4. Pohdinta
4.5. Käytännön merkitys ja jatkotutkimuksen aiheita
Tutkimuksemme tarjoaa uutta tietoa ja lisää ymmärrystä vähän tutkitusta aleksisomia-ilmiöstä.
Aleksisomiaa kannattaa tutkia, koska se on aleksitymian tavoin yhteydessä erilaisiin häiriöihin ja sairauksiin. Mittarin kehittämisestä olisi hyötyä tutkimuksen lisäksi myös kliinisessä käytännössä, koska aleksisomia vaikeuttanee yksilön kykyä tunnistaa ja sanoittaa oireitaan.
Hyvän ja luotettavan mittarin avulla voitaisiin seuloa aleksisomisia samoin kuin TAS-20-mittarilla voidaan seuloa aleksitymisiä henkilöitä. Aleksisomia-mittarista voitaisiin kehittää arviointiväline terveydenhuoltoon, jonka avulla voitaisiin suunnitella myös parempia interventioita erilaisista häiriöistä kärsiville, joihin liittyy kehotietoisuuden vajeita.
Interoseptiivisen tietoisuuden vajeen tutkiminen, eli tutkimuksessamme aleksisomian tutkiminen, ja sen yhteydet aleksitymiaan ja tunteiden säätelyn vaikeuksiin käsittää holistisen näkökulman ihmisestä. Tutkimuksemme haastaa descarteslaisen mieli vs. ruumis jaottelun ja luo siltaa psykologisen ja biologisen tason kuvauksien välille mielenterveydestä ja sen häiriöistä. Tutkimuksemme edistää osaltaan siis kokonaisvaltaisen käsityksen lisäämistä aleksisomiasta, aleksitymiasta ja häiriintyneestä tunteiden säätelystä.
Tulevissa tutkimuksissa Shitsu-taikan-sho-mittari tulisi kääntää käännösperiaatteiden mukaisesti ja tutkia sen rakennetta uudestaan. Lisäksi tutkimuksissa voisi käyttää suomalaisen kulttuurin kontekstissa ehdottamaamme 2F-versiota mittarista. Aleksisomia-mittarin psykometrisia ominaisuuksia voitaisiin myös tarkastella kliinisessä otoksessa.
Tutkimuksemme voisi toimia lähteenä ja perustana tuleville Shitsu-taikan-sho-mittarin validointitutkimuksille eri kielissä ja kulttuureissa.
Lähteet
Anthoine, E., Moret, L., Regnault, A., Sébille, V., & Hardouin, J-B. (2014). Sample Size Used to Validate a Scale: A Review of Publications on Newly Developed Patient Reported Outcomes Measures. Health and Quality of Life Outcomes, 12(2), 1-10.
Arimura, T., Oka, T., & Matsushita, T. (2011). Development of the Shitsu-taikan-sho scale.
Japanese Society of Psychosomatic Medicine, 52 (8), 745-754.
Bagby, R. M., Parker, J. D. A., & Taylor, G. J. (1994). The Twenty-item Toronto Alexithymia Scale – I. Item selection and cross-validation of factor structure. Journal of Psychosomatic Research, 38, 23-32.
Barsalou, L. W. (2007). Grounded Cognition. Annual Review of Psychology, 59, 617-645.
Betka, S., Pfeifer, G., Garfinkel, S., Prins H., Bond, R., Sequeira, H., Duka T., & Critchley H.
(2017). How Do Self-Assessment of Alexithymia and Sensitivity to Bodily Sensations Relate to Alcohol Consumption? Alcoholism, Clinical and Experimental Research, 42, 81-88.
Byrne, B. M. (2010). Structural Equation Modeling with AMOS: Basic Concepts, Applications, and Programming. New York, NY: Routledge, Taylor and Francis Group, 2. painos.
Craig, A. D. (2009) How Do You Feel – Now? The Anterior Insula and Human Awareness.
Nature Reviews Neuroscience, 10, 59-70.
Da Silva, A. N., Vasco, A. B., & Watson, J. C. (2017). Alexithymia and Emotional Processing:
A Mediation Model. Journal of Clinical Psychology, 73, 1196-1205.
Dancey, C. P., & Reidy, J. (2007). Statistics without Maths for Psychology. (4. painos) Essex, UK: Pearson Education Ltd.
Ernst, J., Böker, H., Hättenschwiler, J., Schüpbach, D., Northoff, G., Seifritz, E., Grimm, S.
