poissaoloa ollut.

Kuva 7. Asevelvollisuuden takia poissa

Niistä vastaajista, jotka ilmoittivat olleensa asevelvollisuuden takia opiskelujensa aikana poissa olleeksi ki

ilmoitti, että olisi saanut halutessaan henkilökohtaista ohjausta, mutta ei ollut sitä tarvinnut. Niillä, joilla ei ollut asevelvollisuudesta johtuvaa poissaoloa, luku oli hieman pienempi, 41 %. Henkilökohtaista apua tarvinneiden ja saa

ei poissaoloa asevelvollisuuden takia

(n=292) ollut poissaolevana asevelvollisuuden takia

(n=215)

%, oli saanut ja tarvinnut ohjausta Ohjaustarve

mutta ohjausta oli myös ollut den, mutta ilman ohjausta jää

pi kuin opiskeluaikana poissa ollei keluaikainen poissaolo ei ole aiheuttanut

lijoita enempää sellaista ohjaustarvetta, johon TTY:llä ei olisi pystytty vastaamaan.

2.3. Varusmiespalveluksesta johtuvien poissaolojen vaikutus

on tarkasteltu, poikkeavatko asevelvollisuuden suorittamisen takia kesken opis

olleeksi kirjautuneiden ohjaustarpeet niiden opiskelijoiden ohjaus joilla ei ole asevelvollisuudesta johtuvaa poissaoloa ollut.

Asevelvollisuuden takia poissa

Niistä vastaajista, jotka ilmoittivat olleensa asevelvollisuuden takia opiskelujensa aikana poissa olleeksi kirjautuneina

ilmoitti, että olisi saanut halutessaan henkilökohtaista ohjausta, mutta ei ollut sitä tarvinnut. Niillä, joilla ei ollut asevelvollisuudesta johtuvaa poissaoloa, luku oli hieman

41 %. Henkilökohtaista apua tarvinneiden ja saa

0 % ei poissaoloa

asevelvollisuuden takia ollut poissaolevana asevelvollisuuden takia

opiskelijat, jotka olivat opiskelleet TTY:llä yhtäjaksoisesti. Poissa

%, oli saanut ja tarvinnut ohjausta, kun yhtäjaksoisesti läsnä olleilla osuus oli runsa Ohjaustarve poissa olleilla

mutta ohjausta oli myös ollut

jääneiden osuus (9 %) oli yhtäjaksoisesti opiskelleiden joukossa pi kuin opiskeluaikana poissa ollei

aikainen poissaolo ei ole aiheuttanut

sellaista ohjaustarvetta, johon TTY:llä ei olisi pystytty vastaamaan.

2.3. Varusmiespalveluksesta johtuvien poissaolojen vaikutus

Asevelvollisuuden takia poissa

Niistä vastaajista, jotka ilmoittivat olleensa asevelvollisuuden takia opiskelujensa aikana rjautuneina (joko heti opintojen alussa tai kesken opintojen)

41 46

20 % 40 %

10

TTY:llä yhtäjaksoisesti. Poissa

kun yhtäjaksoisesti läsnä olleilla osuus oli runsa poissa olleilla oli siten selkeästi suurempi kuin yhtäjaksoisesti mutta ohjausta oli myös ollut poissa olleille

neiden osuus (9 %) oli yhtäjaksoisesti opiskelleiden joukossa pi kuin opiskeluaikana poissa ollei

aikainen poissaolo ei ole aiheuttanut

2.3. Varusmiespalveluksesta johtuvien poissaolojen vaikutus

olleiden kokema ohjaustarve ja ohjauksen saatavuus verrattuna niihin, joilla ei asevelvollisuuspoissaoloa ollut.

Niistä vastaajista, jotka ilmoittivat olleensa asevelvollisuuden takia opiskelujensa aikana (joko heti opintojen alussa tai kesken opintojen)

40 41

10 6

60 % 80 %

TTY:llä yhtäjaksoisesti. Poissa

kun yhtäjaksoisesti läsnä olleilla osuus oli runsa oli siten selkeästi suurempi kuin yhtäjaksoisesti

poissa olleille saatavilla.

neiden osuus (9 %) oli yhtäjaksoisesti opiskelleiden joukossa pi kuin opiskeluaikana poissa olleiden joukossa (7 %), joten tämän

aikainen poissaolo ei ole aiheuttanut poissa olleille

2.3. Varusmiespalveluksesta johtuvien poissaolojen vaikutus

olleiden kokema ohjaustarve ja ohjauksen saatavuus verrattuna niihin, joilla ei asevelvollisuuspoissaoloa ollut.

41 %. Henkilökohtaista apua tarvinneiden ja saaneiden määrä oli molemmissa ryhmissä kutakuinkin sama. Tämän perusteella näyttäisi siltä, että asevelvollisuuden suo rittamisesta johtuva poissaolo ei lisää henkilökohtaisen ohjauksen tarvetta.

10 6

9 7

100 %

Saisin, mutta en ole tarvinnut Saan ja olen tarvinnut En ole saanut, mutta olisin tarvinnut

Opiskeluaikana asevelvollisuuden, ulkomaanvaihdon tai vanhempainvapaan takia poissa olleet ilmoittivat ”saaneensa ja tarvinneensa” ohjausta huomattavasti useammi

TTY:llä yhtäjaksoisesti. Poissa olleista yli puolet, 52 kun yhtäjaksoisesti läsnä olleilla osuus oli runsa

oli siten selkeästi suurempi kuin yhtäjaksoisesti saatavilla. Ohjausta kai

neiden osuus (9 %) oli yhtäjaksoisesti opiskelleiden joukossa den joukossa (7 %), joten tämän

poissa olleille opiskelijoille sellaista ohjaustarvetta, johon TTY:llä ei olisi pystytty vastaamaan.

2.3. Varusmiespalveluksesta johtuvien poissaolojen vaikutus

olleeksi kirjautuneiden ohjaustarpeet niiden opiskelijoiden ohjaus

olleiden kokema ohjaustarve ja ohjauksen saatavuus

neiden määrä oli molemmissa ryhmissä kutakuinkin sama. Tämän perusteella näyttäisi siltä, että asevelvollisuuden suo rittamisesta johtuva poissaolo ei lisää henkilökohtaisen ohjauksen tarvetta.

Saisin, mutta en ole tarvinnut Saan ja olen tarvinnut En ole saanut, mutta olisin tarvinnut

Opiskeluaikana asevelvollisuuden, ulkomaanvaihdon tai vanhempainvapaan takia poissa useammin kuin ne olleista yli puolet, 52 kun yhtäjaksoisesti läsnä olleilla osuus oli runsa

oli siten selkeästi suurempi kuin yhtäjaksoisesti Ohjausta kaivan neiden osuus (9 %) oli yhtäjaksoisesti opiskelleiden joukossa

den joukossa (7 %), joten tämän opiskelijoille

2.3. Varusmiespalveluksesta johtuvien poissaolojen vaikutus

olleeksi kirjautuneiden ohjaustarpeet niiden opiskelijoiden ohjaustar

Niistä vastaajista, jotka ilmoittivat olleensa asevelvollisuuden takia opiskelujensa aikana (joko heti opintojen alussa tai kesken opintojen), 46 % ilmoitti, että olisi saanut halutessaan henkilökohtaista ohjausta, mutta ei ollut sitä tarvinnut. Niillä, joilla ei ollut asevelvollisuudesta johtuvaa poissaoloa, luku oli hieman

neiden määrä oli molemmissa ryhmissä kutakuinkin sama. Tämän perusteella näyttäisi siltä, että asevelvollisuuden suo rittamisesta johtuva poissaolo ei lisää henkilökohtaisen ohjauksen tarvetta.

Saisin, mutta en ole tarvinnut Saan ja olen tarvinnut En ole saanut, mutta olisin En uskoisi saavani, mutten ole tarvinnutkaan

Opiskeluaikana asevelvollisuuden, ulkomaanvaihdon tai vanhempainvapaan takia poissa n kuin ne olleista yli puolet, 52 kun yhtäjaksoisesti läsnä olleilla osuus oli runsas kol-

oli siten selkeästi suurempi kuin yhtäjaksoisesti vannei- neiden osuus (9 %) oli yhtäjaksoisesti opiskelleiden joukossa

den joukossa (7 %), joten tämän opiskelijoille muita sellaista ohjaustarvetta, johon TTY:llä ei olisi pystytty vastaamaan.

2.3. Varusmiespalveluksesta johtuvien poissaolojen vaikutus

on tarkasteltu, poikkeavatko asevelvollisuuden suorittamisen takia kesken opis-

tarpeista,

Niistä vastaajista, jotka ilmoittivat olleensa asevelvollisuuden takia opiskelujensa aikana , 46 % ilmoitti, että olisi saanut halutessaan henkilökohtaista ohjausta, mutta ei ollut sitä tarvinnut. Niillä, joilla ei ollut asevelvollisuudesta johtuvaa poissaoloa, luku oli hieman

neiden määrä oli molemmissa ryhmissä kutakuinkin sama. Tämän perusteella näyttäisi siltä, että asevelvollisuuden suo-

Saisin, mutta en ole tarvinnut

En ole saanut, mutta olisin En uskoisi saavani, mutten ole

(17)

11

3. TYÖSSÄKÄYNTI JA OPINTOJEN EDISTYMINEN

Työssäkäynti opiskeluaikana on varsin yleistä. Tilastokeskuksen (2010) mukaan yliopisto- opiskelijoista yli 60 %:lla oli vuonna 2008 työsuhde opintojen ohessa. Työssäkäynnin mittaaminen ei kuitenkaan ole yksikäsitteistä. Tilastokeskuksen raportissa opiskelijat tilastoidaan työllisiksi, mikäli heillä on ollut työsuhde vuoden viimeisellä viikolla.

Käytännössä työssäkäynti saattaa kuitenkin olla hyvinkin erilaista. Opiskelijat saattavat olla vakituisessa työsuhteessa, määräaikaisessa työsuhteessa, työsuhde saattaa olla kokopäiväinen tai osa-aikainen, mutta säännöllinen tai opiskelijat saattavat työskennellä satunnaisesti kokopäiväisesti tai osa-aikaisesti. Opiskelija on siten saattanut työskennellä paljonkin vuoden aikana, vaikkei hänellä olisikaan vuoden viimeisellä viikolla voimassa olevaa työsuhdetta.

Kyselyyn vastanneista opiskelijoista runsas puolet (55 %, n=284) ilmoitti työskennelleen- sä ainakin jonkin verran lukuvuoden 2009–2010 aikana. Kokopäivätöissä ilmoitti olleensa yksitoista prosenttia vastaajista (n=56), osa-aikatöissä vajaa neljännes vastaajista (24 %, n=124) ja epäsäännöllisesti työssä käyneitä oli viidesosa (n=104). Vastaajista 45 % ilmoitti, ettei ollut työskennellyt ollenkaan lukuvuoden 2009–2010 aikana. Luku on jonkin verran odotettua suurempi, esimerkiksi Tampereen yliopiston vuoden 2005 opiskelijaky- selyyn (TAY 2005) vastanneista kolmannen vuoden opiskelijoista vain 28 % ei ollut käynyt töissä lukuvuoden 2004–2005 aikana¹. Osittain vastaajien ennakoitua matalampi työssäkäyntiprosentti saattaa selittyä taloudellisilla suhdanteilla. Vastaajista vajaa neljäs- osa (n=120) ilmoitti, ettei ollut käynyt töissä, koska sopivaa työtä ei ollut tarjolla. Työssä käyneistä opiskelijoista enemmistö, 55 % (n=157) ilmoitti työn liittyneen heidän opiskelualaansa, 40 % (n=115) oli ollut opiskelualaan liittymättömissä töissä ja 4 % (n=11) oli valinnut vaihtoehdon ”en osaa sanoa”.

Tärkeimmäksi työssä käymisen syyksi vastanneet (n=514) ilmoittivat taloudelliset syyt (50 % vastaajista), työkokemuksen saamisen (36 %) sekä kontaktien saamisen työelämään (21 %). Tarkempi jaottelu työssäkäynnin syistä on esitetty kuvassa 8.

1 Kummassakaan kyselyssä, TTY:n tai Tampereen yliopiston, ei tiedusteltu erikseen kesätöistä vaan kysymys koski yleisesti edellistä lukuvuotta.

(18)

12

Kuva 8. Tärkeimmät syyt työssäkäyntiin opiskeluaikana (useampi vaihtoehto sallittu), n=514.

Tyypillisimpiä muita syitä työssäkäyntiin (n=26) olivat kesätyöt (5 mainintaa) ja opin- näytetöiden (sekä kandidaatin- että diplomityön) tekeminen (5 mainintaa). Suuri osa muista syistä työskentelevistä (38%, 10 mainintaa) kertoi käyvänsä töissä, koska on jo olemassa oleva työpaikka tai koska on mahdollista käydä töissä.

Koska kävin edes joskus töissä, pystyin varmistamaan että työpaikkani säilyy myöskin kesäksi.

Olin töissä jo ennen opiskelun aloitusta ja on mahdollista tehdä töitä ja opiskella.

Vastaajat kertoivat opiskeluaikaisen töissäkäynnin syyksi myös työn mielenkiintoisuuden ja sen yleisesti motivaatiota parantavan vaikutuksen. Yksittäisinä mainintoina opiskeluaikaista työssäkäyntiä selittävät taloudelliset syyt ja sekä opiskelua tukeva työ tai työnantaja että työssäkäyntiä tukeva opiskelu.

Kyselyyn vastanneista opiskelijoista 75 % (n=383) ilmoitti opiskelevansa vastaushetkellä päätoimisesti. Osa-aikaopiskelijoiksi luokitteli itsensä 22 % vastanneista (n=112). Lisäksi 4 % vastanneista (n=19) ilmoitti, että ei opiskele tällä hetkellä.

Tyypillisimpiä vastauksia siihen, miksi opiskelija oli luokitellut opiskelunsa osa- aikaiseksi, olivat työ (72 mainintaa), diplomityön teko (26 mainintaa) ja opintojen tilanne ts. opiskelijalla on opintoja niin vähän jäljellä, että opiskelusta ei enää muodostu täys- päiväistä (16 mainintaa). 21 % työn takia osa-aikaisesti opiskelevista kertoi työnsä olevan kokopäiväistä. Muita mainittuja syitä osa-aikaopiskelun selittäjiksi olivat rahantarve ja perhesyyt (mm. äitiysvapaa). 16 % osa-aikaisesti työskennelleistä vastaajista antoi osa- aikaiselle opiskelulleen enemmän kuin yhden selittävän tekijän:

Ei ole niin paljon kursseja enää jäljellä, joten käyn osa-aikatöissä samalla ja perheellekin pitää jäädä aikaa.

49 36

21 19 18 5

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Taloudelliset syyt Saan työkokemusta Saan kontakteja työelämään Työnteko tukee opiskelualaani Saan vaihtelua opiskeluun Muu syy

%