Fi3ttc€nt3j^ 1989
Sisällysluettelo
Liminkakylä elääJa voi hyvi 2 LiminkakyläJatkuu , 9
Ilmoituksia 3 llmanvaihtoJatkuu 7 0 Kyläkuüa muuttuu 4 Ilmoituksia.. ; /
Rakennusluüan hakeminen 5 Anna laajentaa Ja Säästöpankki uudistuu J 2
Ilmanoaihto 6 Ilmoituksia 73 Ilmoituksia 7 Pyhäjoenkunta 74 Pientalon suunnittelu 8 Ilmoituksia 75
Hy^mp^ßl^m^ > 16
2 Pyh^oen kuulumiset
Liminkakylä elää ja voi hyvin
Me jokainenhan tunnemme asuinpaikkamme kuin omat taskumme, mutta kuitenkin löytyy asioi- ta, tapahtumia ja tarinoita, jotka ovat vain joidenkin tiedossa. Liminkakylä on yksi sellainen kylä, joka kätkee salaisuuksia vanhimpien asukkaiden pöytä- laatikkoon.
... Nyt on aika kurkistaa verhon taakse ja katsas- taa menneisyyden vartioituun arkkuun.
Liminkakylä on pinta-alaltaan erittäin laaja, sillä 264 neliökilometriä käsittää lähes puolet kunnan maapinta-alasta. Pääosa asutuksesta sijaitsee Py- häjoki—Vihanti maantien varrella Kopiston, Keski- kylän, Liminkakylän ja Pelkosenperän asumakylis- sä.
Mutta mitä tapahtuikaan 1600-luvulla?
Perimätiedon mukaan Limingasta tuli kaksi vel- jestä Polusjärven rannalle. Toinen veljeksistä aset- tui sinne. Toinen lähti vastaavasti ojan vartta alas päin, ja asettui Limingojalle asumaan.
Limingasta kun oli kotoisin, risti hän ojan Limin- gojaksi. Vuosien kuluttua hän meni veljeään katso- maan, ja totesi veljellään olevan huonomman mö- kin kuin itsellään. Nünpä hän sanoi veljelleen: "Po- lustapa on mennyt sinunkih työt." Tästä sanonnas- ta sai nimensä Polusjärvi.
Itse Limingojan kylä perustettiin vuonna 1687.
Kylän kolme taloa oiivat Polus, Limingoja ja Brusi.
1750-luvulle mennessä kylässä oli jo 15 savua, muun muassa Pelkonen, Tuulas, Ahvenlampi, Haa- paniemi, Nokela, Väärälä, Ojakangas, Kopisto ja Alatalo.
Kylä kehittyi ja vuonna 1860 taloja oli jo 38.
Ihmiset elivät alussa pääasiassa metsästyksellä ja kalastuksella. Metsää raivattiin ja alettiin viljellä maata.
Aluksi maito jalostettiin kotona, mutta myöhem- min kylään perustettiin oma meijeri, jossakerma kirnuttiin voiksi. Voita riitti myyntiin asti ja sitä vietiin myyntiin muun muassa Raaheen.
Viljaa viljeltiin sen sijaan vain omiksi tarpeiksi. Ai- kojen kuluessa ja vuosien vieriessä kylään ilmestyi sepänpaja ja mylly.
Palvelu ei suinkaan loppunut tähän, vaan lähtei- den mukaan kylässä on ollut myös kaksi vesivoima- laa ja — pärehöylää.
Sivistys on kulkenut vankkaa polkuaan 1800-lu- vun lopulta lähtien, jolloin kiertokoulu aloitti toimin- tansa. Ensimmäinen kansakoulu vilkkaine oppilai- neen keskittyi Kopiston taloon.
Vuonna 1924 perustettiin Poluksen koulu ja viisi vuotta myöhemmin aloitti toimintansa myös Keski- kylän koulu, joka jatkaa edelleen toimintaansa uu- distetuissa tiloissa.
Liminkakylä tänään
Tämän päivän Liminkakylä on ihmisystävällinen asua ja elää - nun kiireiselle nykyihmiselle kuin hieman varttuneemmallekin.
Omaa viihtyvyyttään luo kaunis ja puhdas luonto sekä saasteeton ilma. Erikseen voisi mainita kylän järvet ja koskemattoman reheväkasvuisen Limin-
kaojan varren.
Itse kylärakenne on muuttunut parin viime vuosi- kymmenen aikana voimakkaasti. Väestö on vähen- tynyt, sillä vuoden 1988 tilastot kertovat, että kylällä asuu 247 asukasta. Lisäksi perinteinen pääelinkei- no maatalouson muuttunut kehityksen edetessäja saanut rinnalleen myös muita toimeentulon muoto- ja. Tästä hyyänä esimerkkinä ön, että tänään yhä
useampi liminkakyläläinen käy työssä kylän ulko- puolella.
Väen vähenemisestä huolimatta on tapahtunut myös voimakasta kehittymistä. Tästä hyvänä osoi- tuksena on esimerkiksi se, että kylään on muutta- nut useita nuoria pareja. Uusin edistysaskel lienee kulkuyhteyksien parantuminen uusitun tien an- sioista, ja suuren kiitoksen ansaitsee kaksi kertaa viikossa iiikennöivä kylätaksi - joka samalla takaa palvelun joka kotiin.
Muutama vuosi Sitten Liminkakylä koki historial- lisen, tapahtuman verkostoveden ryöpyttyä kraa- nasta. Vesijohtojen saamista kylälle osataan arvos- taa vielä seuraavissakin sukupolvissa.
Liminkakylä asukkainen elää onnellista elämää, vaikka pienenä tummana pilvenä taivaalla häämöt- tää se, että kyläkauppa on sulkenut ovensa. Palvelu pelaa siitä huolimatta, sillä myymäläautot korvaavat osittain aiheutuneen menetyksen.
Liminkakylä — vaihtoehto asuinpaikaksi.
Keskikylää tänään
Liminkakylälle on noussut viimeisten vuosien ai- kana mittava määrä uusia taloja. Kopisto on koh- tuullisen ajomatkan päässä keskustasta ja näin ol- len saanut muita kyliä suuremman suosion muutta- jien keskuudessa.
Kunnan omistamassa Kopiston koulurakennuk- sessa on tätä nykyä kaksi vuokrahuoneistoa, jotka ovat olleet suhteellisen ahkerassa käytössä koko ajan. Suunnitelmissa on rakennuksen saneeraus, joka mahdollistaisi ainakin yhden lisähuoneiston saamisen. Lisäksi saneerauksella pyrittäisiin nos- tamaan huoneistojen asumis- ja viihtyvyystasoa nykyajan vaatimukset täyttäviksi.
jatkuu sivulla 9
Pyhäjoen kuulumiset 3
NAUTI PANKKIASIOIDEN VAIVÄTTOAMSTA SUJUMISESTA.
kVAA KULTAT
Osuuspankin Kultatili on tilin ja Kultakortin muodostama palvelukokonaisuus, joka on tarkoitettu jokapäiväisten pankkiasioiden hoitoon. Voit yhdessä meidän kanssamme sopia Kultatiliisi juuri ne ominaisuudet, joita eniten haluat ja tarvitset
Kultatilille ohjaat kätevästi tulot, maksat siitä menot ja nostat tarvitsemasi käteisen.
Kultatiliin liittyy aina myös joustava mahdollisuus luot- toon, joten raha-asiasi hoituvat hyvin myös silloin kun tulot ovat pienimmillään ja menot suurimmillaan.
Kun siis haluat
käyttöösi kaiken-
j<;|JL AKOK
kattavan perustilin, , - avaa meillä Kultatili
I I
djp O S U U S P A N K K I
Pyhäjoki puh. 331 70
V A L M I S T A M M E :
* KEITTION KALUSTEET
* ETEISRYHMÄT
* KOMEROT
* WC:n KALUSTEET
* ERIKOISKALUSTEET
O E N
= K Y
86100 PYHÄJOKI puh. 983/344 11
TULE KATSOMAAN UUTTA KEVÄTILMEJTÄMME
Kankaissa Langoissa
Kengissä
Ilmainen leikkuupalvelu maanantaisin klo 15-18
PYHÄJOEN KENKÄ KY M ^ f Pyhäjoen Lanka-Pirtti
Avoinna ma-pe 9.00 - 18.00, Ia 9.00 - 14.00, puh 341 44
4 Pyhegoen kuulumiset
Kyläkuva muuttuu
Osuuspankin Pyhäjoen konttorin tilanpuute an- toi alkusysäyksen kaikkien aikojen suurimman ra- kennushankkeen toteutumiselle Pyhäjoella. Pank- kitoiminnan laajentuessa, havaittiin vanhatoimitalo liian ahtaaksi. Se oli aikansa elänyt.
