ASMR:n vaikutukset työssä koettuun stressiin, Case: Yritys X

(1)

ASMR:N VAIKUTUKSET TYÖSSÄ KOETTUUN

STRESSIIN

CASE: Yritys X

OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA

T E K I J Ä / T : Tessa Vainio

(2)

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Koulutusohjelma/Tutkinto-ohjelma

Liiketalouden tutkinto-ohjelma Työn tekijä(t)

Tessa Vainio Työn nimi

ASMR:n vaikutukset työssä koettuun stressiin

Päiväys 07.10.2020 Sivumäärä/Liitteet 40/1

Ohjaaja(t)

Ilkka Virolainen, Ulla Santti

Toimeksiantaja/Yhteistyökumppani(t)

Tiivistelmä

Opinnäytetyö vastaa tarpeeseen selvittää, onko ASMR:llä vaikutusta työssä koettuun stressiin. Työllä ei ole tilaa- jaa vaan tekijä otti itse yhteyttä yritykseen, jossa tutkimus toteutettiin. Työelämästä johtuva stressi vaikuttaa pa- himmillaan negatiivisesti työntekijöihin ja sitä kautta organisaatioon monella tavalla, mikäli sitä koetaan liikaa tai liian voimakkaasti.

Tässä työssä Case yritys toimi tapaustutkimuksen kohteena, ja tavoitteena oli saada esimerkki, jonka avulla voidaan opetella tunnistamaan ASMR-ilmiön yleisiä piirteitä stressinhallintaan liittyen. Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena, jossa yhdistyivät käytännön kehittämistyö ja tutkimus. Työn tutkimusosuus on toteutettu määrällisenä eli kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuksessa kerättiin tietoa koehenkilöiltä alku- ja loppukyselyn avulla. Tuloksena saatu aineisto on kerätty Webropol-kyselytyökalun avulla anonyymisti. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa siitä, onko ASMR:n säännöllisestä kuluttamisesta hyötyä työelämässä koettuun stressiin ja pystytäänkö ASMR:ää hyödyntämään stressitasojen hallinnassa. Loppukyselyssä kartoitettiin myös, kokivatko koehenkilöt tuottavuuden, luovuuden ja innovatiivisuuden muuttuneen omalla kohdallaan verrattuna aikaan ennen tutkimusjakson aloittamista.

Tarkastelu ei onnistunut siinä määrin kuin oli aluksi suunniteltu, mikä johtui tutkimuksen pienestä osallistujamää- rästä. Tutkimuksesta saatavat johtopäätökset rajoittuvat yhden osallistujan kokemukseen stressitilasta ja sen muutoksesta. Työssä onkin panostettu siihen, miten kohdeyrityksen henkilöstö saataisiin motivoitumaan osallistu- maan stressinhallintaohjelman toteutukseen. Erilaisia stressinhallintakeinoja on myös listattu, joita yritys voisi hyödyntää niin että henkilöstön yksilöllisyys otettaisiin huomioon ja useampi henkilö löytäisi itselleen sopivan kei- non hillitä stressiä. Työelämässä voidaan hyötyä tästä opinnäytetyöstä, mikäli halutaan suorittaa samankaltainen tutkimus ja oppia tässä työssä esille tulleista haasteista sekä tutustua aiheeseen liittyvään teoriaan. Jatkotutki- musehdotuksissa on myös listattu erilaisia ehdotuksia, joita voi hyödyntää. Tämän opinnäytetyön tuloksien pohjalta voisi suunnitella uuden tutkimuksen, jossa tutkimusjoukko olisi suurempi ja motivoituneempi harjoitusten säännölliseen tekemiseen, jolloin lopputuloksena saataisiin enemmän analysoitavaa dataa ja sen myötä tehtyä johdonmukaisempia päätelmiä.

Avainsanat

ASMR, kvalitatiivinen tutkimus, stressi, palautuminen

(3)

SAVONIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES THESIS Abstract Field of Study

Social Sciences, Business and Administration Degree Programme

Degree Programme in Business Administration Author(s)

Tessa Vainio Title of Thesis

The effects of ASMR to work related stress

Date 07.10.2020 Pages/Appendices 40/1

Supervisor(s)

Ilkka Virolainen, Ulla Santti Client Organisation /Partners

Abstract

This thesis project examined whether watching ASMR videos affects work-related stress. The research does not have an actual commissioner, but rather a cooperation partner as the researcher contacted a company which agreed to participate in the project. Work-related stress can impact employees and the whole company nega- tively if there is too much stress or it is experienced too strongly.

The aim of this study was to obtain insight into ASMR and how it affects stress management. This thesis was im- plemented as action research and it combined research and practical development. To enhance this goal, the project was executed as quantitative research. The data were collected from the participants using initial and final surveys, which were carried out anonymously using a Webropol online survey. Primarily, the purpose was to investigate whether regular watching of ASMR videos has benefits in reducing work-related stress and whether ASMR can be used as a tool for managing stress levels. Furthermore, the final survey charted whether the participants felt their productivity, creativity and innovativeness had changed before the research period compared to after the period.

To conclude, the participant turnout was lower than expected, which affected the whole research. Thus, the re- sults are limited to one person’s experience of how their stress management changed during the study. Because of this, the thesis discusses how to better motivate the company’s employees to participate in the stress management program. In addition, the discussion outlines different stress management techniques that the company could use, taking the individuality of employees into consideration. The key idea would be for everyone to find a stress management technique that works for them. Moreover, working life can benefit from this study if others want to conduct a similar research and learn from the challenges of this project. Further research topics are pro- posed and these can be used in the future.

Keywords

ASMR, quantitative research, stress, regression

(4)

SISÄLTÖ

1 JOHDANTO ... 5

2 ASMR ... 6

2.1 ASMR-käsite ja -tuntemus ... 6

2.2 Ärsykkeet eli triggerit ... 7

2.3 Youtube-videot ... 8

2.4 Tutkimuksia ... 9

3 STRESSI ... 11

3.1 Stressin luokittelu ... 11

3.2 Yksilöllisyys ... 11

3.3 Stressin aiheuttajat ... 12

3.4 Adaptaatio-oireyhtymä ... 12

3.5 Karasekin työn hallinnan ja vaatimusten malli ... 13

3.6 Lazaruksen ja Folkmanin kognitiivinen stressimalli... 13

3.7 Stressin vaikutus kehoon ... 14

3.8 Suomalaisten työstressin tila ... 15

3.9 Stressi työnantajan näkökulmasta ... 15

3.10 Stressinhallinnan kehittämisen keinoja organisaatiossa ... 17

4 PALAUTUMINEN ... 20

4.1 Palautumisen merkitys stressinhallinnassa ... 21

4.2 Rentoutuminen osana palautumista ... 21

4.3 Unen merkitys ... 22

4.4 Palautumisen mittaaminen ... 23

5 TUTKIMUS ... 25

6 TULOKSET ... 27

7 JOHTOPÄÄTÖKSET ... 29

8 YHTEENVETO JA POHDINTA ... 31

8.1 Oman oppimisen arviointi ... 32

8.2 Kehittämisehdotukset ... 32

8.3 Jatkotutkimusehdotukset ... 34

LÄHTEET JA TUOTETUT AINEISTOT ... 36

LIITE 1: SAATEKIRJE CASE YRITYKSEN HENKILÖSTÖLLE ... 39

(5)

1 JOHDANTO

ASMR-ilmiö on kehittynyt viimeisen parin vuoden aikana räjähdysmäisesti ja ilmiö on saanut myös Suomen medioissa laajasti näkyvyyttä. Muun muassa verohallinto hyödynsi ASMR:ää verotuspäätök- sestä kertovalla videollaan vuonna 2018 ja Fazer sekä Myllyn Paras julkaisivat mainokset vuonna 2019, joissa ASMR oli keskeisenä elementtinä. Youtube-videopalvelussa olevat ulkomaalaiset ASMR- artistit (eng. asmrtists) ovat saaneet joukkoonsa useita suomalaisia videontekijöitä viime vuosien aikana.

Tämä opinnäytetyö sai alkunsa omasta kiinnostuksestani ASMR:ää ja työhyvinvointia kohtaan.

ASMR:stä löytyy vain englanninkielisiä tutkimuksia ja niitäkin on hyvin rajallisesti. Näissä tutkimuksissa on etsitty muun muassa vastauksia siihen millaiset ärsykkeet useinmiten laukaisevat ASMR- kokemuksen (Cash, Heisick, Papesh 2018), millaisia tuntemuksia ASMR:n yhteyteen liitetään (Barratt ja Davis 2015.), ja siihen onko ASMR oikea kokemus sekä miten ASMR:ää kokevien ihmisten reaktiot eroavat heistä, jotka eivät koe tätä tunnetta (Poerio, Blakey, Hostler ja Veltri 2018.)

Työhyvinvoinnin tutkimusta on tehty jo runsaat sata vuotta ja se on alkanut yksilön stressitutkimuk- sesta. (Manka 2016, 64). Nykyään työhyvinvoinnin käsite kattaa sosiaalisen-, fyysisen- ja psyykkisen hyvinvoinnin. Näiden toteutuminen taas näkyy yksilöissä, työyhteisöissä ja -ympäristöissä. Työhyvin- vointiin vaikuttavia tekijöitä ovat organisaatio, johtaminen, työyhteisö ja työ (Manka 2015, 106). Se on siis varsin moniulotteinen ja systeeminen kokonaisuus, jossa eri osat vaikuttavat toisiinsa.

(Manka 2015, 107). Työstressiä Suomessa kokee neljännes työntekijöistä (Työterveyslaitos s.a.a).

Työn tekijä halusi lähteä tutkimaan stressinhallinnan kautta, pystytäänkö ASMR:ää hyödyntämään työhyvinvoinnin tukena Case yrityksessä. Teoriaosuutta varten perehdyttiin aiheeseen aiempien ASMR-tutkimuksien avulla ja laajasti stressinhallintaan liittyviin asioihin. Tutkimusosuutta varten ver- tailtiin erilaisia tutkimuksia stressinhallintaan ja muihin rentoutumismenetelmiin liittyen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, pystytäänkö säännöllisellä ASMR-videoiden katselulla saavuttamaan stressi- tason alenemista ja näin ollen parempaa työhyvinvointia. Työssä viitataan verbeillä kuluttaa, katsella ja kuunnella siihen, että ASMR:ää on mahdollista sekä katsella että kuunnella tai tehdä vain toista.

Tutkimuksessa kartoitettiin myös sitä, muuttuiko tutkittavien henkilöiden kokemus oman tuottavuuden, innovatiivisuuden ja luovuuden määrästä tutkimusjakson aikana. Näiden ja stressitasossa ta- pahtuvien muutosten välinen yhteys on työntekijän sekä työnantajan kannalta merkittävä tekijä.

(6)

2 ASMR

ASMR:stä monille saattaa tulla mieleen oudot kuiskailuvideot, jotka jakavat ihmiset kahteen ryh- mään: joko niistä pidetään tai ei. Näiden videoiden tuottaminen ja kuluttaminen voivat tuntua aiheeseen perehtymättömästä absurdilta. Niissä tehtävät asiat eivät vaikuta kiinnostavilta kuten ser- vettien taittelu, kuiskailu kielellä, jota katsoja ei ymmärrä tai ruoan syöminen. Osa ihmisistä kuitenkin kokee videoiden auttavan rentoutumisessa ja nukahtamisessa.

2.1 ASMR-käsite ja -tuntemus

Ensimmäistä kertaa joku yritti määrittää ASMR:n vuonna 2007 SteadyHealth.com -sivuston hermosto-ongelmien ja sairauksien otsikon alla. Ketju sai satoja vastauksia, joista osa kutsui tunnetta aivo-orgasmiksi (22 Words 2019.) Yhdysvaltalainen Jennifer Allen kehitti termin ASMR vuonna 2010, sillä hän halusi luoda käsitteen, joka kuvailee hänen ja monien muiden intensiivisiä kokemuksia (Tie- deblogi 2017.) Tiettyjen visuaalisten, auditiivisten ja kinesteettisten ärsykkeiden tuottamaa mielihy- vää kutsutaan ASMR:ksi, joka on lyhenne sanoista Autonomous Sensory Meridian Response. Suo- raan suomennettuna se on autonominen sensorinen meridiaanivaste, mutta vapaammin suomennettuna esimerkiksi tahdosta riippumattomaton aistielämys.

Tunne voi olla tuttu lapsuudesta: opettaja kuiskaa korvan vieressä tunnilla ohjeita, kaveri piirtää sel- kääsi sormellaan numeroita tai hiuksia leikataan ja kosketaan. ASMR tuntemuksia kuvataan kihel- möintinä tai lämpönä, joka alkaa päälaelta leviten niskaan, sieltä hartioihin ja selkärankaa alaspäin.

Tunteen on laajasti raportoitu liitettävän rentoutumisen tunteeseen ja hyvinvointiin (Barratt, Davis 2015). Henkilöt, jotka eivät aisti varsinaisia ASMR-tuntemuksia voivat silti kokea ärsykkeet rauhoitta- viksi (Cash ym. 2018).

Vaikka ASMR fenomenologia on osittain päällekkäinen toisten epätyypillisten tietoisten olotilojen kanssa, ASMR kokemuksessa on uniikkeja elementtejä. Toisin kuin muissa aisti- ja tunne-elämyk- sissä kuten kylmissä väreissä, jotka saattavat kestää jopa kymmenen sekuntia, ASMR:ää kokevat henkilöt tuntevat kihelmöintiä useiden minuuttien ajan tai kauemmin. (Fredborg, Clark, Smith 2017.) Kaikki eivät kuitenkaan tunne tätä kihelmöintiä katsoessaan ASMR-videoita. Tutkimuksissa ei ole vielä pystytty toteamaan miksi asia on näin. Psykologi Risto Lappeteläisen mukaan toisten ihmisten keho lähtee voimakkaammin mukaan tunteiden kokemiseen ja toisilla tämä jää vain tunteen tasolle.

(Yle uutiset 2018.) Tiedeblogissa on pohdittu, että ASMR:n tuottama kihelmöinti ja tunnetilat saattavat olla äänten synnyttämiä synesteettisiä kokemuksia (Tiedebogi 2017). Tutkittavista osa on kerto- nut että kihelmöinnin sijainti vaihtelee sen mukaan, minkälaisia ääniä he videolta kuulevat (Barratt ja Davis 2015).

(7)

2.2 Ärsykkeet eli triggerit

Barratin ja Davisin (2015) tutkimuksessa seuraavat ärsykkeet laukaisivat yli 50%:lla ASMR:ää koke- vista henkilöistä kihelmöinnin: kuiskailu, henkilökohtainen huomio (eng. personal attention), terävät äänet (kuten folio, kynsien naputtelu) ja hitaiden liikkeiden seuraaminen. Ärsykkeistä pitäminen on yksilöllistä ja osa niistä saatetaan kokea jopa epämiellyttäviä. Ne voivat ilmetä videoissa yksinään tai niitä voi tapahtua useampia samaan aikaan. Osa videoista on tarkoituksella tehty niin että ne sisältä- vät vain yhtä ärsykettä kuten pöydän naputtelua kynsillä.

Ääniä ja liikkeitä löytyy omina videoinaan mutta monissa niitä tuotetaan peräkkäin videon aiheeseen sopivalla tavalla. Muutamia esimerkkejä ASMR-videoilla vastaantulevista äänistä voisivat olla naputtelu, rapistelu, syömisäänet, erilaisista toimista lähtevät äänet kuten ruuanlaitto tai hiusten harjaaminen sekä erilaisten materiaalien kuten puun tai saippuan kovertaminen. Youtuben laajasta ASMR-valikoimasta löytyy myös esimerkiksi tietokone- ja konsolipelien pelaamiselle pyhitettyjä videoita, joiden avulla katsoja pääsee seuraamaan erilaisten tietokonepelien pelaamista. Peliä seuratessa voi kuulla esimerkiksi näppäimistön naputtelua, purkan tai karkkien syömisen ääniä ja kuiskailua.

Taustamusiikki ei kuulu yleensä ASMR:ään, mutta osa ASMR:n tekijöistä käyttää sitä.

Kuiskailu sekä hiljainen ja rauhallinen puhe (eng. soft spoken) ovat ASMR:ssä käytettäviä puheta- poja. Inaudible eli huonosti erottuva puhe ja unintelligible eli puhe, josta ei saa ollenkaan selvää ovat myös ASMR:ssä esiintyviä tapoja puhua. ASMR-artistin kuiskaus lähellä mikrofonia luo katsojalle vaikutelman aivan kuin he olisivat kasvotusten ja vaikutus tehostuu katsojan käyttäessä kuulokkeita.

ASMR-videoissa puhutellaan usein katsojaa sinä-muodossa, jolla luodaan tuntua henkilökohtaisesta tapaamisesta.

ASMR-videoiden avulla mahdollistetaan visuaalisten triggereiden käyttäminen ASMR-tuntemusten luojana. Videoissa saatetaan ikään kuin kosketella katsojan kasvoja, hiuksia tai vartaloa. Tätä illuusiota tekijä luo tuomalla kädet lähelle kameran linssiä tai siirtymällä itse kameran puolelta toiselle aivan kuin hän oikeasti olisi katsojan vierellä. Samalla katsoja kuulee tekijän äänen siirtyvän vain toiseen kuulokkeeseen vahvistaen tätä kokemusta. Roolipeli-videoissa (eng. roleplay) luodaan illuusio siitä, että katsoja on jonkin toimenpiteen kohteena tai osa jotakin tapahtumaa. Suosittuja aiheita ovat mm. lääkäri, kampaaja, meikkaus, hieronta ja erilaiset erikoiskaupat. Roolipeli voidaan toteuttaa ikään kuin katsojalle tehtynä tai niin että videon tekijällä on mallina toinen henkilö kuvaus- tilanteessa. Katsojan toimiessa kohteena videon tekijä voi esimerkiksi sivellä mikkiä siveltimellä samaan aikaan kun hän levittää katsojan kasvoille jotakin kauneustuotetta. Käytännössä tekijä sivelee toisella kädellä ilmaa linssin edessä, joka luo vaikutelmaa, että katsojaa oikeasti ehostettaisiin. Sivel- timestä aiheutuvat äänet voidaan myös lisätä jälkeenpäin videoon, jolloin kuvaushetkellä tekijän mo- lemmat kädet ovat käytettävissä. Roolipeli-kokemusta saadaan vahvistettua, kun tekijä käyttää green screeniä tehdäkseen aiheeseen sopivan taustan tai luo itse sopivan ympäristön kuvauspai- kalle. Roolipeli-video voidaan tehdä myös ilman illuusiota katsojan koskettamisesta. Erilaiset kauppa-

(8)

roolipelit ovat esimerkki sellaisista versioista, jossa esitellään tuotteita katsojalle ja niiden avulla luodaan visuaalisia elämyksiä. Videot, joissa seurataan jonkin asian tekemistä keskittyneesti ja hitaasti kuten lautasliinojen taittelu ovat myös hyvä esimerkki visuaalisesta ärsykkeestä.

Aistielämyksen voi saavuttaa myös kosketuksen kautta. Hellä kosketus tietystä kohtaa kehoa voi saada aikaan ASMR-elämyksen. Esimerkiksi kampaajalla käynti oikeassa elämässä voi aiheuttaa joillekin ASMR-tunteen.

2.3 Youtube-videot

Youtuben ASMR-videot perustuvat rauhoittaviin aistielämyksiin, joita ASMR aiheuttaa osalle ihmi- sistä. ASMR-tuntemuksia on helppoa etsiä Youtuben erittäin laajasta valikoimasta. ASMR-videoiden tarjonta on yhtä laaja kuin on niitä tekevien määrä. Videoita saatetaan katsella muuten vain, kiirei- sen tai stressaavan työpäivän jälkeen tai ennen nukkumaanmenoa rentoutumistarkoituksessa.

ASMR-videoita säännöllisesti kuluttavista 98% pitää sitä mahdollisuutena rentoutumiseen, 82% oli sitä mieltä että se auttaa heitä nukkumaan ja 70% käyttää sitä stressinhallintaan. (Barratt ja Davis 2015). Osa videoista on suunnattu erityisesti rahoittumiseen, nukahtamiseen tai keskittymiseen.

