Pyh^oen Kmüumiset
Heinäkuu 1989
SisäUysluettelo
Uta toioerunojenparissa, Nestori s.2 Fysioterapia - työteroeyden puolesta s3
S-Market aoasi s.4 Viiosi oaihto-oppilaana s.5
Kotiseutuoiikon päätös Annalassa s.6 Kotiseutuoiikon päätös Annalassa jatkuu s.7
Mitä kuuluu Pyh^oen kesätyöläisille s.8 Mitä kuuluu Pyh^oen kesätyöläisille s.9 Metsänhoitoyhdistykselle uusi
toiminnargohtaja s.lO Pyhäjoenkunta s.ll Elomessut, ilmoituksia s.l2
Tunnelmallinen Uta toiverunojen parissa
Annalan tuvassa on ollut kaikenlaista toimintaa ja tapahtumia pitkin kesää, ja ahkerassa käytössä t u - pa oli myös 12.7. kun lämpimänä kesäisenä iltana tupaan oli kokoontunut nelisenkymmentä runojen ystävää kuulemaan toiverunoja. Kunnan kirjastois- sa pidettiin noin vuoden päivät esillä kulttuurilauta- kunnan toimesta toiverunolaatikoita, joihin jokai- nen saattoi jättää omia toiveitaan esitettävistä ru- noista. Annikki Halunen kertoili tervetullalspu- heessaan, ettei toivelaatikoita ensin juuri huomioi- tu, mutta ajan oloon toiveita kertyi kuutisenkym- mentä. Runoillassa lausuttavaksi valittiin loppujen lopuksi 42 runoa.
Lausujina tilaisuudessa olivat Annikki Halunen, Matti Pirkola ja Aino Pyhäluoto, Aune Kääntä-Jyl- hä Oulaisistaja Paula ja Arno Kuusela Merijärveltä.
Halunen, Pirkola ja Pyhäluoto ovat ahkeria lausujia, he ovat lausuneet lukuisissa tilaisuuksissa yhdes- sä, mutta nyt oltiin saatu kokoon laajemminkin Laakson Lausujia.
Tunnelmallisen takkatulen loisteessa lausutut ru- not olivat lähinnä suomalaisten runoilijoiden hen- gentuotteita. Suositumpia runoilijoita olivat Hik- met, Leino, Tynni, Hesse, Harmaja, Paloheimo ja Heilala. Kylläpä lausunnan väliin mahtui vielä reip- paasti luikautettu laulunpätkäkin.
Runoillan lausujat kuvassa vasemmalta: Annikki Halunen, Matti Pirkola, Aune Kääntä-Jylhä, Paula Kuusela, Arno Kuusela ja Aino Pyhäluoto.
Nestoii rannalla eil epätoivoisia yritykslä
Pyhyoen Kuulumiset 3
Fysioterapia - työtä terveyden puolesta
Liisa Seppäselle liikunta on aina ollut lähellä sy- däntä. Nlinpä hän kohta parikymmentä vuotta Sit- ten hakeutuikin lukion jälkeen lääkintävoimistelijan koulutukseen. Valmistuttuaan hän on ollut monen- laisessa työssä; liikunnanopettajana, sairaalatyös- sä, ja viimeksi Rautaruukin terveysasemalla.
Vuonna -82 Seppänen perusti Pyhäjoen Fysiote- rapian mielessään selkeä liikeidea pienestä, kodik- kaasta ja kiireettomästä fysikaalisesta hoitolaitok- sesta, Jossa on aikaa keskittyä hoitamaan yhtä asi- akasta kerrallaan mahdollisimman kokonaisvaltai- sesti.
Tänään tilat ovat lähes kymmenkertaiset alkuun verrattuna, ja henkilökuntaa on lisätty kahdella kuntohoitajalla. Tavoitteet ovat säilyneet, sillä asi- akkaalla on Seppäsen mielestä oikeus odottaakin pelkkää mekaanista hoitoa enemmän. Sosiaalisel- la puolella on oma vankka sijansa, asiakkaiden kanssa puhutaan ja parannellaan maailmaa. Tämä on tärkeää jo hoidonkin kannalta, sillä kivut ja vam- mat voivat juontaa juurensa esim. johonkin totut- tuun työasentoon, joka tuntuu nun itsestäänselväl- tä, ettei potilas sitä heti tule maininneekslkaan.
Fysioterapiaan potilaat tulevat yleensä lääkärin lähetteellä. Yleisimpiä syitä hoitoon hakeutumisel- le ovattyöikäisilläselkä-, niska-tai hartiakivut. Hoi- toa vaativat myös työ- ja harrasteperäiset rasitus- vammat ja leikkausten jälkitilat. Eläikeikäisillä on niska-ja selkäkipujen lisäksi nivelten kulumisesta johtuvia kipuja ja jäykkyyttä, ja lapsia pyritään aut- tamaan ryhtivioissajamotoriikan kehityshäiriöissä.
Myös jonkin verran reuma-ja halvauspotilaita käy hoidossa.
Tilojen laajentuessa ovat palvelutkin luonnolli- sesti moninaistuneet. Hoitomenetelminäkäytetään erilaisia lämpöhoitoja, hierontaa, Nike- ja venytys- hoitoja, sekä sähköhoitoja. Myös kotikäynnit ovat mahdollisia, ellei asiakas pääse tulemaan. Lisäksi Seppänen kertoo tekevänsä lääkärin pyynnöstä apuvälinearvioita ja asunnonmuutosarvioita esim.
halvauksen jälkeen. Työ on pitkälti yhteistyötä koti- sairaanhoidon ja kodinhoitajien kanssa.
