Aleksisomia-mittarin validointitutkimus suomalaisessa yleisväestössä sekä aleksisomian yhteys aleksitymiaan ja tunteiden säätelyn vaikeuksiin
Säilynkangas Ville Juhani (284307) Nousiainen Sara Johanna (282906) Psykologian pro gradu-tutkielma Itä-Suomen yliopisto
Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Psykologian oppiaine
Toukokuu 2020
Filosofinen tiedekunta Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Tekijät
Säilynkangas, Ville Juhani & Nousiainen, Sara Johanna Työn nimi
Aleksisomia-mittarin validointitutkimus suomalaisessa yleisväestössä sekä aleksisomian yhteys aleksitymiaan ja tunteiden säätelyn vaikeuksiin
Pääaine Työn laji Päivämäärä Sivumäärä
Psykologia Pro gradu -tutkielma X 22.5.2020 39
Sivuainetutkielma Kandidaatin tutkielma Aineopintojen tutkielma
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on validoida aleksisomiaa eli vaikeutta tunnistaa kehollisia tuntemuksia mittaava Shitsu-taikan-sho-mittari suomalaisessa yleisväestö-otoksessa ja tutkia sen psykometrisia ominaisuuksia.
Lisäksi tutkittiin aleksisomian yhteyksiä aleksitymiaan (TAS-20) ja tunteiden säätelyn vaikeuksiin (DERS).
Tutkimusaineisto on osa Itä-Suomen yliopiston kehotietoisuus-tutkimusta. Aineisto (n=285) on kerätty mukavuusotantana sekä e-lomakkeella että paperisin kyselylomakkein, ja se vastaa suhteellisen hyvin yleisväestöä sosiodemografisilta tekijöiltään.
Arimura ym. (2011) kehittämä japanilainen Shitsu-taikan-sho-mittari sisältää 23 väittämää, jotka jakautuvat kolmeen faktoriin: vaikeus tunnistaa kehollisia tuntemuksia (9 väittämää), ylisopeutuminen (6 väittämää) ja terveyskäyttäytymisen puute kehollisten tuntemusten pohjalta (8 väittämää). Mittarin suomalaisen käännöksen faktorirakennetta tutkittiin eksploratiivisella ja konfirmatorisella faktorianalyysillä. Mittarin yhteyksiä aleksitymiaan (TAS-20-mittarilla mitattuna) ja tunteiden säätelyn vaikeuksiin (DERS-mittarilla mitattuna) tutkittiin korrelaatiokertoimilla, Kruskall-Wallisin-testillä, lineaarisella regressiomallilla ja mediaatioanalyysillä.
Eksploratiivisessa faktorianalyysissä havaittiin alkuperäisen mittarin kanssa samansuuntainen kolmen faktorin ratkaisu. Shitsu-taikan-sho-mittari ei kuitenkaan ollut validi suomalaisessa yleisväestössä.
Konfirmatorisessa faktorianalyysissä tunnistettiin suomalaiseen aineistoon sopiva 2F-malli, joka tavoittaa paremmin aleksisomia-ilmiön ydintä suomalaisessa kontekstissa kuin alkuperäinen Shitsu-taikan-sho- mittari. 2F-malli sisältää 11 väittämää alkuperäisestä mittarista ja rakentuu kahdesta faktorista: vaikeus tunnistaa kehollisia tuntemuksia ja ylisopeutuminen. Aleksisomian yhteyksiä aleksitymiaan ja tunteiden säätelyn vaikeuksiin tutkittaessa tulokset esitetään vertailtavuuden vuoksi sekä alkuperäisellä että 2F- versiolla Shitsu-taikan-sho-mittarista.
Korkeiden aleksisomia kokonaispisteisteiden havaittiin olevan yhteydessä korkeisiin aleksitymia ja tunteiden säätelyn vaikeuksien kokonaispisteisiin. Aleksitymiset osallistujat saivat korkeammat pisteet sekä aleksisomiassa että tunteiden säätelyn vaikeuksissa kuin mahdollisesti aleksitymiset ja ei-aleksitymiset.
Korkeammat aleksisomia- ja aleksitymia-pisteet ennustivat tunteiden säätelyn vaikeuksia. Aleksitymia toimii välittävänä tekijänä aleksisomian ja tunteiden säätelyn vaikeuksien yhteyden välillä.
Tutkimuksen tulokset tukevat aiempaa tutkimusta siitä, että kehotietoisuuden vajeet ovat yhteydessä aleksitymiaan ja että aleksitymia on yhteydessä häiriintyneeseen tunteiden säätelyyn. Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että interoseptiivinen tietoisuus luo pohjan emotionaaliselle tietoisuudelle.
Avainsanat
Shitsu-taikan-sho, Aleksisomia, Aleksitymia, Tunteiden säätely, Interoseptiivinen tietoisuus, Emotionaalinen tietoisuus
Philosophical Faculty Department of Educational Sciences and Psychology Authors
Säilynkangas, Ville Juhani & Nousiainen, Sara Johanna Title
Validation of the Alexisomia Scale in a Finnish Community Sample and Relations Between Alexisomia, Alexithymia and Emotion Regulation Difficulties
Main subject Level Date Number of pages
Psychology Master’s Thesis X 22.5.2020 39
Sivuainetutkielma Kandidaatin tutkielma Aineopintojen tutkielma
Abstract
The purpose of this study was to explore the psychometric properties of Shitsu-taikan-sho Scale which measures alexisomia and validate it to Finnish general population. Also, the relations between alexisomia, alexithymia and emotion regulation difficulties was studied. This study is a part of Interoceptive Awareness- research project in University of Eastern Finland. The data (n=285) was collected using online surveys and questionnaires and the sampling method was convenience sampling. The sample is relatively representative of Finnish general population.
The originally Japanese Shitsu-taikan-sho Scale developed by Arimura et al. (2011) includes 23 variables which are divided in three factors: Difficulty Identifying Bodily Feelings (9 variables), Over-Adaptation (6 variables) and Lack of Health Management Based on Bodily Feelings (8 variables). The factor structure of the Finnish translation of the scale was examined using explorative and confirmatory factor analyses. The relations of alexisomia with alexithymia (measured using TAS-20) and emotion regulation difficulties (measured using DERS) was studied using correlation coefficients, Kruskall-Wallis-test, linear regression analysis and mediation analysis.
A quite similar three factor solution was found in exploratory factor analysis as in the original scale.
However, the Shitsu-taikan-sho Scale was not valid in Finnish general population. A two-factor model with acceptable model fit was identified in the confirmatory factor analysis which captures the core of the alexisomia phenomenon in Finnish context. The two-factor model includes 11 variables of the original scale which are divided in two factors: Difficulty Identifying Bodily Feelings and Over-Adaptation. For the sake of comparability of results, the relations between alexisomia, alexithymia and emotion regulation difficulties are measured using both the original and the two-factor version of Shitsu-taikan-sho Scale.
Higher alexisomia total scores correlated with higher alexithymia and emotion regulation difficulties scores.
Alexithymic participants scored higher in alexisomia and difficulties in emotion regulation scales than possibly alexithymic and non-alexithymic participants. Higher alexisomia and alexithymia scores predicted emotion regulation difficulties. Alexithymia mediated the relation between alexisomia and emotion regulation difficulties.
The results of this study support previous findings that interoceptive deficits correlate with alexithymia and that alexithymia correlates with emotion regulation difficulties. Also, the results enforce the notion that interoceptive awareness is fundamental in emotional awareness.
Keywords
Shitsu-taikan-sho, Alexisomia, Alexithymia, Emotion Regulation, Interoceptive Awareness, Emotional Awareness
1.1. Kehotietoisuus... 1
1.2. Aleksisomia, aleksitymia ja tunteiden säätely ... 2
1.3. Teoreettinen viitekehys ... 4
1.4. Tutkimuskysymykset ja hypoteesit ... 6
2. Menetelmät ... 7
2.1. Aineiston keruu ja aineisto... 7
2.2. Käytetyt mittarit ... 9
2.3. Tilastollinen analyysi ... 10
3. Tulokset... 12
3.1. Eksploratiivinen faktorianalyysi ... 12
3.2. Konfirmatorinen faktorianalyysi ... 13
3.3. Reliabiliteetit ... 15
3.4. Korrelaatiokertoimet ... 16
3.5. Kruskall-Wallisin testi ... 18
3.6. Lineaarinen regressiomalli ... 19
3.7. Mediaatioanalyysi ... 20
4. Pohdinta ... 20
4.1. Tulosten arviointi ... 20
4.2. Shitsu-taikan-sho-mittarin arviointi ... 21
4.3. Shitsu-taikan-sho-mittarin kääntämisen ongelma ... 23
4.4. Tutkimuksen arviointi ... 23
4.5. Käytännön merkitys ja jatkotutkimuksen aiheita ... 25
1. Johdanto
1.1. Kehotietoisuus
Kehotietoisuudella eli interoseptiivisella tietoisuudella tarkoitetaan kehon sisäisten tuntemusten tietoista havaitsemista, joka luo käsityksen kehon fysiologisesta tilasta. Mehling ym. (2012) määrittelevät kehotietoisuuden sensoriseksi tietoisuudeksi, joka on lähtöisen kehon fysiologisista tiloista, prosesseista ja toiminnoista. Se toimii vuorovaikuksellisessa suhteessa kognitioihin kuten asenteisiin ja uskomuksiin sekä sosiaaliseen ja kulttuuriseen kontekstiin.
(Mehling ym. 2012.) Interoseptio ei ole pelkästään havainto kehon sisäisestä tilasta vaan myös signaali yksilön valmiustilasta ympäristön asettamiin haasteisiin (Lyyra & Parviainen, 2019).
Interoseptio koostuu neljästä dimensiosta (Kuvio 1). Interoseptiivisellä tarkkuudella tarkoitetaan yksilön kykyä havaita signaaleja kehonsa sisältä. Tätä on tutkimuksissa pyritty mittaamaan ja objektiivisesti kvantifioimaan behavioraalisissa asetelmissa, kuten oman sykkeen tunnistamistehtävissä. Subjektiivisella interoseptiivisellä herkkyydellä tarkoitetaan yksilön uskomusta ja luottamusta oman kehonsa sisäiseen tilaan, jota voidaan arvioida kyselylomakkeilla. Interoseptiivinen tietoisuus tarkoittaa metakognitiivista tietoisuutta interoseptiivisesta tarkkuudesta eli esimerkiksi yksilön kykyä arvioida omaa tarkkuuttaan. Sen tutkimuksessa yhdistetään subjektiivisia ja objektiivisia mittareita. Neljäs dimensio on interoseptiivinen emotionaalinen arviointi, jolla tarkoitetaan sitä, miten yksilö tulkitsee kehollisia tuntemuksiaan. (Pollatos & Herbert, 2018.) Tutkimuksemme kohdistuu interoseption dimensioista nimenomaan interoseptiiviseen tietoisuuteen.
