• Ei tuloksia

edellytyksiä toimeenpanon Onnistuneen sote-uudistuksen

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "edellytyksiä toimeenpanon Onnistuneen sote-uudistuksen"

Copied!
19
0
0

Kokoteksti

(1)

Onnistuneen sote- uudistuksen

toimeenpanon edellytyksiä

Markku Pekurinen johtaja, professori

1 13.9.2016

(2)
(3)
(4)
(5)
(6)
(7)
(8)

Onnistuneen sote-uudistuksen toimeenpanon edellytykset – 3 pointtia (aikajärjestys)

1)

Ihmiset – päättäjät mukaan

Uusi moodi – politiikasta asiaan, ymmärrys isosta kuvasta

2)

Ihmiset – henkilöstö mukaan

Uudistuminen, koulutus, asenne

3)

Ihmiset – asukkaat mukaan

Vaikuttaminen, kehittäminen, omat valinnat

+) Ihmiset

Päämäärätietoinen & pelkäämätön muutoksen johto

8 13.9.2016

(9)
(10)

Maakuntien rahoitus …

1) Menoperusteisesta rahoituksesta tarveperusteiseen rahoitukseen 2019-2023

2019: Meno 100 % / tarve 0 %

2020: 80/20

2021: 60/40

2022: 40/60

2023: 20/80

2024-: 0/100

10 13.9.2016

(11)

Maakuntien rahoitus: menot vs. tarve

11 13.9.2016

Lähde: Sote- ja maakunta -lakiluonnosten vaikutusarviointimuistioita 8.7.2016, s. 6

(12)

… maakuntien rahoitus

2) Rahoitusperiaate toteutuu osittain

Rahoituksen tarkistamisessa kustannusten kasvu otetaan vain osittain huomioon: maakuntaindeksi + 1 % (2020-21), +0,5 % 2022->

3) Rahoitus eriytyy vähitellen soten toiminnasta

Maakuntaindeksi: pääosin yleinen ansiotaso ja kuluttajahinnat

12 13.9.2016

(13)

Toimintaa on pakko petrata – ja paljon

Sote-menojen reaalinen vuosikasvu pakotetaan 2,4 %:sta 0,9 %:iin

Vaativa tavoite, kun väestörakenteen

muutoksesta johtuva

menopaine on 1,0-1,5 %

13.9.2016 13

(14)

Maakuntien rahoituksen arvioitu

reaalimuutos verrattuna 2019 tasoon

14 13.9.2016

Lähde: Sote- ja maakunta -lakiluonnosten vaikutusarviointimuistioita 8.7.2016, s. 13

(15)

Perusuran ja lakiesityksen mukaisen rahoituksen ero, euroa per asukas

15 13.9.2016

Lähde: Sote- ja maakunta -lakiluonnosten vaikutusarviointimuistioita 8.7.2016, s. 13

(16)

Soten säästöpotentiaali suhteessa perusuraan vuoteen 2019

16 13.9.2016

Lähde: NHG sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämis- ja säästöpotentiaalin arviointi.

Väliraportti 2.5.2016, s. 4.

(17)

Tarvitaan vankka ja perusteltu näkemys

 Väestön palvelujen tarpeesta

 Käytettävissä olevasta palveluvalikoimasta

 Henkilöstön osaamisvaatimuksista

 Tarjonnan mitoituksesta

 Tuotannon toteutuksesta

Ml. integraatio, monituottajuus & muiden maakuntien tarjonnan hyödyntäminen

17 13.9.2016

(18)

Pystyttävä uskottavasti osoittamaan omasta ja hankitusta toiminnasta

 Asianmukainen saatavuus

 Asukkaiden tyytyväisyys palveluihin

 Kustannukset

 Laatu

 Vaikuttavuus

 Kustannusvaikuttavuus

 Tuottavuus

18 13.9.2016

(19)

13.9.2016 19

Taitoa

&

Onnea Matkaan !

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

• Marja Heikkilä, K-S SOTE 2020 -hanke, Jyväskylän kaupunki. • Päivi Lampinen,

Sen jälkeen käyn läpi teemat, jotka käsittelevät uudistuksen hallinnollisia muutoksia eli tämän tutkimuksen kontekstissa maakuntien ja kuntien rooleja sekä

Miten lasten ja nuorten mielen- terveysasiat ovat olleet esillä sote-uudistuksen työstämisessä.. Lasten, nuorten ja perheiden sote-palveluita suunniteltaessa

Me väitämme, että sote-uudistuksen elefantti on hoivan tarve: lakiluonnos sivuuttaa vaivaisen vanhuuden ja vanhushoivan tarpeet.. Väitämme, että kuvittelemalla vanhuk- set

Palvelujärjestelmien päällekkäisyys ei kui- tenkaan automaattisesti johda maakunta- ja sote-uudistuksessa tiettyyn lopputulokseen, eikä automaattisesti voida olettaa merkittävää

Lisäksi sote-uudistuksen systeeminen muutos osoittaa, että hallinto hahmottaa tilivel- vollisuuttaan kansalaisilleen tiedollisena ilmiö- nä.. Tällöin tilivelvollisuutta

Sote-järjestämislain 7 ja 8 §:ssä säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kunnassa ja maakunnassa. Kunnan on myös tehtävä yhteistyötä maakunnan sekä muiden

Tuloksista voidaan nostaa esille se, että mallien selitysasteet ovat alhaiset (0,149 terveydenhuolto ja 0,148 somaattinen erikoissairaanhoito). Tämä tarkoittaa sitä, että THL:n