Uusinta on n. vuoden käytössä ollut kuntosali.
Paitsi apuvälineenä tavallisissa hoidoissa, päättl Seppänen kokeilla sen käyttöä iltaisinkin, ja hyvä menestys on taannutjatkon. Entiset ryhmätjaylei- nen kuntosali monitoimitalolla on tarkoitettu ter- veille kuntoilijoille, mutta nyt myös "toipilaat" saivat mahdollisuuden harjoitteluun kuntotestin pohjalta ja kullekin vartavasten suunnitellun ohjelman mu- kaisesti.
Pikkuhiljaa toiminnasta kiinnostuivat muutkin, ja nyt onkin mukana monen er! ammattialan harjoit- tajia. Illoilla on selkeä rakenne, alkuverryttelyn jäl- keen seuraa vaativampi voimailu, ja lopuksi veny- tellään käytetyt lihakset. Samalla osallistujat saa- vat tärkeää tietoa itse kullekin sopivistajumppaliik- keistä ja niiden suoritustekniikasta, työ- ja lepoa- sennoista, kireiden lihasryhmien venyttelyteknii- koista jne.
Sairasvakuutus korvaa asiakkaiden kuluista ta- pauksesta riippuen n. puolet, ja loputkin käyvät sai- raskuluista. Tämänkaltaisten yritysten kontrolli on tarkkaa, ja alan mennessä koko ajan eteenpäin pi- tää OYKS:in alaisuudessa tapahtuvajatkokoulutus työntekijät ajan tasalla, ja tuo uutta motivaatiota.
Terveydenhoitoalalla joutuu myös jatkuvasti te- kemisiin elämän ja sen rajallisuuden kanssa, sanoo Seppänen. Sen vuoksi oppiikin arvostamaan ja nauttimaan siitä mitä on. Moni pienyrittäjä on kier- teessä velkojen, verotuksen ja työtaakan kanssa, mutta seitsemän vuotta omaa yritystään pyörittä- neenä Seppänen toteaa tyytyväisenä sen olevan omalta osaltaan ohitse. "Tällaisessa työssä ei voi olla stressaantuneena, vaan omat rajansa on opit- tava tuntemaan."
Maalaisympäristöön Seppänen kertoo sopeutu- neensa mainiosti. Henki on aivan erilainen kuin kaupungeissa, ja ihmiset tulevat tutuiksi. Työ on muutenkin mukavaa, jaedellisiin työpaikkoihin ver- rattuna laaja asiakaskunta lapsista vanhuksiin on aivan oma rikkautensa.
Samaa hoitolinjaa on tarkoitus jatkaatulevaisuu- dessakin. Suunnitteillaon lisäksi pieniäerityisryh- miä esim. selkä- ja reumapotilaille. Tavoitteet ovat kehittyneet toiminnan myötä, ja Seppänen toivoo- kin saavansa yhä useammat kiinnostumaan kun- ton-sa omatoimisesta hoitamisesta ja kantamaan itse vastuuta omasta terveydestään.
Liisa Seppänen on luonut Fysioterapiaansa viihtyi- sän ilmapiirin.
S-MARKET AVASI
Perjantaina 15.7. näytti pyhäjokisilla olevan yksi yhteinen suunta: uuden S-Marketin avajaisiin. Vä- keä riitti uusia väljiä ja valoisia tiloja ihastelemaan koko päivän, ja kahvi- ja kakkujono venyi kymme- nien metrien mittaiseksi.
Aamun juhlallisuudet avasi Arinan hallintoneu- voston puheenjohtaja Eero Laaksonen, joka pu- heenvuorossaan iloitsi osuuskauppaliikkeen uu- desta heräämisestä viime vuosikymmenien aat- teesta horjumisen jälkeen. Erityisesti Laaksonen asetti uskonsa ja toivonsa omistaja-asiakkaisiin.
Arinan hallintoneuvoston jäsenen, kunnallisneu- vos Maunu Vehkalan mielestä käsillä oli historialli- nen hetki, olihan viiden vuoden yhteistyö alueo- suuskaupan puitteissa saanut tuloksensa nähtävil- le. Samalla hän kuitenkin huolestuneena viittasi maaseudulla nykyään vallitsevaan suuntaukseen, joka karsii pienemmät myymäiät, ja totesi Pohjois- Suomestakin löytyvän jo useampia pitäjiä, joissa ei ole ollenkaan S-ketjun kauppaa. Syytä olikin siis nostaa hattua kaikille, jotka rohkeutta osoittaen työskentelevät maaseudun puolesta.
Edellistä puhujaa tämän puurtamisesta uuden myymäiän vuoksi puolestaan lämpimästi kiitti Ari- nan PET-johtaja Tuomo Malmi, joka esitti terveh- dyksensä henkilökunnan puolesta. Pitkän valmis- teluajan hän toivoi näkyvän tuloksissakin, jotta voi- taisiin palvella asiakaskuntaa entistä paremmin uu- den ajan hengessä. Lopuksi olivat vuorossa kiitok- set työpanoksensa antaneille, ja onnentoivotukset henkilökunnalle tuleviin tehtäviin tässä Arinan y h - dennessätoista S-Marketissa.