Kuvio 1. Pollatoksen & Herbertin (2018) neliosainen malli interoseptiosta.
1.2. Aleksisomia, aleksitymia ja tunteiden säätely
Aleksisomia (shitsu-taikan-sho japaniksi) tarkoittaa somaattisen tietoisuuden vaikeutta eli vaikeutta tunnistaa kehon tuntemuksia sekä puutetta emotionaalisessa tietoisuudessa. Termin ovat kehittäneet Ikemi ja Ikemi (1986). Heidän mukaansa aleksisomia on seurausta kehon homeostaasia ylläpitävien aistien vajaatoiminnasta. Vajaatoimintaa on myös aistimuksissa, jotka liittyvät adaptiivisiin prosesseihin ympäristön muuttuessa. Nämä aistimukset koetaan normaalisti varoitusmerkkeinä (esimerkiksi väsymys tai kipu) ja ne seuraavat fyysistä sairastumista. Aleksisomia liittyy epäterveellisiin elämäntapoihin sekä vaikeuteen kuvailla kehollisia tuntemuksia ja reagoida niihin sopivalla tavalla. (Ikemi & Ikemi, 1986.)
Arimura ym. (2011) ovat kehittäneet aleksisomia-mittarin (Shitsu-taikan-sho Scale).
Itsearviointiin perustuva kyselylomake sisältää 23 väittämää, joiden sopivuutta omaan tilanteeseen arvioidaan viisiportaisella Likertin asteikolla (1= Ei kuvaa minua lainkaan, 5=
Kuvaa minua täysin). Mittarin faktorirakenne koostuu kolmesta faktorista: vaikeus tunnistaa kehollisia tuntemuksia, ylisopeutuminen ja terveyskäyttäytymisen puute kehollisten tuntemusten pohjalta (Arimura ym. 2011). Vaikeudella tunnistaa kehollisia tuntemuksia tarkoitetaan kehollisten tilojen kuten väsymyksen, jännittyneisyyden ja kylläisyyden tunnistamisen vaikeutta. Ylisopeutumisella tarkoitetaan sitä, että muuttuvaan ympäristöön sopeudutaan ja siinä toimitaan ilman, että kehollisia tuntemuksia tietoisesti prosessoidaan.
Esimerkiksi töitä tehdään väsyneenä tai sairastuneena, koska tuntemukset eivät vaikuta toimintaan ylisopeutumisessa. Terveyskäyttäytymisen puuttella tarkoitetaan sitä, että yksilöllä ei ole käsitystä siitä, miten huolehtia fyysisestä voinnistaan.
Aleksisomia on vähän tutkittu aihe. Hakusanalla alexisomia löytyy kirjoitushetkellä esimerkiksi vain kahdeksan osumaa PubMed-tietokannasta. Kehotietoisuus ja sen vajeet ovat puolestaan tutkimuksessa enemmän käsiteltyjä aiheita. Hakusanalla interoceptive awareness löytyy 640 osumaa ja hakusanalla interoceptive deficit löytyy 45 osumaa PubMed:istä.
Sifneos (1972) kehitti 1970-luvulla aleksitymia-termin kuvaamaan havaitsemiaan kliinisiä piirteitä, joita ilmeni psykosomaattisista häiriöistä kärsivillä potilailla, joilla oli vaikeuksia ryhtyä itsetutkiskelua vaativaan psykoanalyyttiseen psykoterapiaprosessiin. Aleksitymialla tarkoitetaan puutteellista kykyä tunnistaa ja kuvata tunteita. Muiksi tunnuspiirteiksi määriteltiin vaikeus erottaa tunteita ja kehon tuntemuksia toisistaan, mielikuvituksen ja fantasioiden puute sekä ulkoapäin ohjautuva ajattelu. (Sifneos, 1973.)
Aleksitymialla on sekä kognitiivinen että affektiivinen dimensio. Kognitiivinen dimensio tarkoittaa emootioiden kognitiivista prosessointia, joka käsittää vaikeudet tunnistaa, kuvata, arvioida ja verbalisoida tunteita sekä ulkoapäin ohjautuvan ajattelutyylin. Aleksitymian affektiivinen dimensio tarkoittaa subjektiivisen emotionaalisen kokemuksen tasoa, johon kuuluu matala emotionaalisen kiihtymisen aste vasteena tunteita herättäville tapahtumille sekä mielikuvituksen puute. (Laricchiuta ym. 2015.)
Matalan kehotietoisuuden on havaittu olevan yhteydessä aleksitymiaan. Interoseptiivinen herkkyys kyselylomakkeilla mitattuna on yhteydessä kaikkiin aleksitymian osa-alueisiin (Betka ym. 2017; Ernst ym. 2014). Interoseptiivinen tarkkuus sykkeen tunnistamistehtävässä on itsenäinen negatiivinen ennustava tekijä kaikille aleksitymian osa-alueille (Herbert, Herbert
& Pollatos, 2011). Pollatos & Herbert (2018) ehdottavatkin, että yleinen vaje kehotietoisuudessa on yksi keskeinen osa aleksitymia ilmiötä.
Aleksitymia on yhteydessä häiriintyneeseen tunteiden säätelyyn (Moriguchi & Komaki, 2013).
Tunteiden säätely rakentuu joustavista säätelyn strategioista, behavioraalisesta kontrollista, emotionaalisesta tietoisuudesta ja ahdingon sietokyvystä. Tarkemmin siihen sisältyy neljä laajaa osa-aluetta: emotionaalinen tietoisuus ja ymmärrys, emootioiden hyväksyminen sellaisinaan, kyky impulssikontrolliin ja käyttäytymisen ohjaamiseen tavoitteiden mukaisesti negatiivisesta affektista huolimatta sekä kyky käyttää tehokkaita tunteiden säätelyn strategioita mielialan kohentamiseksi. (Gratz & Roemer, 2004.)
Korkean aleksitymian on löydetty olevan yhteydessä suurempiin tunteiden säätelyn vaikeuksiin DERS-mittarilla mitattuna sekä maladaptiivisiin tunteiden säätelyn strategioihin kuten tunteiden tukahduttamiseen (Stasiewicz ym. 2012). Venta ym. (2013) löysivät, että aleksitymian ja tunteiden säätelyn välistä yhteyttä välittää välttelystrategia (experiential avoidance). Aleksitymian on löydetty olevan yhteydessä aggressiiviseen käyttäytymiseen, ja tätä yhteyttä välittää tunteiden säätelyn vaikeudet DERS-mittarilla mitattuna (Velotti ym.
2016; Edwards & Wupperman, 2017). Tehokkaiden tunteiden säätelystrategioiden puute on yhteydessä vaikeuteen tunnistaa tunteita. Aleksitymia on yhteydessä psyykkiseen oireiluun, ja tätä yhteyttä medioi DERS ala-asteikko emotionaalisen tietoisuuden puute. (DaSilva, Vasco &
Watson, 2017.) Aleksitymia on yhteydessä heikentyneeseen mielenterveyteen, ja tätä yhteyttä välittää DERS ala-asteikot emotionaalisen selkeyden puute ja vaikeus hyväksyä emotionaalisia responsseja (Pandey, Saxena & Dubey, 2011).
Aleksitymian on löydetty olevan yhteydessä depressioon ja ahdistuneisuushäiriöihin (Honkalampi ym. 2018), syömishäiriöihin (Nowakowski, McFarlene & Cassin, 2013), päihdehäiriöihin (Thorberg ym. 2009), somatoformisiin häiriöihin, fyysisiin sairauksiin kuten suolistosairauksiin, krooniseen kipuun, sekä tiettyihin sairaskäyttäytymisiin kuten sairauden kieltämiseen (Porcelli & Taylor, 2018). Myös kehotietoisuuden vajeen on löydetty olevan yhteydessä mielenterveyden häiriöihin, kuten syömishäiriöihin (Jenkinson, Taylor & Laws, 2018).
1.3. Teoreettinen viitekehys
Kehollinen kognitio on yksi tutkimuksemme viitekehyksistä. Sen mukaan ylempiin kognitiivisiin prosesseihin liittyy sensorimotoristen tilojen uudelleenaktivoinnit, jotka ilmaantuvat vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Kehon tila voi siis vaikuttaa kognitioihin ja kognitiot voivat vaikuttaa kehon tiloihin. Modaaliset simulaatiot, keholliset tilat, introspektio ja tilannekohtainen toiminta voivat olla kognitioiden ja emootioiden taustalla. Niinpä sisäiset tilat ja introspektion kautta saatu tieto ovat yhtä tärkeää affektiivisille ja kognitiivisille prosesseille kuin ulkoinen kokemus. (Barsalou, 2007.)
Teoreettinen olettamus tutkimuksemme taustalla on, että interoseptiivinen tietoisuus eli kehotietoisuus luo pohjan emotionaaliselle tietoisuudelle, koska keholliset tilat liittyvät perustavanlaatuisesti affektiivisiin tiloihin (Moriguchi & Komaki, 2013). William James esitti ensimmäisenä, että tunteet ja keholliset responssit esiintyvät yhdessä. Hänen mukaansa emootiot tuntuvat toisistaan erilaisilta, koska niiden kanssa esiintyy erilaisia kehollisia responsseja ja tuntemuksia. Keskeinen teoreettinen käsite on ydinaffekti, joka kuvaa tiloja, jotka koetaan karkeasti hyvänä tai pahana vasteena emotionaalisiin kokemuksiin, mielialaan tai mihin tahansa emotionaalisesti ladattuun tapahtumaan. (Moriguchi & Komaki, 2013.) Moriguchi & Komaki (2013) ovat esitelleet neuropsykologisen mallin emotionaalisesta tietoisuudesta sekä aleksitymian ja aleksisomian mahdollisista mekanismista (Kuvio 2). Tämä malli toimii tutkimuksemme toisena teoreettisena viitekehyksenä. Heidän mukaansa keholliset tilat luovat pohjan organismin ydinaffekteille, sillä ydinaffekti muodostetaan interoseption kautta. Mentaalinen tila (ajatus, tunne tai emootio) rakennetaan käyttäen kolmea informaatiolähdettä: ydinaffektia, muistia ja sensorista tietoa ulkoisesta maailmasta. Nämä informaation lähteet kategorisoidaan aivoissa ja tietty mentaalinen tila luodaan. (Moriguchi &
Komaki, 2013.)
