3. Tulokset
3.2. Konfirmatorinen faktorianalyysi
Arimuran hypoteettisen mallin sekä eksploratiivisessa faktorianalyysissä tunnistamamme mallin pitävyyttä otoksessa testattiin konfirmatorisella faktorianalyysillä. Konfirmatoristen faktorianalyysien tulokset ovat koottu taulukkoon 5. Raja-arvot hyväksyttävään mallin sopivuuteen ovat: X2 df ≤ 2 tai 3 kun p>.05; CFI ≥ .95; SRMR ≤ .08; RMSEA <.06-.08.
(Schreiber ym. 2006.) Kirjallisuudessa on tapana ilmoittaa X2, vaikka käytännössä on epärealistista, että khiin neliön approksimoisi vapausasteita. Tämän vuoksi mallin sopivuuden arvioimiseksi on kehitetty muita indikaattoreita, kuten esimerkiksi CFI, SRMR ja RMSEA.
(Byrne, 2010.)
Taulukossa 5 on kuvattu eri hypoteettisten mallien sopivuusindeksit otokseen. Arimura (unnested) sisältää alkuperäisen faktorirakenteen kaikilla muuttujilla, kun Arimura (nested)
OA= Over-adaptation, LHM= Lack of Health Management, DIB= Difficulty Identifying Bodily Feelings
mallissa muuttujia on karsittu (muuttujat 4, 8, 11, 19, 21) pienten kommunaliteettien ja latausten perusteella. 3F-A (unnested) on eksploratiivisessa faktorianalyysissä tunnistamamme faktoriratkaisu. 3F-A (nested) on edellisen mukainen, mutta muuttuja 8 on karsittu siitä. 3F-B (nested) on edellisen mukainen malli, mutta lisäksi kaikki ”Ihmiset sanovat, että ...” ja ”...
vaikka ihmiset sanovat niin” muuttujat (1, 5, 10, 14, 18) karsittiin. Karsinta tehtiin, koska kyseenalaistamme näiden muuttujien sopivuuden ilmiöön suomalaisessa kontekstissa (ks. 4.1.
Mittarin kritiikki). Mikään näistä malleista ei täytä mallin sopivuusindeksejä ja täten pidä populaatiossa paikkansa, minkä vuoksi H0 hylätään näiden mallien kohdalla.
Taulukko 5. Faktorimallien sopivuusindeksit
2F (nested) on malli, joka täyttää hyväksyttävän mallin sopivuuskriteerit. Mallista poistettiin LHM faktori kokonaisuudessaan, koska kyseenalaistamme sen roolin aleksisomian mittaamisessa ja ilmiössä ylipäätään (ks. 4.2. Shitsu-taikan-sho-mittarin arviointi). LHM ei myöskään ollut luotettava ala-asteikko mittarissa (kts. 3.3. Reliabiliteetit). 2F-malli on esitetty latauksineen tarkemmin kuviossa 3. Tulosten vertailtavuuden vuoksi seuraavat tulokset esitetään sekä alkuperäisellä Shitsu-taikan-sho mittarilla (Taulukko 3, Liite 1) mitattuna että konfirmatorisessa faktorianalyysissä aineistoon parhaiten sopivalla 2F-mallilla mitattuna.
Kuvio 3. Aineistoon parhaiten sopiva 2F-malli aleksisomialle 3.3. Reliabiliteetit
Aleksisomia-mittarin Cronbachin alfa (α) on .84, mikä viittaa mittarin hyvään luotettavuuteen.
Mittarin ala-asteikoista vaikeus tunnistaa kehollisia tuntemuksia (DIB) ja ylisopeutuminen (OA) olivat luotettavia α-arvoilla .76 ja .80. Terveyskäyttäytymisen puute kehollisten tuntemusten pohjalta (LHM) ei ole luotettava ala-asteikko (α=.58).
Myös 2F-malli on hyvin luotettava α-arvolla .82. Mallin ala-asteikko F1, joka kuva vastaa ylisopeutumista, on luotettava α-arvolla .88. Ala-asteikko F2, joka kuvaa vaikeutta tunnistaa kehollisia tuntemuksia, oli puolestaan luotettavuudeltaan hieman kyseenalainen α-arvolla .61.
Verokkimittareiden TAS-20 ja DERS α-arvot ovat .84 ja .93.
3.4. Korrelaatiokertoimet
Aleksisomia-mittarin ala-asteikot korreloivat keskenään. Vaikeus tunnistaa kehollisia tuntemuksia (DIB) ja ylisopeutuminen (OA) olivat melko voimakkaasti yhteydessä toisiinsa (rho=.641, p<.01). Terveyskäyttäytymisen puute (LHM) oli heikosti yhteydessä korkeampaan vaikeuteen tunnistaa kehollisia tuntemuksia (rho=.317, p<.01) ja korkeampaan ylisopeutumiseen (rho=.281, p<.01). 2F-mallin F1-ala-asteikko oli keskinkertaisesti yhteydessä F2-ala-asteikkoon (rho=.412, p<.01).