Nauhan leikkaamisen suoritti kunnanjohtaja Martti Nuorala, Holten tässä kummin ominaisuu- dessaan kunnan palvelujen paranemisesta ja kas- vavista työpaikoista tänä monien myötäkäymisten aikana.
Martti Nuorala leikkaa nauhaa apunaan market- päällikkö Pertti Kaikkonen ja hallintoneuvoston pj.
Eino Laaksonen.
Pyh^oen Kuulumiset 5
Vuosi vaihto-oppilaana
Pyhäjokinen Susanna Tirilä vietti viime vuoden kaukana kotimaan kamaralta, vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa. Kävim- me tapaamassa juuri kotiln palannutta Su- sannaa ja kyselemässä tunnelmia ja koke- muksia.
Uutena kotipaikkanaan Susannaila oli Fremont Nebraskassa, keskilännessä. Tässä pikkukaupun- gissa oli asukkaita n. 25 000, mutta suurempiakin kaupunkeja löytyi tunnin ajomatkan päästä. Muuta- ma ensimmäinen kuukausi kului elämänmenoon totutellessa, ennenkuin pääsi täysin sisälle uuteen kulttuuriin.
Perheeseen, Jossa Susanna asui, kuului van- hempien lisäksi kaksi poikaa ja Susannan ikäinen tyttö. Kotitöitä ei tehty itse yhtä paljon kuin Suo- messa, vaan aivan yleistä oli pitää esim. siivoojaa.
Autot olivat toinen tärkeä piirre, ja jokaisessa per- heessä niitä oli useampia, nuorillatietysti omansa.
Ajokortinhan Yhdysvalloissa saa jo 16-vuotiaana, eikä se todellakaan maksa 10 dollaria enempää!
Maaseudulla, kauempana koulusta asuvilla oli mahdollisuus saada ajokortti jo 15-vuotiaina.
Susannan koulussa, Jossa oli sikäläiset 10., 1 1 . ja 12. luokka, oli n. 900 oppilasta. Muita vaihto-op- pilaita oli kaksi, Espanjasta ja Ruotsista. Viimeisellä luokalla, jonka Susannakin kävi, oli oppilaita 365.
Kaikkia luokkatovereita ei siis oppinut tuntemaan kuten meillä, varsinkaan kun tuntien vaihtuessa vaihdettiin myös luokkaa, ja samalla vaihtuivat ih- misetkin. Lukujärjestys oli joka päivä samanlainen, mutta niinpä aineetkin sai valita melkein kokonaan itse. Susanna opiskeli vuotensa aikana mm. mate- matiikkaa, USA:n historiaa, puhetaitoajaespanjaa, ja osallistui kuoron ja koulun yhtyeen toimintaan.
"Ensimmäiset päivät kuljin koulun kartta nenän edessä", hän kertoo.
Koulu liittyi myös täkäläistä kiinteämmin vapaa- aikaan, silläsejärjesti erilaisiatoimintoja kuten ker- hoja, urheilua ja tansseja. Muuten tanssiminen ei ollut nun yleistä kuin Suomessa, juhlissa vain jutel- tiin ja kuunneltiin musiikkia, eikä tanssipaikkoja o l - lut ollenkaan täkäläiseen tyyliin.
Ulkonäkö oli tärkeässä asemassa, ja niinpä kou- luunkin pukeuduttiin ja meikattiin huolella. Vain harvat saattoivat edes ajatella menevänsä kahtena peräkkäisenä päivänä samoissa vaatteissa samo- jen ihmisten nähtäville.
Amerikkalainen juhlapäivien vietto oli tietysti lu- ku sinänsä. Joulu oli jonkinverran samantapainen, paitsi että sen vietto aloitettiin osin aikaisemmin kuin Suomessa, kuusikin saatettiin tuoda sisälle kuukautta ennen joulua. Monissa perheissä iso- vanhemmat tai heidän vanhempansa olivat kotoisin
muista maista, eli perinteet vaihtelivat hieman kus- sakin talossa.
Uutena vuotena sen sijaan ei järjestetty nun mit- tavia ilotulituksia kuin meilläpäin, vaan ihmiset j u h - livat omissa kodeissaan. Ilotulituksien aikaa oli pa- remminkin heinäkuun 4., Yhdysvaltojen itsenäi- syyspälvä.
Kevättalvella vietettiin Irlantiin liittyvää Pyhän Pat- rikin päivää, jolloin pukeuduttiin vihreään. Marras- kuussa puolestaan oli kuuluisa Halloween-juhla, Jona lapset kiertävät hassunkurisiin asuihin pukeu- tuneina. Pyhiinvaeltajien muistolle oli omistettu Kii- tospäivä, joka oli todellinen ruuan juhla.
Elämäntyyli Yhdysvalloissa on täkäläistä kiirei- sempää, ja ihmiset ovat koko ajan menossa. Ja kun mennään, mennään autolla. Turhaa liikuntaa ei har- rastettu, kertoo Susanna. Pikaruokaa syödään pal- jon, ja muutenkin ruuat ovat makeita ja rasvaisia, eli
ei Ihme Jos monet olivatkin lihavia.