Pankki etsi itselleen uuden rakennuksen paik- kaa.Tutkimusten perusteellaasetettiin nykyinen ra- kennuspaikka ykköstilalle. Tontin koko oli nun suu- ri, ettei keskeiselle paikalle ollut mielekästä raken- taa pelkkää pankkitaloa. Kun Pyhäjoen keskustas- sa on ollut pula nun liiketiloista kuin asunnoistakin, päädyttiin raameihin, jotka toteutuvat käynnisty- neissä rakennustöissä.
Näin kertoo lehdellemme rakennuttajan edusta- ja, Esko Vuokila Raahen OP-kiinteistökeskuksesta.
Rakennuksesta tulee kaksikerroksinen. Pyhäjo- en OP-Pooki on pankki- liikee- ja asuinrakennus.
Rakennuksen pääsuunnittelijaksi valittiin arkkiteh- tikilpailun perusteella suunnittelutoimisto Heikki Boren Oy. "Kutsukilpailuun päädyttiin, koska halut- tiin, että keskeiselle paikalle sijoittuva rakennus on paikkana arvoinen".
Rakennushanke on jo alkuvaiheissaan herättä- nyt runsaasti kiinnostusta. OP:n Pyhäjoen konttori saa uudet toimitilat OP-Pookista. Pankin lisäksi ta- lon liiketiloihin muuttanee ainakin taksiasema, par- turi-kampaamo, Rautakirja, Pyhäjokisuun vakuutu- syhdistys, Revon Sähkö ja Pyhäjoen Vesi Oy. Muu- tamia liiketiloja on vielä vapaana. Osa liikehuoneis- toista tullaan vuokraamaan.
Asuinhuoneistoja rakennetaan 14. Vinkkinä voisi todeta, että korkeatasoiset huoneistot sopivat hy- vin kerrostaloasumiseen tottuneille kaupunkilaisil- le. Neliöhinta, hieman yli 6000 mk/ neliömetri, ei ai- nakaan pääkaupunkilaisia huimaa. Joten: Viestiä kiertämään.
Paitsi asukkaitaan, hemmottelee uusi rakennus myös muita kyläläisiä. Yläkertaan rakennetaan viih- tyisät neuvottelu ja kokoustilat. Niille löytyy var- masti käyttöä.
OP-Pookin tontti ostettiin syyskuussa 1987. Ark- kitehtikilpailu käynnistettiin -87 joulukuussajarat- kaistiin huhtikuun alussa -88. Rakennustyöt ovat käycinissä ja rakennus valmistuu liiketilojen osalta
Tammikuun 13. päivä allekirjoitetut urakkasopi- mukset ennakoivat hankkeen kustannusarvioksi 13 miljoonaa. Ns. Hourunrannan tontille rakennet- tavan betonirunkoisen tiiliverhoillun rakennuksen pääurakoitsijana toimii rakennusliike Nivat & Forss Kalajoelta. LVI työt urakoi Oulaisten LVI Oy Oulaisis- ta ja Sähkötyöt sähköurakoitsija O. Hänninen. & Co Pattijoelta. Kohteen rakennuttamistehtävän ja myynnin hoitaa Raahen OP-kiinteistökeskusjatyö- maan valvojana toimii rakennusmestari Simo Pieta- rila.
marraskuussa, asuinhuoneisojen osalta joulu- kuussa.
Tahti on ollut ripeää. OP-Pooki on tavallaan pie- noiskuva Pyhäjoellatapahtuvasta kehityksestä. Ke- hitys kunnassa tapahtuu ripein askelin.
Kirkonkylän kuva on kesällä -89 melkoisesti eri- lainen kuin se oli kesällä -88. Ja kesällä -90 myös OP-Pooki on vakiinnuttanut paikkansa kylän merk- kirakennuksena.
Kyläiltoja Parhalahdella
Parhalahden koululla järjestetään kyläiltojen sar- ja, joiden tarkoituksena on antaa tietoja ajankohtai- sistaasioista. Asiatietojen kevennykseksi on iltojen kuluessa myös kahvitarjoilu ja pientä ohjelmaa.
Jotta lasten vanhemmat voisivat keskittyä omaan tilaisuuteensa, on lapsille samanaikaisesti omaa ohjelmaa; videoita, leikkejä yms.
Ensi tiistaina 28.2. klo 19 on ensimmäinen kyläil- ta. Ulan aiheina ovat verouudistukseen liittyvätasiat sekä pankkitoiminnassa tapahtuneet muutokset.
Asiantuntijana ovat Yrjö Pietilä verotoimistosta ja Matti Petäjäniemi Osuuspankista.
Toinen Uta on maanantaina 13.3. alkaen samoin klo 19. Pääaiheena ovat kunnan toiminnot sekä ky- lätoimikunnan valitseminen. Paikalla on kunnan keskeisiä viranhaltijoita.
Ulan ohjelmanumerot kahvin lisäksi ovat hausko- ja ja ajanvietteellisiä. Käytännön järjestelyistä huo- lehtivat koulun leirikoululaiset vanhempineen kerä- ten asian ohessa varoja Lapin reissua varten, joten ainakin arpajaisrahaa toivotaan olevan mukana.
Koko kylän väen toivotaan innostuvan tulemaan paikalle kyläiltoihin.
Pyhäjoen Kuulumiset 5
Rakennusluvan hakeminen
Rakennuslain 7 §:n mukaan rakennuslupa on haettava uudisrakennuksen rakentamiseen. Sama koskee myöskin rakennuksen laajentamista tai ul- lakkotilan rakentamista esim. asuinkäyttöön. Sel- laiselle toimenpiteelle, joka ei ole uudisrakentami- sta, tarvitaan ns. rakennustöiden lupa. Tällaisiatoi- menpiteitä on esim. huoneiden tai huoneistojan ja- kaminen tai yhdistäminen, kantavien rakenteiden muuttaminen, hiormistojen muutokset. Lupa tarvi- taan myöskin rakennuksen käyttämiseen olennai- sesti eri tarkoitukseen kuin mihin lupa on saatu, se- kä julkisivun olennaiseen kuvittamiseen.
Pyhäjoen voimassaolevan rakennusjärjestyksen mukaan lupaa ei tarvita maanviljelystilan tulisijatto- man varastorakennuksen rakentamiseen, joka on rakenteeltaan puuta. Tällöin riittää ilmoitus hank- keesta rakennus- ja ympäristönsuojelulautakun- nalle. Säännös on siis väljä.
Valmisteilla olevan uuden mallijärjestyksen mu- kaan säännös täsmentyy myös näiltä osin. V. 1988 silloinen rakennuslautakunta on päättänyt, että ra- kennusjärjestystävalmistellaan uusittavaksi uuden mailin mukaan, koska entinen on monin eri kohdin vanhentunut.
Rakennuslain sekä -asetuksen, sekä niiden per- rusteellaannettujen määräysten ja ohjeiden lisäksi rakentamista Pyhäjoella ohjaa kunnanvaltuuston hyväksymä ja lääninhallituksen vahvistama raken- nuskaava sekä valtuuston hyväksymät osayleis- kaavat. Vaikka yleiskaavat ovat vahvistamattomuu- tensa takia ohjeellisia, on ne kuitenkin ohjelauta- kunnalle siitä, miten kunnanvaltuusto on hyväksy- nyt maankäytön ko. alueella. Tämän vuoksi raken- tamista suunnittelevan on syytä selvittää ennak- koon kunnan rakennusvalvontatoimistolla ne mää- räykset ja ohjeet, mitkä rakennuspaikaksi aiotulla alueella rakentamista ohjaa ja että alue on rakennu- salueeksi hyväksytty
Rakennuslain 5 §:n mukaan taaja-asutukseen saa käyttää ainoastaan sellaista aluetta, jolla on voi- massa rakennus- tai rantakaava, ellei lääninhallitus myönnä poikkeusta. Taaja-asutuskäsitteen peru- steella taajaan rakentuneita alueita on jo nyt Parha- lahden ja Yppärin kylillä, sekä merenranta-alue pääasiassa kokonaan.