Aleksitymia oli keskinkertaisesti yhteydessä korkeampaan aleksisomiaan (rho=.435, p<.01) ja tunteiden säätelyn vaikeuksiin (rho=.533, p<.01) sekä heikosti 2F-malliin (rho=.381, p<.01).
Tunteiden säätelyn vaikeudet ovat keskinkertaisesti yhteydessä korkeampaan aleksisomiaan (rho=.485, p<.01) ja 2F-mallin summamuuttujaan (rho=.445, p<.01).
Vaikeus tunnistaa kehollisia tuntemuksia (DIB) oli heikosti yhteydessä korkeampaan vaikeuteen kuvata tunteita (rho=.333, p<.01), vaikeuteen tunnistaa tunteita (rho=.400, p<.01), ja ulkoapäin ohjautuvaan ajatteluun (rho=.151, p<.05). Se oli heikosti yhteydessä myös jokaiseen DERS-ala-asteikkoon (kts. Taulukko 6).
Ylisopeutuminen (OA) oli heikosti yhteydessä korkeampaan vaikeuteen kuvata tunteita (rho=.271, p<.01) ja vaikeuteen tunnistaa tunteita (rho=.334, p<.01). Se oli myös heikosti yhteydessä DERS-ala-asteikkoihin (Taulukko 6). Terveyskäyttäytymisen puute (LHM) oli heikosti yhteydessä korkeaampaan vaikeuteen kuvata (rho=.317, p<.01) ja keskinkertaisesti korkeampaan vaikeuteen tunnistaa tunteita (rho=.447, p<.01). Se oli keskinkertaisesti yhteydessä korkeampaan emotionaalisen selkeyden puutteeseen (C), vaikeuteen ryhtyä tavoite-orientoituneisiin kognitioihin (G), impulssikontrollin vaikeuteen (I) sekä tehokkaiden tunteiden säätelystrategioiden puutteeseen (S). Se oli heikosti yhteydessä korkeampaan vaikeuteen hyväksyä emotionaalisia responsseja (N).
Ylisopeutuminen (F1) oli heikosti yhteydessä korkeampaan vaikeuteen kuvailla (rho=.278, p<.01) ja tunnistaa tunteita (rho=.327, p<01). Se oli heikosti yhteydessä kaikkiin DERS-ala-asteikkoihin (kts. Taulukko 7). Vaikeus tunnistaa kehollisia tuntemuksia (F2) oli heikosti yhteydessä korkeampaan vaikeuteen kuvata tunteita (rho=.361, p<.01) ja ulkoapäin ohjautuvaan ajatteluun (rho=.279, p<.01) sekä keskinkertaisesti korkeampaan vaikeuteen tunnistaa tunteita (rho=.457, p<0.1). Se oli heikosti yhteydessä jokaiseen DERS-ala-asteikkoon paitsi vaikeuteen ryhtyä tavoite-orientoituneisiin kognitioihin (G).
Vaikeus kuvata tunteita (DDF) on keskinkertaisesti yhteydessä korkeampaan emotionaalisen selkeyden puutteeseen (rho=.555, p<.01) ja heikosti yhteydessä muihin DERS-ala-asteikoihin (kts. Taulukko 8). Vaikeus tunnistaa tunteita (DIF) on melko voimakkaasti yhteydessä korkeampaan emotionaalisen selkeyden puutteeseen (rho=721, p<.01) ja tehokkaiden tunteiden säätelyn strategioiden puutteeseen (rho=.599, p<.01). Se oli keskinkertaisesti yhteydessä korkeampaan impulssikontrollin vaikeuksiin (rho=459, p<.01), vaikeuteen hyväksyä emotionaalisia responsseja (rho=.450, p<.01) ja vaikeuteen ryhtyä tavoite-orientoituneisiin kognitioihin (rho=407, p<.01).
Ulkoapäin ohjautuva ajattelu (EOT) oli yhteydessä keskinkertaisesti korkeampaan emotionaalisen tietoisuuden puutteeseen (rho=.538, p<.01) ja heikosti korkeampaan emotionaalisen selkeyden puutteeseen (rho=.201, p<.01). Se oli heikosti yhteydessä alhaisempaan vaikeuteen ryhtyä tavoite-orientoituneisiin kognitioihin (rho= -.169, p<.01).
TAS-20- ja DERS-ala-asteikkojen sisäset ja keskinäiset korrelaatiot ovat koottu taulukkoon 8.
Taulukko 6. Shitsu-taikan-sho ala-asteikkojen korrelaatiot TAS-20- ja DERS-ala-asteikkoihin
Taulukko 7. 2F-mallin ala-asteikkojen korrelaatiot TAS-20- ja DERS- ala-asteikkoihin
Taulukko 8. TAS-20- ja DERS-ala-asteikkojen väliset korrelaatiot
3.5. Kruskall-Wallisin testi
Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään TAS-20 kokonaispisteiden perusteella: aleksitymiset (≥61 pistettä), mahdollisesti aleksitymiset (52-60 pistettä) ja ei-aleksitymiset (≤51 pistettä).
