Tarva-ohjelman onnettomuusmallien kehittäminen

(1)

Harri Peltola ja Riikka Rajamäki

Tarva-ohjelman

onnettomuusmallien kehittäminen

Vuosien 2002–2006 onnettomuustarkastelu

Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 52/2008

(2)

(3)

Harri Peltola ja Riikka Rajamäki

Tarva-ohjelman

onnettomuusmallien kehittäminen

Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 52/2008

Tiehallinto Helsinki 2008

(4)

Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN 1459-1561

TIEH 4000650-v

Asiantunnus

Edita Prima Oy Helsinki 2008

TIEHALLINTO Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL 33

00521 HELSINKI

Puhelinvaihde 0204 22 11

(5)

Harri Peltola ja Riikka Rajamäki: Tarva-ohjelman onnettomuusmallien kehittäminen.

Helsinki 2008. Tiehallinto, 2008. Sisäisiä julkaisuja 52/2008. 80 s. + liitt. 2 s. ISSN 1459-1561, TIEH 4000650-v.

Asiasanat: liikenneturvallisuus, mallintaminen, onnettomuusriski, maankäyttö, liikenne- määrät, nopeusrajoitukset, päällysteet

Aiheluokka: 81, 82

TIIVISTELMÄ

Tienvarren asukastiheydellä on todettu olevan yhteyksiä liikenneturvallisuu- teen. Näitä tietoja ei ole kuitenkaan hyödynnetty tienpidon vaikutuksia arvioi- van Tarvan malleissa, koska mallit on tehty ajankohtana, jolloin asukastiheyden turvallisuusvaikutuksia ei vielä tunnettu. Tämän tutkimuksen tavoit- teena oli kehittää aiempien tutkimusten löydöksiä erityisesti Tarvassa käyt- tökelpoiseen muotoon, ajatellen myöhempää yleisessä käytössä olevan ohjelman päivittämistä.

Tutkimusta varten muodostettiin aineisto tie-, liikenne- ja asukastiheyden pe- rustella homogeenisista maanteiden tiejaksoista. Muodostettuun aineistoon lisättiin myös tietoja tien läheisyydessä olevien palvelurakennusten määristä ja -tiheyksistä. Moottoritiet, muut kaksiajorataiset tiet ja moottoriliikennetiet eivät sisältyneet tarkasteluun.

Tarvassa kullekin tieryhmälle ja nopeusrajoitusluokalle lasketaan keskimää- räiset henkilövahinko-onnettomuuksien riskit viiden vuoden aikana tapahtu- neiden auto-, kevyen liikenteen- ja eläinonnettomuuksien määrän perusteella. Tarvetta muuttaa tieryhmittelyä selvitettiin vertailemalla henkilövahinko- onnettomuuksien ja kuolemien riskejä Tarvan nykyisillä tieryhmillä sekä asutus, liikennemäärä ja tien päällyste paremmin huomioon ottavilla tarkemmilla malleilla. Mallien hyvyyttä arvioitiin niiden kyvyllä erotella riskiltään erilaisia olosuhteita; satunnaisvaihtelun lieventämiseksi pidettiin kuitenkin lähtökoh- tana kussakin tieryhmässä suhteellisen suurta onnettomuusmäärää.

Tarvassa nykyisin olevia malleja ehdotetaan linjaosuuksien osalta tarkennet- tavan lisäämällä tieryhmien määrää seuraavasti:

– maaseudulla (taajamamerkkitaajaman ja tilastollisen taajaman ulkopuo- lella) tavallisten kaksikaistaisten teiden tieryhmät leveä päätie, kapea päätie, leveä alemman verkon tie sekä kapea alemman verkon tie jaetaan kukin kahteen osaan tienvarren asukastiheyden perusteella (harva ja tiheä asutus rajana 30 asukasta/km², paitsi kapeilla alemman verkon teillä rajana 15 asukasta/km²). Lisäksi kapeista alemman verkon teistä erotetaan omaksi ryhmäksi asukastiheydestä riippumatta kaikki soratiet – taajamatieryhmät (taajamamerkkitaajama ja tilastollinen taajama) jaetaan

kukin kahteen osaan tienvarren liikennemäärän perusteella siten, että lii- kennemäärärajat ovat: taajamamerkkitaajamissa 4000 ajoneuvoa/vrk, tilastollisten taajamien pääteillä 6000 ajoneuvoa/vrk ja tilastollisten taajamien alemman verkon teillä 2000 ajoneuvoa/vrk

Tasoliittymien mallit ehdotetaan jatkossa laskettavan erikseen pääteille ja alemman verkon teille säilyttäen mallien rakenne ennallaan (kolme alaryh- mää sivutien liikennemääräosuuden mukaan). Kiertoliittymille suositellaan muodostettavaksi omat mallit, kun niitä koskevat tiedot ja onnettomuushistoria ovat riittävän kattavia. Eritasoliittymien mallit ehdotetaan säilytettävän ennallaan.

(6)

(7)

ESIPUHE

Tienvarren asutuksen tiheydellä on todettu olevan yhteys henkilövahinko- onnettomuuksien riskiin ja vakavuuteen sekä onnettomuustyyppeihin. Näitä tietoja ei ole kuitenkaan toistaiseksi otettu huomioon liikenneturvallisuuden arviointiohjelmistoissa, esimerkiksi Tarvassa (Tienpitotoimenpiteiden turvallisuusvaikutusten arviointi vaikutuskertoimilla).

Kesällä 2007 Tiehallinto tilasi VTT:ltä selvityksen siitä, kuinka olemassa ole- vaa turvallisuustietoutta voitaisiin nykyistä paremmin ottaa huomioon Tarvan onnettomuusmalleissa erityisesti alemmalla tieverkolla. Keväällä 2008 Tie- hallinto tilasi vastaavan tarkastelun koskien tavallisia kaksikaistaisia pääteitä (ei moottoritiet, muut kaksiajorataiset tiet eikä moottoriliikennetiet) ja näiden tarkastelujen tulokset sovittiin julkaistavan samassa raportissa. Syksyllä 2008 on tarkoitus tehdä Tarvan versio 4.10, joka perustuu samoille lähtötie- doille kuin keväällä 2008 käyttöön otettu Tarva 4.9, mutta uudessa versiossa käytettäisiin tämän raportin ehdotusten mukaan muutettuja onnettomuusmalleja. Mallien käyttöönotosta päätetään Tarva 4.10 koekäytössä saatujen kokemusten pohjalta.

Työtä ohjasi ryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Saara Toivonen Tiehallin- non Keskushallinnosta. Hänen lisäkseen Tiehallinnosta ryhmään kuuluivat Juhani Mänttäri Keskushallinnosta ja Jussi Pitkälahti Kaakkois-Suomen tie- piiristä. VTT:llä työn vastuuhenkilö oli Harri Peltola, jonka lisäksi työhön osal- listui Riikka Rajamäki (erityisesti aineiston muodostaminen). Laskennoissa auttoi ja raportin ulkoasun viimeisteli Arja Wuolijoki.