Näin ollen poikkeusluvan tarve on syytä selvittää hyvissä ajoin, koska jos se tarvitaan, sen saanti saattaa viivästyttää rakennusluvan hakemista usei- ta kuukausia. Tämäkin asia selviää rakennusval- vontatoimistolla.
Niillä alueilla, Jossa rakennuksen jätevesiä ei voi johtaa yleiseen viemäriin, on jäteveden hoidettava talokohtaisen järjestelyin tai pienehköinä kokonai- suuksina lähitalojen kesken. Jätevesien imeyttämi- nen maahan on monin paikoin osoittautunut vai- keaksi maan tiiveyden ja pohjaveden tason takia.
Yppärin ja Parhalahden kylien yleiskaavojen yhtey- dessäon laadittu myös jätevesien käsittelysuunni- telmat. Niissä selvitettyjä ratkaisuja voidaan sovel- taa monilta osin myös muilla kylillä. Rakennuspaik- kaa valittaessa on syytä miettiä myös ratkaisua, mil- lä jätevedet hoidetaan. Esim. poikkeuslupia haet- taessa. Lääninhallitus kiinnittää tähän seikkaan eri- tyistä huomiota.
Pyhäjoki kuuluu aluearkkitehtitoiminta-aluee- seen. Aluearkkitehti antaa rakentajille maksutonta neuvontaa suunnittelussa. Tärkeää olisi, että aluearkkitehdin kanssa neuvonteltaisiin ennak- koon rakentamiseen liittyvistä kysymyksistä ja suunnitelmat laadittaisiin vasta sen jälkeen ja suunnittelussa voitaisiin huomioida asiantuntijan antamat neuvot. Aluearkkitehti saapuu Pyhäjoelle tarvittaessa ja sopimalla asiasta soittamalla Oulai- sten kaupungintalolle, puhelin 707 2 1 .
Lisäksi rakennusvalvontatoimistolta on saatava- na Pyhäjokialueen rakentamistapaohjeita, joista saa myös tutustumisenarvoistatietoa. Rakennuslu- paa haettaessa tarvitaan alla luetellut asiakirjat. Lo- makkeita on saatavana rakennusvalvontatoimistol- ta. Sieltä saa myös tarkempia neuvoja rakennuslu- pamenettelyyn liittyvissä kysymyksissä.
1. RAKENNUSLUPAHAKEMUS
Täytettynä ja allekirjoitettuna Suomen Kunnallisliiton lo- makkeelle.
2. SELVITYS RAKENNUSPAIKAN HALLINTAOIKEUDESTA Selvityksenä tulee yleensä kysymykseen todistus viimeksi myönnetystä lainhuudosta tai oikeaksi todistettu jäljennös kauppakirjasta, lahjakirjasta, vuokrasopimuksesta tai muu- sta vastaavasta asiakirjasta.
3. RAKENNUSKAAVAGTE TAI YMPÄRISTÖKARTTA Asiapaperit saadaan rakennusvalvontatoimistosta 4. ASEMAPIIRUSTUS
Pätevän suunnittelijan laatima asemapiirustus rakennu- spaikasta mittakaavaan 1:500 tai 1:200.
5. RAKENNUSPIIRUSTUKSET
Pätevän suunnittelijan laatimat, kiinnlkkeillä varustettuna ja kolmeksi eri sarjaksi sidottuna asemanpiirustuksen ja ra- kennuskaavaotteen tai ympäristökartan kanssa mittakaa- vaan, pohja ja leikkaus 1:100 tai 1:50, julkisivut 1:100, hor- mipiirros 1:50 tai 1:20.
Rakennuspiirustuksista tulee nähdä:
— rakennuksen huoneistoala ja huoneistotyyppi sekä tilavuus ja kerrosala
— lämmitettävien tilojen ikkunoiden ja lasiovien yhteenlasket- tu suuruus m2:nä ja %:na huoneistoalasta
— huonetilojen käyttötarkoitusmerkinnät ja huonealat
— seinä, ala- ja yläpohjaeristeiden vahvuudet 6. VÄESTÖREKISTERIKESKUKSEN LOMAKKEET
Täytettynä ja asianmukaisesti allekirjoitettuna 7. VESIKÄYMÄLÄN RAKENTAMISLUPA
Vesikäymäiän rakentamiseen haja-asutusalueelle vaadi- taan Th:n 69 §:n 3 mom. mukalnen rakentamislupa silloin kun ei liitytä yleiseen viemäriverkostoon. Lupa haetaan ter- veyslautakunnan valvontaosastolta suomen kunnallisliiton lomakkeella. Päätös liitetään rakennuslupahakemukseen.
8. HAKEMUS VASTAAVASTA TYÖNJOHTAJASTA
Täytettynä ja asianmukaisesti allekirjoitettuna Suomen kunnallisliiton lomakkeella. Tarvittaessa on hakemuksen mukaan llitettävä opinto- ja työtodistukset
9. HAKEMUS K W TYÖJOHTAJASTA
Kun rakennushankkeeseen liittyy vesi-ja viemäritöltä, KW- työnjohtajan pätevyydestä on määrätty rakentamismää- räyskokoelmassa A3.
10. LVI-SUUNNITELMAT
Suunnitelmat tarkastaa Pyhäjokisuun Vesi Oy. Suunnitel- masta tulee selvitä mm. putkikoot, materiaalit, sijoituspaik- ka.
11. TYÖPIIRUSTUKSET
Pienrakentamlsessa (omakotitalot, talousrakennukset yms.) tulee olla työpiirustus kantavista yläpohja-ja vesikat- torakenteista ja perustuksista.
6 Pyh^oen kuulumiset
llmanvaihto
Asuintilat tarvitsevat riittävän ilmanvaihdon hy- vän sisäilmaston ylläpitämiseksi. Tämän hetkisen käsityksen mukaan llmanvaihto on riittävä silloin, kun ilmavaihtuu kerran kahdessatunnissa. Ilman- vaihdon osuus on lähes puolet asunnon lämmity- senergian kulutuksesta. Tästä syystä on luonnolli- sta, että siihen on kohdistettu energiansäästötoi- mia. Asunnon tiivistäminen, koneellisen ilmanvaih- don ohjaaminen tarpeen mukaan sekä lämmön tal- teenottoratkaisut ovat olleet niistä tavallisimpia.
Nun kauan kun hyvälle sisäilmalle asetettavat vaati- mukset on täytetty, energiansäästöpyrkimykset ovat olleet oikeita ja kannatettavia. Ilmanvaihdon liiallinen vähentäminen tai lopettaminen kokonaan on kuitenkin säästämistä väärässä paikassa. Siitä voiaiheutuaasukkailleterveydellistähaittaajaepä- viihtyisyyttä sekä rakenteisiin kosteusvaurioita.
Hyvä sisäilmasto voidaan saavuttaa mahdolli- simman vähäisin energiakuluin vain silloin, kun il- manvaihtojärjestelmä on suunniteitu ja rakennettu tarkoituksenmukaisesti. Toimivatkaan laitteet eivät anna asukkaille täyttä hyötyä, mikäli niitä käytetään väärin.
Puutteellisen iimanvaihdon haittoja
1. Formaldehydi ja radon
Nykytietämyksen mukaan tupakka on pahin for- maldehydinlähde. Formaldehydia erittyy myös rakennusmateriaaleista, muovista, tekstiileistä ja kemikaaleista. Eniten on viimeaikoina kiinnitetty huomiota lastulevyn formaldehydipitoisuuteen.
Monissa tapauksissa ongelma on vältettävissä levyn oikealla pintakäsittelyllä tai valitsemalla uudella liimausmenetelmällä valmistettu levyty- stapa.