Keskilänsi oli varsin konservatiivistaseutua. Kou- luun oli pukeuduttava säädyllisesti, ja mm. revityt farkut ja painijanpaidat olivat kiellettyjä. Perisuoma- laista tapaa mennä alasti saunaan pidettiin myös vallan kauhistuttavana. Nuorilla oli tarkat kotiintu- loajat senkin jälkeen, kun he olivat täyttäneet 18.
Susanna näki matkallaan myös lukemattomia muita paikkoja. San Fransisco, Florida, Washington, Co- lorado, Ohio, Kansas, Illinois, Indiana, Iowa ja Pitts- burg ovat vain osa listasta.
Hienointa kuluneessa vuodessa oli Susannan mielestä se, että hän selvisi vuoden itsenäisesti ja yksin, ja oppi kokonaan uudenlaista elämäntyyliä.
Viimeisellä viikollajärjestettiinjäähyväiskekkereitä, ja Susanna kertoo "itkeneensä ämpärikaupalla".
Uudelleenkin hän menisi, jos saisi tilaisuuden, sillä poislähtö tuntui paljon vaikeammalta kuin Suomes- ta lähtö vuosi Sitten. Uusia ystäviä ei ole tarkoitus unohtaa, vaan kirjeet kulkevat, ja toivottavasti joku pääsee vielä käymään Suomessakin, toivoo Su sanna, ja jää odottelemaan viimeisiä matkatavaroi- taan.
Kotiseutuviikon päätös Annalassa
Pyhäjoen kotiseutuviikko päättyi juhlavasti An- nalassa 9.7. yhteiseen kotiseutujuhlaan. Pitkin viikkoa oli eri kylillä järjestetty erilaisia tapahtumia kylätoimikuntien toimesta. Joka Uta ei kuitenkaan mitään erityistäjuhlavaaohjelmaaollut, esim. Kes- kiviikkona kokoonnuttiin Etelänkylään Pyhäluodon rantaan kuuntelemaan hanurimusiikkia, syömään kalaa ja tapailemaan tuttuja ilman sen kummempia juhlallisuuksia. Mutta sunnuntai oli jo tietysti juhla- vampi ja Annalassariitti juhlayleisöä koleasta sääs- tä huolimatta.
Sunnuntain kotiseutujuhla alkoi jumalanpalve- luksella klo 10.00, minkä jälkeen kirkkokansa siirtyi kahville Annalaan. Kahvin jälkeen laulettiiin yhteis- lauluna Kymmenen virran maa Päivi Vuotin ja Han- na Erkkilän hanurisäestyksellä, minkä jälkeen Veli Ainali kunnan puolesta toivotti juhlayleisön terve- tulleeksi juhlaan. Ainali toivoi tervetuliaispuhees- saan jokaisen kuntalaisen saaneen kotiseutuvii- kosta jotain ja kiitteli kylätoimikuntia aktiivisesta toiminnasta kotiseutuiltojen järjestäjänä.
Tämän jälkeen Maarit Koutonen soitti viulukap- paleita, ja Annikki Halunen tulkitsi Remeksen, Moi- salan ja Nummen runoja. Erityisesti Moisalan runo sopi hyvin kotiseutujuhlan henkeen; 'Pyhäjoen kankailta puolukkaan'. Remeksen runo oli nimel- tään 'Täällä pauhaa Pohjanlahti' ja Nummen runo 'Lahde nyt vain aivan hiljaa'. Tunnelmallisen runo- tuokion jälkeen seurasi hanurinsoittoa, Jani Hou- runranta esitti kappaleet'lltaOulujoella', 'Satumaa' ja 'Tavallinen tyttö'.
Juhlan puhuja oli kansanedustaja Juhani Vähä- kangas, joka puheensa aluksi leppeästi muisteli ai- joja paimenpoikana Pyhäjoella. Puhe siirtyi kuiten- kin vakavammille urille; Vähäkankaan mukaan j o - kaisen ihmisen perusoikeuksiin täytyy kuulua oma kotiseutu. 'Onnellinen on se, joka voi halutessaan tehdä työtä tutussa kotiympäristössä', totesi Vähä-
kangas. Hän huomautti samalla, miten tärkeää on ylläpitää ja vahvistaa suomalaista kulttuuria. Tämä ei kuitenkaan sulje pois kansainvälisyyttä Vähä- kankaan mielestä, elämmehän yhdentyvän Euroo- pan aikoja. Kansainvälisyys ja tutustuminen mui- den kansojen elämään ja toimintaan rikastuttaa omaa kulttuuriamme.
Juhlan puhuja oli kansanedustaja Juhani Vähäkan- gas.
Pyhäluodonrannan kalaillassa riitti tunnelmaa.
Pyh^oen Kuulumiset 7
Vähäkangas näki juuri kotiseututyön tärkeänä elementtinä, mitä kansalaisten mielipiteen saatta- miseen päättäjien korviin tulee. Näin ollen ei koti- seututyön merkitystä Vähäkankaan mielestä tosi- aankaan voi vähätellä. Valtiovallan tulisi lisätä ta- loudellista tukeaan kotiseututyölle ja asenteita sitä kohtaan pitäisi kasvattaa myönteisemmiksi.