Espoossa, syyskuussa 2008

Tiehallinto,

Asiantuntijapalvelut

(8)

(9)

Sisältö

TIIVISTELMÄ 3 ESIPUHE 5

1 TAUSTA 9

2 TAVOITTEET 9

3 TARKASTELTAVA AINEISTO 9

4 TARVAN NYKYISET ONNETTOMUUSMALLIT 12

5 TIENVARREN MAANKÄYTTÖ ERI TIERYHMILLÄ 17

5.1 Tienvarsiasutus 17

5.2 Tienvarren palvelurakennukset alemman tienverkon 21

6 LINJAOSUUKSIEN ONNETTOMUUSMALLIT 23

6.1 Nykyisten mallien taustatiedot 23

6.2 Automaattisen nopeusvalvonnan huomioon ottaminen 29

6.3 Onnettomuusmallien muutostarkastelut 30

6.3.1 Leveä päätie maaseudulla 30

6.3.2 Kapea päätie maaseudulla 34

6.3.3 Leveä muu tie maaseudulla 37

6.3.4 Kapea muu tie maaseudulla 40

6.3.5 Taajamamerkkitaajaman tie 44

6.3.6 Tilastollisen taajaman tie päätieverkolla 48 6.3.7 Tilastollisen taajaman tie alemmalla verkolla 51 6.4 Turvallisuus ehdotettavilla Tarvan tieryhmillä v. 2003–2007 54 6.4.1 Tarva version 4.10 mallien numeroarvot 54 6.4.2 Ehdotettavan tieryhmittelyn tarkastelua 57

7 LIITTYMIEN ONNETTOMUUSMALLIT 64

7.1 Nykyisten mallien taustatiedot 64

7.2 Mallien muutostarkastelut 66

7.2.1 Tasoliittymät 66

7.2.2 Eritasoliittymät 70

7.2.3 Muita huomioita 70

7.3 Turvallisuus ehdottavilla Tarvan liittymäryhmillä v. 2003–2007 71 7.3.1 Tarva version 4.10 mallien numeroarvot 71 7.3.2 Liittymien turvallisuustarkastelua 71

8 LÄHDELUETTELO 79

9 LIITTEET 80

Liite 1. Tieryhmien turvallisuuden tunnuslukuja vuosina 2003-2007

(10)

(11)

TAUSTA

1 TAUSTA

VTT:n tekemissä tutkimuksissa (Peltola & Rajamäki 2004, Peltola & Raja- mäki 2005) on todettu tienvarren asutuksen tiheydellä olevan yhteys liiken- nekuolemien riskiin ja onnettomuustyyppeihin. Näitä löydöksiä ei toistaiseksi ole kehitetty tieverkon turvallisuuden arvioinnin ja tienpidon vaikutusten arvioinnin työkaluissa käyttökelpoiseen muotoon. Tiepiireissä on nähty tällainen kehittäminen erittäin perustelluksi. Myös seudullisen liikenneturvallisuustyön malleja kehiteltäessä tarvitaan menettelyjä tieverkon turvallisuustilanteen luotettavaan arviointiin.

2 TAVOITTEET

Tutkimuksessa tarkastellaan käytössä olevien Tarvan mallien kehittämistä ottaen aiempaa tarkemmin huomioon tienvarren asukastiheys ja liikenne- määrä. Erityisesti pääteiden onnettomuusmallien muutostarpeita tarkastelta- essa on hyödynnetty myös aiemmat ns. Päätiekartta – työssä tehdyt tarkas- telut automaattisen liikennevalvonnan huomioon ottamisesta (Peltola & Ra- jamäki 2007).

3 TARKASTELTAVA AINEISTO

Asutuksen vaikutusta turvallisuuteen tarkasteltiin aineistosta, jossa viiden vuoden onnettomuustiedot (2002–2006) yhdistettiin vuoden 2007 alun tiere- kisteritietoihin. Viiden vuoden onnettomuustietoihin päädyttiin siksi, että sitä käytetään myös tienpitotoimenpiteiden liikenneturvallisuusvaikutusten arvi- ointiohjelmistossa (Tarva). Tarkasteluaineiston muodostamisessa noudatet- tiin eräin poikkeuksin samoja periaatteita kuin aiemmassa päällystetyn tieverkon turvallisuustarkastelussa (Peltola & Rajamäki 2005).

Tätä työtä varten muodostettu tierekisteriaineisto sisälsi tiedot kaikista maanteistä ns. homogeenisina tiejaksoina, joiden muodostamisessa homogeenisen jakson katkaisevina tietoina käytettiin seuraavia muuttujia: toimin- nallinen tieluokka, ajoratojen lukumäärä, moottoriväylän tyyppi, päällysteen leveys, nopeusrajoitus ja sen laji, taajamamerkki, tilastollinen taajama, va- laistus, maanteiden liittymä, ajoratojen määrä, päällysteen luokka ja -leveys, nopeusrajoitus ja viimeisen tienparannustoimenpiteen vuosi. Mukana olivat kaikki maantiet lukuun ottamatta moottoriteitä, muita kaksiajorataisia teitä ja moottoriliikenneteitä.

Tiedostossa olleet vuoden 2006 liikennemäärätiedot muutettiin vastaamaan vuosien 2002–2006 keskimääräistä liikennemäärää kertomalla liikennemää- rät toiminnallisen tieluokan mukaan tiepiireittäin määritetyillä liikenteen kas- vun huomioon ottavilla kertoimilla.

(12)

TARKASTELTAVA AINEISTO

Edellä kuvatuista homogeenisista tienpätkistä pilkottiin yli 100 metriä pitkät tienpätkät siten, että muodostettiin tieosoitejärjestyksessä 50 metrin tienpät- kiä, kunnes viimeinenkin pätkä oli alle 100 metrin pituinen. Nämä pilkotut se- kä valmiiksi alle 100 metrin pituiset tienpätkät vietiin kartalle Arcmap- ohjelman avulla ja niihin yhdistettiin tieto lähiympäristön asukastiheydestä.

Asukastiheys laskettiin keskiarvona kunkin tienpätkän päihin piirrettyjen puo- len neliökilometrin ympyröiden (säde 399 m) asukastiheyksistä. Asukasmää- rätiedot perustuivat rakennus- ja huoneistorekisteriin vuoden 2006 loppupuo- len tilanteessa (5.12.2006).

Tienpätkistä selvitettiin tiepituuden ja liikennesuoritteen jakautumista asukastiheyden mukaan (luku 5.1 ). Jatkotarkasteluja varten tienpätkät luokitel- tiin asukastiheyden mukaan neljään luokkaan: a) yli 60 as/km² eli asutusti- hentymä A, b) 30–60 as/km² eli asutustihentymä B, c) 15–29 as/km² eli asu- tustihentymä C ja d) alle 15 as/km² eli harva haja-asutus. Pilkotuista tienpät- kistä yhdisteltiin ns. käyttödata siten, että uudet pätkät olivat homogeenisia alkuperäisten homogenisointikriteerien sekä asukastiheysluokkien suhteen.

Aiemmasta tarkastelusta poiketen (Peltola & Rajamäki 2005) ei siis määritet- ty tihentyneen haja-asutuksen teitä (6-30 as/km²), vaan sen tilalle määritet- tiin asutustihentymä C. Tämä muutos tehtiin aiemmista tarkasteluista saatujen kokemusten perusteella.