(2014).The association of interoceptive awareness and alexithymia with neurotransmitter concentrations in insula and anterior cingulate. Social Cognitive and Affective Neuroscience, 9, 857-863.
Fabrigar, L. R., & Wegener, D. T. (2012). Exploratory Factor Analysis. New York, NY:
Oxford University Press.
Gratz, K. L., & Roemer, L. (2004). Multidimensional Assessment of Emotion Regulation and Dysregulation: Development, Factor Structure, and Initial Validation of the Difficulties in
Emotion Regulation Scale. Journal of Psychopathology and Behavioral Assessment, 26 (1), 41-54.
Hallion, L. S., Steinman, A. S., Tolin, D. F., & Diefenbach, G. J. (2018). Psychometric Properties of the Difficulties in Emotion Regulation Scale (DERS) and Its Short Forms in Adults with Emotional Disorders. Frontiers in Psychology, 9 (539).
Herbert, B. M., Herbert, C., & Pollatos, O. (2011). On the Relationship Between Interoceptive Awareness and Alexithymia: Is Interoceptive Awareness Related to Emotional Awareness?
Journal of Personality, 79 (5), 1150-1174.
Honkalampi, K., De Berardis D., Vellante, F., & Viinamäki, H. (2018). Relations between Alexithymia and Depressive and Anxiety Disorders and Personality. Teoksessa Luminet O., Bagby R. M., & Taylor G. J. (Toim.) Alexithymia: Advances in Research, Theory, and Clinical Practice. United Kingdom: Cambridge University Press.
Huttunen, M. O. (2017). Mielenterveyden häiriöt. Lääkkeet mielen hoidossa. Artikkelin tunnus: lam00002 (001.001). Kustannus Oy Duodecim.
Ikemi, Y., & Ikemi, A. (1986). An Oriental Point of View in Psychosomatic Medicine.
Psychotherapy and Psychosomatics, 45, 118-126.
Jenkinson, P. M., Taylor L., & Laws, K. R. (2018). Self-reported interoceptive deficits in eating disorders: A meta-analysis of studies using the eating disorder inventory. Journal of Psychosomatic Research, 110, 38-45.
Kanbara, K., & Fukunaga, M. (2016). Links among emotional awareness, somatic awareness and autonomic homeostatic processing. BioPsychoSocial Medicine, 10 (16), 1-15.
Laricchiuta, D., Lai C., & Petrosini (2015). Alexithymia: From Neurobiological Basis to Clinical Implications. Teoksessa Bryant, M. L. (Toim.) Handbook on Emotion Regulation:
Processes, Cognitive Effects and Social Consequences. Nova Science Publishers, Inc.
Lyyra, P., & Parviainen, T. (2019). Mitä sydän näkee? Katsaus interoseption merkitykseen ihmisen tiedonkäsittelylle ja hyvinvoinnille. Psykologia, 54 (5), 323-341.
Mattila, A. (2009). Alexithymia in Finnish General Population. Tampere: Tampere University Press.
Mehling, W. E., Price, C., Daubenmier, J. J., Acree, M., Bartmess, E., & Stewart, A. (2012).
The Multidimensional Assessment of Interoceptive Awareness (MAIA). PLoS ONE 7 (11), e48230.
Moriguchi, Y., & Komaki, G. (2013). Neuroimaging studies of alexithymia: physical, affective, and social perspectives. BioPsychoSocial Medicine, 7(8), 1-12.
Nowakowski, M. E., McFarlene, T., & Cassin, S. (2013). Alexithymia and Eating Disorders:
A Critical Review of the Literature. Journal of Eating Disorders, 1, 1-14.
Osborne, J. W. (2008). Best Practices in Exploratory Factor Analysis. Teoksessa Osborne, J.
W., Costello, A. B., & Kellow J. T. (Toim.) Best Practices in Quantitative Methods. Thousand Oaks, CA: SAGE Publications.
Pallant, J. (2007). SPSS Survival Manual: A Step by Step Guide to Data Analysis Using SPSS for Windows. McGraw Hill, NY: Open University Press.
Pandey, R., Saxena, P., & Dubey, A. (2011). Emotion Regulation Difficulties in Alexithymia and Mental Health. Europe’s Journal of Psychology, 7, 604-623.
Pollatos, O. & Herbert, B. M. (2018). Alexithymia and Body Awareness. Teoksessa Luminet O., Bagby R. M., & Taylor G. J. (Toim.) Alexithymia: Advances in Research, Theory, and Clinical Practice. United Kingdom: Cambridge University Press.