Vähäkankaan mukaan kotiseututyön tavoitteena pitäisi olla menneisyyden vaaliminen ja huomioo- nottaminen, mutta myös nykyisyys tulisi huomioi- da. Kotiseutupäivän teemana oli puhdas luonto ja tästä aiheesta Vähäkangas puhuikin sydämmellä:
Ympäristön suojelu on hyvin kriittinen kysymys tä- män päivän Euroopassa. Usein Suomen luonnon t i - lasta annetaan ihanteellinen kuva, mutta totuus on toisinaan karumpi. Jos nykyinen menettely jatkuu,
voidaan plan ihmetellä, mihin on katoamassa se kaunis kotiseutu josta on syytä ylpeillä?
Luonnon pariin palattiin myöhemmin uudelleen Hanna Erkkilän esittämien hanurikappaleiden myötä; hän esitti kappaleet 'Metsäkukkia'ja 'Kulku- rin kaiho'. Tämän jälkeen laulettiin yhteislauluna hanurin säestyksellä Pyhäjokilaulu. Kotiseutujuh- lan näin juhlallisesti päätyttyä Annalan tuvassa näytettiin videofilmi, Jossa haastateltiin ennen itse- näisyyttä syntyneitä pyhäjokisia. Filmi sai yleisön joukossa innostuneen vastaanoton, kotikunnan historian tapahtumat kiinnostivat monia.
Museolla oli avoimet ovat koko päivän, eikä siellä tutustuttu ainoastaan vanhoihin esineisiin: päivän teeman mukaisesti esillä oli Orvokki Rantalan ja Heikki Anttilan otoksia Pyhäjoen luonnosta.
Yleisöä riitti vauvasta vaariin.
Orvokki Rantalan otoksia Pyhäjoen luonnosta.
Mitä kuuluu Pyhäjoen kesätyöläisille?
Moneile nuorelle kesätyöpaikan saanti on ensiarvoisen tärkeää, koska useasti nuoren tulot ovat kokonaan kesätyöpaikan varassa. Haastattelimme niitä onnellisia, jotka ovat kesätyöpaikan itselleen saaneet, ja tiedustelimme heidän mielipiteitään ja ajatuksiaan kesätyöpaikastaan.
Ville Sakko työnsä ääressä.
Kirkon lähistöltä tavoitimme Ville Sakon ahkerasti kuokkimasta. Ville on työskennellyt seurakunnalla kesäkuun puolestavälistä lähtien ja on töissä hei- näkuun loppuun asti. Yleensä seurakunnan nuoret työntekijät ovat töissä noin kolme viikkoa, mutta Vil- len työrupeama on pidempi. Hän sattui kysymään, olisiko töitä pidemmäksi aikaa, ja niitähän oli. Ville viihtyy seurakunnan töissä hyvin, työkaverit ovat mukavia ja palkka hyvä. Villellä on meneillään jo kolmas kesä seurakunnalla, mutta ensi kesästähän ei tiennyt sanoa vielä juuta eikä jaata. "Kokemusta ainakin löytyy, jos vielä seurakunnalla haen", nau- reskelee Ville. Kysyttäessä mukavinta puolta työs- sä Ville sanoo ruohonleikkuun ja kastelutöiden ole- van mukavimpia, mutta esim. kukkapenkkien perk-
kaukset ovat melko pitkäveteistä puuhaa.
Seurakunnan puutarhatyöt eivät ole Villen ainoa tulonlähde: kolmena iltana viikossa hän jakaa i l - maisjakelulehtiä ja mainoksia kirkonkylällä. Tämän homman hän aloitti juhannuksen jälkeen ja töitä riittää vielä elokuun ensimmäiselle viikolle. Lehtien jakaminen on Villestä ihan kivaaja siinäansaitsee-
kin ihan mukavasti.
Kati Ukonsaari Kaisa Kangas ja leikkijöitä ryh- mäkuvassa.
Runnintien leikkikentällä yllätimme hiekkalaati- kon reunalta istumasta Kati Ukonsaaren ja Kaisa Kankaan. Kati ja Kaisa ovat ihan tyytyväisiä työhön- sä, mutta tuulensuojaa he kaipailivattuuliselle ken- tälle. Kentän varustetaso oli tyttöjen mielestä muu- ten ihan kiitettävä. Tyttöjä harmitti lyhyt työaika, kol- men tunnin työpäivä ei paljon markkoja rahamassin pohjalle kilauttele. Tuntipalkka sinällänsä on tyttö- jen mielestä hyvä.
Työn huonona puolena tytöt mainitsivat silloin tällöin yllättävän huonon sään; kylmälläjasateisel- la säällä ei kentälle juurikaan lapsia tule. Vaikka ty- töt ovatkin kentällä ihan hyvin viihtyneet, ainakin Kati aikoo etsiskelläensi kesäksi jotain muuta työtä ja Kaisakin halajaisi työpaikkaa, Jossa olisi pidempi työaika. Muuta työpaikkaa tytöillä ei ole tänä kesä- nä ollut, mitä nyt Kaisa on kotona vähän suoritellut maalaushommia.
Pyfügoen Kuulumiset 9
Jaana Lahnaoja ja Tuija Ojala Satu Vasanl^ari kesl<uspöydän vierellä.