Käyttödatan tieolosuhteiden ja em. asukastiheysluokan suhteen homogeeni- sille tienpätkille yhdistettiin tieto siitä, kuinka monta erityyppistä muuta kuin asuinrakennusta oli rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan enintään 399 metrin etäisyydellä homogeenisesta jaksosta (ns. päästä pyöristetyt makkarat, kuva 1). Käyttödataan laskettiin seuraavanlaisten rakennusten määrät:

liike- tai myymälärakennus,

toimistorakennus,

opetusrakennus

hoitoalan rakennus

huoltolaitosrakennus

kokoontumisrakennus

maatalousrakennus

majoitus-, liikenne-, palo- tai pelastustoimen rakennus (ei kulkuneuvojen suoja- ja huoltorakennuksia eli autotalleja, joiden määrä oli erit- täin suuri)

teollisuus, teollisuuden tai kaupan varastorakennus.

Käyttödatan keskimääräinen tienpätkä on suhteellisen lyhyt. Tästä syystä osa rakennuksista vaikuttaa useamman homogeenisen tienpätkän asukasti- heyteen ja rakennusmäärään.

(13)

TARKASTELTAVA AINEISTO

Kuva 1. Rakennustietojen yhdistäminen käyttödataan (enintään 399 metrin etäisyy- dellä, pyöristetyin päin).

Tiehallinnosta Excel-muodossa saadusta hvj-onnettomuustiedostosta laskettiin kullekin käyttödatan tienpätkälle hvj-onnettomuuksien ja liikennekuolemi- en määrä onnettomuusluokittain summana vuosista 2002–2006.

Ominaisuuksiltaan muuttuneiksi tienpätkiksi, joiden onnettomuushistoria muutosten vuoksi saattaa olla epätäydellinen, määriteltiin ne käyttödatan

(14)

TARVAN NYKYISET ONNETTOMUUSMALLIT

tienpätkät, jotka oli rakennettu tai joiden suuntausta oli parannettu sekä ne jotka oli muutettu kadusta tai yksityistiestä yleiseksi tieksi tai joilla ajoratojen määrä tai moottoritietieto oli muuttunut vuonna 2002 tai myöhemmin. Tällai- set tienpätkät poistettiin tarkasteluaineistosta eli tarkasteltava tiepituus on noin 72 000 km kaikkien maanteiden noin 78 000 kilometrin sijaan.

Nopeusrajoitusten osalta käyttödatassa on tieto kunkin tienkohdan pysyväs- tä nopeusrajoituksesta. On syytä huomata, että huomattavalla osalla tiever- kosta on käytössä talvi- ja pimeän ajan rajoituksia. Käytännössä kaikki 120 km/h ja useimmat 100 km/h rajoitukset alennetaan ainakin marras–

helmikuun ajaksi, vaikka ne käyttödatassa ja tämän raportin taulukoissa on merkitty tiekohtaisen nopeusrajoituksen mukaan.

On syytä huomata, että erityisesti taajamamerkkitaajamissa on viime vuosina otettu runsaasti käyttöön aiempaa alhaisempia nopeusrajoituksia. Vaikka taulukoinneissa käytetään 1.1.2007 voimassa olevia nopeusrajoituksia, tau- lukoiden alhaisimpien nopeusrajoitusten onnettomuustiedot ovat käytännös- sä osin aiemmin voimassa olleiden korkeampien nopeusrajoitusten ajalta.

Tarvan onnettomuusmalleja laadittaessa ei ole aikaisemmin otettu huomioon sitä, että osalla tieverkkoa on käytössä automaattinen nopeusvalvonta. Au- tomaattisen nopeusvalvonnan vaikutusten huomioon ottamiseksi Tiehallin- nosta saatiin tieosoitteet eri vuosina käyttöön otetuista automaattisen nopeusvalvonnan jaksoista. Automaattisen nopeusvalvonnan vaikutusten huomioon ottamisessa käytettiin aiemmin testattua periaatetta (Peltola & Rajamäki 2007), jota on kuvattu luvussa 6.2 .

4 TARVAN NYKYISET ONNETTOMUUSMALLIT

Turvallisuusvaikutusten arviointi vaikutuskertoimilla (Tarva) -ohjelmassa käy- tetään yksinkertaisia onnettomuusmalleja, jotka ovat käytännössä keskimää- räisiä onnettomuusasteita erilaisissa olosuhteissa. Onnettomuusmallit on laskettu erikseen tielinjoille (ilman maanteiden keskinäisiä liittymiä) ja liitty- mäpisteisiin.

Linjaonnettomuuksien mallit (hvj-onnettomuutta / miljoona ajoneuvokilo- metriä) on laskettu kymmenessä tieryhmässä, jotka kukin on vielä jaettu mahdollisuuksien mukaan nopeusrajoitusluokkiin (taulukko 1). Tieryhmien määrittely on esitetty kuvassa 2.

(15)

Kaikki maantiet

1.Moottoritie

3. Muu kaksi- ajoratainen

tie 2. Moottori-

liikennetie

Päätie¹⁾

8.Taajama- merkki- taajama

Tilastol- linen taajama

C. Maaseudun tavalliset maantiet

Muu tie¹⁾

B. Taajama- tiet²⁾

4. Leveä päätie,

päällyste vähintään 9,5 m

5. Kapea päätie,

päällyste alle9,5 m

6. Leveä muu tie,

päällyste vähintään 8,0 m

7. Kapea muu tie,

päällyste alle 8,0 m

9. Tilastollinen taajama, päätie¹⁾

10. Tilastollinen taajama, muu tie¹⁾

1) Päätie = valta- tai kantatatie, muu tie = seutu- tai yhdystie 2) Ilman kohdan A teitä

A. Moottori- väylät ja

muut 2- ajorataiset

tiet

Kuva 2. Tarvassa nykyisin käytössä olevan maanteiden jako tieryhmiin. Tarvassa käytetyt tieryhmät näkyvät kaaviossa numeroituina. Joissakin asiayhteyksistä muista kuin pääteistä käytetään selkeyden vuoksi myös nimitystä alemman verkon tiet.

Liittymäonnettomuuksien mallit (hvj-onnettomuutta / miljoona liittymään saapuvaa ajoneuvoa) ovat kaikille tieryhmille yhteiset ja niiden luokittelevina tekijöinä ovat liittymätyyppi (T, X, eritaso) sekä sivutien osuus liittymän saa- puvasta liikennevirrasta (taulukko 2).

Henkilövahinko-onnettomuuksien määrä lasketaan edellä kuvattujen mallien ja onnettomuushistorian tiedot yhdistämällä. Tämän jälkeen kuolleiden määrä arvioidaan henkilövahinko-onnettomuuksien lasketun määrän ja hen- kilövahinko-onnettomuuksien keskimääräisen vakavuuden (taulukko 3) perusteella.

Tarvan tieryhmien ja liittymätyyppien määriä rajoittaa osaltaan onnetto- muusmäärä, koska pienestä onnettomuusmäärästä ei voida laskea luotetta- via onnettomuusasteita. Niinpä Tarvassa pyritään melko pienellä tie- ja liit- tymätyyppimäärällä mahdollisimman hyvin kuvaamaan teiden nykyisessä turvallisuustilanteessa olevia eroja.

(16)

Taulukko 1. Tarva version 4.8 linja-onnettomuusmallit sekä mallien ja historian yh- distämisessä käytettävät k-arvot (vuosien 2002–2006 onnettomuudet).

KESKIMÄÄRÄINEN K-ARVO ONNETTOMUUSASTE (keskimääräisen onnettomuus-

Hvj-onn. / milj. autokm asteen hyvyys) ⁴⁾

Tieryhmä Nopeus- Kaikki Luokittain Kaikki Luokittain

rajoitus h-onn. Auto Kevyt Eläin h-onn. Auto Kevyt Eläin 1 Moottoritie ¹⁾ <= 80 km/h 0,04 0,040 0,0018 0,0004 7,8 7,9 0,9 5,5

100 km/h 0,03 0,031 0,0013 0,0019 5,6 6,1 3,1 0,5 120 km/h 0,03 0,027 0,0007 0,0028 11,7 12,2 1,5 0,4 2 Moottori- ¹⁾ Kaikki 0,05 0,047 0,0022 0,0018 4,2 3,4 0,8 0,9

liikennetie

3 Muu 2-ajo- ¹⁾ <= 70 km/h 0,12 0,096 0,0210 0,0003 5,2 4,5 1 1,3 ratainen tie >= 80 km/h 0,05 0,044 0,0042 0,0005 2,2 2,2 1,6 1,2 4 Leveä päätie ²⁾ <= 70 km/h 0,05 0,040 0,0031 0,0046 20 14,1 0,8 0,5

Maaseudulla 80 km/h 0,07 0,052 0,0051 0,0080 4,9 3,9 1,8 0,5

100 km/h 0,07 0,051 0,0033 0,0126 11,5 8,8 3,6 2,1 5 Kapea päätie ²⁾ <= 70 km/h 0,09 0,070 0,0141 0,0016 2,6 2,6 11 0,6 Maaseudulla 80 km/h 0,08 0,068 0,0064 0,0085 14,2 13,6 0,8 0,9

100 km/h 0,07 0,052 0,0044 0,0145 9,7 16 2,1 3 6 Leveä muu tie ²⁾ <= 70 km/h 0,09 0,069 0,0209 0,0033 3,4 2,8 1,6 3,8

Maaseudulla 80 km/h 0,07 0,054 0,0120 0,0071 5,3 4,6 1,1 8,3

100 km/h 0,09 0,069 0,0065 0,0171 1,2 1,5 2,2 0,4 7 Kapea muu tie ²⁾ <= 70 km/h 0,16 0,135 0,0242 0,0058 3,2 3,4 3,6 0,4

Maaseudulla 80 km/h 0,13 0,108 0,0115 0,0095 3,4 4,9 2,2 2,3

100 km/h 0,09 0,065 0,0060 0,0141 12 20 0,8 3,6 8 Taajamamerkki ³⁾ <= 40 km/h 0,26 0,112 0,1461 0,0007 2,5 3,3 2,2 1,5 50 km/h 0,17 0,098 0,0676 0,0007 3 3,5 3,3 0,5 60 km/h 0,13 0,095 0,0350 0,0000 2,7 4,4 2,7 0,2 9 Tilastollinen ³⁾ <= 70 km/h 0,09 0,07 0,0156 0,0022 2,3 2,6 0,8 0,7 taajama, päätie 80 km/h 0,08 0,063 0,0121 0,0034 2,5 2,9 2,3 4,4 100 km/h 0,08 0,063 0,0082 0,0074 11,6 13,5 3,4 1,6 10 Tilastollinen ³⁾ <= 50 km/h 0,17 0,119 0,0542 0,0019 2,4 2,8 1,3 7,6

taajama, muu tie 60-70 km/h 0,13 0,094 0,0323 0,0024 4,1 7,8 3,1 2,3

>= 80 km/h 0,11 0,084 0,0235 0,0042 5,6 4,2 2,6 1,4 1) Sisältää myös tierekisterin mukaiset taajamatiet (taajamamerkkitaajama ja tilastollinen

taajama).

2) Ilman taajamateitä. Päätie on kapea, kun sen päällysteleveys on alle 9,5 m ja muu tie on kapea kun sen päällysteleveys on alle 8 metriä.

3) Luokittelu taajamateihin taajamamerkin ja tilastollisen taajaman mukaan. Ei sisällä moottori-, moottoriliikenne- ja 2-ajorataisten teiden taajamateitä.

4) K-kerroin, jota käytetään keskimääräisen onnettomuustiedon ja onnettomuushistorian yhdistämisessä. Suuri K-arvo merkitsee sitä, että ko. onnettomuusaste kuvaa hyvin on- nettomuusmäärän vaihteluja.

HUOM: Taulukossa nopeusrajoitus on valittu kuvaamaan erilaisia tie- ja liikenneolosuhteita.

Nopeusrajoituksen muutoksen vaikutusta ei voida arvioida tämän taulukon perusteella, sillä eri nopeusrajoituksen alaiset tiet poikkeavat toisistaan yleensä myös monella muulla tavalla.

(17)

On syytä huomata, että Tarvassa käytettävien onnettomuusmallien ei tarvit- se perustua turvallisuuseroja aiheuttaviin tekijöihin, koska malleja käytetään vain nykytilan luotettavimpien onnettomuusmäärien laskennassa. Siten esimerkiksi nopeusrajoitus on hyvä muuttuja malleissa; vaikka nopeusrajoitus kuvaa suurinta sallittua nopeustasoa, se kuvaa myös tietynlaisia olosuhteita, koska monet olosuhdetekijät vaikuttavat suurimpiin sallittuihin nopeuksiin.

Käytännössä tämä merkitsee mm. sitä, että samalla tieluokallakaan nopeusrajoitusten välisistä riskieroista ei voida päätellä kuinka riski muuttuu, jos no- peusrajoitusta muutetaan.

Taulukko 2. Tarva version 4.8 liittymä-onnettomuusmallit sekä mallien ja historian yhdistämisessä käytettävät k-arvot (vuosien 2002–2006 onnettomuudet).

LIITTYMIEN K-ARVO ONNETTOMUUSASTE (keskimääräisen onnettomuus-

Hvj-onn./100 milj. saapunutta autoa²⁾ asteen hyvyys) 3) Liittymän Sivutien Kaikki Luokittain Kaikki Luokittain

tyyppi osuus, %¹⁾ h-onn. Auto Kevyt Eläin h-onn. Auto Kevyt Eläin 3-haarainen

tasoliittymä, T

0 - 5 % 2,4 2,0 0,5 0 0,9 0,9 0,2 2,2 6 - 15 % 4,0 3,3 0,7 0 0,6 0,8 0,6 0 16 - % 4,9 4,1 0,8 0 1,1 1,6 1,8 0

4-haarainen tasoliittymä, X

0 - 5 % 5,3 4,9 0,4 0 7,3 20 1,2 0 6 - 15 % 7,9 6,8 1,0 0 1,8 3 1,2 0 16 - % 10,6 9,3 1,4 0 2 2,4 0,7 0

Eritasoliittymä

kaikki 1,2 1,1 0,1 0 1,2 1,2 0,2 1,5 1) Muiden kuin kahden suuriliikenteisimmän päätiehaaran osuus kaikista liittymään

saapuvista ajoneuvoista.

2) Saapuvien autojen määrä =liittymään saapuvien ajoneuvojen määrä vuodessa liittymä- haarojen KVL-arvojen perusteella laskettuna.

3) K-kerroin, jota käytetään ko. keskimääräisen onnettomuustiedon ja onnettomuushistorian yhdistämisessä. Suuri K-arvo merkitsee sitä, että taulukon ko. onnettomuusaste kuvaa hyvin kyseisenlaisten liittymien onnettomuusmäärän vaihteluita.

(18)

Taulukko 3. Tarva version 4.8 onnettomuuksien vakavuustiedot.

VAKAVUUS kuolleet / 100 onnettomuutta

Tieryhmä Nopeus- Kaikki Luokittain

rajoitus h-onn. Auto Kevyt Eläin

1 Moottoritie ¹⁾ <= 80 km/h 3 3 0 0

100 km/h 7 7 20 0 120 km/h 8 7 70 2

2 Moottori- ¹⁾ kaikki 25 25 29 25

liikennetie

3 Muu 2-ajo- ¹⁾ <= 70 km/h 3 4 2 0

ratainen tie >= 80 km/h 3 3 5 0

4 Leveä päätie ²⁾ <= 70 km/h 5 5 0 33

maaseudulla 80 km/h 10 11 8 3

100 km/h 18 21 23 3

5 Kapea päätie ²⁾ <= 70 km/h 5 6 0 0

100 km/h 11 12 18 3

6 Leveä muu tie ²⁾ <= 70 km/h 6 4 14 33

100 km/h 17 16 20 19

7 Kapea muu tie ²⁾ <= 70 km/h 6 5 8 3

100 km/h 13 14 27 3

8 Taajamamerkki ³⁾ <= 40 km/h 4 2 5 0

50 km/h 4 5 4 0

60 km/h 3 3 4 0

9 Tilastollinen ³⁾ <= 70 km/h 5 5 5 0

taajama, päätie 80 km/h 9 9 14 0

100 km/h 9 9 14 5

10 Tilastollinen ³⁾ <= 50 km/h 6 7 4 0

taajama, muu tie 60-70 km/h 5 4 7 0

>= 80 km/h 6 5 7 6

1) Sisältää myös tierekisterin mukaiset taajamatiet (taajamamerkkitaajama ja tilastollinen taajama).

2) Ilman taajamateitä. Päätie on kapea, kun sen päällysteleveys on alle 9,5 m ja muu tie on kapea kun sen päällysteleveys on alle 8 metriä.

3) Luokittelu taajamateihin taajamamerkin ja tilastollisen taajaman mukaan. Ei sisällä moottori-, moottoriliikenne- ja 2-ajorataisten teiden taajamateitä. Pääteitä ovat valta- ja kanta- tiet.

Tarvan linjaonnettomuuksien malleja ja niiden kehitysmahdollisuuksia on lä- hemmin tarkasteltu luvussa 6 ja liittymämalleja vastaavasti luvussa Error!

Reference source not found..

(19)

TIENVARREN MAANKÄYTTÖ ERI TIERYHMILLÄ

5 TIENVARREN MAANKÄYTTÖ ERI TIERYHMILLÄ

5.1 Tienvarsiasutus

Tässä luvussa tarkastellaan luvussa 3 kuvatulla tavalla määritettyä tienvarsiasutuksen tiheyttä (asukasta/km² enintään 399 metrin etäisyydellä homogeenisesta tiejaksosta) Tarvan tieryhmissä.

Kuten luvussa 4 todettiin, tilastotaajamat ja taajama-liikennemerkillä merki- tyt taajamat ovat Tarvassa omia tieryhmiään. Kuvassa 3 on tarkasteltu erilaisten asukastiheyksien osuutta tiepituudesta tilastotaajamien ja taajamamerkkitaajamien pääteillä ja alempiluokkaisilla teillä.

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

0 100 200 300 400 500 600 700 800 900

Asukkaita/km²

Osuus (%)

Taajamamerkki, päätie

Taajamamerkki, muu tie

Tilastotaajama, päätie

Tilastotaajama, muu tie Taajamam

erkki, päätie

Taajamam

erkki, muu tie Tilastotaa

jama, muu tie Tilastotaa

jama, päätie

Kuva 3. Tiettyä arvoa suurempien asukastiheyksien osuus (%) tiepituudesta tilasto- taajamissa ja taajamamerkkitaajamissa.

Esimerkki kuvan tulkinnasta: asukastiheyden 100 kohdalta voidaan nähdä, että pääteiden tilastotaajamien tiepituudesta noin 54 %:lla on tienvarsiasutusta vähintään 100 asukasta neliökilometrillä. Vastaava osuus alempiluokkaisilla tilastotaajamien teillä on 42 %. Taajamamerkkitaajamissa on huo- mattavasti suurempia tienvarren asukastiheyksiä kuin tilastotaajamissa. Tä- mä pätee sekä pääteille että muille maanteille. Tilastotaajamissa pääteillä on alempiluokkaisia teitä enemmän sellaisia teitä, jotka kulkevat suhteellisen tiheän asutuksen läheisyydessä (100–500 asukasta neliökilometrillä).

Kuvassa 4 on vastaavasti tarkasteltu erilaisten asukastiheyksien osuutta ajoneuvosuoritteesta tilastotaajamien ja taajamamerkkitaajamien pääteillä ja alempiluokkaisilla teillä. Kuvia 3 ja 4 vertailemalla voidaan todeta, että suoritteen perusteella lasketut käyrät kulkevat kaaviossa pituuden perusteella las-

(20)

kettuja käyriä korkeammalla. Tämä tarkoittaa sitä, että suuren asukastiheyden omaavilla tienkohdilla on myös keskimääräistä suuremmat liikennemää- rät.

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

0 100 200 300 400 500 600 700 800 900

Asukkaita/km²

Osuus (%)

Taajamamerkki, päätie

Taajamamerkki, muu tie

Tilastotaajama, päätie

Tilastotaajama, muu tie

Taajamam

erkki, päätie Taajamam

erkki, muu tie Tilastotaajama, muu tie

Tilastotaajama, päätie

Kuva 4 Tiettyä arvoa suurempien asukastiheyksien osuus (%) ajoneuvosuoritteesta tilastotaajamissa ja taajamamerkkitaajamissa.

Kuvissa 5 ja 6 on esitetty kuvia 3 ja 4 vastaavat tiedot Tarvan tavallisten maaseututeiden ryhmillä. Myös maaseudun teiksi luokitelluilla tienkohdilla on tienvarsiasutusta (noin 55 - 80 prosentilla tiepituudesta). On kuitenkin syytä huomata, että asukastiheyksissä on niin suuret erot taajama-alueiden teihin verrattuina, että maaseututeiden kuvissa vaaka-akselin skaala ylettyy vain 90 asukkaaseen neliökilometrillä, kun se taajamatiekuvissa on kymmenker- tainen.

Kuvien 5 ja 6 perusteella tienvarren asukastiheys on sekä pääteillä että alempiluokkaisilla teillä jonkin verran suurempi leveillä kuin kapeilla teillä.

Kuvia 5 ja 6 vertaamalla näkyy myös, että kapeilla teillä tienvarsiasutus on leveitä teitä harvinaisempaa, mutta toisaalta kapeilla teillä suorite keskittyy tiepituutta hieman enemmän tienvarsiasutuksen kohdille.

(21)

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

Asukkaita/km²

Osuus (%)

Leveä päätie Kapea päätie Leveä muu tie Kapea muu tie

Leveä muu tie Kapea muu tie

Kapea päätie Leveä päätie

Kuva 5. Tiettyä arvoa suurempien asukastiheyksien osuus (%) tiepituudesta maa- seuduksi luokitelluilla pääteillä ja alempiluokkaisilla teillä.

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

Asukkaita/km²

Osuus (%)

Leveä päätie

Kapea päätie

Leveä muu tie

Kapea muu tie

Leveä muu tie Kapea muu tie

Kapea päätie Leveä päätie

Kuva 6. Tiettyä arvoa suurempien asukastiheyksien osuus (%) ajoneuvosuoritteesta maaseuduksi luokitelluilla pääteillä ja alempiluokkaisilla teillä.

Kuvissa 7 ja 8 on tarkasteltu tiepituuden ja suoritteen jakautumista asutusti- heysluokkiin Tarvassa käytetyllä tieryhmittelyllä. Taajamamerkkitaajaman tiet ovat lähes kauttaaltaan suurimmassa asutustiheysluokassa ja tilastotaaja- mistakin kaksi kolmasosaa on suurimmassa asutustiheysluokassa. Myös le-

(22)

veistä maaseututeistä suhteellisen suuri osuus on runsaan tienvarsiasutuksen kohdalla. Kuvasta 9 näkyy, että runsaan tienvarsiasutuksen kohdilla ovat usein myös liikennemäärät suurimmillaan.

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

<15 61,7 75,3 47,5 72,8 1,4 4,8 2,7

15-29 15,3 12,4 17,9 14,4 1,5 6,7 7,3

30-60 14,1 8,7 19,3 9 4 18,1 23,4

>60 8,9 3,7 15,3 3,1 92,6 70,4 66,3

Leveä päätie Kapea päätie Leveä muu tie Kapea muu tie Taajamamerkki- taajama

Tilastotaajama, muu tie

Osuus (%)

Kuva 7. Tiepituuden jakautuminen asukastiheysluokkiin Tarvassa käytetyillä tieryh- millä (ilman moottoriteitä, muita kaksiajorataisia teitä ja moottoriliikenneteitä).

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

<15 59,4 67,5 45,6 59,5 1,8 4,5 3,1

15-29 15,1 15 18,6 18,2 1,3 5,6 5,1

30-60 14,9 11,8 19,4 14,8 2,8 15,8 16,7

>60 10,6 5,7 16,4 7,2 93,9 74,1 75

Osuus (%)

Kuva 8. Ajoneuvokilometrien jakautuminen asukastiheysluokkiin Tarvassa käytetyillä tieryhmillä (ilman moottoriteitä, muita kaksiajorataisia teitä ja moottoriliikenneteitä).

(23)

0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000

<15 4827 1934 2632 250 3161 4846 1726

15-29 4959 2614 2840 386 2043 4324 1065

30-60 5308 2945 2749 502 1712 4509 1092

>60 5963 3384 2941 725 2488 5454 1725

KVL (ajoneuvoa/vrk)

Kuva 9. Vuoden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä (KVL 2006) eri asukasti- heysluokissa Tarvassa käytetyillä tieryhmillä (ilman moottoriteitä, muita kaksiajora- taisia teitä ja moottoriliikenneteitä).

5.2 Tienvarren palvelurakennukset alemman tienverkon Tässä luvussa tarkastellaan erilaisten tienvarren palvelurakennusten määriä (muut kuin asuin- ja vapaa-ajan rakennukset) ja tiheyttä (rakennusta/km²) luvussa 3 tarkemmin kuvatulla tavalla määritettynä. Rakennusten koko- naismäärät maaseudun tavallisen kaksikaistaisen maantieverkon (n. 57000 km) läheisyydessä olivat:

Käyttötarkoitus Rakennuksia, kpl

Liike- tai myymälä 11 822

Toimisto 6 547

Opetus 6 283

Hoitoala 1 403

Huoltolaitos 3 195

Kokoontuminen 8 684

Maatalous 52 267

Majoitus-, liikenne-, palo- tai pelastustoimi¹⁾ 17 875

Teollisuus, teollisuuden tai kaupan varasto 27 876

1) Ilman kulkuneuvojen suoja- ja huoltorakennuksia

Kunkin homogeenisen tiejakson rakennustiheys lasketaan alueelta, joka on enintään 399 metrin etäisyydellä (tien kummaltakin puolelta tai homogeenisen jakson päistä, ns. päistä pyöristetyt makkarat). Rakennusten tiheyden määritystavan vuoksi samat rakennukset voivat olla mukana useampien toi-

(24)

siaan lähellä olevien homogeenisten jaksojen rakennustiheyttä laskettaessa.

Taulukosta 4 nähdään mm., että

rakennustiheys on selvästi suurin taajamamerkkitaajamassa, seuraa- vaksi suurin tilastollisen taajaman teillä

maaseudun leveillä teillä on kapeita teitä suurempi rakennustiheys

maaseudun alempiluokkaisilla teillä on pääteitä suurempi rakennustiheys

suurimmat rakennustiheydet ovat teollisuuden, teollisuuden ja kaupan varastojen ja maatalouden rakennuksissa

maatalouden rakennukset jakautuvat eri tieryhmille muita rakennuksia tasaisemmin.

Taulukko 4. Muiden kuin asuinrakennusten ajoneuvosuoritteella painotettu tiheys (rakennusta/km²) rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan eri tieryhmillä.

Taajama- Kaikki tiet

Käyttötarkoitus Leveä²⁾ Kapea²⁾ Leveä²⁾ Kapea²⁾ merkki Päätie Muu tie yhteensä

Liike- tai myymälä 0,21 0,15 0,24 0,10 5,95 2,05 1,32 0,97

Toimisto 0,11 0,07 0,18 0,06 2,79 0,96 0,75 0,47

Opetus 0,06 0,08 0,14 0,11 1,54 0,63 0,51 0,31

Hoitoala 0,01 0,01 0,01 0,01 0,66 0,17 0,13 0,10

Huoltolaitos 0,03 0,02 0,05 0,03 1,36 0,40 0,37 0,21

Kokoontumis 0,13 0,10 0,19 0,13 2,68 0,91 0,72 0,48

Maatalous 0,96 0,89 1,28 1,25 1,30 1,65 2,34 1,26

Majoitus-, liikenne-¹⁾,

palo- tai pelastustoimi 0,56 0,47 0,53 0,37 3,32 1,75 1,28 0,92

Teollisuus, teollisuuden

tai kaupan varasto 0,98 0,60 1,39 0,39 7,45 6,35 4,56 2,24

Joku edellä mainittu 3,05 2,38 4,01 2,43 27,05 14,87 11,98 6,96

2) Päätie on kapea, kun sen päällysteleveys on alle 9,5 m ja muu tie on kapea kun päällysteleveys on alle 8 m.

Maaseudun päätiet Maaseudun muut tiet Tilastollinen taajama

Yhden neliökilometrin pinta-ala syntyy homogeenisesta jaksosta, jonka pi- tuus on noin 630 metriä. Homogeeniset tiejaksot ovat yleensä tätä lyhyem- piä ja rakennustiheyden arvot ovat yleensä suhteellisen suuria jo yhdenkin rakennuksen osuessa homogeenisen jakson tiheyden laskenta-alueelle.

Tämä vaikeuttaa homogeenisten jaksojen erottelua rakennustiheyden mukaan. Vaihtoehtona rakennustiheydelle taulukossa 49 onkin tarkasteltu kuinka suuri osa ajoneuvokilometreistä ajetaan sellaisilla homogeenisilla tiejaksoilla, joiden läheisyydessä on vähintään yksi tarkasteltavan käyttötarkoituk- sen rakennus. Esimerkki taulukon tulkinnasta: Taajamamerkin vaikutusalueella ajetuista ajoneuvokilometreistä 87 % ajetaan sellaisilla homogeenisilla tiejaksoilla, joiden vaikutusalueella (rakennustiheyden laskenta-alueella) on vähintään yksi liike- tai myymälärakennus.

(25)

LINJAOSUUKSIEN ONNETTOMUUSMALLIT

Taulukko 5. Ajoneuvosuoritteen osuus (%), joka ajetaan vähintään yhden palvelura- kennuksen vaikutusalueella.

Taajama- Kaikki tiet

Käyttötarkoitus Leveä²⁾ Kapea²⁾ Leveä²⁾ Kapea²⁾ merkki Päätie Muu tie yhteensä

Liike- tai myymälä 13 13 14 8 87 56 47 26

Toimisto 9 7 13 5 76 43 37 20

Opetus 6 6 8 9 64 29 30 16

Hoitoala 1 1 1 1 42 13 10 7

Huoltolaitos 2 1 3 2 65 25 24 12

Kokoontumis 10 10 13 11 80 41 41 23

Maatalous 43 49 51 59 52 55 64 53

Majoitus-, liikenne-¹⁾,

palo- tai pelastustoimi 36 35 30 25 86 59 51 41

Teollisuus, teollisuuden

tai kaupan varasto 37 28 40 22 93 80 72 44

Joku edellä mainittu 80 78 82 79 100 96 96 84

2) Päätie on kapea, kun sen päällysteleveys on alle 9,5 m ja muu tie on kapea kun päällysteleveys on alle 8 m.

Maaseudun päätiet Maaseudun muut tiet Tilastollinen taajama

Muiden tekijöiden ohella selvitettiin erilaisiin palvelutoimintoihin tarkoitettujen asuinrakennusten olemassaolon ja liikenneturvallisuuden välisiä yhteyksiä.

Tien lähellä olevien palvelurakennusten huomioon ottaminen paransi hieman joidenkin Tarvan mallien erottelukykyä, mutta muutokset eivät olleet syste- maattisia eivätkä muihin tekijöihin nähden merkittäviä, joten niitä ei ehdoteta otettavan Tarvan malleihin ainakaan ennen laajempia lisäselvityksiä.

6 LINJAOSUUKSIEN ONNETTOMUUSMALLIT

6.1 Nykyisten mallien taustatiedot

Tarvan linjaonnettomuuksien tieryhmittelyssä on eroteltu omiksi tieryhmik- seen selkeästi muista poikkeavat liikenneympäristöt – moottoritiet, muut kaksiajorataiset tiet ja moottoriliikennetiet. Vastaavasti on pyritty erottele- maan selkeästi taajamamaiset tienkohdat, käytännössä taajamamerkkitaa- jamat ja muut ns. tilastollisessa taajamassa olevat tienkohdat. Näiden lisäksi päätiet on eroteltu alempiluokkaisista teistä ja maaseudun tiet on jaoteltu kahteen ryhmään päällysteleveyden perusteella. Käytetyt tieryhmät perustuvat Tarvan käyttöönottovaiheessa tehtyihin turvallisuustarkasteluihin – tie- ryhmät valittiin niin, että tieryhmät yhdessä nopeusrajoitustiedon kanssa erottelisivat mahdollisimman hyvin turvallisuudeltaan erilaiset tienkohdat (kuva 2).

Taulukossa 6 on esitetty ne onnettomuusmäärät, joihin Tarvan nykyiset linjaonnettomuuksien mallit perustuvat.

(26)

Taulukko 6. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrät, joihin Tarvassa olevat linja- onnettomuusasteet (taulukko 1) perustuvat (onnettomuudet vuosina 2002–2006).

Tieryhmä & rajoitus Auto Kevyt Eläin Yhteensä 4. LEVEÄ PÄÄTIE MAASEUDULLA

<=70 km/h 24 2 3 29

80 km/h 264 26 45 335

100 km/h 675 42 165 882 5. KAPEA PÄÄTIE MAASEUDULLA

<=70 km/h 45 8 2 55

80 km/h 611 51 73 735

100 km/h 1084 90 307 1481 6. LEVEÄ MUU TIE MAASEUDULLA

<=70 km/h 59 16 2 77

80 km/h 164 34 21 219

100 km/h 88 8 23 119

7. KAPEA MUU TIE MAASEUDULLA

<=70 km/h 668 120 30 818 80 km/h 2236 240 197 2673 100 km/h 153 14 33 200 8. TAAJAMAMERKKI

<=40 km/h 304 396 2 702

50 km/h 419 300 2 721

60 km/h 236 86 1 323

9. TILASTOLLINEN TAAJAMA, PÄÄTIE

<=70 km/h 164 36 6 206

80 km/h 479 93 29 601

100 km/h 164 23 19 206 10. TILASTOLLINEN TAAJAMA, MUU TIE

<=50 km/h 180 84 4 268 60-70 km/h 512 175 12 699

>=80 km/h 330 92 16 438

Em. yhteensä 8859 1936 992 11787

Onnettomuusluokka osallisten mukaan:

Henkilövahinko-onnettomuuksien vaihteluiden ohella tieryhmien avulla pyri- tään ottamaan huomioon myös onnettomuuksien vakavuuden vaihtelut. Tar- vassa onnettomuuksien vakavuutta on kuvattu taulukon 3 tiedoilla. Tarvan malleista on vaikea hahmottaa kuolemanriskin eroja eri tieryhmillä, niinpä kuolemanriskit on esitetty taulukossa 7. Taulukossa 7, kuten kaikissa sitä seuraavissa riskitaulukoissa riskit on vertailukelpoisuuden vuoksi laskettu vain niiltä tienkohdilta, joille ei ole tehty luvussa 3 mainittuja muutostoimen- piteitä. Tiepituudet Tarvan mallien mukaisilla tieryhmillä erikseen pääteillä ja muilla teillä on esitetty taulukossa 8.

Taulukossa 7 huomiota kiinnittää leveiden alempiluokkaisten teiden poikke- uksellisen suuri kuolemanriski 100 km/h rajoituksella. Kyseessä on vain 225 km tietä (taulukko 8), joiden KVL on 3 100 ajoneuvoa vuorokaudessa ja

(27)

joilla on tapahtunut 16 kuolemaan johtanutta onnettomuutta (24 kuollutta) viidessä vuodessa. Kuolemanriski on melko suuri myös kapeiden maaseudun pääteiden nopeusrajoituksella 80 km/h (2 002 km, 117 kuolemaa 90 kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa, teiden keskimääräinen KVL 2 370).

Taulukko 7. Kuolemanriski (kuolleiden määrä / 100 miljoonaa ajoneuvokm) linja- osuuksilla Tarvassa käytetyillä tieryhmillä vuosina 2002–2006. Tarkastelussa ovat mukana vain koko ajanjakson ennallaan pysyneet tienkohdat.

Tieryhmä & rajoitus Auto Kevyt Eläin Yhteensä 4. LEVEÄ PÄÄTIE MAASEUDULLA

<=70 km/h 0,33 0,00 0,16 0,49 80 km/h 0,68 0,04 0,02 0,74 100 km/h 1,11 0,07 0,04 1,22 5. KAPEA PÄÄTIE MAASEUDULLA

<=70 km/h 0,54 0,00 0,00 0,54 80 km/h 1,12 0,17 0,05 1,34 100 km/h 0,66 0,10 0,04 0,80 6. LEVEÄ MUU TIE MAASEUDULLA

<=70 km/h 0,25 0,25 0,00 0,49 80 km/h 0,48 0,14 0,07 0,68 100 km/h 1,26 0,08 0,55 1,88 7. KAPEA MUU TIE MAASEUDULLA

<=70 km/h 0,63 0,12 0,02 0,77 80 km/h 0,91 0,12 0,03 1,06 100 km/h 0,98 0,13 0,04 1,15 8. TAAJAMAMERKKI

<=40 km/h 0,32 0,92 0,00 1,23 50 km/h 0,44 0,30 0,00 0,74 60 km/h 0,30 0,15 0,00 0,46 9. TILASTOLLINEN TAAJAMA, PÄÄTIE

<=70 km/h 0,16 0,08 0,00 0,24 80 km/h 0,71 0,15 0,00 0,85 100 km/h 0,70 0,16 0,04 0,90 10. TILASTOLLINEN TAAJAMA, MUU TIE

<=50 km/h 0,96 0,27 0,00 1,23 60-70 km/h 0,44 0,25 0,00 0,68

>=80 km/h 0,47 0,18 0,03 0,68 Em. yhteensä 0,75 0,15 0,03 0,93

Onnettomuusluokka osallisten mukaan:

(28)

Taulukko 8. Tiepituus (km) Tarvassa käytetyillä tieryhmillä. Tarkastelussa ovat mu- kana vain koko ajanjakson ennallaan pysyneet tienkohdat.

Tiepituus, km Päätie Muut tiet Yhteensä

4. LEVEÄ PÄÄTIE MAASEUDULLA

<=70 km/h 53 53

80 km/h 477 477

100 km/h 1500 1500 5. KAPEA PÄÄTIE MAASEUDULLA

<=70 km/h 159 159

80 km/h 2020 2020

100 km/h 5307 5307 6. LEVEÄ MUU TIE MAASEUDULLA

<=70 km/h 176 176

80 km/h 602 602

100 km/h 225 225

7. KAPEA MUU TIE MAASEUDULLA

<=70 km/h 5203 5203 80 km/h 43769 43769 100 km/h 1536 1536 8. TAAJAMAMERKKI

<=40 km/h 23 839 862 50 km/h 70 909 979 60 km/h 75 270 345 9. TILASTOLLINEN TAAJAMA, PÄÄTIE

<=70 km/h 251 251

80 km/h 760 760

100 km/h 309 309

10. TILASTOLLINEN TAAJAMA, MUU TIE

<=50 km/h 872 872 60-70 km/h 1619 1619

>=80 km/h 1312 1312

Em. yhteensä 11002 57334 68336

Koska Tarvassa käytetään turvallisuuden nykytilan mallintamisessa keski- määräisiä onnettomuusasteita, eri tienkohtien liikennemäärien erot tulevat otetuksi huomioon onnettomuusmäärän mallissa, mutta mallit käytännössä olettavat onnettomuusasteen tietyllä tieryhmällä liikennemäärästä riippumat- tomaksi. Liikennemäärän ja turvallisuuden välillä on kuitenkin todettu selviä riippuvaisuuksia. Yhtenä mahdollisuutena olisi käyttää maaseudun teiden luokittelussa päällysteleveyden sijaan luokittelevana tekijänä liikennemää- rää.

Liikennemäärän ja päällysteleveyden välillä on selvä positiivinen korrelaatio:

leveillä teillä on selvästi kapeita teitä suuremmat liikennemäärät (kuva 10 ja taulukko 9). Henkilövahinko-onnettomuusriski maaseudun tavallisilla kaksi- kaistaisilla maanteillä erikseen liikennemäärän ja päällysteleveyden mukaan on esitetty taulukossa 10 (päätiet) ja 11 (muut kuin päätiet). Tarkastelun lii- kennemäärärajaksi valittiin pääteillä (taulukko 10) 5 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja alemmalla tieverkolla (taulukko 11) 2 800 ajoneuvoa/vrk, koska

(29)

niin saatiin leveiden teiden ja vilkkaiden teiden ajoneuvosuorite likimain sa- mansuuruisiksi (pääteillä hieman vajaa 40 % ja alemmalla tieverkolla hieman yli 15 % kokonaissuoritteesta).

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 10000

KVL (ajoneuvoa/vrk)

Osuus (%)

Leveä päätie

Kapea päätie

Leveä muu tie

Kapea muu tie Leveä

muu tie

Kapea m uu tie

Kape a pää

tie Leve

ä päätie

Kuva 10. Tiettyä arvoa suurempien liikennemäärien osuus (%) ajoneuvosuoritteesta maaseuduksi luokitelluilla pääteillä ja alempiluokkaisilla teillä.

Taulukko 9. Liikennesuoritteella painotettu vuorokauden keskimääräinen liikenne- määrä (KVL 2006, ajoneuvoa/vrk) päällysteleveyden mukaan tavallisilla kaksikais- taisilla maanteillä.

Nopeusrajoitus Leveä Kapea¹⁾ Yhteensä Leveä Kapea²⁾ Yhteensä

<=70 8734 4370 6649 4782 1396 1873

80 7654 4449 5635 3903 847 1230

100 5736 3410 4314 3744 1267 2139

Yhteensä 6364 3736 4752 4005 981 1444

1) Päätie on kapea kun sen päällysteleveys on alle 9,5 metriä

2) Muu kuin päätie on kapea kun sen päällysteleveys on alle 8 metriä

Tavalliset 2-kaistaiset päätiet Tavalliset 2-kaistaiset muut tiet

Taulukoita 10 ja 11 vertaamalla voidaan todeta, että maaseudun kapeiden ja leveiden teiden välillä on lähes täsmälleen samanlaiset riskierot kuin vähälii- kenteisten ja vilkasliikenteisten teiden välillä. Leveiden teiden ja vilkkaiden teiden hvjo-riskit ovat keskimääräistä alhaisempia erityisesti alemman tieverkon autoliikenteen onnettomuuksien osalta.