• Ei tuloksia

Arjen osaajasta palvelukoordinaattoriksi - Lähihoitajakoulutuksen valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden tarkastelua vuosilta 1995 ja 2001

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Arjen osaajasta palvelukoordinaattoriksi - Lähihoitajakoulutuksen valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden tarkastelua vuosilta 1995 ja 2001"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet - University of Helsinki

ID 2006-522 Tiedekunta-Fakultet-Faculty

Valtiotieteellinen tiedekunta

Laitos-Institution-Department

Yhteiskuntapolitiikan laitos

Tekijä-Författare-Author

Santama, Kirsi-Marja

Työn nimi-Arbetets titel-Title

Arjen osaajasta palvelukoordinaattoriksi - Lähihoitajakoulutuksen valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden tarkastelua vuosilta 1995 ja 2001

Oppiaine-Läroämne-Subject

Sosiaalipolitiikka

Työn laji-Arbetets art-Level

Pro gradu

Aika-Datum-Month and year

2006-10-30

Sivumäärä-Sidantal-Number of pages

80 s., 2 liites.

Tiivistelmä-Referat-Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on ammatillisen hoivatyön toisen asteen koulutuksen muutos. Viimeisten vuosikymmenien aikana toisen asteen sosiaali- ja terveysalan koulutus on käynyt läpi useita muutoksia, joista merkittävin on sosiaali- ja terveysalan peruskoulutuksen yhdistyminen vuonna 1993. Silloin yhdistettiin 10 aiempaa ammattia yhteen tutkintoon, jonka nimeksi tuli lähihoitaja. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tarkastella koulutuksessa tapahtuneita muutoksia ammatillisen hoivatyön näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksessa pyritään vastaamaan kysymykseen millä tavoin hoivatyön koulutus ja sitä kautta myös hoivatyön sisältö ovat muuttuneet.

Tutkimuksen aineistona ovat lähihoitajakoulutuksen valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet vuosilta 2001 ja 1995. Sen lisäksi aineistona ovat myös vuoden 1987 kodinhoitajan ja vuoden 1988 päivähoitajan valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet. Valtakunnalliset

opetussuunnitelmien perusteet määrittelevät yleiset sosiaali- ja terveysalan osaamisen vaatimustason ja kriteerit kiitettävälle osaamiselle.

Oppilaitokset tekevät omat opetussuunnitelmansa valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteella. Tutkimus on laadullinen aikasarja-analyysi, jossa tarkasteltavia ajanjaksoja on kolme: vuodet 1897-88, 1995 ja 2001. Tutkimuksessa käytetään sisällön analyysia.

Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa on hoivatutkimuksen ja naistutkimuksen teorianmuodostus. Keskeisiä käsitteitä työssä ovat ammatillinen hoivatyö, huolenpito, vastuurationaalisuus, hiljainen tieto ja konstruktivistinen oppimiskäsitys. Työ keskittyy tutkimaan kuinka sosiaalialan osaaminen näkyy opetussuunnitelmien perusteissa.

Tutkimus osoittaa, että toisen asteen koulutus on muuttunut teoreettisemmaksi ja pidemmäksi. Terveydenhuollon painotus on lisääntynyt sanavalinnoissa ja yksittäisten osaamisalueiden kuvaamisessa. Asiakkaan asema on oikeudellistunut ja asiakas nähdään kuluttajana, joka tekee valintoja. Opetussuunnitelmissa käytettyjä käsitteitä ei ole määritelty, joten valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden tulkinta oppilaitostasolla on hankalaa sillä sama käsite ymmärretään sosiaalialalla ja terveydenhuollossa eri tavoin. Riippuu oppilaitoksen omasta esiymmärryksestä, kuinka käsitteet määritellään ja miten opinnot painottuvat.

Opetussuunnitelmien perusteiden analyysin perusteella lähihoitajan työssä erilaisten ammatillisten menetelmien hallinta, asioiden kirjaaminen ja palveluohjaus on lisääntynyt ja sivuuttanut perinteisen hoivatyön osaamisalueena. Myös erilaisten hoidollisten ja sairaanhoidollisten

toimenpiteiden osaamisen vaatimus on lisääntynyt.

Avainsanat-Nyckelord-Keywords hoivatyö - ammatillinen koulutus

hoivatyö - opetussuunnitelmat - 1990-200-luku hoivatyö - hiljainen tieto

Säilytyspaikka-Förvaringsställe-Where deposited

Muita tietoja-Övriga uppgifter-Additional information

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Seuraavalla opetussuunnitelman perusteiden uusimiskierroksella pitäisi huomioida vielä enemmän kenttää ja kuunnella sitä. Näiltä osin keskeinen viesti tällä

Nuorten parlamentti -toiminta vastaa koulussa niin haasteisiin nuorten kerho- ja harrastustoiminnan monipuolistamiseen kuin myös perusopetuksen opetussuunnitelmien

Tässä tutkimuksessa tarkoitukseni oli perehtyä lukion opetussuunnitelman perusteiden kielellisiin valintoihin ja muodostaa niiden perusteella ymmärrystä siitä, miten

Kun verrataan historian tekstitaitojen sarakkeita peruskoulun ja lukion välillä, voidaan havaita, että yläkoulun historian kirjoissa näyt- täisi olevan hieman enemmän

En central del av innehållet i undervisningen är att använda språket för olika syften, till exempel för att hälsa, säga adjö, berätta om sig själv samt för olika situationer

• Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määrätään varhais- kasvatuksen toteuttamisen keskeisistä tavoitteista ja sisällöistä, varhaiskasvatuksen järjestäjän ja

Säädösmuutosten ja perustutkinnon perusteiden toimeenpanossa keskeistä on se, että ammattitaitovaatimukset eli työelämässä vaadittava osaaminen sekä yh- teisten tutkinnon

toisiinsa tarkkaa ajankohtaa (kuukausi/vuosi), jolloin järjestäjät tutkintokohtaisen kyse- lyn mukaan olivat hyväksyneet ensimmäisen kerran uudistettujen perusteiden mukaisen