Porcelli, P., & Taylor, G. J. (2018). Alexithymia and Physical Illness: A Psychosomatic Approach. Teoksessa Luminet O., Bagby R. M., & Taylor G. J. (Toim.) Alexithymia: Advances in Research, Theory, and Clinical Practice. United Kingdom: Cambridge University Press.
Schafer, J. L., & Graham, J. W. (2002). Missing Data: Our View of the State of the Art.
Psychological Methods, 7 (2), 147-177.
Schreiber, J. B., Stage F. K., King J., Nora, A., & Barlow, E. A. (2006). Reporting Structural Equation Modeling and Confirmatory Factor Analysis Results: A Review. The Journal of Educational Research, 99 (6), 323-337.
Sekely, A., Bagby R. M., & Porcelli, P. (2018). Assessment of the Alexithymia Construct.
Teoksessa Luminet O., Bagby R. M., & Taylor G. J. (Toim.) Alexithymia: Advances in Research, Theory, and Clinical Practice. United Kingdom: Cambridge University Press.
Sifneos, P. E. (1972). Short-Term Psychotherapy and Emotional Crisis. Cambridge, MA:
Harvard University Press.
Sifneos, P. E. (1973). The Prevalence of “Alexithymic” Characteristics in Psychosomatic Patients. Psychotherapy and Psychosomatics, 22, 255-262.
Stasiewicz, P. R., Bradizza, C. M., Gudleski, G. D., Coffey S. F., Schlauch, R. C., Bailey S. T., Bole, C. W., & Gulliver S. Z. (2012). The Relationship of Alexithymia to Emotional Dysregulation Within an Alcohol Dependent Treatment Sample. Addictive Behaviors, 37, 469-476.
Su, C-T., & Parham, L. D. (2002). Case Report – Generating a Valid Questionnaire for Cross-Cultural Use. American Journal of Occupational Therapy, 56, 581-585.
Suomen virallinen tilasto (SVT) (2018). Väestön koulutusrakenne. Helsinki: Tilastokeskus.
Haettu 27.4.2020 osoitteesta: http://www.stat.fi/til/vkour/2018/vkour_2018_2019-11-05_tie_001_fi.html
Suomen virallinen tilasto (SVT) (2019). Suomen tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat.
Helsinki: Tilastokeskus. Haettu 27.4.2020 osoitteesta:
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm/
Taylor, G. J. (2000). Recent Developments in Alexithymia Theory and Research. The Canadian Journal of Psychiatry, 45, 134-142.
Thorberg, F. A., Young, R. M., Sullivan, K. A., & Lyvers M. (2009). Alexithymia and Alcohol Use Disorders: A Critical Review. Addictive Behavior, 34, 237-245.
Velotti, P., Garofalo, C., Petrocchi, C., Cavallo, F., Popolo, R., & Dimaggio, G. (2016).
Alexithymia, Emotion Dysregulation, Impulsivity and Aggression: A Multiple Mediation Model. Psychiatry Research, 237, 296-303.
Venta, A., Hart, J., & Sharp, C. (2013). The Relation Between Experiential Avoidance, Alexithymia and Emotion Regulation in Inpatient Adolescents. Clinical Child Psychology and Psychiatry, 18, 398-410.
Liitteet
Liite 1. Aleksisomia-mittari
Seuraavat väittämät koskevat fyysistä kuntoasi ja tottumuksiasi. Valitse vaihtoehdoista asteikolla 1-5 se, joka parhaiten kuvaa tyypillistä tilannettasi.
1= Ei kuvaa minua lainkaan, 2= Enimmäkseen ei kuvaa minua, 3= En osaa sanoa, 4=
Enimmäkseen kuvaa minua, 5= Kuvaa minua täysin
1. Ihmiset sanovat, että työskentelen liikaa, vaikka minusta ei tunnu siltä.
People tell me that I am overworking even if I don’t feel so.
自分で は 無 理 を して い るつ も りは ない が ，人 か ら 「無理 の しす ぎで はな いか」と言われる
2. Olen tarkka fyysisestä voinnistani.
I am careful about my physical condition.
体調 に気 をつ けて い る 4. Yritän tehdä jotain vaihtelun vuoksi.
I try to do something for a change of pace.
6. En halua levätä, vaikka olisin väsynyt.
I don’t want to rest even if I am tired.
疲 れ て い て も休 み た い と思 わ な い
7. Työskentelen (mukaan lukien koti- ja koulutyön), vaikka olisin kuumeessa.
I work (including housework and schoolwork) even if I have a fever.