Emotionaalisella tietoisuudella voidaan ajatella olevan eri tasoja. Matalimmalla tasolla tietoisuuden kohteena on ydinaffekti. Koska ydinaffekti on vahvasti yhteydessä kehon fysiologiseen tilaan, voidaan postuloida, että aleksisomiaan liittyy vaikeus emotionaalisen tietoisuuden matalammilla tasoilla. Täten aleksisomian voidaan ajatella olevan vaje tietoisuudessa ydinaffekteista. Emotionaalisen tietoisuuden ylemmät eli kognitiivisemmat tasot liittyvät kolmen eri tietolähteen kategorisointiin, integrointiin ja koetun mentaalisen tilan rakentamiseen. Niinpä aleksitymian mekanismi voisi olla vaje kognitiivisessa tietoisuudessa tai kategorisoitujen emotionaalisten tilojen metakognitiossa. (Moriguchi & Komaki, 2013.) Interoseptiivinen tietoisuus voi olla perustavanlaatuinen tekijä emotionaalisessa tietoisuudessa, ja heijastaa interoseptiivisten kehollisten signaalien integraatiota korkeamman tason kognitiivisten ja emotionaalisten prosessien kanssa (Craig, 2009). Myös Kanbara & Fukunaga (2016) esittävät, että interoseptiivinen ja emotionaalinen tietoisuus ovat yhteistoiminnallisessa suhteessa keskenään. He ehdottavat, että kehotietoisuus on perustavanlaatuisempi ja sen tehtävänä on optimoida homeostaattinen tehokkuus.
Kuvio 2. Moriguchin ja Komakin (2013) neuropsykologista mallia mukaileva esitys emotionaalisesta tietoisuudesta sekä aleksitymian ja aleksisomian mahdollisesta mekanismista
1.4. Tutkimuskysymykset ja hypoteesit
Tutkimuksemme tavoitteena on validoida Arimuran ym. (2011) japanilainen Shitsu-taikan-sho asteikko Suomeen, sekä tutkia sen faktorirakennetta ja aleksisomian yhteyttä aleksitymiaan ja tunteiden säätelyn vaikeuksien. Tutkimuskysymyksiä on kaksi kappaletta. 1. Onko aleksisomia-mittarin suomennoksen faktorirakenne samanlainen kuin alkuperäisessä, ja onko hypoteettinen malli aineistoon sopiva? 2. Miten aleksisomia, aleksitymia ja tunteiden säätelyn vaikeudet ovat yhteydessä toisiinsa?
Ensimmäisen tutkimuskysymyksen tutkimushypoteesi on seuraava: Shitsu-taikan-sho-mittari on validi mittaamaan aleksisomia ilmiötä suomalaisessa yleisväestössä. Toisen tutkimuskysymyksen hypoteesi on: korkea aleksisomia on yhteydessä korkeaan aleksitymiaan ja tunteiden säätelyn vaikeuksiin. Oletamme myös aiemman tutkimuksen ja teoreettisen viitekehyksemme perusteella, että aleksitymia välittää aleksisomian ja tunteiden säätelyn vaikeuksien välistä yhteyttä. Syynä oletuksellemme on se, että interoseptiivinen tietoisuus luo pohjan emotionaaliselle tietoisuudelle (ks. Kuvio 2) ja näin aleksisomia ja aleksitymia ovat ilmiöinä yhteydessä toisiinsa.
Aleksisomiaa kannattaa tutkia, koska se on aleksitymian tavoin yhteydessä erilaisiin häiriöihin ja sairauksiin. Mittarin kehittämisestä olisi hyötyä sekä tutkimuksessa että kliinisessä käytännössä, koska aleksisomia vaikeuttanee yksilön kykyä tunnistaa ja sanoittaa oireitaan.
Hyvän ja luotettavan mittarin avulla voitaisiin seuloa aleksisomisia samoin kuin TAS-20:lla voidaan seuloa aleksitymisiä henkilöitä.
Seuraavaksi on menetelmä osuus, jossa esitellään aineisto ja sen keruu, tutkimuksessa käytetyt mittarit ja tilastolliset analyysimenetelmät. Tämän jälkeen käsitellään tutkimuksen tulokset testeittäin. Lopuksi pohdinnassa tuodaan esiin Shitsu-taikan-sho mittarin kritiikkiä ja sen kääntämiseen liittyviä haasteita, arvioidaan tutkimustuloksia ja tutkimuksen vahvuuksia ja heikkouksia sekä eettisyyttä. Tutkielma päättyy tutkimuksen käytännön merkityksen pohdintaan ja jatkotutkimusaiheiden ehdotuksiin.
2. Menetelmät
2.1. Aineiston keruu ja aineisto
Keräämämme aineisto on kerätty osana kehotietoisuusmittarin validointitutkimusta, jonka on tutkimuksen toteuttamisella on Itä-Suomen yliopiston Tutkimuseettisen toimikunnan puolto.
Tutkimuksesta vastaa professori Kirsi Honkalampi. Tutkimukseen kerätään aineistoa 1.6.2021 saakka kyselylomakepaketilla, joka sisältää yhteensä yhdeksän mittaria: Multidimensional Assessment of Interoceptive Awareness (MAIA), Five Facet Mindfulness Questionnaire (FFMQ), Pain Catastrophizing Scale (PCS), Mindful Attention Awareness Scale (MAAS), Shitsu-taikan-sho scale (aleksisomia-mittari), Toronto Alexithymia Scale (TAS-20), Difficulties in Emotion Regulation Scale (DERS), SCOFF (syömishäiriöseula) ja Symptom Checklistin (SCL-90) osat ahdistuneisuus ja somatisaatio. Tutkimukseen vastaaminen kestää arviolta vajaa 30 minuuttia.
Aineiston keruu aloitettiin 3.10.2019, ja sitä kerättiin sekä sähköisellä e-lomakkeella että tulostetuilla kyselylomakkeilla. Aineisto kerättiin mukavuusotantana. Osallistujia rekrytoitiin jakamalla linkkiä e-lomakkeeseen sosiaalisen median alustoilla kuten Facebookissa ja Instagramissa, psykologian oppiaineen peruskurssilla ja Itä-Suomen yliopiston sähköpostilistoilla. Sähköisiä vastauksia kertyi 151 kappaletta. Aineistoa kerättiin paperisena Joensuun kaupungin pääkirjastolla 11.11. ja 12.11.2019. Paperisia vastauksia kertyi 107 kappaletta. Tavoitteenamme oli saada tutkimukseen osallistujia laajasti eri demografisista ryhmistä. Osallistujia tiedotettiin tieteellisen tutkimuksen eettisten periaatteiden mukaisesti anonymiteetin säilymisestä, aineiston käsittelystä sekä tutkimuksen tavoitteesta.
Aineisto koostuu yhteensä 285 vastaajasta (n=285), joiden ikä vaihteli 14-86 välillä keskiarvon ollessa 41 vuotta, mediaanin 32 vuotta ja keskihajonnan 20 vuotta (Taulukko 1). Osallistujista naisia oli 181 (64%), miehiä 93 (33%) ja muu-vaihtoehdon ilmoittaneita 5 (2%). Kuusi vastaajaa (2%) ei ilmoittanut sukupuolta. Viimeisen kuuden kuukauden aikana terveyspalveluita ilmoitti käyttäneensä 231 (81%) vastaajaa. Osallistujista 123 (43%) ilmoitti somaattisesta sairaudesta ja 66 (23%) psykiatrisesta sairaudesta. Yleisväestöstä yhdellä viidestä on jokin psykiatrinen häiriö (Huttunen, 2017), joten tältä osin aineistomme kuvaa suhteellisen hyvin suomalaista yleisväestöä. Aleksitymian esiintyvyys on 8-10% suurissa suomalaisissa yleisväestö-otoksissa (Mattila, 2009). Tämän tutkimuksen otoksessa aleksityymisiä oli noin 10% (n=28), joten se vastaa hyvin yleisväestöä. Mahdollisesti aleksitymisia oli 19% (n=53) ja ei-aleksitymisia 68% (n=195). Aineistossa naiset, korkeasti
koulutetut ja opiskelijat olivat yliedustettuina. Miehet ja matalasti koulutetut olivat aliedustettuina aineistossa. Taustamuuttujat ja niiden erot sukupuolittain ovat esitetty
Taulukossa 2.
Taulukko 1. Ikäjakauma
Taulukko 2. Taustamuuttujat sukupuolen mukaan ryhmiteltynä
*Sisältää miehet, naiset sekä muu-vaihtoehdon valinneet
2.2. Käytetyt mittarit
Shitsu-taikan-sho mittari (Taulukko 3 ja Liite 1) on uusi menetelmä aleksisomian tutkimiseen.
Rakennevaliditeetin turvaamiseksi vertailuun valittiin TAS-20 mittari (Liite 2), joka mittaa läheistä teoreettista konstruktiota – aleksitymiaa. Valinta on perusteltua, koska Arimura ym.
(2011) löysivät korrelaatioita TAS-20 ja aleksisomia-mittarin välillä. Vertailuun valittiin rakennevaliditeetin vuoksi myös DERS-mittari (Liite 3), joka pitää sisällään ala-asteikot emotionaalisen selkeyden ja tietoisuuden puute, mitkä ovat läheisiä teoreettisia konstruktiota aleksitymian kanssa (Hallion ym. 2018). Aleksitymian ja tunteiden säätelyn vaikeuksien välisiä yhteyksiä on tutkittu TAS-20- ja DERS-mittareilla myös aiemmissa tutkimuksissa (ks. 1.2.
Aleksisomia, aleksitymia ja tunteiden säätely). TAS-20 ja DERS ovat molemmat sekä valideja että luotettavia mittareita (Sekely, Bagby & Porcelli 2018; Hallion ym. 2018).
TAS-20 (Toronto Alexithymia Scale) on itsearviointiin perustuva mittari, jossa aleksitymian kognitiivista dimensiota mitataan kolmella faktorilla: vaikeus tunnistaa tunteita (Difficulty Identifying Feelings, DIF), vaikeus kuvata tunteita (Difficulty Describing Feelings, DDF) ja ulkoapäin ohjautuva ajattelu (Externally-Oriented Thinking, EOT) (Bagby, Taylor, & Parker, 1994). 20 väittämän sopivuutta arvioidaan viisiportaisella Likertin asteikolla (1= Ei pidä lainkaan paikkansa, 5= Pitää täysin paikkansa). Raja-arvo, jonka perusteella henkilö voidaan luokitella aleksitymiseksi, on ≥ 61 pistettä (Taylor, 2000).
