178 TEOS KERTOO PALMENIANA tun-
netun koulutus- ja kehittämiskes- kuksen vaiheista aina 1970-luvun puolivälistä, Lahden keskuksen alusta. Tarkastelussa on krono- logisesti laitoksen koko elinkaari toiminnan merkittävään alasajoon saakka vuonna 2016. Lahden nä- kökulma painottuu käsittelyssä.
Yliopiston laitoshistoriikkeja on ilmestynyt useita, ja Turussa tehtiin vastaavasta laitoksesta oma historiikki jo vuonna 2005, Henri Terhon laatima Yliopiston ja yhteis- kunnan palveluksessa. Avoimesta yliopistosta lienee myös olemas- sa omia tapahtuneen kehityksen tarkasteluja. Tässä mielessä Heik- kilän ja Kariston teos ei ole ainut- laatuinen.
Se on kuitenkin huolellises- ti tehty ja hyvin dokumentoitu.
Tekijät ovat uhranneet vaivaa haastatteluja myöten, ja henkilö- kuntaa on osallistettu kertomaan työstään. Teosta elävöittävät ku- vituksen lisäksi luonnehdinnat johtajien toimintatavoista ja -tyy- leistä. Eräiden rehtoreiden vahva ja asian kannalta merkittävä uudis- tusmielisyys kuvataan sattuvasti.
Kirja on tärkeä, koska se an- taa lukijalle käsityksen yliopiston yhteiskunnallisen tehtävän toteu- tumisesta täydennyskoulutuksen ja kehittämistoiminnan kautta.
Yhteiskunnallisen vaikuttamisen lyhyt historia
Heikkilä, Markku & Karisto, Antti (2017). Lahden keskuksesta Palmeniaksi. Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus yhteiskunnallisen vaikuttamisen asialla. Päijät-Hämeen tutkimusseura. 176 sivua.
Tarkastelu kattaa myös avoimen yliopiston vaiheita vuoteen 2004 saakka.
TALOUDEN EHDOT SANELIVAT KEHITYKSEN
Kirjassa kuvatut tapahtumat ovat tuttuja muissa vastaavissa laitok- sissa eri yliopistoissa: melko yh- tenäiset taloudelliset ehdot ovat saaneet aikaan samansuuntaista kehitystä muuallakin. Kirjassa on kiinnostavia näkökohtia niille, ovat olleet tekemisissä yliopiston kolmannen tehtävän tai avoimen yliopiston kanssa.
Moni koulutus- ja kehittämis- keskus on saanut alkunsa alueiden korkeakoulupaineiden purkami- sesta. Lahden keskus vastasi tarpei- siin saada yliopiston osa tai ainakin korkeakouluopetusta paikkakun- nalle. Lahti panosti asiaan lahjoit- tamalla virkoja tai toimia keskuk- seen sen alkuvaiheissa. Paineita oli eri puolilla Etelä-Suomea ja muu- allakin, ja kunnat olivat aktiivisesti mukana toiminnan laajentamises- sa. Näin Palmenia levittäytyi Imat- raa, Kotkaa, Kouvolaa, Siuntiota ja Lohjaa myöten. Kasvu oli henkilö- määräisestikin huomattavaa.
Teoksen parasta antia ovat laitoksen koulutus- ja kehittämis- toiminnan sisällölliset tarkastelut.
Aktiviteettien kirjo oli valtava. Tä- hän liittyvät mainiosti muistelut alan pioneerien, kuten yliopiston suunnittelutoimiston päällikön Heikki Lammen, räiskyvästä ide- oinnista. Käytännön yhteistyössä syntyneet ideat olivat asiakasläh- töisen toiminnan ydintä. Verkos- tomainen, tiedelaitosten professo- reita, ministeriön asiantuntijavir- kamiehiä sekä yritysten ja kuntien edustajia osallistava työtapa in- nosti ja toi tuloksia. Toiminnassa oli runsaasti vapausasteita, mikä oli tärkeää uusien ideoiden syn- nylle. Yhteistyön laajuutta ja ide- oiden runsautta voi todella ihailla ja kaivatakin näin jälkikäteen.