Aleksitymiset saivat keskimäärin korkeammat aleksisomia kokonaispisteet kuin ei-aleksitymiset ja mahdollisesti ei-aleksitymiset (H(2)=46,455, p<.00, efektikoko η2= .17).
Aleksitymisillä oli keskimäärin enemmän tunteiden säätelyn vaikeuksia DERS-mittarilla mitattuna kuin ei-aleksitymisillä ja mahdollisesti aleksitymisillä (H(2)=72,026, p>.00, efektikoko η2= .26). Keskimmäiset järjestysluvut löytyvät taulukosta 9.
Taulukko 9. Keskimmäiset järjestysluvut Kruskall-Wallisin testissä osa 1
Sama tulos todettiin 2F-mallin kokonaispisteillä. Aleksitymiset saivat korkeammat pisteet kuin ei-aleksitymiset ja mahdollisesti aleksitymiset (H(2)=41,747,p<.00, efektikoko η2= 0.143).
Keskimmäiset järjestysluvut löytyvät taulukosta 10.
Taulukko 10. Keskimmäiset järjestysluvut Kruskall-Wallisin testissä osa 2
3.6. Lineaarinen regressiomalli
Lineaarinen regressiomalli, jossa selitettiin tunteiden säätelyn vaikeuksien kokonaispisteitä aleksisomian ja aleksitymian kokonaispisteillä, oli tilastollisesti merkitsevä. (F2, 269 = 87,806, p < .00, Ra2 = .39). Selittävien muuttujien vakiotermi (Constant), b, betat, p- ja t-arvot, 95%
luottamusvälit, osakorrelaatiot (part) ja kollineaarisuustilastot ovat kuvattu taulukossa 11.
Mallin Ra2 selitysosuus on 39%.
Taulukko 11. Lineaarisen regressiomallin tunnusluvut osa 1
Sama tulos todettiin korvaamalla aleksisomian kokonaispisteet 2F-mallin kokonaispisteillä.
Tilastollisesti merkitsevässä lineaarisessa regressiomallissa selitettiin tunteiden säätelyn vaikeuksien kokonaispisteitä TAS-20- ja 2F-kokonaispisteillä (F2, 269 = 82,858, p < .00, Ra2 = .38) Mallin Ra2 selitysosuus on 38%. Selittävien muuttujien vakiotermi (Constant), b, betat, p-
ja t-arvot, 95% luottamusvälit, osakorrelaatiot (part) ja kollineaarisuustilastot ovat kuvattu taulukossa 12.
Taulukko 12. Lineaarisen regressiomallin tunnusluvut osa 2
3.7. Mediaatioanalyysi
Mediaatioanalyysissä (5000 otoksen bootstrap-menetelmä, 95% luottamusväli) aleksitymia välitti aleksisomian ja tunteiden säätelyn vaikeuksien välistä yhteyttä (β = .196, LV= .24-.48).
Sama tulos todettiin myös 2F-mallilla. Mediaatioanalyysissä (5000 otoksen bootstrap-menetelmä, 95% luottamusväli) aleksitymia välitti aleksisomian (2F-mallilla mitattuna) ja tunteiden säätelyn vaikeuksien välistä yhteyttä (β = .188, LV= .36-.75).
4. Pohdinta
4.1. Tulosten arviointi
Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida Shitsu-taikan-sho-mittarin psykometrisia ominaisuuksia, erityisesti faktorirakennetta, sekä sen sopivuutta Suomeen. Lisäksi tavoitteena oli tutkia aleksisomian yhteyttä aleksitymiaan ja tunteiden säätelyn vaikeuksiin. Ensimmäinen tutkimuskysymys oli: onko mittarin suomennoksen faktorirakenne yhteneväinen alkuperäisen kanssa ja onko malli aineistoon sopiva? Hypoteesi oli, että Shitsu-taikan-sho mittari on validi suomalaisessa yleisväestössä ja sen rakenne on yhteneväinen alkuperäisen kanssa. Toinen tutkimuskysymys oli: miten aleksisomia, aleksitymia ja tunteiden säätelyn vaikeudet ovat yhteydessä toisiinsa? Hypoteesi oli, että korkea aleksisomia on yhteydessä korkeaan aleksitymiaan ja tunteiden säätelyn vaikeuksiin aleksitymian välittäessä yhteyksiä.
Ensimmäisen tutkimuskysymyksen hypoteesi ei toteutunut. Shitsu-taikan-sho-mittari ei ollut sopiva suomalaiseen yleisväestöön. Tämän syyksi arvioimme kulttuuriset tekijät sekä mittarin kääntämisen vaikeudet (ks. alaluvut 4.2. ja 4.3.). Onnistuimme kuitenkin konfirmatorisessa faktorianalyysissä tunnistamaan suomalaiseen aineistoon sopivan 2F-mallin, joka
mielestämme tavoittaa paremmin aleksisomia-ilmiön ydintä kuin alkuperäinen Shitsu-taikan-sho-mittari. 2F-malli rakentuu kahdesta faktorista kolmen sijaan ja sisältää vain 11 väittämää alkuperäisestä mittarista. Konfirmatorisessa faktorianalyysissä vaarana on, että hyvien sopivuusindeksien ja mallisopivuuden tavoittelu johtaa ylenpalttiseen muuttujien karsimiseen.