DERS-36 versio (Difficulties in Emotion Regulation Scale) on itsearviointiin perustuva mittari, jossa väittämien sopivuutta arvioidaan viisiportaisella Likertin asteikolla (1= Melkein ei koskaan, 5 = Lähes aina). Mittarin kuuden faktorin ratkaisussa tunteiden säätelyn vaikeus koostuu dimensioista: emotionaalisen tietoisuuden puute (Lack of Emotional Awareness, A), emotionaalisen selkeyden puute (Lack of Emotional Clarity, C), impulssikontrollin vaikeus (Impulse Control Difficulties, I), vaikeus ryhtyä tavoite-orientoituneisiin kognitioihin ja käyttäytymiseen emotionaalisessa ahdingossa (Difficulty in Goal-Behaviour, G), vaikeus hyväksyä emotionaalisia responsseja (Nonacceptance of Emotional Responses, N) sekä tehokkaiden tunteiden säätelystrategioiden puute (Limited Access to Regulation Strategies, S).
Korkeampi pistemäärä indikoi laajempaa vaikeutta tunteiden säätelyssä. (Hallion ym. 2018.)
Taulukko 3. Aleksisomia-mittarin väittämät Arimura ym. (2011) jaottelun mukaan
2.3. Tilastollinen analyysi
Aineiston tilastollinen analyysi suoritettiin käyttämällä tilastokäsittelyohjelmia IBM SPSS-25 ja SPSS AMOS. SPSS-ohjelman käytössä hyödynsimme Paillantin (2007) menetelmäopasta.
AMOS-ohjelman käytössä puolestaan hyödynsimme Byrnen (2010) menetelmäopasta.
Aineiston analysointi aloitettiin tarkastelemalla katoa. Yhteensä 16 osallistujaa (6%) jätti vastaamatta yhteen tai useampaan väittämään aleksisomia-mittarissa. Jokaisella mittarin muuttujalla oli vähintään neljä puuttuvaa arvoa. Puuttuvien arvojen määrät eivät poikenneet merkittävästi toisistaan. Ne vaihtelivat otoksessa 1.4 – 2.8% välillä. Katoa ei pystytty selittämään taustamuuttujilla, koska yhdenkään muuttujan puuttuvat arvot eivät olleet yli 5%
vastauksista. Täten t-testiä ei voitu suorittaa, minkä vuoksi emme voi tilastollisesti todeta sitä, johtuuko kato sattumasta vai ei.
Katoa DERS-vastauksissa oli enemmän, 30 osallistujan (11%) jättäessä vastaamatta yhteen tai useampaan väittämään. Jokaisella muuttujalla oli vähintään kahdeksan puuttuvaa arvoa. Katoa ei tässäkään tapauksessa analysoitu, koska puuttuvat arvot eivät ylittäneet 5% osuutta
vastauksista yhdelläkään muuttujista. Muuttujien puuttuvien arvojen määrät eivät myöskään poikenneet merkittävästi toisistaan, vaan vaihtelivat 2.8 – 4.9% välillä.
Yhteen tai useampaan TAS-20-mittarin väittämään jätti vastaamatta 25 osallistujaa (9%).
Jokaisella muuttujalla oli vähintään kahdeksan puuttuvaa arvoa. Puuttuvien arvojen määrät vaihtelivat 2.8% – 3.9% välillä, joten ne eivät poikenneet toisistaan huomattavasti. Katoa ei tässäkään tapauksessa voitu analysoida. Vaikka otoksen katoa ei kyetty käytettyjen mittareiden puuttuvien arvojen tutkimisessa tilastollisesti analysoimaan, kato vaikuttaa pienten ja tasaisten osuuksien valossa sattumanvaraiselta.
On perusteltua korvata puuttuvat arvot mittarissa vastaajan omalla keskiarvolla, kuin poistaa osa aineistosta analyysistä. Keskiarvokorvaus on perinteinen käytäntö puutuvien arvojen käsittelyssä. (Schafer & Graham, 2002.) Aleksisomia-, TAS-20- ja DERS-mittareiden vastauksien puuttuvat arvot korvattiin tilastollisia analyysejä varten vastaajan omalla keskiarvolla silloin, kun vastaaja oli vastannut yli 50% mittarin kysymyksistä. Jos osallistuja vastasi ainoastaan alle puoleen mittarin kysymyksistä, tämän vastaukset jätettiin pois tilastollisista analyyseistä.
Aleksisomia-mittarissa 13 vastaajan puuttuvat arvot korvattiin ja neljän vastaajan vastaukset jätettiin pois analyyseistä yllä mainitun säännön mukaisesti. TAS-20 mittarissa 16 vastaajan puuttuvat arvot korvattiin ja yhdeksän vastaajaa jätettiin pois. DERS-mittarissa 19 vastaajan puuttuvat arvot korvattiin ja 11 vastaajaa jätettiin pois.
Aineiston jakauman normaalisuutta tutkittiin Kolmogorov-Smirnovin testillä. Aineisto ei ole normaalisti jakautunut. Eksploratiivista faktorianalyysiä (EFA) käytettiin aleksisomia-mittarin muuttujien faktorirakenteen tutkimiseen. Eksploratiivinen faktorianalyysi valittiin pääkomponenttianalyysin sijaan, sillä EFA soveltuu paremmin latenttien muuttujien identifioimiseen mitattujen muuttujien varianssin taustalla (Fabrigar & Wegener, 2012).
Yksittäisten muuttujien selitysasteiden suurutta tutkittiin kommunaliteettejä tarkastelemalla.
Korrelaatiomatriisin sopivuutta tutkittiin KMO- ja Bartletin sfäärisyysteesteillä.
Konfirmatorista faktorianalyysiä (CFA) käytettiin testaamaan alkuperäisen aleksisomia- mittarin hypoteettisen faktorirakenteen sopivuutta aineistoomme sekä eksploratiivisessä faktorianalyysissä identifioimamme faktorirakenteen sopivuusindeksejä. Konfirmatorinen faktorianalyysi valittiin, koska sitä käytetään teorian toimivuuden tutkimiseen aineistossa (Osborne, 2008). Tarkastelimme sopivuusindekseistä erityisesti seuraavia: absolute/predictive
fit Chi-square (X2), comparative fit index (CFI), standardized root mean square (SRMR) ja root mean square error of approximation (RMSEA).
Mittareiden, ala-asteikkojen ja faktorien reliabiliteetteja arvioitiin Cronbachin α-kertoimella.
Yhteyksiä tutkittiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimen avulla. Korrelaatioiden tulkinnassa käytimme raja-arvoja: 0 ei yhteyttä, ±0.1-0.3 heikko, ±0.4-0.6 keskinkertainen,
±0.7-0.9 voimakas ja ±1 täydellinen lineaarinen yhteys (Dancey & Reidy, 2007).
Aleksitymisten, mahdollisesti aleksitymisten ja ei-aleksitymisten välisiä eroja aleksisomia- ja DERS-kokonaispisteissä tutkittiin Kruskall Wallisin-testillä. Aleksisomia-, TAS-20- ja DERS- mittareiden välistä yhteyttä tutkittiin lineaarisella regressioanalyysillä. Mediaatioanalyysillä tutkittiin välittäviä vaikutuksia eli mediaatioita yhteyksien välillä.
3. Tulokset
3.1. Eksploratiivinen faktorianalyysi
Alkuperäiselle aleksisomia-mittarille suoritettu faktorianalyysi vinokulmaisella oblimin rotaatiolla tuotti kolme faktoria, jotka yhdessä selittivät 37% muuttujien vaihtelusta. KMO- otossopivuusindeksi (.85) ja Bartletin sfäärisyystesti (p<.00) osoittivat muuttujien korrelaatiomatriisin sopivaksi analyysiin. Ensimmäinen faktori sisälsi väittämät 1, 3, 5, 6, 7, 13, 17, 20 ja 22, ja sen ominaisarvo on 5, selitysosuus 25% kokonaisvaihtelusta. Toinen faktori sisälsi väittämät 2, 9 ja 16, ja sen ominaisarvo on 1,4, selitysosuus 7% kokonaisvaihtelusta.
Kolmas faktori sisälsi väittämät 8, 10, 12, 14, 15, 18, 19 ja 23 ja sen ominaisarvo on 1, selitysosuus 5% kokonaisvaihtelusta (Taulukko 4).
Väittämät 4, 11 ja 21 karsittiin faktoriratkaisusta erittäin pienten kommunaliteettien vuoksi.
Kommunaliteettien raja-arvoista ei ole yksimielisyyttä, ainoastaan useita ehdotuksia (Osborne, 2008). Käytimme itse raja-arvona .20 väittämien karsimiseen faktoriratkaisusta. Saatu eksploratiivinen faktoriratkaisu poikkeaa Arimura ym. (2011) faktorirakenteesta (vrt.
Taulukko 3 ja 4). ”Ihmiset sanovat, että ...” ja ”... vaikka ihmiset sanovat niin” väittämät (1, 5, 10, 14, 18) eivät latautuneet samalle faktorille kuten Arimuran mallissa, vaan jakaantuivat faktorin 1 ja 3 välillä. Väittämät 8 ja 23 latautuivat faktorille 3 Arimuran mallista poiketen.
Muuttujista 15 kappaletta latautuivat Arimuran faktoriratkaisua mukaillen. Taulukko 4 esittää muuttujien latautumisen kolmen faktorin malliin. Ensimmäinen faktori kuvaa ylisopeutumisen dimensiota, toinen faktori terveyskäyttäytymisen puutetta kehollisten tuntemusten pohjalta ja
kolmas faktori vaikeutta tunnistaa kehollisia tuntemuksia. Väittämien loppuun on liitetty faktorin lyhenne, johon se on Arimuran ym. faktorirakenteessa latautunut.
Taulukko 4. Aleksisomia-mittarin muuttujien faktorilatautuminen aineistossa
3.2. Konfirmatorinen faktorianalyysi
Arimuran hypoteettisen mallin sekä eksploratiivisessa faktorianalyysissä tunnistamamme mallin pitävyyttä otoksessa testattiin konfirmatorisella faktorianalyysillä. Konfirmatoristen faktorianalyysien tulokset ovat koottu taulukkoon 5. Raja-arvot hyväksyttävään mallin sopivuuteen ovat: X2 df ≤ 2 tai 3 kun p>.05; CFI ≥ .95; SRMR ≤ .08; RMSEA <.06-.08.
(Schreiber ym. 2006.) Kirjallisuudessa on tapana ilmoittaa X2, vaikka käytännössä on epärealistista, että khiin neliön approksimoisi vapausasteita. Tämän vuoksi mallin sopivuuden arvioimiseksi on kehitetty muita indikaattoreita, kuten esimerkiksi CFI, SRMR ja RMSEA.
(Byrne, 2010.)
Taulukossa 5 on kuvattu eri hypoteettisten mallien sopivuusindeksit otokseen. Arimura (unnested) sisältää alkuperäisen faktorirakenteen kaikilla muuttujilla, kun Arimura (nested)
OA= Over-adaptation, LHM= Lack of Health Management, DIB= Difficulty Identifying Bodily Feelings
mallissa muuttujia on karsittu (muuttujat 4, 8, 11, 19, 21) pienten kommunaliteettien ja latausten perusteella. 3F-A (unnested) on eksploratiivisessa faktorianalyysissä tunnistamamme faktoriratkaisu. 3F-A (nested) on edellisen mukainen, mutta muuttuja 8 on karsittu siitä. 3F-B (nested) on edellisen mukainen malli, mutta lisäksi kaikki ”Ihmiset sanovat, että ...” ja ”...
vaikka ihmiset sanovat niin” muuttujat (1, 5, 10, 14, 18) karsittiin. Karsinta tehtiin, koska kyseenalaistamme näiden muuttujien sopivuuden ilmiöön suomalaisessa kontekstissa (ks. 4.1.
Mittarin kritiikki). Mikään näistä malleista ei täytä mallin sopivuusindeksejä ja täten pidä populaatiossa paikkansa, minkä vuoksi H0 hylätään näiden mallien kohdalla.
Taulukko 5. Faktorimallien sopivuusindeksit
2F (nested) on malli, joka täyttää hyväksyttävän mallin sopivuuskriteerit. Mallista poistettiin LHM faktori kokonaisuudessaan, koska kyseenalaistamme sen roolin aleksisomian mittaamisessa ja ilmiössä ylipäätään (ks. 4.2. Shitsu-taikan-sho-mittarin arviointi). LHM ei myöskään ollut luotettava ala-asteikko mittarissa (kts. 3.3. Reliabiliteetit). 2F-malli on esitetty latauksineen tarkemmin kuviossa 3. Tulosten vertailtavuuden vuoksi seuraavat tulokset esitetään sekä alkuperäisellä Shitsu-taikan-sho mittarilla (Taulukko 3, Liite 1) mitattuna että konfirmatorisessa faktorianalyysissä aineistoon parhaiten sopivalla 2F-mallilla mitattuna.
Kuvio 3. Aineistoon parhaiten sopiva 2F-malli aleksisomialle 3.3. Reliabiliteetit
Aleksisomia-mittarin Cronbachin alfa (α) on .84, mikä viittaa mittarin hyvään luotettavuuteen.
Mittarin ala-asteikoista vaikeus tunnistaa kehollisia tuntemuksia (DIB) ja ylisopeutuminen (OA) olivat luotettavia α-arvoilla .76 ja .80. Terveyskäyttäytymisen puute kehollisten tuntemusten pohjalta (LHM) ei ole luotettava ala-asteikko (α=.58).
Myös 2F-malli on hyvin luotettava α-arvolla .82. Mallin ala-asteikko F1, joka kuva vastaa ylisopeutumista, on luotettava α-arvolla .88. Ala-asteikko F2, joka kuvaa vaikeutta tunnistaa kehollisia tuntemuksia, oli puolestaan luotettavuudeltaan hieman kyseenalainen α-arvolla .61.
Verokkimittareiden TAS-20 ja DERS α-arvot ovat .84 ja .93.
3.4. Korrelaatiokertoimet
Aleksisomia-mittarin ala-asteikot korreloivat keskenään. Vaikeus tunnistaa kehollisia tuntemuksia (DIB) ja ylisopeutuminen (OA) olivat melko voimakkaasti yhteydessä toisiinsa (rho=.641, p<.01). Terveyskäyttäytymisen puute (LHM) oli heikosti yhteydessä korkeampaan vaikeuteen tunnistaa kehollisia tuntemuksia (rho=.317, p<.01) ja korkeampaan ylisopeutumiseen (rho=.281, p<.01). 2F-mallin F1-ala-asteikko oli keskinkertaisesti yhteydessä F2-ala-asteikkoon (rho=.412, p<.01).
Aleksitymia oli keskinkertaisesti yhteydessä korkeampaan aleksisomiaan (rho=.435, p<.01) ja tunteiden säätelyn vaikeuksiin (rho=.533, p<.01) sekä heikosti 2F-malliin (rho=.381, p<.01).
Tunteiden säätelyn vaikeudet ovat keskinkertaisesti yhteydessä korkeampaan aleksisomiaan (rho=.485, p<.01) ja 2F-mallin summamuuttujaan (rho=.445, p<.01).
Vaikeus tunnistaa kehollisia tuntemuksia (DIB) oli heikosti yhteydessä korkeampaan vaikeuteen kuvata tunteita (rho=.333, p<.01), vaikeuteen tunnistaa tunteita (rho=.400, p<.01), ja ulkoapäin ohjautuvaan ajatteluun (rho=.151, p<.05). Se oli heikosti yhteydessä myös jokaiseen DERS-ala-asteikkoon (kts. Taulukko 6).
Ylisopeutuminen (OA) oli heikosti yhteydessä korkeampaan vaikeuteen kuvata tunteita (rho=.271, p<.01) ja vaikeuteen tunnistaa tunteita (rho=.334, p<.01). Se oli myös heikosti yhteydessä DERS-ala-asteikkoihin (Taulukko 6). Terveyskäyttäytymisen puute (LHM) oli heikosti yhteydessä korkeaampaan vaikeuteen kuvata (rho=.317, p<.01) ja keskinkertaisesti korkeampaan vaikeuteen tunnistaa tunteita (rho=.447, p<.01). Se oli keskinkertaisesti yhteydessä korkeampaan emotionaalisen selkeyden puutteeseen (C), vaikeuteen ryhtyä tavoite- orientoituneisiin kognitioihin (G), impulssikontrollin vaikeuteen (I) sekä tehokkaiden tunteiden säätelystrategioiden puutteeseen (S). Se oli heikosti yhteydessä korkeampaan vaikeuteen hyväksyä emotionaalisia responsseja (N).
Ylisopeutuminen (F1) oli heikosti yhteydessä korkeampaan vaikeuteen kuvailla (rho=.278, p<.01) ja tunnistaa tunteita (rho=.327, p<01). Se oli heikosti yhteydessä kaikkiin DERS-ala- asteikkoihin (kts. Taulukko 7). Vaikeus tunnistaa kehollisia tuntemuksia (F2) oli heikosti yhteydessä korkeampaan vaikeuteen kuvata tunteita (rho=.361, p<.01) ja ulkoapäin ohjautuvaan ajatteluun (rho=.279, p<.01) sekä keskinkertaisesti korkeampaan vaikeuteen tunnistaa tunteita (rho=.457, p<0.1). Se oli heikosti yhteydessä jokaiseen DERS-ala-asteikkoon paitsi vaikeuteen ryhtyä tavoite-orientoituneisiin kognitioihin (G).
Vaikeus kuvata tunteita (DDF) on keskinkertaisesti yhteydessä korkeampaan emotionaalisen selkeyden puutteeseen (rho=.555, p<.01) ja heikosti yhteydessä muihin DERS-ala-asteikoihin (kts. Taulukko 8). Vaikeus tunnistaa tunteita (DIF) on melko voimakkaasti yhteydessä korkeampaan emotionaalisen selkeyden puutteeseen (rho=721, p<.01) ja tehokkaiden tunteiden säätelyn strategioiden puutteeseen (rho=.599, p<.01). Se oli keskinkertaisesti yhteydessä korkeampaan impulssikontrollin vaikeuksiin (rho=459, p<.01), vaikeuteen hyväksyä emotionaalisia responsseja (rho=.450, p<.01) ja vaikeuteen ryhtyä tavoite- orientoituneisiin kognitioihin (rho=407, p<.01).
Ulkoapäin ohjautuva ajattelu (EOT) oli yhteydessä keskinkertaisesti korkeampaan emotionaalisen tietoisuuden puutteeseen (rho=.538, p<.01) ja heikosti korkeampaan emotionaalisen selkeyden puutteeseen (rho=.201, p<.01). Se oli heikosti yhteydessä alhaisempaan vaikeuteen ryhtyä tavoite-orientoituneisiin kognitioihin (rho= -.169, p<.01).
TAS-20- ja DERS-ala-asteikkojen sisäset ja keskinäiset korrelaatiot ovat koottu taulukkoon 8.
Taulukko 6. Shitsu-taikan-sho ala- asteikkojen korrelaatiot TAS-20- ja DERS- ala-asteikkoihin
Taulukko 7. 2F-mallin ala-asteikkojen korrelaatiot TAS-20- ja DERS- ala- asteikkoihin
Taulukko 8. TAS-20- ja DERS-ala-asteikkojen väliset korrelaatiot
3.5. Kruskall-Wallisin testi
Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään TAS-20 kokonaispisteiden perusteella: aleksitymiset (≥61 pistettä), mahdollisesti aleksitymiset (52-60 pistettä) ja ei-aleksitymiset (≤51 pistettä).
Aleksitymiset saivat keskimäärin korkeammat aleksisomia kokonaispisteet kuin ei- aleksitymiset ja mahdollisesti aleksitymiset (H(2)=46,455, p<.00, efektikoko η2= .17).
Aleksitymisillä oli keskimäärin enemmän tunteiden säätelyn vaikeuksia DERS-mittarilla mitattuna kuin ei-aleksitymisillä ja mahdollisesti aleksitymisillä (H(2)=72,026, p>.00, efektikoko η2= .26). Keskimmäiset järjestysluvut löytyvät taulukosta 9.
Taulukko 9. Keskimmäiset järjestysluvut Kruskall-Wallisin testissä osa 1
Sama tulos todettiin 2F-mallin kokonaispisteillä. Aleksitymiset saivat korkeammat pisteet kuin ei-aleksitymiset ja mahdollisesti aleksitymiset (H(2)=41,747,p<.00, efektikoko η2= 0.143).
Keskimmäiset järjestysluvut löytyvät taulukosta 10.
Taulukko 10. Keskimmäiset järjestysluvut Kruskall-Wallisin testissä osa 2
3.6. Lineaarinen regressiomalli
Lineaarinen regressiomalli, jossa selitettiin tunteiden säätelyn vaikeuksien kokonaispisteitä aleksisomian ja aleksitymian kokonaispisteillä, oli tilastollisesti merkitsevä. (F2, 269 = 87,806, p < .00, Ra2 = .39). Selittävien muuttujien vakiotermi (Constant), b, betat, p- ja t-arvot, 95%
luottamusvälit, osakorrelaatiot (part) ja kollineaarisuustilastot ovat kuvattu taulukossa 11.
Mallin Ra2 selitysosuus on 39%.
Taulukko 11. Lineaarisen regressiomallin tunnusluvut osa 1
Sama tulos todettiin korvaamalla aleksisomian kokonaispisteet 2F-mallin kokonaispisteillä.
Tilastollisesti merkitsevässä lineaarisessa regressiomallissa selitettiin tunteiden säätelyn vaikeuksien kokonaispisteitä TAS-20- ja 2F-kokonaispisteillä (F2, 269 = 82,858, p < .00, Ra2 = .38) Mallin Ra2 selitysosuus on 38%. Selittävien muuttujien vakiotermi (Constant), b, betat, p-
ja t-arvot, 95% luottamusvälit, osakorrelaatiot (part) ja kollineaarisuustilastot ovat kuvattu taulukossa 12.
Taulukko 12. Lineaarisen regressiomallin tunnusluvut osa 2
3.7. Mediaatioanalyysi
Mediaatioanalyysissä (5000 otoksen bootstrap-menetelmä, 95% luottamusväli) aleksitymia välitti aleksisomian ja tunteiden säätelyn vaikeuksien välistä yhteyttä (β = .196, LV= .24-.48).
Sama tulos todettiin myös 2F-mallilla. Mediaatioanalyysissä (5000 otoksen bootstrap- menetelmä, 95% luottamusväli) aleksitymia välitti aleksisomian (2F-mallilla mitattuna) ja tunteiden säätelyn vaikeuksien välistä yhteyttä (β = .188, LV= .36-.75).
4. Pohdinta
4.1. Tulosten arviointi
Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida Shitsu-taikan-sho-mittarin psykometrisia ominaisuuksia, erityisesti faktorirakennetta, sekä sen sopivuutta Suomeen. Lisäksi tavoitteena oli tutkia aleksisomian yhteyttä aleksitymiaan ja tunteiden säätelyn vaikeuksiin. Ensimmäinen tutkimuskysymys oli: onko mittarin suomennoksen faktorirakenne yhteneväinen alkuperäisen kanssa ja onko malli aineistoon sopiva? Hypoteesi oli, että Shitsu-taikan-sho mittari on validi suomalaisessa yleisväestössä ja sen rakenne on yhteneväinen alkuperäisen kanssa. Toinen tutkimuskysymys oli: miten aleksisomia, aleksitymia ja tunteiden säätelyn vaikeudet ovat yhteydessä toisiinsa? Hypoteesi oli, että korkea aleksisomia on yhteydessä korkeaan aleksitymiaan ja tunteiden säätelyn vaikeuksiin aleksitymian välittäessä yhteyksiä.
Ensimmäisen tutkimuskysymyksen hypoteesi ei toteutunut. Shitsu-taikan-sho-mittari ei ollut sopiva suomalaiseen yleisväestöön. Tämän syyksi arvioimme kulttuuriset tekijät sekä mittarin kääntämisen vaikeudet (ks. alaluvut 4.2. ja 4.3.). Onnistuimme kuitenkin konfirmatorisessa faktorianalyysissä tunnistamaan suomalaiseen aineistoon sopivan 2F-mallin, joka
mielestämme tavoittaa paremmin aleksisomia-ilmiön ydintä kuin alkuperäinen Shitsu-taikan- sho-mittari. 2F-malli rakentuu kahdesta faktorista kolmen sijaan ja sisältää vain 11 väittämää alkuperäisestä mittarista. Konfirmatorisessa faktorianalyysissä vaarana on, että hyvien sopivuusindeksien ja mallisopivuuden tavoittelu johtaa ylenpalttiseen muuttujien karsimiseen.
Jos mallia lähtee muuttamaan, se tulisi vakuuttavasti ja teoreettisesti perustella. (Schreiber ym.
2006.) Kohtasimme myös tämän vaaran, mutta koemme karsintamme oikeutetuksi kulttuuriset tekijät huomioon ottaen. Vertailtavuuden vuoksi käytimme aleksisomian, aleksitymian ja tunteiden säätelyn vaikeuksien yhteyksien tutkimisessa sekä alkuperäistä Shitsu-taikan-sho- mittaria että aineistoon parhaiten sopivaa 2F-mittaria.
Toisen tutkimuksen hypoteesi toteutui. Havaitsimme korkeiden aleksisomia kokonaispisteisteiden olevan yhteydessä korkeisiin aleksitymia ja tunteiden säätelyn vaikeuksien kokonaispisteisiin. Aleksitymiset osallistujat saivat korkeammat pisteet sekä aleksisomiassa että tunteiden säätelyn vaikeuksissa kuin mahdollisesti aleksitymiset ja ei- aleksitymiset. Korkeammat aleksisomia- ja aleksitymia-pisteet ennustivat tunteiden säätelyn vaikeuksia. Aleksitymia toimii välittävänä tekijänä aleksisomian ja tunteiden säätelyn vaikeuksien yhteyden välillä. Nämä ovat tutkimuksemme ydintulokset.
Tulokset tukevat aiempaa tutkimusta siitä, että kehotietoisuuden vaje (tutkimuksessamme aleksisomia) on yhteydessä ja osana aleksitymia-ilmiötä (esim. Pollatos & Herbert, 2018).
Tulokset tukevat myös Moriguchin & Komakin (2013) mallia siitä, että interoseptiivinen tietoisus luo pohjan emotionaaliselle tietoisuudelle, jolloin aleksisomia ja aleksitymia ovat toisiinsa liittyviä ilmiöitä. Tulokset tukevat myös aiempaa tutkimusta siitä, että aleksitymia on yhteydessä häiriintyneeseen tunteiden säätelyyn (esim. Stasiewicz ym. 2012; Venta ym. 2013).
Tutkimuksessa havaittiin esimerkiksi tunteiden säätelystrategioiden puutteen olevan yhteydessä vaikeuteen tunnistaa tunteita, jonka DaSilva, Vasco & Watson (2017) myös havaitsivat omassa tutkimuksessaan.
4.2. Shitsu-taikan-sho-mittarin arviointi
Japanilainen Shitsu-taikan-sho-mittari sisältää väittämiä, jotka painottuvat toisten ihmisten havaintoihin yksilöstä. Japanilaisessa kollektiivisessa kulttuurissa suhtaudutaan todennäköisesti hyvin eri tavalla muiden ihmisten huomioihin omasta fyysisestä tilasta tai olemuksesta kuin länsimaisessa individualistisessa kulttuurissa eli Suomen kontekstissa.
Niinpä ehdotamme, että muuttujat 1, 5, 10, 14 ja 18, jotka sisältävät väittämiä ”Ihmiset sanovat että ... vaikka minusta ei itse tunnu siltä” toimivat eri tavalla japanilaisessa kuin suomalaisessa
versiossa mittarista. Suomalaisessa kulttuurissa ihmiset eivät herkästi kommentoi toisten fyysistä olemusta, koska se saatetaan mieltää epäkohteliaana käyttäytymisenä. Ehdotamme siten, että suomalaisessa kulttuurissa aleksisomia-ilmiön kannalta keskeistä ei ole toisten ihmisten huomautukset yksilön fyysisestä tilasta, jotka poikkeavat yksilön omasta kokemuksesta. Karsimme tämän vuoksi muuttujat 1, 5, 10, 14 ja 18 konfirmatorisessa faktorianalyysissä. Tämä karsinta perustui kulttuuristen tekijöihin.
Seuraava kritiikki kohdistuu alkuperäisen Shitsu-taikan-sho-mittarin faktoriin terveyskäyttäytymisen puute kehollisten tuntemusten pohjalta (LHM). Useat dimension muuttujista tavoittavat enemminkin (epä)terveelliseksi miellettyä elämäntyyliä kuin aleksisomiaa. Ikemin & Ikemin (1986) mukaan aleksisomia-ilmiöön sisältyisi nimenomaan epäterveellinen elämäntyyli, mutta hahmotamme sen enemmän aleksisomian seurauksena kuin syynä tai taustatekijänä. Lisäksi muuttujiin liittyy sosiaalisen suotavuuden ongelma. Vaikka yksilö ei kuntoilisi kohtuudella, tällä on länsimaisten normien asettema sosiaalinen velvollisuus ilmoittaa yrittävänsä kuntoilla. Koska käännöksessä väittämä 16 on muotoiltu nimenomaan ”Yritän” muotoon, se jättää tilaa tulkinalliselle epäselvyydelle ja ikään kuin olettaa yksilön pyrkivän terveellisiksi miellettyihin elämäntapoihin.
Syömishäiriöiden on havaittu olevan yhteydessä kehotietoisuuden vajeisiin (Jenkinson, Taylor
& Laws, 2018). Kritisoimme tästä syystä Shitsu-taikan-sho-mittarin muuttujia 2R (”Olen tarkka fyysisestä voinnistani”), 9R (”Olen tarkka ruokavaliostani”) ja 16R (”Yritän kuntoilla kohtuudella”). Jos mittari sisältää tällaisia väittämiä, se todennäköisesti ei soveltuisi hyvin kliiniseen käyttöön aleksisomian tunnistamisessa esimerkiksi syömishäiriöistä kärsivillä.
LHM:n muuttujat 4R, 11R ja 21R saivat hyvin pienet kommunaliteetit, että rajasimme ne faktorianalyyseissä pois. Lisäksi väittämä 4R (”Yritän tehdä jotain vaihtelun vuoksi.”) on suomennoksessa monitulkintainen ja epäselvä. Väittämä 11R (”Tunnen itseni rentoutuneeksi, kun olen kylvyssä.”) on kulttuurisidonnainen Japaniin. Rentoutumisen tavoissa on kulttuurien välisiä eroa. Ehdotamme siis, että saunomista käytettäisiin kylpemisen sijaan suomalaisessa käännöksessä.