熱 が出 て も仕 事 （家事 ，学業 ）を す る
8. Tunnen, että fyysinen vointini on huono, ennen kuin sairastun.
I notice that my physical condition is bad before I get sick.
病気になる前に，体の不調に気づく 9. Olen tarkka ruokavaliostani.
I am careful about my diet.
食生活に気をつけている
10. En tunne itseäni väsyneeksi, mutta ihmiset kysyvät sitä minulta.
I don’t think I am tired, but people ask me if I am.
自分 では疲れていると思わないが，人か ら「疲れているのではない か
」と言われる
11. Tunnen itseni rentoutuneeksi, kun olen kylvyssä.
I feel relaxed when I take a bath.
お風 呂 に 入 る とリ ラ ッ クス した感 じに な る 12. En tunne kylläisyyttä syödessäni.
I don’t feel full when I eat.
満腹 感 を感 じな い
13. En lepää, vaikka fyysinen vointini olisi huono.
I don’t rest even if my physical condition is bad.
体調が 悪 くて も休 まない
14. Ihmiset sanovat, että näytän jännittyneeltä, vaikka en ajattele itse niin.
People tell me that I look tense even if I don’t think I am.
I try to exercise moderately.
適度な運動を心がけている
17. En välitä fyysisestä voinnistani, kun työskentelen (mukaan lukien koti- ja koulutyön).
I don’t care about my physical condition when I work (including housework and schoolwork).
仕事 （家事， 学 業）をす る ときに は ，体 調 の こ とな ど気 に しな い 18. Ihmiset sanovat minulle, että pilaan terveyteni, vaikka voin hyvin.
People tell me that I will ruin my health even if I feel fine.
自分で は平気 だが ，人 か ら 「体を壊す よ」 と言 わ れ る 19. En osaa sanoa, olenko jännittynyt, vai en.
I cannot tell if I am tense or not.
緊張しているかどうかわからない
20. Asetan työn (mukaan lukien koti- ja koulutyön) nukkumisen edelle.
I prioritize my work (including housework and schoolwork) over sleep.
眠くても仕事（家事，学業）を優先する
21. Tunnen oloni rauhalliseksi, kun hengitän syvään.
I feel calm when I take deep breaths.
呼吸をととのえる（深呼吸をする）と，気持ちが落ち着く 22. En lepää, vaikka haluaisin.
I don’t rest even if I want to.
休 息 を と りた くて も我 慢 す る
23. En tiedä, kuinka huolehtia fyysisestä voinnistani.
I don’t know how to manage my physical condition.
体調 管理 を ど うす れ ばよ い か わか らな い
Liite 2. TAS-20-mittari
Arvioi asteikolla 1-5, kuinka hyvin väittämät sopivat kuvaamaan sinua.
1=Ei lainkaan pidä paikkansa, 2=Ei juuri pidä paikkansa, 3=En osaa sanoa, 4=Pitää melkolailla paikkansa, 5=Pitää täysin paikkansa
1. Olen usein epävarma siitä, mitä milloinkin tunnen.
1 2 3 4 5
2. Minun on vaikea löytää oikeita sanoja kuvatakseni tunteitani.
1 2 3 4 5
3. Minulla on fyysisiä tuntemuksia, joita lääkäritkään eivät ymmärrä.
1 2 3 4 5
4. Minun on helppo kuvailla tunteitani. 1 2 3 4 5
5. Mieluummin erittelen ja tutkin ongelmia kuin
vain kuvailen niitä. 1 2 3 4 5
6. Kun olen poissa tolaltani, en tiedä olenko surullinen, peloissani vai vihainen.
1 2 3 4 5
7. Olen usein ymmälläni kehoni tuntemuksista. 1 2 3 4 5 8. Annan mieluummin asioiden mennä omalla
painollaan kuin mietin, mistä ne oikein johtuvat.
1 2 3 4 5
9. Minulla on tunteita, joita en täysin pysty
tunnistamaan. 1 2 3 4 5
10. On erityisen tärkeää olla kosketuksissa tunteisiinsa.
1 2 3 4 5
11. Minun on vaikea kuvailla tunteita, joita toiset
ihmiset minussa herättävät. 1 2 3 4 5
12. Ihmiset ovat kehottaneet minua kertomaan
enemmän tunteistani. 1 2 3 4 5
13. En tiedä, mitä sisimmässäni oikein tapahtuu. 1 2 3 4 5
14. En aina tiedä, miksi olen vihainen. 1 2 3 4 5
15. Mieluummin puhun ihmisten kanssa heidän
päivittäisistä puuhistaan kuin heidän tunteistaan. 1 2 3 4 5 16. Katselen mieluummin kevyttä viihdettä kuin
psykologisia ohjelmia. 1 2 3 4 5
17. Minun on vaikea paljastaa sisimpiä tuntojani
edes läheisille ystävilleni. 1 2 3 4 5
18. Voin tuntea läheisyyttä toiseen ihmiseen, vaikka oltaisiin hiljaa.
1 2 3 4 5
19. Olen huomannut, että omien tunteiden
kuunteleminen ja pohtiminen auttaa henkilökohtaisten ongelmien ratkaisemisessa.