Nikkarilan leikkikenüää "emännöivät" Jaana Lahnaoja ja Tuija Ojala. Jaanan mielestä kenttä on kivalla paikalla, koska maantie on lähellä. Tämä on myös haitaksi kun kentällä on pieniä lapsia, heitä täytyy maantien takia vahtia erityisen tarkasti. Jaa- na kiitteli ahkeria kunnan miehiä uuden katoksen laittamisesta, nyt sateen yllättäessä vesi ei ropise niskaan. Palkkaansa tytöt olivat tyytyväisiä, mutta Jaanakin valitteli lyhyenpuoleista työpäivää. Tuija oli työaikaan ihan tyytyväinen.
Leikkikenttätyön lisäksi Tuija siivoaa postia iltai- sin pari tuntia. Tätä työtä Tuija on tehnyt jo parisen kuukautta ja jatkaa vielä heinäkuun loppuun. Tä- hänkintyöhön Tuija on palkankin puolesta tyytyväi- nen.
Petteri Niemi on ahkeroinut koko kesän Parma- co Oy:llä, ja puurtamista jatkuu ihan koulun alkuun saakka. Petteri on erittäin tyytyväinen palkkaansa ja työolosuhteetkin ovat ihan hyvät. Petterin titteli työ- paikalla on aputyömies ja hän lasittaa ikkunoita.
Työn miinuspuoleksi hän mainitsee sen yksitoik- koisuuden. "Paras puoli työssä on palkka", naures- kelee Petteri. Siihen, aikooko ehkä ensi kesänä jat- kaa samassa kesätyöpaikassa Petteri ei osaa sa- noa vielä mitään. "Suunnitelmissa ensi kesälle olisi InterRail-reissu, mutta aika näyttää", toteaa Petri.
Virastotalon keskuksesta löysimme ahkeran ke- sätyöläisen Satu Vasankarin. Satu valmistui ke- väällä kauppakoulusta merkantiksi. Kesätyöpai- kasta oli pula, ja niinpä Satu kyseli Kankaan Eerolta, josko kunnalta löytyisi töitä. Löytyihän niitä, ja Satu sai kolmeksi viikoksi paikan keskuksesta. Satu vä- littää puheluita ja kirjoittaa asiapapereita puhtaak- si. Muuten Satu viihtyy työssään hyvin, mutta kertoi käyvän pitkäksi hiljaisina päivinä.
Museoasiaa:
Onko kenel-
• • • • • • • • • • • •
lakaan enaa tallessa RA- VUSTUKSEEN kuuluvaa esineistöä? Jos on, otamme sellaista mie- lellämme vastaan.
Terveisin museon tytöt puh. 343 14
Metsänhoitoyhd isty ksel le uusi toiminnanjohtaja
Pyhäjoen Metsänhoitoyhdistys ry:n toiminnan- johtajana on jo vajaat pari l<uukautta työskennellyt Antero Ruotsalainen. Valmistuttuaan vuonna -87 Rovaniemen Metsäopiston neli- ja puolivuotisesta metsätalousinsinöörin koulutuksesta Ruotsalainen on toiminut useammassakin virassa, mm. Siikajoki- laakson Metsänhoitoyhdistyksessä, Metsälauta- kunnassa ja Ruukin Metsänhoitoyhdistyksessä.
Yksityismetsänhoidon piiriin hän on tiennyt halua- vansa uransa alusta lähtien.
Pyhäjoelle etsittiin uutta toiminnanjohtajaa jo aiemmin, mutta haastatelluista ehdokkaista ei löy- tynytsopivaa, jaasiajätettiin pöydäile. Myöhemmin Metsänhoitoliiton kenttäpäällikkö otti yhteyttä Ruotsalaiseen ja kysyi, löytyisikö kiinnostusta. Sitä löytyi, ja haastattelu johti paikan täyttämiseen.
Metsänhoitoyhdistysten ylläpidosta ja asemasta on usein virheellisiä käsityksiä. Kyseessähän on rekisteröity yhdistys, jonka tavoitteena on saattaa yksityisten metsänomistajien metsästä saamat hyödyt mahdollisimman suuriksi. Toiminta perus- tuu metsänhoidostasäädettyyn lakiin jaasetuksiin, ja sitä valvoo valtion Metsälautakunta, lähinnä siitä syystä, että valtion metsänparannusvarat kulkevat maanomistajille yhdistyksen kautta. Yhdistys on kuitenkin yksityisten maanomistajien palkkaama, tavallaan etujärjestö.
Toiminnanjohtaja vastaa nimensä mukaisesti kai- kesta yhdistyksen käytännön toiminnasta. Lisäksi hän tekee samanlaisia kenttätöitä kuin työnjohtaja- kin, leimaa, ja neuvoo ja kouluttaa metsänomistajia.
Toimeenpanevana elimenä on metsänhoitoyh- distyksen hallitus, Jossa on kuusijäsentä ja toimin- nanjohtaja sihteerinä. Ylin päätäntäelin ja toimin- nan raamien muotoilija puolestaan on yleinen ko- kous, joka pidetään vähintään sääntömääräiset kaksi kertaa vuodessa, ja johon on oikeus osallis- tua kaikilla yhdistyksen jäsenillä.
Yhdistyksen toiminta sisältää miltei kaikki yksi- tyisissä metsissä tapahtuvat työt, lukuunottamatta metsänhoitoteiden rakentamista ja metsän ojitusta.