KEHITTÄMISEN PIONEERIT
Pitkät työllisyyskoulutukset muo- dostuivat tärkeäksi oppimisen paikaksi niin Lahden keskukselle kuin muille vastaaville laitoksil- le. Lahti oli edelläkävijä: vuonna 1985 käynnistyi jo 120. työllisyys- kurssi. Koulutusten kirjo oli suuri:
elinkeinoasiamiehet, matkailuala,
AIKUISKASVATUS 2/2018
179
KIRJA-ARVIOT
tukset olivat lähtökohta myöhem- mille asiantuntijakoulutuksille.
Teoksessa kuvataan lisäksi lyhyesti erilaisia kehittämispro- jekteja, selvityksiä ja matkailun kehittämishankkeita, joita tehtiin Sodankylää ja Tuusniemeä myö- ten. Eivätkä hankkeet rajoittu- neet pelkästään Suomeen, vaan laitoksen pioneerit sukelsivat rohkeasti kehitysyhteistyöhank- keisiin. Hankkeiden ja pitkien koulutusten yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi olisi mie- lenkiintoinen aihepiiri, mutta se menee historiikin tehtävän ulko- puolelle.
VERKKO-OPETUKSEN EDELLÄKÄVIJÄ
Lahden keskuksessa virisi etä- ja monimuoto-opetus, joka oli ajas- ta ja paikasta vapaata ja joka vai- kutti vähitellen koko yliopistoon.
Palmenian ja muiden koulutus- ja kehittämiskeskusten ja avointen yliopistojen rooli monimuoto- opetuksen kehittämisessä ja elin- ikäisen oppimisen idean edistä- misessä oli tärkeä koko suomalai- selle aikuiskoulutukselle.
Lahden keskukseen perustettu tutkimusosasto lienee ainoa kou- lutus- ja kehittämiskeskus, jossa laajemmin tehtiin soveltavaa tut- kimusta sosiaalipolitiikan, aikuis- koulutuksen, yrityskehittämisen
ja ympäristötieteiden alueella.
Syntyi myös väitöskirjoja. Täy- dennyskoulutusyksiköt ovat olleet hyvä koulutus- ja kehityspaikka monille nuorille maistereille op- pia käytännön työntekoa. Monet sosiaali- ja koulutuspolitiikan vai- kuttajat sekä virkamiehet ovat saa- neet niistä vauhtia uralleen.
Historiikista käy ilmi, miten hankalasti yliopistoon jäsentyvän osan koulutus- ja kehittämiskes- kuksen toiminnallinen kokonai- suus muodosti. Osin oli tarvetta organisoida voimakkaasti kas- vanutta laitosta uudelleen, mut- ta joistakin viitteistä voi päätellä, että dynaamisen täydennyskou- lutusyksikön ja perinteisen yli- opistolaitoksen byrokratia ja val- tarakenteet olivat jonkinlaisessa ristiriidassa. Tekijät esittelevät yk- sityiskohtaisesti hallinnollisia ku- vioita etenkin teoksen alkupuolel- la. Vaikka ratkaisu hiukan haittaa luettavuutta, kuvaukset laitoksen alasajosta ovat kiinnostavia.
MISSÄ NYT VIRITELLÄÄN IDEOITA?
Kehittämistoiminta ja täydennys- koulutus koskettivat monia henki- löitä, ja luovuutta esiintyi paljon.
Villit ideat saivat rehottaa kokei- lukentällä. Missä nyt kehitellään käytäntölähtöisiä yliopistolliseen tutkimukseen liittyviä yhteiskun-
nan ja alueiden kehittämiseen liit- tyviä uusia ideoita? Taloudelliset ehdot ovat toki muuttuneet. Siitä huolimatta näyttää, että Palme- nian ja samankaltaisten laitosten lakkauttamisessa tai alasajossa ei arvioitu oikein toimintojen yhteis- kunnallista vaikuttavuutta.
Ovatko yliopistot kadottamas- sa tärkeän osan kolmannesta teh- tävästään?
ESKO PAAKKOLA KT
Kirjoittaja on Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducaten entinen johtaja.
