826 KIRJEITÄ JA
MIELIPITEITÄ
Muuttaako uusi erikoislääkärikoulutuksen valintajärjestelmä kliinistä tutkimusta?
Valintamenettely erikoislääkäri- koulutukseen on muuttunut. Uu- dessa valintamenettelyssä koros- tuu objektiivisuus, ja väitöskirjal- la on valinnassa keskeinen merki- tys (kahdeksan pistettä kaikkiaan 20 pisteestä haastatteluun valit- taessa). On todennäköistä, että ainakin suosituimmille erikois- aloille (ja erikoistumispaikoille) vaaditaan tohtorin tutkinto, jotta on mahdollista päästä haastatte- luun, saati tulla valituksi erikois- lääkärikoulutukseen.
En halua kyseenalaistaa tutki- mustyön merkitystä. Mahdolli- simman monen hoitopäätöksen tulisi pohjata tutkittuun tietoon.
Näin voidaan saada aikaan kus- tannustehokkuudeltaan paras mahdollinen terveydenhuolto- järjestelmä. Tiedon lisääntymi- sen ohella tutkimustyö kehittää tulevan erikoislääkärin kriittistä ajattelua ja luo pohjan läpi työ- uran jatkuvalle oman alan kehit- tämiselle.
Pidän kuitenkin kliinisen tutki- muksen kannalta huolestuttavana tutkimustyön korostunutta pai- noarvoa valintakriteereissä. Vaik- ka perus- tai epidemiologista tut- kimusta osaavia erikoislääkäreitä tietysti tarvitaan, tarvitaan myös kliiniseen tutkimukseen koulu- tettuja erikoislääkäreitä. Tyypilli- sesti osa erikoistuvista lääkäreistä on liittynyt erikoistumiskoulu- tuksensa aikana osaksi kliinistä tutkimusryhmää ja tehnyt klii- nisen potilastyöhön liittyviä väi- töskirjoja. Olen huolissani tämän tutkimusperinteen jatkumisesta, jos erikoislääkärikoulutukseen
valittavat ovat jo tehneet tohtorin tutkinnon ennen erikoislääkäri- koulutuksen alkamista.
Pidän valintajärjestelmän ob- jektiivisuutta erittäin kannatet- tavana. Toivoisin kuitenkin har- kittavaksi valintajärjestelmään seuraavia tarkennuksia:
1) Työkokemuksesta annetta- van pistemäärän suurentamista nykyisestä kymmenestä esimer- kiksi kahteentoista.
2) Tieteellisestä kokemuksesta saatavan pistemäärän pienentä- mistä kuuteen nykyisestä kahdek- sasta. Erityisen tärkeänä pidän sitä, että arviointi ei olisi pelkkä numeerinen toimenpide. Nykyi- sin tiedostetaan, että tieteellistä pätevyyttä ei ole oikeudenmu- kaista arvioida hyödyntämällä pelkästään numeerisia mittareita.
Tieteellisten seurain valtuuskunta on tehnyt suosituksen vastuulli- sesta tutkijan arvioinnista, jonka periaatteita (läpinäkyvyys, integ- riteetti, tasapuolisuus, pätevyys ja monimuotoisuus) pitäisi mieles- täni huomioida myös erikoislää- kärikoulutukseen valinnassa (1).
Näyttö haastattelun mahdol- lisuudesta poimia ”oikeat” ha- kijat on ymmärtääkseni sangen hauras, minkä vuoksi en haluaisi liikaa korostaa sen merkitystä, etenkään sellaisilla aloilla – ku- ten lastentaudeilla – joilla tarvi- taan erilaisia persoonallisuuksia erilaisiin tehtäviin. Motivaation selvittämiseenkään en usko haas- tattelun olevan paras keino.
Oikeudenmukaisimpana va- lintamenettelynä pitäisin opinto- menestystä (yhdistettynä tieteel-
lisiin ansioihin ja työkokemuk- seen). Tämä ei tietenkään ole nykyisin mahdollista, koska sekä osaamistavoitteet että arviointi- menetelmät vaihtelevat suuresti eri tiedekunnissa. Opintomenes- tyksen käyttäminen valintakritee- rinä vaatisi kansallisesti yhtenäi- siä osaamistavoitteita ja yhteisiä arviointimenetelmiä. Nämä ovat MEDigi-hankkeen keskeisiä ta- voitteita (2).
Kannatan kehityssuuntaa, jos- sa kansallisesti yhteisesti sovit- tuja osaamistavoitteita mitataan yhteisillä arviointimenetelmillä.
Tämä mahdollistaisi eri koulu- tuspaikkojen opetusmenetelmien vertaamisen muiden paikkakun- tien menetelmiin, ja toisaalta tu- leva erikoislääkäri pääsisi näyttä- mään motivaationsa laadukkailla opintosuorituksilla. Sivutuottee- na opiskelijat eivät tyytyisi kes- kinkertaiseen opetukseen, mikä taas todennäköisesti johtaisi pa- rempaan opetukseen.■
MIKA RÄMET, kokeellisen immunologian ja lastentautiopin professori
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen yliopisto PEDEGO tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala KIRJALLISUUTTA
1. Mustajoki H. Tutkimusyhteisön kansal
linen suositus vastuulliseen tutkijanar
viointiin. Avoimen tieteen kansallinen koordinaatio 11.11.2019. https:// avoin
tiede.fi/sites/default/files/202001/
Suositusvastuulliseentutkijanarviointiin
FINAL_DRAFT.pdf.
2. MEDigihanke [verkkosivu]. www.medigi.
fi.
Duodecim 2020;136:826