1 2 3 4 5
20.Elokuvista tai näytelmistä häviää nautinto, jos niistä
yrittää etsiä syvällisiä merkityksiä. 1 2 3 4 5
Liite 3. DERS-mittari
Arvioi asteikolla 1-5, kuinka usein väittämät pitävät paikkansa sinun kohdallasi.
1=Melkein ei koskaan, 2=Joskus, 3=Puolet ajasta, 4=Useimmiten, 5=Lähes aina
1 2 3 4 5 1. Olen selvillä tunteistani.
2. Kiinnitän huomiota siihen, miltä minusta tuntuu.
3. Tunteeni ovat hallitsemattomia ja musertavia.
4. Minulla ei ole aavistustakaan, miltä minusta tuntuu.
5. Minulla on vaikeuksia saada selvää tunteistani.
6. Kiinnitän huomiota tunteisiini.
7. Tiedän tarkalleen, miltä minusta tuntuu.
8. Sillä, miltä minusta tuntuu, on minulle merkitystä.
9. Olen hämmentynyt siitä, miltä minusta tuntuu.
10. Kun olen tolaltani tai harmistunut, tunnistan tunteeni.
11. Kun olen tolaltani tai harmistunut, tulen itselleni vihaiseksi siitä, että tunnen niin.
12. Kun olen tolaltani tai harmistunut, minua alkaa nolostuttaa, että tunnen niin.
13. Kun olen tolaltani tai harmistunut, minun on vaikea saada tehtyä tehtäviä tai työtä.
14. Kun olen tolaltani tai harmistunut, en hallitse enää itseäni.
15. Kun olen tolaltani tai harmistunut, uskon, että se olotila kestää pitkään.
16. Kun olen tolaltani tai harmistunut, uskon, että lopulta masennun voimakkaasti.
17. Kun olen tolaltani tai harmistunut, uskon, että tunteeni ovat oikeutettuja ja tärkeitä.
18. Kun olen tolaltani tai harmistunut, minun on vaikea keskittyä muihin asioihin.
19. Kun olen tolaltani tai harmistunut, tunnen, että menetän itsehillintäni.
20. Kun olen tolaltani tai harmistunut, saan silti asioita tehtyä.
21. Kun olen tolaltani tai harmistunut, se hävettää minua.
22. Kun olen tolaltani tai harmistunut, tiedän, että saan oloni tuntumaan paremmalta.
23. Kun olen tolaltani tai harmistunut, tunnen olevani heikko.
24. Kun olen tolaltani tai harmistunut, tunnen pystyväni hallitsemaan käyttäytymistäni.
25. Kun olen tolaltani tai harmistunut, tunnen syyllisyyttä, että tunnen niin.
26. Kun olen tolaltani tai harmistunut, minulla on vaikeuksia keskittyä.
27. Kun olen tolaltani tai harmistunut, minulla on vaikeuksia hallita käyttäytymistäni.
28. Kun olen tolaltani tai harmistunut, uskon, että EI ole mitään mitä voin tehdä saadakseni oloni paremmaksi.
29. Kun olen tolaltani tai harmistunut, ärryn itselleni, että tunnen niin.
30. Kun olen tolaltani tai harmistunut, alan tuntea itseni huonoksi.
31. Kun olen tolaltani tai harmistunut, uskon, että sen murehtiminen on ainoa asia mitä voin tehdä.
32. Kun olen tolaltani tai harmistunut, menetän hallinnan käyttäytymisestäni.
33. Kun olen tolaltani tai harmistunut, minun on vaikea ajatella mitään muuta.
34. Kun olen tolaltani tai harmistunut, otan aikaa selvittääkseni, mitä oikeasti tunnen.
35. Kun olen tolaltani tai harmistunut, kestää kauan ennen kuin alan tuntea oloni paremmaksi.
36. Kun olen tolaltani tai harmistunut, tunteeni tuntuvat ylitsevyöryviltä.