Ehdotamme LHM-faktorin parhaiten aleksisomiaa tavoittaviksi muuttujiksi väittämät 8R (”Tunnen että fyysinen vointini on huono ennenkuin sairastun.”) ja 23 (”En tiedä, kuinka huolehtia fyysisestä voinnistani.”). Mielestämme nämä väittämät tavoittavat hyvin aleksisomian ydintä eli vaikeutta tunnistaa kehon tuntemuksia. Pyrimme faktorianalyysissä säilyttämään 8R:n, mutta lopulta päädyimme karsimaan sen pienen kommunaliteetin ja
latauksen vuoksi. Väittämä 23 oli Shitsu-taikan-sho-mittarin LHM-faktorista ainoa muuttuja, joka sisältyy ehdottamaamme aleksisomia ilmiön ydintä kuvaavaan 2F-malliin.
4.3. Shitsu-taikan-sho-mittarin kääntämisen ongelma
Kun mittari käännetään sekä kielestä että kulttuurista toiseen, haastavassa prosessissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että käännetyt muuttujat vastaisivat merkityksiltään mahdollisimman paljon alkuperäisiä muuttujia. Käännös tulisi suorittaa suoraan alkuperäisestä kielestä kohdekieleen ja sitten takaisin kohdekielestä alkuperäiseen. Tällä tavalla pystytään tarkastelemaan juurikin sitä, että ovatko merkitykset muuttuneet tai mahdollisesti jopa kadonneet käännösprosessin aikana. (Su & Parham, 2002.)
Shitsu-taikan-sho-mittarin käännösprosessi ei täysin noudattanut kyselytutkimuslomakkeen kääntämisen periaatteita siltä osin, että käännös tapahtui kolmannen kielen (englannin) kautta.
Lisäksi takaisinkäännös jäi suorittamatta. Mittarin alkuperäiskielestä kääntämisessä olisi syytä harkita koulutettujen ammattikääntäjien tai -tulkkien palkkaamista. Shitsu-taikan-sho-mittarin kulttuurisessa kääntämisessä kohdattiin siten haasteita.
4.4. Tutkimuksen arviointi
Tutkimusprosessia ohjaa vahvasti hyvän tieteellisen käytännön eettiset periaatteet.
Tutkimuksella on Itä-Suomen yliopiston eettisen toimikunnan puolto. Osallistujilta hankitaan suostumukset sekä heitä tiedotetaan tutkimuksen tarkoituksesta ja oikeuksistaan tutkimuksen osallistujina kuten oikeudesta perääntyä tutkimuksesta. Tutkimuksesta aiheutuva haitta osallistujille on minimoitu. Ainoa havaitsemamme mahdollinen haitta osallistujille on kyselylomakkeen pitkäksi koettu vastaamisaika sekä joidenkin kysymyksien kokeminen henkilökohtaisina. Tutkijoina olimme varautuneita tarvittaessa keskustelemaan osallistujien kanssa kyselylomakkeseen vastaamisesta heränneistä ajatuksista ja tunteista. Myös sähköiseen kyselylomakkeeseen vastanneilla oli mahdollisuus tarvittaessa ottaa yhteyttä tutkimuksesta vastaavaan professoriin Kirsi Honkalampeen. Lisäksi kiinnitimme huomiota erityistä tukea tarvitsevien ihmisten mahdollisuuksiin osallistua tutkimukseen.
Aineiston keruu-, tallennus- ja säilytysvaiheissa vastaajien anonymiteetti turvataan. Paperiset vastaukset palautetaan anonyymisti suljetuissa kuorissa, niin että henkilön tunnistaminen on mahdotonta. Kaikkia vastauksia säilytetään kahden lukon takana kymmenen vuotta.
Henkilötietoja käsitellään voimassa olevan tietosuojalainsäädännön (EU:n yleinen tietosuoja- asetus, 679/2016, ja voimassa oleva kansallinen lainsäädäntö) mukaisesti. Tietoja ei siirretä
EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelle. Huolellisuutta on noudatettu ja noudatetaan kaikissa tutkimuksen vaiheissa.
Tutkimuksen keskeisenä vahvuutena on tulosten esittäminen sekä alkuperäisellä Shitsu-taikan- sho-mittarilla että aineistoon parhaiten sopivalla 2F-versiolla mittarista. Alkuperäinen mittari ei osoittautunut validiksi suomalaisessa yleisväestössä. Tutkimuksen sisäinen validiteetti olisi ollut kyseenalainen, jos tulokset aleksisomian, aleksitymian ja tunteiden säätelyn välisistä yhteyksistä oltaisiin esitetty käyttäen ainoastaan epävalidiksi osoittautunutta alkuperäistä mittaria. Turvasimme siis sisäistä validiteettia käyttämällä 2F-mallia. Vertailtavuuden säilyttämiseksi alkuperäisen Arimura ym. (2011) tutkimuksen kanssa esitimme tulokset myös Shitsu-taikan-sho-mittaria käyttäen.
Selkeitä vaatimuksia validointitutkimuksen otoskoolle ei ole (Anthoine ym. 2014). Tämän tutkimuksen otoskoko (n=285) on aiempiin validointitutkimuksiin verrattuna suhteellisen hyvä (esim. Anthoine ym. 2014). Aineiston sosiodemografiset tekijät vastaavat pääpiirteittäin yleisväestöä. Suomessa suomalaistaustaisista naisista korkea-asteen tutkinnon on suorittanut 36 % ja miehistä 28% (SVT, 2018). Korkeakoulutetut naiset (40%) ovat aineistossa yliedustettuina ja korkeakoulutetut miehet (18%) ovat aliedustettuina. Siviilisäädyn osalta aineisto vastaa joiltakin osin Suomen väestöä Tilastokeskuksen tietojen valossa: leskien osuus aineistossa (4%) vastaa Suomen väestön leskien osuutta (5%); naimattomia oli vähemmän aineistossa (34 %) kuin yleisväestössä (49%); eronneiden määrä aineistossa (8%) vastaa suhteellisen hyvin eronneiden määrää yleisväestössä (11%). Työllisyystilanteen osalta aineisto ei täysin vastannut yleisväestöä: väestön työllisyysaste on korkeampi (72%) kuin aineiston työssä käyvien määrä (28%); työttömien osuus väestössä (3%) on samansuuntainen aineiston kanssa (5%); väestön eläkeläisten määrä (28%) on hieman korkeampi kuin aineiston eläkeläisten osuus (24%) ja opiskelijat ovat aineistossa yliedustettuina (38%) väestötason opiskelijamäärään (23%) verrattuna. (SVT, 2019.) Aineisto vastaa aleksitymian ja psyykkisten häiriöiden esiintyvyyden perusteella yleisväestöä (ks. 2.1. Aineiston keruu ja aineisto).
Mukavuusotannasta saattaa seurata tietynlaisten vastaajien valikoitumista tutkimukseen, mikä heikentää aineiston laatua ja tulosten yleistettävyyttä. Aineiston laatua mahdollisesti heikentää myös kato, jota ei pystytty tässä tutkimuksessa tilastollisesti analysoimaan (ks. 2.3.
Tilastollinen analyysi). Sekä osallistujien mahdollinen valikoituvuus että vastauksien kato ovat uhkia tutkimuksen ulkoiselle validiteetille. Tutkimuksen reliabiliteettia olisi voitu arvioida, jos tutkimuksessa oltaisiin hyödynnetty uudelleentestausastelmaa.
4.5. Käytännön merkitys ja jatkotutkimuksen aiheita
Tutkimuksemme tarjoaa uutta tietoa ja lisää ymmärrystä vähän tutkitusta aleksisomia-ilmiöstä.
Aleksisomiaa kannattaa tutkia, koska se on aleksitymian tavoin yhteydessä erilaisiin häiriöihin ja sairauksiin. Mittarin kehittämisestä olisi hyötyä tutkimuksen lisäksi myös kliinisessä käytännössä, koska aleksisomia vaikeuttanee yksilön kykyä tunnistaa ja sanoittaa oireitaan.
Hyvän ja luotettavan mittarin avulla voitaisiin seuloa aleksisomisia samoin kuin TAS-20- mittarilla voidaan seuloa aleksitymisiä henkilöitä. Aleksisomia-mittarista voitaisiin kehittää arviointiväline terveydenhuoltoon, jonka avulla voitaisiin suunnitella myös parempia interventioita erilaisista häiriöistä kärsiville, joihin liittyy kehotietoisuuden vajeita.
Interoseptiivisen tietoisuuden vajeen tutkiminen, eli tutkimuksessamme aleksisomian tutkiminen, ja sen yhteydet aleksitymiaan ja tunteiden säätelyn vaikeuksiin käsittää holistisen näkökulman ihmisestä. Tutkimuksemme haastaa descarteslaisen mieli vs. ruumis jaottelun ja luo siltaa psykologisen ja biologisen tason kuvauksien välille mielenterveydestä ja sen häiriöistä. Tutkimuksemme edistää osaltaan siis kokonaisvaltaisen käsityksen lisäämistä aleksisomiasta, aleksitymiasta ja häiriintyneestä tunteiden säätelystä.
Tulevissa tutkimuksissa Shitsu-taikan-sho-mittari tulisi kääntää käännösperiaatteiden mukaisesti ja tutkia sen rakennetta uudestaan. Lisäksi tutkimuksissa voisi käyttää suomalaisen kulttuurin kontekstissa ehdottamaamme 2F-versiota mittarista. Aleksisomia-mittarin psykometrisia ominaisuuksia voitaisiin myös tarkastella kliinisessä otoksessa.
Tutkimuksemme voisi toimia lähteenä ja perustana tuleville Shitsu-taikan-sho-mittarin validointitutkimuksille eri kielissä ja kulttuureissa.
Lähteet
Anthoine, E., Moret, L., Regnault, A., Sébille, V., & Hardouin, J-B. (2014). Sample Size Used to Validate a Scale: A Review of Publications on Newly Developed Patient Reported Outcomes Measures. Health and Quality of Life Outcomes, 12(2), 1-10.
Arimura, T., Oka, T., & Matsushita, T. (2011). Development of the Shitsu-taikan-sho scale.
Japanese Society of Psychosomatic Medicine, 52 (8), 745-754.
Bagby, R. M., Parker, J. D. A., & Taylor, G. J. (1994). The Twenty-item Toronto Alexithymia Scale – I. Item selection and cross-validation of factor structure. Journal of Psychosomatic Research, 38, 23-32.
Barsalou, L. W. (2007). Grounded Cognition. Annual Review of Psychology, 59, 617-645.
Betka, S., Pfeifer, G., Garfinkel, S., Prins H., Bond, R., Sequeira, H., Duka T., & Critchley H.
(2017). How Do Self-Assessment of Alexithymia and Sensitivity to Bodily Sensations Relate to Alcohol Consumption? Alcoholism, Clinical and Experimental Research, 42, 81-88.
Byrne, B. M. (2010). Structural Equation Modeling with AMOS: Basic Concepts, Applications, and Programming. New York, NY: Routledge, Taylor and Francis Group, 2. painos.
Craig, A. D. (2009) How Do You Feel – Now? The Anterior Insula and Human Awareness.
Nature Reviews Neuroscience, 10, 59-70.
Da Silva, A. N., Vasco, A. B., & Watson, J. C. (2017). Alexithymia and Emotional Processing:
A Mediation Model. Journal of Clinical Psychology, 73, 1196-1205.
Dancey, C. P., & Reidy, J. (2007). Statistics without Maths for Psychology. (4. painos) Essex, UK: Pearson Education Ltd.
Ernst, J., Böker, H., Hättenschwiler, J., Schüpbach, D., Northoff, G., Seifritz, E., Grimm, S.
(2014).The association of interoceptive awareness and alexithymia with neurotransmitter concentrations in insula and anterior cingulate. Social Cognitive and Affective Neuroscience, 9, 857-863.
Fabrigar, L. R., & Wegener, D. T. (2012). Exploratory Factor Analysis. New York, NY:
Oxford University Press.
Gratz, K. L., & Roemer, L. (2004). Multidimensional Assessment of Emotion Regulation and Dysregulation: Development, Factor Structure, and Initial Validation of the Difficulties in
Emotion Regulation Scale. Journal of Psychopathology and Behavioral Assessment, 26 (1), 41-54.
Hallion, L. S., Steinman, A. S., Tolin, D. F., & Diefenbach, G. J. (2018). Psychometric Properties of the Difficulties in Emotion Regulation Scale (DERS) and Its Short Forms in Adults with Emotional Disorders. Frontiers in Psychology, 9 (539).
Herbert, B. M., Herbert, C., & Pollatos, O. (2011). On the Relationship Between Interoceptive Awareness and Alexithymia: Is Interoceptive Awareness Related to Emotional Awareness?
Journal of Personality, 79 (5), 1150-1174.
Honkalampi, K., De Berardis D., Vellante, F., & Viinamäki, H. (2018). Relations between Alexithymia and Depressive and Anxiety Disorders and Personality. Teoksessa Luminet O., Bagby R. M., & Taylor G. J. (Toim.) Alexithymia: Advances in Research, Theory, and Clinical Practice. United Kingdom: Cambridge University Press.
Huttunen, M. O. (2017). Mielenterveyden häiriöt. Lääkkeet mielen hoidossa. Artikkelin tunnus: lam00002 (001.001). Kustannus Oy Duodecim.
Ikemi, Y., & Ikemi, A. (1986). An Oriental Point of View in Psychosomatic Medicine.
Psychotherapy and Psychosomatics, 45, 118-126.
Jenkinson, P. M., Taylor L., & Laws, K. R. (2018). Self-reported interoceptive deficits in eating disorders: A meta-analysis of studies using the eating disorder inventory. Journal of Psychosomatic Research, 110, 38-45.
Kanbara, K., & Fukunaga, M. (2016). Links among emotional awareness, somatic awareness and autonomic homeostatic processing. BioPsychoSocial Medicine, 10 (16), 1-15.
Laricchiuta, D., Lai C., & Petrosini (2015). Alexithymia: From Neurobiological Basis to Clinical Implications. Teoksessa Bryant, M. L. (Toim.) Handbook on Emotion Regulation:
Processes, Cognitive Effects and Social Consequences. Nova Science Publishers, Inc.
Lyyra, P., & Parviainen, T. (2019). Mitä sydän näkee? Katsaus interoseption merkitykseen ihmisen tiedonkäsittelylle ja hyvinvoinnille. Psykologia, 54 (5), 323-341.
Mattila, A. (2009). Alexithymia in Finnish General Population. Tampere: Tampere University Press.
Mehling, W. E., Price, C., Daubenmier, J. J., Acree, M., Bartmess, E., & Stewart, A. (2012).
The Multidimensional Assessment of Interoceptive Awareness (MAIA). PLoS ONE 7 (11), e48230.
Moriguchi, Y., & Komaki, G. (2013). Neuroimaging studies of alexithymia: physical, affective, and social perspectives. BioPsychoSocial Medicine, 7(8), 1-12.
Nowakowski, M. E., McFarlene, T., & Cassin, S. (2013). Alexithymia and Eating Disorders:
A Critical Review of the Literature. Journal of Eating Disorders, 1, 1-14.
Osborne, J. W. (2008). Best Practices in Exploratory Factor Analysis. Teoksessa Osborne, J.
W., Costello, A. B., & Kellow J. T. (Toim.) Best Practices in Quantitative Methods. Thousand Oaks, CA: SAGE Publications.
Pallant, J. (2007). SPSS Survival Manual: A Step by Step Guide to Data Analysis Using SPSS for Windows. McGraw Hill, NY: Open University Press.
Pandey, R., Saxena, P., & Dubey, A. (2011). Emotion Regulation Difficulties in Alexithymia and Mental Health. Europe’s Journal of Psychology, 7, 604-623.
Pollatos, O. & Herbert, B. M. (2018). Alexithymia and Body Awareness. Teoksessa Luminet O., Bagby R. M., & Taylor G. J. (Toim.) Alexithymia: Advances in Research, Theory, and Clinical Practice. United Kingdom: Cambridge University Press.
Porcelli, P., & Taylor, G. J. (2018). Alexithymia and Physical Illness: A Psychosomatic Approach. Teoksessa Luminet O., Bagby R. M., & Taylor G. J. (Toim.) Alexithymia: Advances in Research, Theory, and Clinical Practice. United Kingdom: Cambridge University Press.
Schafer, J. L., & Graham, J. W. (2002). Missing Data: Our View of the State of the Art.
Psychological Methods, 7 (2), 147-177.
Schreiber, J. B., Stage F. K., King J., Nora, A., & Barlow, E. A. (2006). Reporting Structural Equation Modeling and Confirmatory Factor Analysis Results: A Review. The Journal of Educational Research, 99 (6), 323-337.
Sekely, A., Bagby R. M., & Porcelli, P. (2018). Assessment of the Alexithymia Construct.
Teoksessa Luminet O., Bagby R. M., & Taylor G. J. (Toim.) Alexithymia: Advances in Research, Theory, and Clinical Practice. United Kingdom: Cambridge University Press.
Sifneos, P. E. (1972). Short-Term Psychotherapy and Emotional Crisis. Cambridge, MA:
Harvard University Press.
Sifneos, P. E. (1973). The Prevalence of “Alexithymic” Characteristics in Psychosomatic Patients. Psychotherapy and Psychosomatics, 22, 255-262.
Stasiewicz, P. R., Bradizza, C. M., Gudleski, G. D., Coffey S. F., Schlauch, R. C., Bailey S. T., Bole, C. W., & Gulliver S. Z. (2012). The Relationship of Alexithymia to Emotional Dysregulation Within an Alcohol Dependent Treatment Sample. Addictive Behaviors, 37, 469- 476.
Su, C-T., & Parham, L. D. (2002). Case Report – Generating a Valid Questionnaire for Cross- Cultural Use. American Journal of Occupational Therapy, 56, 581-585.
Suomen virallinen tilasto (SVT) (2018). Väestön koulutusrakenne. Helsinki: Tilastokeskus.
Haettu 27.4.2020 osoitteesta: http://www.stat.fi/til/vkour/2018/vkour_2018_2019-11- 05_tie_001_fi.html
Suomen virallinen tilasto (SVT) (2019). Suomen tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat.
Helsinki: Tilastokeskus. Haettu 27.4.2020 osoitteesta:
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm/
Taylor, G. J. (2000). Recent Developments in Alexithymia Theory and Research. The Canadian Journal of Psychiatry, 45, 134-142.
Thorberg, F. A., Young, R. M., Sullivan, K. A., & Lyvers M. (2009). Alexithymia and Alcohol Use Disorders: A Critical Review. Addictive Behavior, 34, 237-245.
Velotti, P., Garofalo, C., Petrocchi, C., Cavallo, F., Popolo, R., & Dimaggio, G. (2016).
Alexithymia, Emotion Dysregulation, Impulsivity and Aggression: A Multiple Mediation Model. Psychiatry Research, 237, 296-303.
Venta, A., Hart, J., & Sharp, C. (2013). The Relation Between Experiential Avoidance, Alexithymia and Emotion Regulation in Inpatient Adolescents. Clinical Child Psychology and Psychiatry, 18, 398-410.
Liitteet
Liite 1. Aleksisomia-mittari
Seuraavat väittämät koskevat fyysistä kuntoasi ja tottumuksiasi. Valitse vaihtoehdoista asteikolla 1-5 se, joka parhaiten kuvaa tyypillistä tilannettasi.
1= Ei kuvaa minua lainkaan, 2= Enimmäkseen ei kuvaa minua, 3= En osaa sanoa, 4=
Enimmäkseen kuvaa minua, 5= Kuvaa minua täysin
1. Ihmiset sanovat, että työskentelen liikaa, vaikka minusta ei tunnu siltä.
People tell me that I am overworking even if I don’t feel so.
自分で は 無 理 を して い るつ も りは ない が ，人 か ら 「無理 の しす ぎで はな いか」と言われる
2. Olen tarkka fyysisestä voinnistani.
I am careful about my physical condition.
体調 に気 をつ けて い る
3. Asetan työn (mukaan lukien koti- ja koulutyön) etusijalle, vaikka tiedän, että on välttämätöntä pitää taukoja.
I prioritize work (including housework and schoolwork) even if I know that rests are necessary.
休息が 必要 だ と分 か っ て い るが ， 仕 事 （家事， 学業）を優先 して しま う 4. Yritän tehdä jotain vaihtelun vuoksi.
I try to do something for a change of pace.
気分転換 を は か る よ うに して い る
5. Ihmiset sanovat, että minun tulisi rentoutua, vaikka minusta tuntuu, että olen rentoutunut.
People tell me that I should relax even if I feel that I am.
自分 で は ゆ っ た り して い るっ も りなの に ， 人 か ら 「もっ とリラ ッ クス し な さ い 」 と言われ る
6. En halua levätä, vaikka olisin väsynyt.
I don’t want to rest even if I am tired.
疲 れ て い て も休 み た い と思 わ な い
7. Työskentelen (mukaan lukien koti- ja koulutyön), vaikka olisin kuumeessa.
