986 Duodecim 2016;132:986–7
LASTENPSYKIATRIA VIIKON KOLLEGA TEEMA
”Asiakaslähtöisyys ja integraatio parantavat lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja”
Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija, lasten- psykiatrian ylilääkäri Pälvi Kaukonen toimii myös World Association for Infant Mental Health -maailmanjärjestön toiminnanjohtajana. Hän on ollut suunnittelemassa lasten- ja nuorten sote-palveluita.
Miten lasten ja nuorten mielen- terveysasiat ovat olleet esillä sote-uudistuksen työstämisessä?
Lasten, nuorten ja perheiden sote-palveluita suunniteltaessa mielenterveyspalvelut ovat aivan keskustelun polttopisteessä. Mie- lenterveys- ja sosiaalipalveluiden välisiin rajapintaongelmiin ja katvealueisiin halutaan vaikuttaa.
Puhutaan myös lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden riittä- vän saatavuuden varmistamises- ta. Palveluiden suunnittelun ja seurannan edellyttämät tietopoh- jan täydentämisen ja kehittämi- sen tarpeet nousevat toistuvasti esiin. Näitä samoja kysymyksiä on sivuttu myös sote-uudistuk- sen koko laajan palvelutuotan- non valmisteluryhmässä.
Lasten ja nuorten mielenter- veyspalveluiden asemoitumista sote-uudistuksessa on muuta- man vuoden ajan ministeriössä työstänyt verkostotyyppinen lasten ja nuorten mielenterveys- työn työryhmä, jonka puheen- johtajana olen toiminut. Tavoit- teena on ollut vaikuttaminen suuntaan ja toiseen. Suunnitte- luun on haluttu saada viestejä palvelujärjestelmän toimijoilta,
ja toisaalta on tärkeää, että uudis- tukseen valmistaudutaan ja etu- käteen pohditaan eri vaihtoehto- ja. Lasten, nuorten ja perheiden sote-mallia on kehitetty myös virkamiesvoimin ministeriön eri osastojen ja THL:n yhteistyönä – niin kuin pitääkin, kun palvelu- jen integraatiota tavoitellaan.
On ollut hienoa huomata, miten paljon lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat esillä sote-valmistelussa ja eri työryh- mien keskusteluissa. Ajankoh- taisena haasteena on hahmottaa valinnanvapauden ja monituot- tajamallin vaikutukset lasten, nuorten ja perheiden tuleviin sote-palveluihin.
Mitkä ovat päätavoitteita ala- ikäisten mielenterveystyön ke- hittämisessä?
Tärkeimmät tavoitteet lasten, nuorten ja perheiden mielen- terveystyön kehittämisessä ovat sote-uudistuksen keskeiset ele- mentit – asiakaslähtöisyys, integ- raatio ja perusterveydenhuollon palveluiden vahvistaminen.
Uskon, että oikein toteutettu asiakaslähtöisyys muuttaa pal- veluita ja toimintatapoja jous- tavampaan ja vaikuttavampaan suuntaan. Potilaiden ja sosiaa- lihuollon asiakkaiden tulee olla aktiivisesti osallisina sekä oman palvelunsa että alueen palvelui- den yleisessä kehittämisessä. Po-
987
kunta hyötyy, kun kustannukset eivät lisäänny ja voidaan käyttää resursseja vaikuttavammin.
Yksi Suomen hallituksen kärki- hankkeista on lapsi- ja perhe- palveluiden muutosohjelma, niin sanottu LAPE-hanke. Mitä se mahdollistaa?
Lapsi- ja perhepalveluiden muu- tosohjelma LAPE uudistaa las- ten, nuorten ja perheiden palve- lut maakuntien ja tulevaisuuden kuntien toimintaympäristöön.
Muutosohjelma vahvistaa lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuvaa toimintakulttuuria päätöksente- ossa ja palveluissa sekä uudistaa
palveluita lapsi-, nuori- ja perhe- lähtöisesti. Keskeisenä tavoittee- na on palveluiden painopisteen siirtäminen ongelmien ehkäi- syyn sekä varhaiseen tukeen ja hoitoon unohtamatta kuitenkaan erilaisten korjaavien palveluiden tarvetta.
Perustason sote-palveluita uu- distetaan verkostoimalla palvelut matalan kynnyksen periaatteen ja perhekeskustoimintamallin mukaisesti. Keskeistä on, että apua löytyy yhdestä osoitteesta ja käytössä on näyttöön perus- tuvia ehkäisyn, hoidon ja tuen menetelmiä. Erityistason sosiaa- li- ja terveyspalveluita kehitetään sote-uudistuksen suuntaan asia- kaslähtöisiksi ja integroituviksi palveluiksi. Kaikkein vaativinta erityisosaamista edellyttävät
LAPE-hanke uudistaa lasten ja nuorten mielenterveys- palvelut sote-malliin.
tilailta, myös lapsilta ja nuorilta, kysyminen on yksinkertainen ja hyvä keino – erityisesti etukä- teen eikä vain palautteena palve- lusta.
Suomessa lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen juuret ovat sosiaalihuollon puolella.
Näin kehittynyt palvelujärjes- telmä on moniammatillinen ja joustava, mutta hajanainen. Las- ten ja nuorten mielenterveys- palveluissa integraatiolle onkin tilausta. Integraation myötä pal- veluiden tarpeen kuva muuttuu oleellisesti ja voimme suunnata resurssit viisaammin. Erityisen suuret hyvinvointi- ja kustannus- hyödyt saavutetaan paljon palve- luita tarvitsevien lasten, nuorten ja perheiden sosiaali- ja terveys- palveluiden integraatiolla.
Perusterveydenhuollon pal- veluiden vahvistamisessa kes- keistä on näyttöön perustuvien hoitomenetelmien ja resurssien tuominen kattavasti peruster- veydenhuollon toimijoiden kei- novalikoimaan. Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon laajo- jen terveystarkastusten taustalta pitäisi löytyä nykyistä enemmän vaikuttavia hoito-ohjelmia, joi- hin perheitä voisi ohjata. Nämä menetelmät ovat lyhyempiä ja edullisempia kuin lastenpsykiat- rinen hoito muutaman vuoden odottelun jälkeen.
Miksi pyritään juuri tällaisiin muutoksiin?
Tämän tyyppisillä muutoksilla voidaan lapsille, nuorille ja per- heille tuottaa enemmän terveyt- tä ja hyvinvointia. Lasten ja nuorten parissa työskentelevälle hyvin koulutetulle työntekijä- joukolle luomme enemmän työn iloa ja innostusta, kun palvelut järjestyvät sujuvammin. Yhteis-
sote-palvelut sekä palveluihin liittyvä tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminta kootaan maa- kuntien muodostamille yhteis- työalueille suunniteltuihin osaa- mis- ja tukikeskuksiin.
Muutosohjelman toteutta- miseen vuosille 2016–2018 on varattu 40 miljoonaa euroa, jos- ta pääosa käytetään alueellisen muutostyön tukemiseen.
Miten sote-uudistus ja LAPE- hanke yhdistetään?
LAPE-muutosohjelma on eri hallinnonalojen välinen hanke, ja se toteutetaan usean ministeriön yhteistyönä. Lasten, nuorten ja perheiden sote-palvelut ovat tu- lossa olevan uudistuksen vuoksi kuitenkin muutostyön keskiössä, sillä ne vaikuttavat yhteistyöpin- toihin ja palvelujen yhteensovit- tamiseen. LAPE-hanke ja sote- uudistus etenevät vastavuoroisen keskustelun puitteissa.
Miten rentoudut, mikä irrottaa LAPE:sta ja sote-uudistuksesta?
Toiminta pienten lasten mielen- terveyden maailmanjärjestössä tuo aktiivisuutta vapaa-aikaan monella tavalla. Erityisen kiireis- tä aikaa on maailmankongressin järjestäminen joka toinen vuosi, milloin missäkin maassa. Työtä tekee mukava tiimi Tampereella WAIMH:n keskustoimistossa, ja vuosien varrella on löytynyt hyviä ystäviä eri puolilta maa- ilmaa. Kävely ja lenkkeily met- säpoluilla mökkimaisemissa ovat hyviä rentoutumiskeinoja.
Etenkin ke vätaamut ovat upeita kuulaine väreineen ja monine lintuineen.
■
TUULA TAMMINEN JAANA SUVISAARI TOIMITUS
Viikon kollega Päivi Kaukonen