Toinen asunnoissa, etenkin pientaloissa, esiinty- vä haitta-aine on radon. Eräät kiviainekset ovat radioaktiivisia ja erittävät radonkaasua. Tätä luonnon uraanin hajoamistatapahtuu eräissä ki- viainespohjaisissa rakennusmateriaaleissa, maaperässä ja jopa talousvedessä. Radonalti- stukseen saattaa liittyä syöpäriski.
Nykytiedon mukaan riittävällä, 0,5 kertaisella il- manvaihdolla vältytään liialliselta formaldehydin ja radonaltistukselta.
2. Allergia
Monet suomalaiset kärsivät allergisista oireista.
Muun muassa huonepöly ja formaldehydi ai- heuttavat yliherkille kansalaisille vakavia ja kiu- sallisiaoireita. Niiden vähentämiseksi pölyjafor- maldehydipitoisuus tulisi pyrkiä pitämään mah- dollisimman alhaisella tasolla. Tilannetta voi- daan osaltaan korjata myös ilmansuodatuksella sekä ilmanvaihdon määrää lisäämällä.
3. Hajut
Riittämätön llmanvaihto tuntuu yleensä ensiksi hajuina. Ummehtuneessa ilmassa sekä fyysinen että henkinen suorituskyky heikkenevät. Pahan- hajuisesta ilmasta kärsii myös viihtyvyys. Hajuja syntyy myös normaalista asumisesta, sekä eri- tyisesti ruoan valmistuksen yhteydessä.
4. Kosteus
Normaalissa asunnossa kehittyy huomattava määrä kosteutta. Sitä siirtyy huoneilmaan ulos- hengityksen ja hikoilun mukana.
Kosteutta aiheuttaa myös ruuan valmistus, sau- nominen, pyykinpesu ja huonekasvitkin huoku- vat kosteutta. Riittämtön llmanvaihto ei poista tä- tä kosteutta. Huoneilman suhteellinen kosteus nousee ja ikkunoiden sisäpintoihin voi tiivistyä kosteutta. Tiivistynyt vesi ikkunoiden alapinnoil- la aiheuttaa ennen pitkää vaurioita ikkunan puuosiin.
5. Home
Home haisee. Se on epämiellyttävän näköistä ja aiheuttaa haittaa rakenteille. Useat homesienet viihtyvät jo 75 %:n suhteellisessa kosteudessa.
Tämä kosteusaste syntyy helposti tiiviissä talos- sa, Jossa llmanvaihto on liian vähäinen. Etenkin kosteat tilat ovat otollista homesienirihmaston kasvualustaa.
IV-järjestelmät
1. Painovoimainen ilmanvaihto
Painovoimainen ilmanvaihto perustuu lämpöti- laeroihin. Lämmin ilma kevyempänä virtaa poi- stohormissaylöspäin ja viimein ulos. Tilalle tulee kylmempää ulkoilmaa, joka lämpiää huoneläm- pötilaan. Kesällä lämpötilaeroa ei ole, minkä ta- kia ilman virtausta ei synny muuten kuin tuulen vaikutuksestatai riittävien ilma-aukkojen kautta.
Painovoimaisen ilmanvaihdon haittana on myös se, että ilmanvaihto eri huonetiloissa riippuu ko.
huonetilojen vuotokohtien määrästä. Mitätiiviim- pi talo on, sitä huonommin painovoimainen il- manvaihto toimii. Ulkoilmaventtiilillä voidaan jos- sain määrin säätää ja ohjata painovoimaista il- manvaihtoa.
Painovoimaista ilmanvaihtoa voidaan tarvittaes- sa keittiön osalta tehostaa asentamalla siihen liesituuletin. Liesituulettimen teho etenkin suu- rimmalla puhaltimen kierrosnopeudella on yleensä hyvä. Tämä voi kuitenkin johtaa siihen, että talon muissa hormeissa ilmaa virtaa väärään suuntaan ja hajut leviävät. Lämpimällä ilmalla lie- situuletinta kannattaa käyttää jatkuvasti ainakin pienellä kierrosnopeudella.
Painovoimainen ilmanvaihto vaatii jokaisesta poistokohteesta oman kanavan, tämä lisää katon läpi menevien läpivientitien määrää verrattuna esim. koneelliseen poistoilmajärjestelmään, Jos- sa tarvitaan vain yksi kattoläpivienti jonka päälle poistopuhallin asennetaan.
jatkuu sivulla 10
Pyhäjoen Kuulumiset 7
A R K K I T E H T U U R I T O I M I S T O
HEU KITTILÄ
86100 PYHÄJOKI 983-338 25
KAIKKI LVI- PALVELUT LVI
TIMO HAIKOLA
Puh
332 40
Autoon 949-385 064
KALUSTEASENNUS J A -HUOLTO
TERO KESTILÄ
86170 Yppäri puh. 983-334 26
ASENNAN:
* keittiön kalusteet * wC:n kalusteet
* eteisryhmät * erikoiskalusteet
* komerot
Peltisepänliike
ASKO KORPELA
Pyhäjoki - peltisepäntyöt
- muuraus- ja laatoitustyöt
Puhelin 332 08
Rakeimuspalvelu TEMO M P O I A
Yppäri
* u u d l s o h e n t a m l n e n
* p e r u s k o r j a u s y m . Puhelin 330 20
autoon 949-386 766
Suuretementtijärjestelmä
öl
• TEOLLISUUSHALLIT • LIIKERAKENNUKSET • ERIKOISPROJEKTIT
TUOTANTOELEMENTTI OY
PL 27, 86101 PYHÄJOKI puh. 983-337 41
Esitteen saat palvelunumerostamme 983-343 50 (myös ilt, la ja su)
3 Pyhäjoen Kuulumiset
Pientalon suunnittelu
M i k a
rakennushanke oikein on, ja mitä kaikkea pientalon suunnitteluun kuuluu. - Mitä sinä todella tarvitset ja mihin sinulla itse asiassa on varaa?
Asumistarpeen muutos
Ajatus hankkia uusi asunto saattaa syntyäyhtäk- kiä tai olla pitkän kehityksen tulos. Kuitenkin ylivoi- maisesti yleisin syy asunnon vaihtoon on puhdas tilantarve. Kun asumistarpeen muutos on todettu, on ratkaistava, miten halutaan tulevaisuudessa asua.
Rakennushankkeen perustamispäätös
Kokonaan uuden asunnon kohdalla on perusta- vaa laatua oleva kysymys se, hankitaanko valmiina uusi pientalo vai etsitäänkö vanha pientalo, joka mahdollisesti korjataan. Kolmas vaihtoehto on ko- konaan uuden talon rakentaminen
Perheen tarpeet lähtökohdaksi
Pientalon suunnittelu aloitetaan käymällä läpi j o - kaisen perheenjäsenen todelliset tarpeet, Sitten toiveet ja lopuksi haaveet. Asiat pannaan tärkeys- järjestykseen: mikäon välttämätöntä, miKätoivotta- vaa ios rahat riittävät, mistä on luovuttava ja minkä toteutuminen on siirrettävä tulevaisuuteen.
Mitä kaikkea asunnossa tehdään?
Asuminen on oikeastaan varsin monimutkainen tapahtuma, joka koostuu erilaisista toiminnoista.
Tavallisen perheasunnon tulee ennen kaikkea so- veltua hyvin lepoon, ruuanvalmistukseen ja ruokai- luun, peseytymiseen sekä perheen seurusteluun ja vapaa-ajanviettoon. Asuminen voidaan ryhmitellä toiminnoiksi, joita yhdistääliikkuminen asunnossa, asunnon siivous ja kunnossapito.
Asuminen voidaan ryhmiteliä toiminnoiksi. Näilä ovalyhdessäolo, yk- sinolo ja ns. huoltotoiminnot. Toimimoja yhdistää liikkuminen asun- nossa, asunnon siivous ja kunnossapito. •
^5 CO
i.OLESKELU
• RUOKAILU
• LEIKIT
• HARRASUll^- SET
• VIERAAT, SEURU5TEUJ
<
YHDESSÄOLO HUOLTO
• RUOAN VALMISTUS
• H Y 6 I E N I A
• VAATH HUOLTO
• SÄILYTYS
YKSnVISYYS
LEPO
• KOTITYOT
• OPISKELU UEIKIT HARRAST.
( SIIVOUS JA K'UNNOSSAPITD \
< LIIKKUMINEN ASÜNKJOSSA^^^
'ULKO-
OLESKEUJ JA -RUOKMLU
PIHALEIKIT,
• P E L i r
harrasrjk-
S E T
'JÄTEHUOLTO
.-TOMUTUS/
kTUULETUS
ULKOVARAS-
T01^JT|
• A U T O M -
SÄIUYTYS
ULKONA
AURJNSON-
OTID YMS.
< LllKKUM. PIHALU JA YHT. S!SÄÄN>
< PIHAN HOnP )
Tontinkäyttösuunnitelma
Talon sijoittaminen tontilla on vaikea suunnit- telutehtävä. Ihanteellisissaoloissa paras paikkata- lolle on tontin koillisosa, jolloin aurinkoisimmat osat jäävät piha-alueiksi.
Pihasuunnittelua on hyvä lähestyä kahdesta eri suunnasta. Toinen on asunto ja sen tilat, toinen on tontti ja sen lähiympäristö. Näiden yhdistelmänä syntyy alustava tontinkäyttösuunnitelma.
Tontinkäyttösuunnitelman tavoitteena on löytää ratkaisut mm. seuraaville seikoille:
- rakennuksen luontevin paikka tontilla - rakennuksen muoto ja kerrosluku
- sisäänkäyntien paikat ja liittyminen katuun tai tie- hen
- tontin kulkuteiden paikat
- tärkeimpien ikkunoiden avautumissuunnitelma ja näköalat niistä
- pihäjärjestelyt erotellen esim. sisääntulopiha, oleskelupiha, keittiöpiha ja mahdollinen sauna- piha
- säilytettävät puut ja maastonkohdat kuten isot ki- vet tms.
Tekniset suunnitelmat ja piirustukset
Pientalon rakentaja tarvitsee piirustuksia kah- teen eri tarkoitukseen. Ensinnäkin tarvitaan viralli- set pääpiirustukset, joiden avulla haetaan raken- nuslupa. Toiseksi tarvitaan edellisiätarkemmattyö- piirustukset itse rakennustyötä varten.
Pientalojen kohdalla voidaan erottaa viisi suunni- telmaryhmää:
- arkkitehtisuunnittelu - luonnokset
- pääpiirustukset ja alustavat tekniset suunnitel- mat - rakennuslupa-asiakirjat
- työpiirustukset ja teknilliset asiakirjat, mitoitetut työpiirustukset, pihasuunnitelma, kalusto- ja osapiirustukset
Pyh^oen kuulumiset 9
— täydentävät suunnitelmat: ikkuna- ja ovikaaviot, kalusteiden ja varusteiden suunnittelu, pintara- kenteiden suunnittelu ja värityssuunnitelu
— valvonta
— rakennesuunnittelu (konstruointi)
— LVI-suunnittelu
— sähkösuunnittelu
— erikoissuunnittelu kuten pohjatutkimus, äänite- kninen suunnittelu
j ^^^L-^^^^^^ Rjkcnnesuunmiitfluii läiuokoliia
'ZUi .-*/!PS'^^.'^f\. P'^"'"'"«"' kohtiiiiuvai kuiir- o o
/-^^nsSi ^^^^ luonnonvoimal eilö ih- g
j^^V^Sf \ misien ja kalusteiden kuormaira-^° f • " t n\ —" siiiavai rakenieiia. t f^f^ % —~n1
Pientalon rakennuttajavoi hankkia tarvitsemansa piirustukset usealla eri tavalla. Hankintavaihtoeh- dot tekee erilaisiksi se, kuinka paljon asukkaat ovat mukana suunnittelutyössä ja mikä on ammatti- suunnittelijan osuus. Tavallisimmat vaihtoehdot ovat:
— yksilöllinen suunnitelma eli vain yhtä perhettä varten tehty suunnitelma
— tyyppisuunnitelma, joka on valmiina oleva raken- nus, joka sovitetaan tontilla vallitseviin oloihin
— valmisosatalo eli elementtitalo
Suunnittelusta kannattaa maksaa
On hyvä muistaa, että suunnittelu on aina halpaa puuhaa itse rakentamiseen verrattuna. Pientalon kohdalla suunnittelun kokonaiskustannukset eivät milloinkaan kohoayli 10 %rakentamisen hinnasta.
Hyvään suunnitelmaan kannattaa aina sijoittaa, j o - pa tuhlata rahaa, sillä sen saa varmasti korkojen kanssa takaisin, kun talo on valmis ja siinäasutaan.
Hyviä ohjeita
Tontti valitaan huolellisesti - jos vaihtoehtoja on.
Hankkeen suunnitteluun käytetään aikaajatehdän se asiantuntijan opastuksella. Talo suunnitellaan aina tontin mukaan.
Talon suunnittelu ja lujuuslaskelmat - rakenne- suunnittelu - teetetään pätevillä asiantuntijoilla.
Suunnitteluun kannattaa uhrataaikaa ja rahaa. LVI- suunnittelussa käytetään puolueetonta ammatti- suunnitelijaa. Sähkösuunnittelussa käytetään puo- lueetonta ammattisuunnittelijaa. Rakennuslupa- anomus perustuu korkeatasoiseen suunnitelmaan.
jatkoa sivulta 2
Vaikka uusia taloja Kopiston kylään on noussut huomattavsti, nun tonttipaikkoja on silti vielä vapaa- na. Kylällä oleva rakennuskelpoinen maa on pääo- sin yksityisten omistamaa, lukuunottamatta Kopi- stossa olevaa kunnan ja seurakunnan maa-aluetta.
Rakennuskelpoisuudessa tarkoitetaan lähinnä s i - tä, että maapohja on soveltuvaa rakentamiseen se- kä sähkö-, puhelin-jatieliittymät ovat kohtuullisen lähellä.
Jos jollakulla on mielessä tonttipaikka Kopistos- sa, nun kunta on lupautunut tulemaan tarvittaessa
"välittäjäksi", ja samalla oman tukensa mahdolli- suuksien mukaan antaa myös paikallinen kylätoi- mikunta.
Liminkakylällä toimii parasta aikaa viriä kylätoi- mikunta, joka järjestelee mukavaa yhteistoimintaa ympäri vuoden. 18.3. on luvassa Eetun päivän kun- niaksi järjestettävä myyntinäyttely. Ainutlaatuinen myyntinäyttely pitää sisällään lähinnä kyläläisten pystyttämän tuote-esittelyn ja -myynnin. Tarjolla on mm. aitoja liminkakyläläisiä käsitöitä, maalaisruo- kia, leivonnaisia sekä puu- ja tuohitöitä.
Lisäksi vierailijoilla on mahdollisuus tutustuaeri- laisiin työnäytöksiin.
Myyntinäyttely on avoinna klo 10—16, ja näyttely- paikalla toimii myös puffetti.
Kyläläiset yhteisellä iltakahvilla Keskikylän koululla.
10 Pyhäjoen Kuulumiset
jatkoa sivulta 6
2. Koneellinen poistoilma-ilmanvaihto
Koneellisella poistoilmajärjetelmällä kaikista ta- lon huonetiloista johdetaan poistoiimaa yhtei- selle puhaltimelle, joka voi olla esim. katolle asennettava tiuippuimuri. llmanvaihto on tällä järjestelmällä suhteellisen hyvin hallittavissa, varsinkin jos puhallinta voidaan käyttää ainakin kahdella kierrosnopeudella. Tiiviissä talossa ko- neellinen ilmanpoisto on jokseenkin riippuma- ton ulkolämpötilasta ja tuuliolosuhteista. Taloon syntyvä pieni alipaine on lisäksi edullinen vähen- täessään kostean huoneilman pääsyä rakentei- siin.
Pientaloa suunniteltaessa on huomattava, että yhteispoistojärjestelmässä tarvitaan vain yksi lä- pivienti katolle. Takkaa tai muuta tulisijaa käytet- täessä on poistopuhallin pysäytettävä tai tulisija on varustettava erillisellä, siihen suoraan ulkoa johtavalle palamisilmakanavalle. Muuten on vaa-
rana, että tulisija ei vedä. Tarvittaessa vetoa voi- daan parantaa savukaasupuhaltimella.
Lämmön asennetussa ilmanvaihtojärjestemässä on poistoiimamäärät säädetty siten, että sisäa- sianministeriön vaatimukset tulevat täyteyiksi.
tämä tarkoittaa: keittiöstä tule ilmaa poistaa 80 kuutiota tunnissa. WC:stä 29 kuutiota tunnissa, kylpyhuoneesta 58 kuutiota tunnissa ja vaate- huoneesta 10 kuutiota tunnissa. Poistilmavent- tiileihin ei tule koskea muuten kun venttiileitä
puhdistettaessa.
3. Koneellinen tuloa- ja poistoilmajärjestelmä Varustamalla talo koneellisella tuloa- ja poistoil- majärjestelmällä voidaan varmistaa kaikkien tär- keimpien huonetilojen ilmanvaihto halutulla ta- valla. Tällaisissa tapauksissa puhutaan myös ta- sapainoitetusta, hallitusta ilmanvaihdosta. Poi- stoiimaa otetaan kuitenkin pääasiassa märkäti- loista ja uloilma johdetaan huonetiloihin.
Ulkoilma voidaan ottaa sisään talon puhtaam- malta puolelta. Tuloilma voidaan myös helposti puhdistaa sopivalla suodattimella ja lämmöntal- teenotto poistoilmasta järjestyy helposti.
Tasapainoitettu ilmanvaihto on herkempi tuuli-ja lämpötilavaihteluihin nähden, kun pelkkä ko- neellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä. Ylimää- räisiä tuloilmakohtia ei talossa saisi olla ja näin ollen talon tiiveys on tässä tapauksessa ilman- vaihtojärjestelmän toimivuuden perusedellytys.
Rakenteiden kuivana pitämiseksi on näissä jär- jestelmissä vältettävä ylipainetta. Tuloilmavirta olisikin mitoitettava 10—20 %pienemmäksi kuin poistoiimavirta. Tämä vähentää myös kosteuden tiivistymistä lämmöntalteenotto-osaan, mikäli sellainen on asennettu.
4. Koneellinen tulo- Ja poistoilmajärjestelmä ja ilmalämmitys
Jos koneellisen tulo- ja poistoilmajärjestelmän tuloilma jaetaan kaikkiin huonetiloihin, voidaan tuloilma tarpeen mukaan lämmittää yli huone- lämpötilan. Tällä tavalla hoidetaan lämmöjako il- man radiaattoreita tai muita lämmönjakolaitteita.
Lämmitys keskitetään tällöin tuloilmakojeeseen, josta se jakautuu huonetiloihin tuloilman muka-
na. Poistoilma otetaan keittiöstä ja märkätiloista samaan tapaan kuin edellä käsitellyssä tulo- ja poistoilmajärjestelmässä.
Ilmalämmitykseen tarvittavat ilmamäärät 0,5 ker- taisen ilmanvaihdon mukaan ovat liian pienet, jotta lämmönjakoa ilman avulla voitaisiin tehok-
kaasti suorittaa. Tämän vuoksi ilmalämmitysjär- jestelmät suunnitellaan nun, että muista kuin
märkätiloista otetaan kiertoilmaa takaisin ilman- vaihto-ja iämmityskojeelle. Lämmin tuloilma pu- halletaan tavallisesti huoneisiin ikkunoiden koh- dalla olevista lattiasäleiköistä. Yhdellä ainoalla kojeella voidaan tällä tavalla ratkaista ilmanvaih- to, lämmönjako, ilmankierrätys, ilmanpoisto ja lämmöntalteenotto poistoilmasta. Kiertoilman käyttö antaa myös mahdollisuuden ilman suoda- tukseen.
Kiertoilman käytön etuna on myös se, että esim.
yön aikana käyttämättömästä, "puhtaasta" olo- huoneen ilmasta saadaan puhdasta kiertoilmaa makuuhuoneisiin. Tutkimukset ovat nimittäin osoittaneet, että tavanomaisissa järjestelmissä makuuhuoneiden ilmanvaihto usein on erittäin puutteeliinen yön aikana.
VIIKONLOPPUVARAUKSET
mieluimmin viimeistään Perjantaina puoleen päivään mennessä.
Pirkko ja Anneli
P Y H Ä J O E N K U N T A Pyhäjoen kunnanvaltuusto on hyväksynyt Parhalahden Tankokarin kalasataman aluesuunnitelman. Alue on Py- häjoen kunnan hallinnassa.
Pyhäjoen kunnan rakennus- ja ympäristolautakunta kutsuu kaikki ne, joilla on satama-alueella vajoja, raken- nuksia tai muita rakennelmia tai laitteita neuvotteluun Parhalahden koululle 1.3.1989 klo 18.00.
Mukaan kehoitetaan ottamaan sellaiset asiakirjat, jotka oikeuttavat ko. vajan tai muun rakennelman alueella pitä- miseen.
Lisäksi tilaisuuteen pyydetään saapumaan niitä, joilla on tarvetta saada alueelle vaja.
Tilaisuudessa esitellään alueen suunnitelma, toteutuk- seen tähtäävät toimenpiteet, sekä annetaan ohjeet uusille vajan tarvitsijoille.
Pyhäjoella 17.2.1989
Rakennus- j a Vhipäristölautakunta
Pyh^oen kuulumiset 11
r
rn
K l I N T . O Y P Y H Ä J O E N O P - P O O K I
PYHÄJOELLA ON ALOITETTU UUDEN LIIKETALON RAKENNUSTYÖT.TÄHÄN TYYLIKKÄÄSEEN TALOON TULEE LII- KETILOJEN LISÄKSI 14 HYVIN VARUSTETTUA ASUINHUONEISTOA, JOTKA OVAT NYT KAIKKIEN "OMAA PESÄÄ"
E T S M E N OSTETTAVISSA.
NÄMÄ ASUINHUONEISTOT SIJAITSEVAT KAIKKI TALON TOISESSA KERROKSESSA.
TALO RAKENNETAAN VUOKRATONTILLE JA S E VALMISTUU TÄMÄN VUODEN LOPPUUN MENNESSÄ.
HUONEISTOT OVAT SEURAAVAN KOKOISIA:
2 H+KK+S 45,5 2H+K+S 60,0 2H+KK+S 46,0 3H+K+S . 69,5 2H+KK+S 57,5 3H+KK+S 76,5 LIIKEHUONEISTOJA 12 KPL KOOLTAAN 2 6 - 1 0 7
RAKENNUTTAMINEN: RAAHEN SEUDUN OSUUSPANKKI JA RAAHEN OP-KlINTEISTÖKESKUS
mm
PÄÄURAKOITSIJA Rakennusliike NIVAT & FORSS
KANTATE 1 Puh. 983-608 14 85100 KALAJOKI Fax 983-629 92
Sähkötyöt:
O. Hänninen & Co
kodinkonemyynti
— antenniurakointi
- sähkösuunnittelu
LVI-työt
Oulaistenkatu 29 Oulainen Puh. 983-72378
72 Pyhäjoen kuulumiset
Arina laajentaa
Osuuskauppa Arina laajentaa ja uudistaa Pyhä- joen Sokoshallin S-marketiksi. Rakennustyöt on aloitettu ja Nike avataan uudistettuna kesä-heinä- kuun vaihteessa.
Muutos-ja laajennustöiden yhteydessä myymä- lätilat kaksinkertaistuvat nykyisestään ja ulkonäkö muuttuu täysin. Vanha puurakenteinen osa pure- taan pois ja nykyisen Sokoshallin tilat uudistetaan.
Uudesta noin 450 neliön tilasta noin 200 neliötä vuokrataan postille, joka muuttaa Arinan kanssa saman katon alle. Myös Hankkija-Maatalous saa laajennuksessa lisätilaa. Rakennuksen kokonais- pinta-ala laajennuksineen on 874 neliötä.
Hankkeen kustannussarvio kalusteineen on run- saat 6 mmk. Laajennus- ja korjaustöiden pääura- koitsijana toimii oulaistelainen Urho Lehtola Oy, sähkötyöt tekee pyhäjokinen Rannikon Sähköpiste Ky, kylmälaitteet Erikoiskylmä Oy ja LVI-työt Huber
Säästöpankki uudistuu
Vuonna 1965 valmistui säästöpankille uusi ajan- mukainen toimitila Pyhäjoen kirkonkylälle. Tilat oli suunniteitu huolellisesti, kaukokatseisesti. Nünpä ne ovatkin palvelleet kunniallisesti neljännesvuosi- sadan, huolimatta asiakasmäärissä ja palvelutar- peessa tapahtuneesta hurjasta kehityksestä.
Kuitenkin jo 1986 nähtiin, että jotain täytyytehdä.
Pankinjohtaja Risto Mononen kertoo, että hänen taloontulonsa alkuajan päätehtäviin kuului remon- toinnin ohjelmoiminen. Tällöin tehtiin periaatepää- tös tilojen korjaamisesta vuoden 1988 aikana.
Eri syistä aloitus on hieman viivästynyt, mutta 6.2. sai säästöpankin asiakaskunta aloittaa pienoi- sen kuntokampanjan. Pankin toiminnot siirtyivät ni- mittäin yläkertaan ja rakennusmiehet "lainasivat"
varsinaiset pankkitilat "harrastuksiaan" varten.
Toimitilan neliöt sinänsä ovat pankin toiminnalle riittävät. Tilankäyttö on kuitenkin tämän päivän toi- mintaa varten epätarkoituksenmukainen. Ulospäin vaatimaton remontti muuttaakin sisätiloja melkoi- sesti.
Pankkisali kokee muutoksen: tiskinasettelu muuttuu täysin. Kalusteet uusitaan. Pankkisaliin si- joittuvat myös yösäiliö, kassakaapit ja pikapankit.
Kellaritiloissa oleva iso arkistotila tulee käyttöön.
Sieltä saavat paikkansa kokoustilat ja sosiaalitilat.
Myös puutteeliinen ilmastointi korjautuu kertahei- tolla.
Peruskorjaus valmistuu kesän korvalla. Uusien ti- lojen käyttöönotto, avajaiset tapahtuvat toukokuun puolessavälissä. Ja Pyhäjoen säästöpankkiväki voi iloita uusituista, käytännöllisistä toimitiloista.
Pyhäjoen kuulumiset 13
Kysy meiltä joustavasta eläke-
vakuutuksesta
POHJOLAYHnÖT
POHIOLA SUOm-SALAMA EUROOPPALAINKN
ILMAJUNEN
Raahen konttori puh. 368 11
Lämpö-, vesi ja ilman- vaihtolaitteiden
HUBER
* huollot
* saneeraukset
* korjaukset
NOPEASTI-EDULLISESTI
Hitsarinkatu 5, Raahe Puh. 982-376 60, ilt. 949-385 466
wCOt/ Haikkilämmästä
uunpo
Lil
TEBOIL
KotJlämpö on Teboilin lämmistyspalvelukoko- naJsuus. Joustava ja uutta huolettomuutta öljyläm- mitykseen tuova ratkaisu.
• Saat valita maksutavan.
• Saat valita tilaatko öljyn itse tai käytatkö Teboilin automaattitoi- mitusta.joka jDerustuu atk-poh- jaiseen astepäiväjärjestelmään.
• Saat varmuuden siitä, että öljyn loppuminen säiliöstäsi ei aiheuta ongelmia- Vain soitto numeroon 9800-2660ja Teboilin HatäPal- velu toimittaa sinulle oljyä koln- tuuajassa ja kohtuullisin lisäkus- tannuksin lammityskaudella.
• Saat säilioösi korkealuokkaista, kovat laatuvaatimukset täyttavää Hi-Light -kevytpoittoöljyä.
Soita tai tule käymään.
Kylmälä Ky Autotalo
puh. 983-337 66 Oulu Toppila 981-342-400
Rakennamme Pyhäjoen Parhalahdella Kiinteistö Oy
Hourunkoskea
Uutta alkavaa tuotantoamme Raahessa:
KIINTEISTÖ OY ANTINKARTANO Huoneistot:
3h + k + s 70,5 m^
2 h + k + s 59,5 m^
2h + kk + s 42,0 m' 2h + kk + s 43,0 m' MYYNTI JA ESITTELY: SKV -välityspalvelu Raahe, puh. 982-360 60, 982-36059
Rakennus-JOP Oy
Autoilijantie 1 92130 Raahe, puh. 982-203 75
14 Pyhäjoen kuulumiset
RAKENNAMME PYHÄJOELLA
Yppärin ala-aste
säästöpankin peruskorjaus
R A A H E N
RAKENNUS OY
Palvelemme Sinua kaikissa sähkö-ja lämmi- tysasioissa suunnittelusta asennuksiin ja opastuksesta laitetoimituksiin asti. Ota y h - teys Enerrgistiin olitpa Sitten rakentamassa uutta tai korjaamassa vanhaa
vrENERGISTI
R A N N I K O N S Ä H K Ö P I S T E K y
Pyhäjoki, puh 983-337 81
— sähkötyöt
— suunnittelu
— urakointi
KALAJOKI
983-623 10, 330 37, auto 949-381 062
RAKENNUSLIIKE URHO LEHTOLA OY
Oulainen, Puh. 983-705 209
Ammattitaitoista rakentamista Pyhäjoella jo uselden vuosien
ajan
Perunan- viljelykurssi
Pyhäjoella
Ensisijaisesti ruoka- ja ruokateollisuusperu- nan viljeiijöille tarkoitet- tu "tehokurssi" järjeste- tään seuraavasti:
13.3. klo 14.30-21.00 kunnanvirasto
Perunantutkimuslaitok- sen johtaja Paavo Kuis- ma: Ruokateollisuuspe- runan viljelytekniikka ja uusimmat tutkimustu- lokset.
16.3. klo 18.00-21.00 monitoimitalo
Perunakonsulentti Matti Luukkonen: Perunan laatuvirheiden ehkäisy.
21.3. ja 4.4. klo 1 0 - 1 6 monitoimitalo agr. Heik- ki Tiirola ja Teppo Veto- niemi: Hyvälle raaka-ai- neelle asetetut tavoit- teet, käytännön kysy- mykset jne,
Lisätietoja Eero Luodol- ta ja Mauno Peltokedol- ta.
0 PYHÄJOEN KUNTA
Kunnanhallltuksen ko- koukset pidetään vuoden 1989 aikana kunnanviras- tossa pääsääntöisesti joka
kuukauden I ja III maanan- taina ja tarvittaessa muul- loinkin alkaen klo 18, Ko- kousten tarkastetut pöytä- kirjat pidetään yleisesti näh- tävillä yleisessä toimistossa viikon kuluttua kokouksesta yhden päivän ajan virka-ai- kana,
Koululautakunnan ko- koukset pidetään vuoden 1989 aikana kunnanviras- tossa pääsääntöisesti joka kuukauden II tiistaina alka- en klo 18,30, Kokousten tarkastetut pöytäkirjat pide- tään yleisesti nähtävillä koulutoimistossa joka kuu- kauden I tiistaina klo 9 - 1 5 ,
Rakennus- ja ympäristö- lautakunnan kokoukset pi- detään virastotalossa tam- mi-huhtikuussa ja elo-joulu- kuussa pääsääntöisesti kuukauden II ja IV keskiviik- kona klo 18, Kokousten tar- kastetut pöytäkirjat pide- tään yleisesti nähtävillä ra- kennus-ja asuntotoimistos- sa kuukauden I keskiviikko- na virka-aikana,
Sosiaalilautakunnan ko- koukset pidetään virastota- lossa kuukauden II torstaina alkaen klo 14, Kokousten tarkastetut pöytäkirjat pide- tään yleisesti nähtävillä so- siaalitoimistossa viikon ku- luttua kokouksesta yhden päivän ajan virka-aikana nii- den asioiden osalta, jotka eivät ole salassapidettäviä,
Mulden lautakuntien tar- kastetut pöytäkirjat pide- tään yleisesti nähtävillä, niil- tä osin kuin se asioiden luonteen vuoksi on mahdol- lista, joka kuukauden i maa- nantaina virka-aikana ao, toimistoissa,
Kunnanhailitus ilmoittaa, että yleisessä toimistossa pidetään 30 päivän ajan nähtävillä seuraavat kun- nanvaltuuston hyväksymät johto- ym, säännöt:
Teknisen lautakunnan joh- tosäännön muutos (Kvalt 12.7,1988 § 61)
Luottamushenkilöiden
palkkiosääntö (Kvalt 14,11.1988 §108)
Pyhäjoki 14.2,1989 KUNNANHALLITUS
Pyhäjoen kuulumiset 15
PALVELUMUlSTIO Parturi-Kampaamo Rütte Korhonen
puh 332 53 Hierontaa ja kuppausta
Aaro Haikola puh 336 55 Hierontaa, kuntohoitaja
Päivi Möttönen puh 341 65
Lääkintöhallituksen hyväksymä
' ^ P y h ä j o e n iSA F Y S I O T E R A P I A
Fysikaaliset hoidot, hieronta ja kuntosali. puh. 339 2 1 , PYHÄJOKI
Pyhäjokisuun 1J\HIVAKUUTUS
puh. 332 85 Pyhäjoen Apteekki
puh 331 72
avoinna: ark. 9-17, j o u l u - ja juhannusaatt. 9-12, la. suljettu
PYHÄJOEN YRITYSPALVELU OY
puh. 339 50 PYHÄJOEN BMB
86100 Pyhäjoki Puhelin 983-34245 Parturi-Kampaamo
Kosmetologiliike Anne Röning & Aull Mattila
Puh. 332 80
Konekirjoitus- ja kopio Jaana Hautala
puh. 331 42
Jokapojan Autopaja PARHALAHTI
puh. 337 10
P Y H Ä J O E N K A L U S T E K Y
86100 Pyhaioki puh. 9B3/34411
SOLARIUM anne-mari PYHAJOKI c 1983133750
PYHÄJOEN TAKsrr Osvald Eno
Pirttikoski Puh. 354 16 Pentti Grekula Yppäri Puh. 334 16 autoon: 949-383 916
Pekka Lahnaoja Puh. 331 15 autoon: 949 381636
Kaija Luoto Puh. 338 92 autoon: 949 383892
Juha Mustonen Puh. 332 86 Jouko Takalo
Liminkakylä Puh. 333 24
KOKOUKSIA
Pyhäjoen OAY:n sääntö- määräinen kevätkokous 1.3.1989 klo 19 ravintola Nuotassa.
Hallitus
PYHÄJOEN kunnanvaltuuston ko- kous pidetään maanan- taina27.2.1989 klo19vi- rastotalon valuustosalis- sa.
Pyhäjoella 21.2.1989 Maunu Vehkala puheenjohtaja
Kunnanviraston neuvonnassa myydään tarvitseville käteis- maksulla matkalippuja välille Gulainen-Helsinki ja Oulal- nen-Tampere.
Liput ovat 2. luokan sarjalip- puja ja niissä on 20 prosentin alennus normaaliin yhden suun- nan matkalipun hintaan verrat- tuna.
Jos lippuja tarvitaan useam- pia, tulee siitä ilmoittaa 2 - 3 päi- vää ennen matkaa, että tarvittava määrä ehditään hankkia.
Myös muille kuin edellä maini- tuille matkoille voidaan tilauk- sesta toimittaa viittä (5) edesta- kaista matkaa varten liput.
Paikkaliput pitää hankkia itse asemalta.
Junassa on ideaa.
RAKENTAJA
Ota yhteyttä jo
suunnitteluvaiheessa Meiltä löydät
järkevät
enei^amtkaisut
REVON SÄHKÖ OY Raahen püritoimisto
Raahen piiritoimisto, Kirl<kol<atu 20. Raatie, puii. (982) 211 09
86300 OULAINEN PUH. 983-72470
86100 PYHÄJOKI Puh. 983-34120
Maaliskuussa tatidittaa lauantaisin SUOSITTU
mm mm mm
VAARA VITONEN
nUOTTflwoti
P « H . (983) 338 80
16 Pyhäjoen kuulumiset
Hyvät
pyhäjokiset
Eräs Pyhäjoen Kuulumisten ta- voitteista on toimia entisten ja ny- kyisten pyhäjokisten yhdyssiteenä.
Saadaksemme lehden leviämään myös Pyhäjoella muualle muutta- neille, pyydämme kaikkia lukijoi- tamme mukaan tiedostotalkoisiin.
Jakelumme laajentamiseksi tarvit- seemme nimi- ja osoitetiedot.
Pyydämme SINUN apuasi. Toi- vomme, että miettisit sukulais- ja tuttava piiristäsi Pyhäjoelta muutta- neiden nimi- ja osoitetiedot. Kirjai- sit ne oheiseen lipukkeeseen ja toi- mittaisit ne meille oheisella lipuk- keella.
Palautuslipun voit palauttaa postitse maksutta, kunhan vain käytät oheista lipuketta. Voit tuoda sen myös suoraan kunnanviraston opastukseen.
MYYNnNAYTTELY Keskikylän koululla
lauantaina 18.3. klo 10-16.
- tekstiilitöitä, taidetta
- tuohi- ja puutöitä, nahkatuotteita - maalaisruokia, leivonnaisia - työnäytöksiä
OIKAISU
Viime kuulumiset -lehteen oli tullut p a i n o v a i h e e s s a virhe uusien kunnanvaltuutettujen haastattelujen kohdalle. P a i - n o s s a oli jäänyt o s a E e r o S a r p o l a n v a s t a u k s i s t a pois j a toi- nen o s a oli päässyt sekoittumaan Marja Raution v a s t a u s t e n k a n s s a . Olkein haastattelut ovat näin.
1) Nimi, 2) Ikä, 3) Puolue, 4) Mistä päin kuntaa, 5) Mitä odot- taa uudelta hallituskaudelta, 6) MIkä on tärkeln a s i a , j o h o n haluaa puututtavan v a l t u u s t o s s a .
1) Rautio Marja, 2) 3 6 , 3) K e s k u s t a , 4) KIrkonkylä, 5) Ei s e l - keää kantaa, 6) Tärkeitä aslolta ovat pälvähoitokysymys, ympärlstönsuojelu j a etenkin Pyhäjoen s u o j e l u , s e k ä nuor- ten asuntojen lisäämlnen.
1) E e r o S a r p o l a , 2) 4 0 , 3 ) K e s k u s t a , 4) Parhalahti, 5) Y l e i s i e n tolmintaperlaatteiden tullsl olla rehelllsiä jottei mlnkäänlai- s l a yllvaltalsia päätöksiä pääsisi syntymään eri henkilöiden tai järjestöjen taholta. Myös toiminnan tulee vastata kunta- lalsten päätöksiä.
O ff
^ 1
6) Hallituspohjan u u d e l l e e n m u o k k a a m l n e n o n tällä hetkellätär- kelntä, k o s k a hallitus t e k e e liian kovIa päätöksiä, jolloin pienet kunnat menettävät paljon toimintamahdollisuuksia. Tämän s e u - r a u k s e n a kunnilla ei ole mahdollisuutta tulla esille. Hallituksen päätökset tulevat vastaan tavallisla ihmisiäkin.
Pahoittelemme syntynyttä virhettä.
Pyhäjoen kuulumiset Painos 1500 kp!
: Kustantaja: Pyhäjoki Data Oy
: Postiosoite: PL 20 86101 PYHÄJOKI Puhelinyhteydet:
Päätoimittaja: 983-331 74/34 Tbimituskunta: 983-331 74/24 Vastaava päätoimittaja: An/o Helanti Tbimituskunta:
Eija Anttiia, Terhi Brusin, Tbmmi Niemi Seuraava numero iimestyy 18.3.1989
llmoitukset jätettävä päätoimittajalie ilmestymistä 1 edettävänä keskiviikkona tai erillisen sopimuksen 1 mukaan.
ümortushinnat:
tekstissä ja tekstin jälkeen 2,00 mk palstamülimeti takasivu 2,60 mk palstamillimetri
Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittui ilmoituksen hintaan. Lehti ei vastaa puhelimelia annettuihin ümoituksiin mahdollisesti tuievista
;:::yifheiStäs::;;::,.:
