• Ei tuloksia

Ajanhenki, arvot ja ammatit vuosina 1993 ja 2000 suomalaisissa aikakauslehdissä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Ajanhenki, arvot ja ammatit vuosina 1993 ja 2000 suomalaisissa aikakauslehdissä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet - University of Helsinki

ID 2002-1421 Tiedekunta-Fakultet-Faculty

Valtiotieteellinen tiedekunta

Laitos-Institution-Department

Sosiaalipsykologian laitos

Tekijä-Författare-Author

Merikallio, Iina

Työn nimi-Arbetets titel-Title

Ajanhenki, arvot ja ammatit vuosina 1993 ja 2000 suomalaisissa aikakauslehdissä

Oppiaine-Läroämne-Subject

Sosiaalipsykologia

Työn laji-Arbetets art-Level

Pro gradu

Aika-Datum-Month and year

2002-01-08

Sivumäärä-Sidantal-Number of pages

72+14

Tiivistelmä-Referat-Abstract

Ajanhenki, arvot ja ammatit vuosina 1993 ja 2000 suomalaisissa aikakauslehdissä

Tutkimus tarkastelee aikakauslehtien sisältämien haastattelujen kautta ammattiryhmiä ja niiden arvoja vuosina 1993 ja 2000. Shalom Schwartzin (1992) arvoteorian ja John Hollandin (1985) työympäristötypologian avulla tutkimus maalaa medioiden välittämää ajanhenkeä laman ja nousukauden Suomessa. Aineistona oli 134 yli aukeaman pituista

haastattelua (poliitikot ja urheilijat poisluettuna) Suomen Kuvalehdessä ja Image-lehdessä vuosina 1993-94 ja 2000. Haastatteluista poimittiin arvoihin liittyvät ilmaukset, jotka luokiteltiin Schwartzin täydennetyn arvotypologian mukaan.

Schwartzin arvoteoria olettaa arvojen olevan universaaleja ihmisen elämää ohjaavia motivationaalisia päämääriä, jotka ovat dynaamisessa suhteessa toisiinsa. Arvot asettuvat kahdelle dimensiolle (itsensä ylittäminen vs. itsensä korostaminen ja avoimuus muutokselle vs.

säilyttäminen). Schwartzin kymmentä arvoluokkaa on täydennetty henkisyys

ja työ -arvoluokilla. Työarvoihin (Helkama 1999) kuuluuvat ahkeruus,täsmällisyys (säntillisyys), tunnollisuus, järjestelmällisyys,pitkäjänteisyys (suunnitelmallisuus). Henkisiin arvoihin lukeutuvat henkinen tila ja hengellinen elämä, elämän tarkoitus, irtautuminen maailman murheista ja uskoon pitäytyminen. Hollandin persoonallisuus- ja työympäristötyypeistä tutkimuksessa esiintyvät tutkiva, taiteellinen, sosiaalinen ja yritteliäs.

Tutkimuksessa on

käytetty sekä laadullisia että tilastollisia menetelmiä; haastatteluista poimittuja arvolauselmia analysoitiin spss-ohjelman avulla.

Tulokset osoittavat kunkin ammattiryhmän arvoprioriteeteiltaan johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi: liike- ja taidemaailma painottavat itseä korostavia arvoja, sosiaalisen ja hengellisen työntekijät itsensä ylittämis -arvoja ja tiedemaailma itsensä ylittämistä ja itseohjautuvuutta. Ryhmien arvot vastaavat selvästi sekä aiempien tutkimuksien tuloksia että yleisiä käsityksiä eri ammattien harjoittajista. Ainoastaan taiteilijoiden arvot yllättivät - ne ovat hyvin samankaltaisia bisnesryhmän arvoprioriteettien kanssa.

Vuonna 1993 julkisuudessa esiintyivät kaikki ammattiryhmät tasaisesti. Vuonna 2000 tiede sekä sosiaalisen ja hengellisen alan työntekijät olivat väistyneet ja kolmasosa haastatelluista edusti liike-elämää: kertomukset lähimmäisestä ovat vaihtuneet menestystarinoiksi. Arvomaailmassa seitsemässä vuodessa tapahtunut muutos ei ole raju, mutta tunnistettavissa. Itseohjautuvuus ja suorittaminen kasvattavat eroaan muihin arvoihin, hyväntahtoisuuden ja vallan suhteelliset osuudet

pienenevät. Julkisuudessa yleisenä arvotendenssinä on itseohjautuvuuden ja suorittamisen korostaminen, säilyttämisarvojen vähäinen painotus sekä itsensä ylittämis -arvojen sijoittuminen näiden väliin. Julkisuudessa ilmaistut arvot poikkeavat olennaisesti suomalaisten arvoprioriteeteista.

Työarvot sijoittuvat valta-arvojen läheisyyteen vahvistaen aikaisemmat tutkimustulokset (Myyry ja Helkaman 2001). Työarvoja korostavat eniten taiteilijat ja liike-elämän edustajat.

Avainsanat-Nyckelord-Keywords arvot

ammatit työarvot aikakauslehdet Schwartz

Säilytyspaikka-Förvaringsställe-Where deposited

Muita tietoja-Övriga uppgifter-Additional information

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Kyseisissä julisteissa oli ”puhuttu rotuvihan alhaisesta hengestä ja juutalaisvainoista, mutta to- tuus on aina pysynyt hämärän peitossa”. Kirjoituksessa

Esimerkiksi fenomenologiasta ja psyko- analyysista ammentavat psykiatrit ovat kuitenkin pai- nottaneet, että ”rikkoutuneiden aivojen” hypoteesi on vain yksi tapa

Värittömien, siimallisten ja nanoplanktonlajien prosenttiosuudet kokonaissolumäärästä ja -biomassasta Suonteessa heinäkuussa vuosina 1963-1993.. Värittömien, siimallisten

Merialue Sisävesialue Yhteensä P,o, N. Kalankasvatuslaitosten kuormitus vesi— ja ympäristöpjireittäin vuonna 1993 ja 1994 Table 13.. Teollisuuden lietteen kuivatus

Yhteenvetona todetaan: ”Tämä toimintatapa ei tuota päätöksenteon edellyttämää riittävän perusteellista kriittistä tietoa ja näke- mystä.” Saksan mallin

Vuoden 1996 osalta tuottavuuden lasku johtui sekä teknisestä taantumisesta että tehokkuuden vähenemisestä. Tekninen muutos

Tiiro, Leena: Lähdeanalyysi suomalaisesta tiedon- hankintatutkimuksesta vuosina 1991 2002 Tonteri, Petri: Japani-diskurssi historian oppikir-.. joissa ja aikakauslehdissä -

Arkiajattelussa suhde tulkitaan usein niin päin, että ilmiöt tuottavat ajanhengen.. Castin mukaan ajanhenki leviää epideemisesti ja sen sykli