Jos mallia lähtee muuttamaan, se tulisi vakuuttavasti ja teoreettisesti perustella. (Schreiber ym.
2006.) Kohtasimme myös tämän vaaran, mutta koemme karsintamme oikeutetuksi kulttuuriset tekijät huomioon ottaen. Vertailtavuuden vuoksi käytimme aleksisomian, aleksitymian ja tunteiden säätelyn vaikeuksien yhteyksien tutkimisessa sekä alkuperäistä Shitsu-taikan-sho-mittaria että aineistoon parhaiten sopivaa 2F-Shitsu-taikan-sho-mittaria.
Toisen tutkimuksen hypoteesi toteutui. Havaitsimme korkeiden aleksisomia kokonaispisteisteiden olevan yhteydessä korkeisiin aleksitymia ja tunteiden säätelyn vaikeuksien kokonaispisteisiin. Aleksitymiset osallistujat saivat korkeammat pisteet sekä aleksisomiassa että tunteiden säätelyn vaikeuksissa kuin mahdollisesti aleksitymiset ja ei-aleksitymiset. Korkeammat aleksisomia- ja aleksitymia-pisteet ennustivat tunteiden säätelyn vaikeuksia. Aleksitymia toimii välittävänä tekijänä aleksisomian ja tunteiden säätelyn vaikeuksien yhteyden välillä. Nämä ovat tutkimuksemme ydintulokset.
Tulokset tukevat aiempaa tutkimusta siitä, että kehotietoisuuden vaje (tutkimuksessamme aleksisomia) on yhteydessä ja osana aleksitymia-ilmiötä (esim. Pollatos & Herbert, 2018).
Tulokset tukevat myös Moriguchin & Komakin (2013) mallia siitä, että interoseptiivinen tietoisus luo pohjan emotionaaliselle tietoisuudelle, jolloin aleksisomia ja aleksitymia ovat toisiinsa liittyviä ilmiöitä. Tulokset tukevat myös aiempaa tutkimusta siitä, että aleksitymia on yhteydessä häiriintyneeseen tunteiden säätelyyn (esim. Stasiewicz ym. 2012; Venta ym. 2013).
Tutkimuksessa havaittiin esimerkiksi tunteiden säätelystrategioiden puutteen olevan yhteydessä vaikeuteen tunnistaa tunteita, jonka DaSilva, Vasco & Watson (2017) myös havaitsivat omassa tutkimuksessaan.
4.2. Shitsu-taikan-sho-mittarin arviointi
Japanilainen Shitsu-taikan-sho-mittari sisältää väittämiä, jotka painottuvat toisten ihmisten havaintoihin yksilöstä. Japanilaisessa kollektiivisessa kulttuurissa suhtaudutaan todennäköisesti hyvin eri tavalla muiden ihmisten huomioihin omasta fyysisestä tilasta tai olemuksesta kuin länsimaisessa individualistisessa kulttuurissa eli Suomen kontekstissa.
Niinpä ehdotamme, että muuttujat 1, 5, 10, 14 ja 18, jotka sisältävät väittämiä ”Ihmiset sanovat että ... vaikka minusta ei itse tunnu siltä” toimivat eri tavalla japanilaisessa kuin suomalaisessa
versiossa mittarista. Suomalaisessa kulttuurissa ihmiset eivät herkästi kommentoi toisten fyysistä olemusta, koska se saatetaan mieltää epäkohteliaana käyttäytymisenä. Ehdotamme siten, että suomalaisessa kulttuurissa aleksisomia-ilmiön kannalta keskeistä ei ole toisten ihmisten huomautukset yksilön fyysisestä tilasta, jotka poikkeavat yksilön omasta kokemuksesta. Karsimme tämän vuoksi muuttujat 1, 5, 10, 14 ja 18 konfirmatorisessa faktorianalyysissä. Tämä karsinta perustui kulttuuristen tekijöihin.
Seuraava kritiikki kohdistuu alkuperäisen Shitsu-taikan-sho-mittarin faktoriin terveyskäyttäytymisen puute kehollisten tuntemusten pohjalta (LHM). Useat dimension muuttujista tavoittavat enemminkin (epä)terveelliseksi miellettyä elämäntyyliä kuin aleksisomiaa. Ikemin & Ikemin (1986) mukaan aleksisomia-ilmiöön sisältyisi nimenomaan epäterveellinen elämäntyyli, mutta hahmotamme sen enemmän aleksisomian seurauksena kuin syynä tai taustatekijänä. Lisäksi muuttujiin liittyy sosiaalisen suotavuuden ongelma. Vaikka yksilö ei kuntoilisi kohtuudella, tällä on länsimaisten normien asettema sosiaalinen velvollisuus ilmoittaa yrittävänsä kuntoilla. Koska käännöksessä väittämä 16 on muotoiltu nimenomaan ”Yritän” muotoon, se jättää tilaa tulkinalliselle epäselvyydelle ja ikään kuin olettaa yksilön pyrkivän terveellisiksi miellettyihin elämäntapoihin.
Syömishäiriöiden on havaittu olevan yhteydessä kehotietoisuuden vajeisiin (Jenkinson, Taylor
& Laws, 2018). Kritisoimme tästä syystä Shitsu-taikan-sho-mittarin muuttujia 2R (”Olen tarkka fyysisestä voinnistani”), 9R (”Olen tarkka ruokavaliostani”) ja 16R (”Yritän kuntoilla kohtuudella”). Jos mittari sisältää tällaisia väittämiä, se todennäköisesti ei soveltuisi hyvin kliiniseen käyttöön aleksisomian tunnistamisessa esimerkiksi syömishäiriöistä kärsivillä.
LHM:n muuttujat 4R, 11R ja 21R saivat hyvin pienet kommunaliteetit, että rajasimme ne faktorianalyyseissä pois. Lisäksi väittämä 4R (”Yritän tehdä jotain vaihtelun vuoksi.”) on suomennoksessa monitulkintainen ja epäselvä. Väittämä 11R (”Tunnen itseni rentoutuneeksi, kun olen kylvyssä.”) on kulttuurisidonnainen Japaniin. Rentoutumisen tavoissa on kulttuurien välisiä eroa. Ehdotamme siis, että saunomista käytettäisiin kylpemisen sijaan suomalaisessa käännöksessä.
Ehdotamme LHM-faktorin parhaiten aleksisomiaa tavoittaviksi muuttujiksi väittämät 8R (”Tunnen että fyysinen vointini on huono ennenkuin sairastun.”) ja 23 (”En tiedä, kuinka huolehtia fyysisestä voinnistani.”). Mielestämme nämä väittämät tavoittavat hyvin aleksisomian ydintä eli vaikeutta tunnistaa kehon tuntemuksia. Pyrimme faktorianalyysissä säilyttämään 8R:n, mutta lopulta päädyimme karsimaan sen pienen kommunaliteetin ja
latauksen vuoksi. Väittämä 23 oli Shitsu-taikan-sho-mittarin LHM-faktorista ainoa muuttuja, joka sisältyy ehdottamaamme aleksisomia ilmiön ydintä kuvaavaan 2F-malliin.
4.3. Shitsu-taikan-sho-mittarin kääntämisen ongelma
Kun mittari käännetään sekä kielestä että kulttuurista toiseen, haastavassa prosessissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että käännetyt muuttujat vastaisivat merkityksiltään mahdollisimman paljon alkuperäisiä muuttujia. Käännös tulisi suorittaa suoraan alkuperäisestä kielestä kohdekieleen ja sitten takaisin kohdekielestä alkuperäiseen. Tällä tavalla pystytään tarkastelemaan juurikin sitä, että ovatko merkitykset muuttuneet tai mahdollisesti jopa kadonneet käännösprosessin aikana. (Su & Parham, 2002.)
Shitsu-taikan-sho-mittarin käännösprosessi ei täysin noudattanut kyselytutkimuslomakkeen kääntämisen periaatteita siltä osin, että käännös tapahtui kolmannen kielen (englannin) kautta.
Lisäksi takaisinkäännös jäi suorittamatta. Mittarin alkuperäiskielestä kääntämisessä olisi syytä harkita koulutettujen ammattikääntäjien tai -tulkkien palkkaamista. Shitsu-taikan-sho-mittarin kulttuurisessa kääntämisessä kohdattiin siten haasteita.
4.4. Tutkimuksen arviointi
Tutkimusprosessia ohjaa vahvasti hyvän tieteellisen käytännön eettiset periaatteet.
Tutkimuksella on Itä-Suomen yliopiston eettisen toimikunnan puolto. Osallistujilta hankitaan suostumukset sekä heitä tiedotetaan tutkimuksen tarkoituksesta ja oikeuksistaan tutkimuksen osallistujina kuten oikeudesta perääntyä tutkimuksesta. Tutkimuksesta aiheutuva haitta osallistujille on minimoitu. Ainoa havaitsemamme mahdollinen haitta osallistujille on kyselylomakkeen pitkäksi koettu vastaamisaika sekä joidenkin kysymyksien kokeminen henkilökohtaisina. Tutkijoina olimme varautuneita tarvittaessa keskustelemaan osallistujien kanssa kyselylomakkeseen vastaamisesta heränneistä ajatuksista ja tunteista. Myös sähköiseen kyselylomakkeeseen vastanneilla oli mahdollisuus tarvittaessa ottaa yhteyttä tutkimuksesta vastaavaan professoriin Kirsi Honkalampeen. Lisäksi kiinnitimme huomiota erityistä tukea tarvitsevien ihmisten mahdollisuuksiin osallistua tutkimukseen.
Aineiston keruu-, tallennus- ja säilytysvaiheissa vastaajien anonymiteetti turvataan. Paperiset vastaukset palautetaan anonyymisti suljetuissa kuorissa, niin että henkilön tunnistaminen on mahdotonta. Kaikkia vastauksia säilytetään kahden lukon takana kymmenen vuotta.
Henkilötietoja käsitellään voimassa olevan tietosuojalainsäädännön (EU:n yleinen tietosuoja-asetus, 679/2016, ja voimassa oleva kansallinen lainsäädäntö) mukaisesti. Tietoja ei siirretä
EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelle. Huolellisuutta on noudatettu ja noudatetaan kaikissa tutkimuksen vaiheissa.
Tutkimuksen keskeisenä vahvuutena on tulosten esittäminen sekä alkuperäisellä Shitsu-taikan-sho-mittarilla että aineistoon parhaiten sopivalla 2F-versiolla mittarista. Alkuperäinen mittari ei osoittautunut validiksi suomalaisessa yleisväestössä. Tutkimuksen sisäinen validiteetti olisi ollut kyseenalainen, jos tulokset aleksisomian, aleksitymian ja tunteiden säätelyn välisistä yhteyksistä oltaisiin esitetty käyttäen ainoastaan epävalidiksi osoittautunutta alkuperäistä mittaria. Turvasimme siis sisäistä validiteettia käyttämällä 2F-mallia. Vertailtavuuden säilyttämiseksi alkuperäisen Arimura ym. (2011) tutkimuksen kanssa esitimme tulokset myös Shitsu-taikan-sho-mittaria käyttäen.
Selkeitä vaatimuksia validointitutkimuksen otoskoolle ei ole (Anthoine ym. 2014). Tämän tutkimuksen otoskoko (n=285) on aiempiin validointitutkimuksiin verrattuna suhteellisen hyvä (esim. Anthoine ym. 2014). Aineiston sosiodemografiset tekijät vastaavat pääpiirteittäin yleisväestöä. Suomessa suomalaistaustaisista naisista korkea-asteen tutkinnon on suorittanut 36 % ja miehistä 28% (SVT, 2018). Korkeakoulutetut naiset (40%) ovat aineistossa yliedustettuina ja korkeakoulutetut miehet (18%) ovat aliedustettuina. Siviilisäädyn osalta aineisto vastaa joiltakin osin Suomen väestöä Tilastokeskuksen tietojen valossa: leskien osuus aineistossa (4%) vastaa Suomen väestön leskien osuutta (5%); naimattomia oli vähemmän aineistossa (34 %) kuin yleisväestössä (49%); eronneiden määrä aineistossa (8%) vastaa suhteellisen hyvin eronneiden määrää yleisväestössä (11%). Työllisyystilanteen osalta aineisto ei täysin vastannut yleisväestöä: väestön työllisyysaste on korkeampi (72%) kuin aineiston työssä käyvien määrä (28%); työttömien osuus väestössä (3%) on samansuuntainen aineiston kanssa (5%); väestön eläkeläisten määrä (28%) on hieman korkeampi kuin aineiston eläkeläisten osuus (24%) ja opiskelijat ovat aineistossa yliedustettuina (38%) väestötason opiskelijamäärään (23%) verrattuna. (SVT, 2019.) Aineisto vastaa aleksitymian ja psyykkisten häiriöiden esiintyvyyden perusteella yleisväestöä (ks. 2.1. Aineiston keruu ja aineisto).
Mukavuusotannasta saattaa seurata tietynlaisten vastaajien valikoitumista tutkimukseen, mikä heikentää aineiston laatua ja tulosten yleistettävyyttä. Aineiston laatua mahdollisesti heikentää myös kato, jota ei pystytty tässä tutkimuksessa tilastollisesti analysoimaan (ks. 2.3.
Tilastollinen analyysi). Sekä osallistujien mahdollinen valikoituvuus että vastauksien kato ovat uhkia tutkimuksen ulkoiselle validiteetille. Tutkimuksen reliabiliteettia olisi voitu arvioida, jos tutkimuksessa oltaisiin hyödynnetty uudelleentestausastelmaa.
4.5. Käytännön merkitys ja jatkotutkimuksen aiheita
Tutkimuksemme tarjoaa uutta tietoa ja lisää ymmärrystä vähän tutkitusta aleksisomia-ilmiöstä.
Aleksisomiaa kannattaa tutkia, koska se on aleksitymian tavoin yhteydessä erilaisiin häiriöihin ja sairauksiin. Mittarin kehittämisestä olisi hyötyä tutkimuksen lisäksi myös kliinisessä käytännössä, koska aleksisomia vaikeuttanee yksilön kykyä tunnistaa ja sanoittaa oireitaan.
Hyvän ja luotettavan mittarin avulla voitaisiin seuloa aleksisomisia samoin kuin TAS-20-mittarilla voidaan seuloa aleksitymisiä henkilöitä. Aleksisomia-mittarista voitaisiin kehittää arviointiväline terveydenhuoltoon, jonka avulla voitaisiin suunnitella myös parempia interventioita erilaisista häiriöistä kärsiville, joihin liittyy kehotietoisuuden vajeita.
Interoseptiivisen tietoisuuden vajeen tutkiminen, eli tutkimuksessamme aleksisomian tutkiminen, ja sen yhteydet aleksitymiaan ja tunteiden säätelyn vaikeuksiin käsittää holistisen näkökulman ihmisestä. Tutkimuksemme haastaa descarteslaisen mieli vs. ruumis jaottelun ja luo siltaa psykologisen ja biologisen tason kuvauksien välille mielenterveydestä ja sen häiriöistä. Tutkimuksemme edistää osaltaan siis kokonaisvaltaisen käsityksen lisäämistä aleksisomiasta, aleksitymiasta ja häiriintyneestä tunteiden säätelystä.
Tulevissa tutkimuksissa Shitsu-taikan-sho-mittari tulisi kääntää käännösperiaatteiden mukaisesti ja tutkia sen rakennetta uudestaan. Lisäksi tutkimuksissa voisi käyttää suomalaisen kulttuurin kontekstissa ehdottamaamme 2F-versiota mittarista. Aleksisomia-mittarin psykometrisia ominaisuuksia voitaisiin myös tarkastella kliinisessä otoksessa.
Tutkimuksemme voisi toimia lähteenä ja perustana tuleville Shitsu-taikan-sho-mittarin validointitutkimuksille eri kielissä ja kulttuureissa.
Lähteet
Anthoine, E., Moret, L., Regnault, A., Sébille, V., & Hardouin, J-B. (2014). Sample Size Used to Validate a Scale: A Review of Publications on Newly Developed Patient Reported Outcomes Measures. Health and Quality of Life Outcomes, 12(2), 1-10.
Arimura, T., Oka, T., & Matsushita, T. (2011). Development of the Shitsu-taikan-sho scale.
Japanese Society of Psychosomatic Medicine, 52 (8), 745-754.
Bagby, R. M., Parker, J. D. A., & Taylor, G. J. (1994). The Twenty-item Toronto Alexithymia Scale – I. Item selection and cross-validation of factor structure. Journal of Psychosomatic Research, 38, 23-32.
Barsalou, L. W. (2007). Grounded Cognition. Annual Review of Psychology, 59, 617-645.
Betka, S., Pfeifer, G., Garfinkel, S., Prins H., Bond, R., Sequeira, H., Duka T., & Critchley H.
(2017). How Do Self-Assessment of Alexithymia and Sensitivity to Bodily Sensations Relate to Alcohol Consumption? Alcoholism, Clinical and Experimental Research, 42, 81-88.
Byrne, B. M. (2010). Structural Equation Modeling with AMOS: Basic Concepts, Applications, and Programming. New York, NY: Routledge, Taylor and Francis Group, 2. painos.
Craig, A. D. (2009) How Do You Feel – Now? The Anterior Insula and Human Awareness.
Nature Reviews Neuroscience, 10, 59-70.
Da Silva, A. N., Vasco, A. B., & Watson, J. C. (2017). Alexithymia and Emotional Processing:
A Mediation Model. Journal of Clinical Psychology, 73, 1196-1205.
Dancey, C. P., & Reidy, J. (2007). Statistics without Maths for Psychology. (4. painos) Essex, UK: Pearson Education Ltd.
Ernst, J., Böker, H., Hättenschwiler, J., Schüpbach, D., Northoff, G., Seifritz, E., Grimm, S.
(2014).The association of interoceptive awareness and alexithymia with neurotransmitter concentrations in insula and anterior cingulate. Social Cognitive and Affective Neuroscience, 9, 857-863.
Fabrigar, L. R., & Wegener, D. T. (2012). Exploratory Factor Analysis. New York, NY:
Oxford University Press.
Gratz, K. L., & Roemer, L. (2004). Multidimensional Assessment of Emotion Regulation and Dysregulation: Development, Factor Structure, and Initial Validation of the Difficulties in
Emotion Regulation Scale. Journal of Psychopathology and Behavioral Assessment, 26 (1), 41-54.
Hallion, L. S., Steinman, A. S., Tolin, D. F., & Diefenbach, G. J. (2018). Psychometric Properties of the Difficulties in Emotion Regulation Scale (DERS) and Its Short Forms in Adults with Emotional Disorders. Frontiers in Psychology, 9 (539).
Herbert, B. M., Herbert, C., & Pollatos, O. (2011). On the Relationship Between Interoceptive Awareness and Alexithymia: Is Interoceptive Awareness Related to Emotional Awareness?
Journal of Personality, 79 (5), 1150-1174.
Honkalampi, K., De Berardis D., Vellante, F., & Viinamäki, H. (2018). Relations between Alexithymia and Depressive and Anxiety Disorders and Personality. Teoksessa Luminet O., Bagby R. M., & Taylor G. J. (Toim.) Alexithymia: Advances in Research, Theory, and Clinical Practice. United Kingdom: Cambridge University Press.
Huttunen, M. O. (2017). Mielenterveyden häiriöt. Lääkkeet mielen hoidossa. Artikkelin tunnus: lam00002 (001.001). Kustannus Oy Duodecim.
Ikemi, Y., & Ikemi, A. (1986). An Oriental Point of View in Psychosomatic Medicine.
Psychotherapy and Psychosomatics, 45, 118-126.
Jenkinson, P. M., Taylor L., & Laws, K. R. (2018). Self-reported interoceptive deficits in eating disorders: A meta-analysis of studies using the eating disorder inventory. Journal of Psychosomatic Research, 110, 38-45.
Kanbara, K., & Fukunaga, M. (2016). Links among emotional awareness, somatic awareness and autonomic homeostatic processing. BioPsychoSocial Medicine, 10 (16), 1-15.
Laricchiuta, D., Lai C., & Petrosini (2015). Alexithymia: From Neurobiological Basis to Clinical Implications. Teoksessa Bryant, M. L. (Toim.) Handbook on Emotion Regulation:
Processes, Cognitive Effects and Social Consequences. Nova Science Publishers, Inc.
Lyyra, P., & Parviainen, T. (2019). Mitä sydän näkee? Katsaus interoseption merkitykseen ihmisen tiedonkäsittelylle ja hyvinvoinnille. Psykologia, 54 (5), 323-341.
Mattila, A. (2009). Alexithymia in Finnish General Population. Tampere: Tampere University Press.
Mehling, W. E., Price, C., Daubenmier, J. J., Acree, M., Bartmess, E., & Stewart, A. (2012).
The Multidimensional Assessment of Interoceptive Awareness (MAIA). PLoS ONE 7 (11), e48230.
Moriguchi, Y., & Komaki, G. (2013). Neuroimaging studies of alexithymia: physical, affective, and social perspectives. BioPsychoSocial Medicine, 7(8), 1-12.
Nowakowski, M. E., McFarlene, T., & Cassin, S. (2013). Alexithymia and Eating Disorders:
A Critical Review of the Literature. Journal of Eating Disorders, 1, 1-14.
Osborne, J. W. (2008). Best Practices in Exploratory Factor Analysis. Teoksessa Osborne, J.
W., Costello, A. B., & Kellow J. T. (Toim.) Best Practices in Quantitative Methods. Thousand Oaks, CA: SAGE Publications.
Pallant, J. (2007). SPSS Survival Manual: A Step by Step Guide to Data Analysis Using SPSS for Windows. McGraw Hill, NY: Open University Press.
Pandey, R., Saxena, P., & Dubey, A. (2011). Emotion Regulation Difficulties in Alexithymia and Mental Health. Europe’s Journal of Psychology, 7, 604-623.
Pollatos, O. & Herbert, B. M. (2018). Alexithymia and Body Awareness. Teoksessa Luminet O., Bagby R. M., & Taylor G. J. (Toim.) Alexithymia: Advances in Research, Theory, and Clinical Practice. United Kingdom: Cambridge University Press.
Porcelli, P., & Taylor, G. J. (2018). Alexithymia and Physical Illness: A Psychosomatic Approach. Teoksessa Luminet O., Bagby R. M., & Taylor G. J. (Toim.) Alexithymia: Advances in Research, Theory, and Clinical Practice. United Kingdom: Cambridge University Press.
Schafer, J. L., & Graham, J. W. (2002). Missing Data: Our View of the State of the Art.
Psychological Methods, 7 (2), 147-177.
Schreiber, J. B., Stage F. K., King J., Nora, A., & Barlow, E. A. (2006). Reporting Structural Equation Modeling and Confirmatory Factor Analysis Results: A Review. The Journal of Educational Research, 99 (6), 323-337.
Sekely, A., Bagby R. M., & Porcelli, P. (2018). Assessment of the Alexithymia Construct.
Teoksessa Luminet O., Bagby R. M., & Taylor G. J. (Toim.) Alexithymia: Advances in Research, Theory, and Clinical Practice. United Kingdom: Cambridge University Press.
Sifneos, P. E. (1972). Short-Term Psychotherapy and Emotional Crisis. Cambridge, MA:
Harvard University Press.
Sifneos, P. E. (1973). The Prevalence of “Alexithymic” Characteristics in Psychosomatic Patients. Psychotherapy and Psychosomatics, 22, 255-262.
Stasiewicz, P. R., Bradizza, C. M., Gudleski, G. D., Coffey S. F., Schlauch, R. C., Bailey S. T., Bole, C. W., & Gulliver S. Z. (2012). The Relationship of Alexithymia to Emotional Dysregulation Within an Alcohol Dependent Treatment Sample. Addictive Behaviors, 37, 469-476.
Su, C-T., & Parham, L. D. (2002). Case Report – Generating a Valid Questionnaire for Cross-Cultural Use. American Journal of Occupational Therapy, 56, 581-585.
Suomen virallinen tilasto (SVT) (2018). Väestön koulutusrakenne. Helsinki: Tilastokeskus.
Haettu 27.4.2020 osoitteesta: http://www.stat.fi/til/vkour/2018/vkour_2018_2019-11-05_tie_001_fi.html
Suomen virallinen tilasto (SVT) (2019). Suomen tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat.
Suomen virallinen tilasto (SVT) (2019). Suomen tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat.