54 TIETEESSÄ TAPAHTUU 4 2018 kESkUSTElUA
Yliopiston
tutkimusprofiilit ja urapolku vaikuttavat tieteen tekemiseen
Maria Pietilän väitöskirja Making Finnish Univer- sities Complete Organizations (Publications of the Social Sciences, 77/2018) tarkastettiin Helsingin yliopistossa 3.5.2018. Se käsittelee yliopistoissa urapolku-järjestelmän (tenure track) ja tutkimuk- sen profiilien käyttöönoton tavoitteita ja vaiku- tuksia. Tutkimus tehtiin haastattelututkimukse- na kahdessa yliopistossa sekä analysoimalla asiaan liittyvät dokumentit. Haastateltavia olivat akatee- miset johtajat, tutkijanuran alkupuolella olevia yli- opiston opettajia ja tutkijoita sekä kansallisen kor- keakoulupolitiikan keskeisiä sidosryhmiä.
Yliopiston tutkimusprofiilin määritys on viime vuosina kehitetty yliopiston johdon strateginen linjaus, josta on keskusteltu opetus- ja kulttuuri- ministeriön kanssa tulossopimusneuvotteluissa.
Pietilän tutkimuksen mukaan tutkimusprofiilien käyttöönotto on saanut yliopiston sisällä akatee- misten johtajien ristiriitaisen vastaanoton.
Osa akateemisista johtajista katsoo, että tut- kimusprofiilit ovat välttämätön linjaus pyrittäes- sä ”täydelliseen” organisaatioon ja tieteellisen me- nestykseen. He näkevät, että tutkimusprofiilit ovat kansainvälinen korkeakoulupolitiikan trendi. Nii- den avulla voi nostaa yliopiston houkuttelevuutta opiskelupaikkana ja uusien tutkijoiden työpaikkana.
Osa akateemisista johtajista vastustaa tutki- musprofiilien käyttöä, koska he epäilevät, että ei ole mahdollista määrittää, minkä tutkimusalo- jen tietoa tulevaisuudessa tarvitaan eikä sitä, mil- lä tutkimusaloilla tulevaisuudessa tieteellisesti menestytään. Lisäksi he katsovat, että tutkimus- profiilit haittaavat yliopistojen tutkimuksen uu- distumista. Jotkut epäilevät, että muutos on vain näennäinen.
Mitä taas urapolku-järjestelmään tulee, sitä pi- dettiin tieteen tekemiseen ja tutkijanuran etene- misen suhteen kannustavana. Tavoite on nostaa tutkijanuran houkuttelevuutta ja tutkimuksen tu- loksellisuutta. Järjestelmä on hyvin suoritusorien- toitunut ja tarjoaa pitkäjänteistä rahoitusta mää- rällisten mittareiden perusteella.
Yliopiston tutkijat kuitenkin osittain arvoste- livat arviointiprosessin epäselvyyttä tutkijanuran edistymisen suhteen, mikä korostuu, kun esimie- het vaihtuvat. Tällöin yliopistoyhteisön tuen on koettu puuttuvan. Toisaalta hyviäkin esimerkke- jä on: tutkija sai tukea ja oli joustoa elämäntilan- teen mukaan.
Tutkimusprofiilit ja urapolku ovat strategisia päätöksiä, jotka ovat vahvistaneet yliopistoja auto- nomisina yksiköinä. Niiden käyttöönotto on myös tuonut ennalta määrittämättömiä vaikutuksia ja jännitteitä. Tarvitaan tasapainottelua eri yksiköi- den välillä. Akateemiset johtajat ja tutkijat ovat ke- hittäneet luovia ratkaisuja sopeutua eri vaatimuk- siin.
Yliopiston heterogeenisuus on yksi jännittei- den syy, kun uusi menettely koskee kaikkia tut- kimusaloja. Varsinkin kun tutkimusprofiilit mer- kitsevät tutkimusryhmien ja suurten projektien tutkimusta, on se ongelmallista humanististen ja teoreettisten tieteiden tutkijoiden kannalta.
Pietilän väitös on tervetullut lisä Suomen kor- keakoulututkimukseen, erityisesti yliopistossa käytännössä tehtävän tutkimustyön kannalta. Se tutkii keskeistä kysymystä, mitkä ovat yliopiston strategisten päätösten todelliset vaikutukset tut- kimuksen edellytyksiin. Lisätutkimusta tarvitaan useammasta erilaisesta yliopistosta. Tutkimuspro- fiilit ja urapolku-järjestelmä näyttävät vaikuttavat yliopiston sisällä rahanjakoon ja henkilöstön työn- jakoon tutkimuksen, opetuksen ja hallinnon tehtä- vissä. Samoin urapolku näyttää muuttavan kuvaa siitä, mitä yliopistollinen tutkijantyö on sisällöl- tään ja millainen on hyvä tutkijanura.
MARKKU MATTILA
Kirjoittaja on professori ja Suomen Akatemian pääjohtaja eme- ritus.