FVhäjoen toiminnanjohtajana Ruotsalaisen tehtä- viin kuuluu myös viettääyksi päivä viikosta Merijär- ven asioiden parissa, sillä alue kuuluu saman met- sänhoitoyhdistyksen piiriin.
Varsinaisina jäseninä Pyhäjoen Metsänhoitoyh- distyksessä on tällä hetkellä 480 metsänomistajaa.
Täyttä metsänhoitomaksua, joka on lakisääteinen maksu valtiolle, maksaa satakunta henkeä enem- män. Jäsenyyson anottava, javain Jasen voi käyttää päätäntävaltaa yhdistyksen asioissa. Tähänastisen kokemansa mukaan Ruotsalainen on hieman ihme- tellyt pyhäjokisten jäsenten laimeaa osallistumista.
Pyhäjoella alunperin Ruukista kotoisin oleva Ruotsalainen on kuitenkin kotiutunut hyvin. Paikka- kunnat ovat paljolti samanlaisia maaseutupitäjiä, ja jokivarsikin tuntuu mukavan kotoisalta. "Isommas- sa paikassa ei varmaan osaisikaan asua", hän sa- noo.
Työssään Ruotsalainen haluaisi innostaa isäntiä kiinnostumaan enemmän metsiensä hoidosta.
Juuri toiminnanjohtaja onkin paikallistasolla se henkilö, joka parhaiten voi vaikuttaayleiseen mieli- piteeseen esimerkiksi tiedotusvälineiden kautta.
Ruotsalaisen huomioiden mukaan metsänhoito- työhön on nykyään liitetty varsin paljon negatiivisia piirteitä.
Metsänomistajille Ruotsalainen tahtoisikin sa- noa, että yhteyttä kannattaa rohkeasti ottaa kaikis- sa metsään liittyvissä asioissa. Metsänhoitoyhdis- tys on palvelulaitos, joka auttaa mahdollisuuksien mukaan kaikkia, myös muita kuin jäseniä. Näin ke- säkautena toiminnanjohtajaa voi olla vaikea tavoit- taatoimistolta muutoin kuin aivan aamusella, mutta puhelinvastaajaan kannattaa jättää viestiä. "Soitel- la voi iltaisin ja viikonloppuisinkin, ja ellei muuten tavoita, voi aina jättää soittopyynnön", lupaa Ruot- salainen.
Toiminnanjohtaja Antero Ruotsalainen.
Pyhäjoen Kuulumiset 11
PYHÄJOEN KUNTA
Kunnalle suoritettavasta katumaksusta annetun lain (670/78) 9 §:ssä tarkoitetut kunnalle rakennuskaava- tlen rakentamisesta ja kunnossapidosta vuosina
1986,1987 ja 1988 aiheutuneita kustannuksla koske- va ehdotus pidetään kunnanviraston teknisessä toi- mistossa nähtävänä muistutuksen tekemistä varten 14 päivän ajan tämän kuulutuksen julkaisemisesta lu- kien.
Mulstutukset ehdotuksen johdosta on jätettävä kun- nanhallitukselle viraston aukioloaikana (os. PL 20, 86101 PYHÄJOKI) nähtävilläpitoajan kuluessa.
Pyhäjoki 22.7.1989 Pyhäjoen kunnanhallitus
Hakemukset vuoden 1989 pinta-alalisän, kotieläina- vustuksen ja rehuviljan tuotantopalkkion saamiseksi on toimitettava 15.8. 1989 mennessä sen kunnan maatalouslautakunnalle, missä maatilan talouskes- kus sijaitsee.
Ilmoitukset hukkakauran uusista esiintymistä tulee alueiden haltijoiden tehdä maatalouslautakunnalle heti havaittuaan alueella hukkakauraa. Ilmoitukset t u - lisi tehdä mahdollisuuksien mukaan heinäkuun puoli- vällin mennessä. Hukkakauran torjuntakustannusten korvausta on haettava maatalouslautakunnalta vii- melstään 30.9.1989 mennessä.
illmoitukset sato-, hirvi-ja tulvavahingoista tulee tehdä maatalouslautakunnalle välittömästi vahingon tapah- duttua kuitenkin viimeistään lokakuun loppuun men- nessä. Myöhästyneen hakemuksen perusteella ei kor- vausta myönnetä.
Lisätietoja ja hakemuslomakkeita on saatavana kunnan maataloustoimistosta.
MAATALOUSLAUTAKUNTA
Koulutyön alkaminen Iv. 1989-90
Koulutyö kunnan peruskouluissa ja lukioissa aikaa torstaina 17.8. seuraavasti:
Keskikylän ala-aste Kirkonkylän ala-aste Parhalahden ala-aste Pirttikosken ala-aste Yppärin ala-aste Yläaste
Lukio
klo 8.25 8.35 9.00 8.25 8.35 8.35 8.35 Koulukuljetukset suorltetaan pääosin reitti-jaaikatau- lumuutoksitta edellisvuoden tapaan. Taksikyydeistä yksitylskohtaisempia tietoja antaa ao. koulun johtaja.
Ilmoitukset uusista ja poismuuttavista oppilaista tulee tehdä ensi tilassa koulun johtajalle tai koulutoimis- toon.
Kouluhuoneistojen käyttö
Niiden järjestöjen ja harrastuspiirien, jotka haluavat käyttää koulujen tiloja alkavana lukuvuotena tulee toi- mittaa käyttöoikeutta koskevat hakemuksensa ao.
koulun johtokunnalle 31.8.1989 mennessä KOULULAUTAKUNTA
Pyhäjoen kunnanmestaruuskisat pidetään urheilu- kentällä to. 27.7. klo 18.30 alkaen.
Lajit ja sarjat:
Nuorille:
Tytöt ja pojat 6 - 8 v. 60m ja pituus Tytöt 10, 12, 14 V. 300 m, korkeus Pojat 10, 12, 14 v. 1000 m, keihäs r 16 v. 800 m ja pituus
P 16 v. 100 m, kuula ja pituus
P 18 V. 110 aj., 1500 m, kiekko ja seiväs Naiset 300 m, korkeus ja kuula
Miehet yl. 400 m, 1500 m ej. keihäs ja pituus Miehet yli 35 v. 1000m ja kuula
Lisäksi kylien välinen viestijuoksu 4 x 300 m, yksi nai- nen.
Kilpailujen perusteella nimetään kultakruunujoukkue 3.8. Oulaisissa pidettäviin kisoihin.
Seurojen toimitsijat ajoissa paikalle.
Vapaa-aikalautakunta liikuntatoimisto
KOVAN KUNNON KISAN PYÖRÄILY
ajetaan ti 8.8.-89, alkaen klo 18.00
Lähtöpaikka: Oulaisten tien risteys. Lähde- tään välialkalähdöllä hiihtotulosten mukai- sessa järjestyksessä.
Ajomatkat: yleinen 65 km ja 37 km sekä nais- ten ja nuorten sarja 37 km.
Maali: Annalankankaalla Aniaksen talllen kohdalla.
Ilmoittautumiset: lähtöpaikalla.
Vapaa-ai kalautaku nta liikuntatoimisto
PYHÄJOEN
ELOMESSUT 12.-13.8.-89
MONITOIMITALOLLA
POSTIMAKSU MAKSETTU
PYHÄJOKI 86100/089
PALVELUMUlSTIO Parturi-Kampaamo Riitta Korhonen
puh 332 53
Hierontaa ja kuppausta Aaro Haikola
puh 336 55
Hierontaa, kuntohoitaja Päivi Möttönen
puh 341 65
Lääkintöhallituksen hyväksymä
n Pyhäjoen LIi FTSIOTERAPIA
Fysikaaliset hoidot, h i e r o n t a j a kuntosali. puh. 339 2 1 , PYHÄJOKI
Pyhäjokisuun LÄHIVAKUUTUS
p u h . 3 3 2 85 Pyhäjoen Apteekki
puh 331 72
avoinna; ark. 9-17, j o u l u - ja juhannusaatt. 9-12, la. suljettu
PYHÄJOEN YRITYSPALVELU OY
puh. 339 50
P Y H Ä J O E N
86100 Pyhäjoki Puhelin 983-34245 Parturi -Kampaamo
Kosmetologiliike Anne Röning & Aull Mattila
Puh. 332 80
m
Pyh^oen Pyöräkorjaamo H Umonen Uusien pyörien myynti
Vanhojen korjaus puh 342 17 Jokapojan Autop^a
PARHALAHTI puh. 337 10
PYHÄJOEN K A L U S T E K V
8 6 1 0 0 P y h a i o k i p u h , 9 8 3 / 3 4 4 1 1
S O L A R I U M
anne-marl
P Y H Ä J O K I 1- 19831 33750
PYHÄJOEN TAKSIT
Osvald Eno Pirttikoski Puh. 354 16 Pentti Grekula Yppäri Puh. 334 16 autoon: 949-383 916
Pekka Lahnaoja Puh. 331 15 autoon: 949-381 636
Kaija Luoto Puh. 338 92 autoon: 949-383 892
Juha Mustonen Puh. 332 86 Jouko Takalo
Liminkakylä Puh. 333 24
POLKUPYÖRIEN MYYNTI
Baronia 12-18" 650,- Baronia Poikain 20"
Lasten pyörät pyörätaijous 1-vaiht Baronia tyttöjen 20" ennen 740,-
740,- nyt 600,- Baronia BMX 20" Diesten 3-v 28" 1.045,- Musta 1.100,- ^^^^^^ J|,^^|t |g .1-^
Laadukkaat CRESENT pyörät varastosta Palvelemme kesäaikana ma-la 8.00-21.00
H TIMONEN m
PYHÄJOKI puh. 342 17
•
Pyhäjoen kuulumiset Painos 1500 kpl Kustantaja: Pyhäjoki Data Oy
Postiosoite: PL 20 86101 PYHÄJOKI Puhelinyhteydet:
Päätoimittaja: 983-331 74/57 Toimituskunta: 983-331 74/24 Vastaava päätoimittaja: Arvo Helanti Toimituskunta:
Eija Anttila, Terhi Brusin, Tommi Niemi Seuraava lehti ilmestyy 10.8.1989
Ilmoitukset jätettävä päätoimittajalle ilmestymistä edeltävänä keskiviikkona tai erillisen sopimuksen mukaan.
Ilmoitushinnat:
tekstissä ja tekstin jälkeen 2.00 mk palstamillimetri takasivu 2,60 mk palstamillimetri
Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu ilmoituksen hintaan. Lehti ei vastaa puhelimella annettuihin ilmoituksiin mahdollisesti tulevista virheistä.
