• Ei tuloksia

Idiomit osana kielikontakteja: lainaidiomien merkityksen päättelyä [Idioms as part of language contact: Inferring the meanings of idiom loans] näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Idiomit osana kielikontakteja: lainaidiomien merkityksen päättelyä [Idioms as part of language contact: Inferring the meanings of idiom loans] näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

1

virittäjä 3/2014 verkkoliite

Liite 1

Kyselylomake Hyvät vastaajat,

toivomme teidän auttavan sanontojen ymmärtämistä käsitelevän tutkimuksemme teossa.

Olemme listanneet joukon sanontoja, ja toivomme, että vastaatte esittämiimme kysymyksiin.

Tärkeää ei ole se, että vastaus on oikein, vaan meitä kiinnostaa myös se, miten sanonnan voi ymmärtää. Siksi toivomme, että mietitte omaa tulkintaanne. Antamianne vastauksia käsitellään luottamuksellisesti.

Lämmin kiitos avustanne!

Pirkko Muikku-Werner, suomen kielen professori Esa Penttilä, englannin ma. professori

Itä-Suomen yliopisto Tampereen yliopisto

Vastaajan ikä:

Vastaajan sukupuoli:

Osaamasi vieraat kielet:

Jokaisesta sanonnan yhteydessä toivomme vastausta seuraaviin kysymyksiin:

1. Mikä on sanonnan merkitys? Jos ette tiedä tai muista, mitä se mielestänne voisi tarkoittaa?

Voitte kuvata merkitystä aivan omin sanoin. Millä perusteella päädyitte omaan arvaukseen?

2. Tunnetteko sanonnan entuudestaan? Oletteko lukeneet sen jostain tekstistä (mistä?) tai kuulleet jonkun käyttävän sitä puheessaan (kenen, missä)?

3. Miten suhtaudutte sanontaan? Jos pidätte tai ette pidä siitä, miksi? Käytättekö tai voisitteko käyttää itse?

4. Mitä mieltä ylipäänsä olette sanonnoista ja niiden käytöstä? Milloin ja missä yhteydessä ne mielestänne ovat sopivia?

SANONNAT (Voitte vastata tähän paperiin tai käyttää toista paperia.) 1. (joku) heittää veivinsä

2. (jokin) on Baabelin torni 3. (jollakulla) on apina selässä 4. (jokin) ottaa aivoon 5. (joku) joutuu suihkuun 6. (joku / jokin) on härillään 7. (joku) näkee punaista 8. (joku) on täpinöissä

9. (joku) laittaa rukkaset naulaan 10. (jotakin) ihan sikana 11. (joku) vetää herneet nenäänsä

12. (jollakulla) ei oo kaikki muumit laaksossa 13. (jonkun) sormet syyhyävät

14. (jollakulla) on lusikka pohjassa

(2)

2

virittäjä 3/2014 Hyvät vastaajat,

toivomme teidän auttavan sanontojen ymmärtämistä käsitelevän tutkimuksemme teossa.

Olemme listanneet joukon sanontoja, ja toivomme, että vastaatte esittämiimme kysymyksiin.

Tärkeää ei ole se, että vastaus on oikein, vaan meitä kiinnostaa myös se, miten sanonnan voi ymmärtää. Siksi toivomme, että mietitte omaa tulkintaanne. Antamianne vastauksia käsitellään luottamuksellisesti.

Lämmin kiitos avustanne!

Pirkko Muikku-Werner, suomen kielen professori Esa Penttilä, englannin ma. professori

Itä-Suomen yliopisto Tampereen yliopisto

Vastaajan ikä:

Vastaajan sukupuoli:

Osaamasi vieraat kielet:

Jokaisesta sanonnan yhteydessä toivomme vastausta seuraaviin kysymyksiin:

1. Mikä on sanonnan merkitys? Jos ette tiedä tai muista, mitä se mielestänne voisi tarkoittaa?

Voitte kuvata merkitystä aivan omin sanoin. Millä perusteella päädyitte omaan arvaukseen?

2. Tunnetteko sanonnan entuudestaan? Oletteko lukeneet sen jostain tekstistä (mistä?) tai kuulleet jonkun käyttävän sitä puheessaan (kenen, missä)?

3. Miten suhtaudutte sanontaan? Jos pidätte tai ette pidä siitä, miksi? Käytättekö tai voisitteko käyttää itse?

4. Mitä mieltä ylipäänsä olette sanonnoista ja niiden käytöstä? Milloin ja missä yhteydessä ne mielestänne ovat sopivia?

SANONNAT (Voitte vastata tähän paperiin tai käyttää toista paperia.) 1. (joku) heittää veivinsä

2. (jokin) on Baabelin torni 3. (jollakulla) on apina selässä 4. (jokin) ottaa aivoon 5. (joku) joutuu suihkuun 6. (joku / jokin) on härillään 7. (joku) näkee punaista 8. (joku) on täpinöissä

9. (joku) laittaa rukkaset naulaan 10. (jotakin) ihan sikana 11. (joku) vetää herneet nenäänsä

12. (jollakulla) ei oo kaikki muumit laaksossa 13. (jonkun) sormet syyhyävät

14. (jollakulla) on lusikka pohjassa 15. (joku/jokin) on rampa ankka 16. (jokin) on kaksiteräinen miekka 17. (jokin) tulee puskasta

18. (joku) on nakit silmillä 19. (joku) puhuu tanskaa 20. (joku) haukkuu väärää puuta

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Yhtä peräänantamattomasti kuin Filander vastustaa tut- kimuksen markkinoistumista ja näkökulmien kaventumis- ta hän puolustaa uteliaisuutta ja kyseenalaistamisen taitoa. ”Aina

Lintuesineen autenttisuus ja kuolemattomuus sekä sen itsestään aukeava merkitys in- nostavat runon puhujaa, mutta elävän linnun ainutkertaisuus myös ahdistaa.

Eläin- oikeudet ovat toistaiseksi niin ei-käytännöllinen argumentaatioperusta, että sitä on vaikea käyttää poliittisena tai lainsäädännöllisenä välineenä?.

Niiden luonne vain on muuttunut: eleet ja kasvottainen puhe ovat vaihtuneet kirjoitukseksi ja ku- viksi sitä mukaa kuin kirjapainotaito on kehittynyt.. Sa- malla ilmaisu on

ISK:n näkemys on siten se, että kopulalause on yläkäsite, joka kattaa sekä perinteiset predikatiivilauseet (Pekka on suomalainen) että muut olla- verbin ympärille rakentuvat

Bortfeld (2003) on tutkinut, miten ihmiset ymmärtävät vieraskielisiä idiomeja, kun ne on käännetty sanasanaisesti omaan kieleen. Joskus kohdekielen puhuja ymmärtää sanonnan,

Toista kvantiteettimaksiimia on syyta noudattaa juuri siksi, etta siten estetaan syntymasta tilanteita, joissa par- aikaa puhuva h enkilo keskeytetaan, kun kuulija

Näin hän tutkii jatkuvasti filosofian käsitettä ja voi tutkimuksessaan luovasti hyödyntää paitsi filosofian eri traditioita myös akateemisen filosofian rajoille ja