ASMR:llä ei ole tiettyä kohderyhmää, vaan se sopii kaikille kiinnostuksen kohteista riippuen. Ärsyk- keistä pitäminen on yksilön subjektiivinen kokemus. Osa voi miellyttää omaa korvaa ja osa taas koetaan vastenmielisiksi. Näin jokaiselle on tarjolla varmasti jotakin, kun jaksaa etsiä omille korville miellyttävää kuunneltavaa. Olennainen osa ASMR-kokemusta on kuulokkeiden käyttäminen, jotta äänet kuuluvat mahdollisimman lähellä korvia ja mahdollisimman tarkasti.

Osa ASMR-videoiden suosiosta voi perustua parasosiaaliseen suhteeseen eli kuviteltuun kasvokkais- suhteeseen. Sen on todettu lisäävän sitoutumista ja saavan yleisön palaamaan takaisin sisältöjen pariin. (Reinikainen 2019, 3.) ASMR-artistit luovat oman henkilöbrändinsä, joka saa katsojan kokemaan samaistuttavuutta ja tunnetta, että artisti puhuu juuri hänelle. Tavanomaisesta henkilöbrän- distä poiketen artisti saattaa usein muuttaa identiteettiään eri videoissa. Ensimmäisessä videossa hän voi olla hymyilevä ja hitaasti puhuva ystävä ja seuraavassa purkkaa jauhava henkilö, joka ei jaksa kuunnella mielipiteitäsi vaan päättää puolestasi millainen kasvohoito tänään tehdään. Tämä parasosiaalinen suhde täyttää luontaista perustarvettamme kokea yhteyttä toiseen ihmiseen. Vaikka katsoja ei ole ikinä tavannut ruudun takana olevaa henkilöä, läheisyyden kokeminen voi tulla etänä olevan ihmisen kanssa (Reinikainen 2018). Verrattuna muihin Youtuben videoihin ASMR:ssä puhutellaan usein katsojaa henkilökohtaisesti: ”Ihanaa kun tulit tänään käymään. Minulla oli ikävä sinua”.

Henkilökohtainen huomio on suosittu ASMR:n muoto. Siinä yhdistyvät usein katsojalle puhuminen ja erilaisin tavoin huomion osoittaminen. Videon tekijä usein käy ikään kuin vuoropuhelua katsojan kanssa mikä eroaa muista videoista ja median muodoista. Tilanne eroaa kasvokkain käytävästä vuo- ropuhelusta niin että, tekijä olettaa vastauksen ja reagoi sen mukaan eli vähän kuin juttelisi mieliku- vituskaverin kanssa. ASMR ilmiönä perustuu paljolti henkilökohtaisuuden tunnun luomiseen sellai- sissa videoissa, joissa katsoja on osa videolla tapahtuvia toimia.

(9)

2.4 Tutkimuksia

ASMR:stä on julkaistu vain muutamia tutkimuksia ja ne ovat kaikki englanniksi. Koska ASMR-ilmiö on alkutaipaleellaan, sille ei ole omistettu paljoa kliinistä tutkimusta siitä, miten ja miksi se toimii ja millaisia mahdollisia hyötyjä siitä voi olla (Richard 2018, 29). Tähän on poimittu ja avattu muutamia mielenkiintoisia tutkimuksia, jotka liittyvät stressiin ja ASMR:ään.

Cashin, Heisickin ja Papeshin tutkimuksessa puolet osallistujista ilmoitti kokevansa ASMR-tuntemuksia ja puolet ei. ASMR:ää kokevia osallistujia johdettiin harhaan kertomalla, etteivät esitetyt ASMR- videot aiheuta kihelmöintiä. Silti he johdonmukaisesti kertoivat näiden pätkien aiheuttavan niitä. He myös raportoivat videot, joissa oli rajoitettu ASMR ärsykkeitä vähemmän triggeröiviksi kuin oikeat ASMR pätkät. Osallistujille, jotka eivät kokeneet ASMR-tuntemuksia ilmoitettiin, ettei video aiheuta ASMR:ää ja he myös totesivat, etteivät tunteneet sitä. Kun heille kerrottiin, että video aiheuttaa ASMR-tuntemuksia niin he myös raportoivat videon tekevän niin. He siis tunsivat niin aidot- kuin ra- joitetutkin videot yhtä triggeröiviksi. Tämä on todistetusti yhtenäinen näkemyksen kanssa, että ASMR on aito kokemus. (Cash ym. 2018.)

Sheffieldin ja Manchersterin yliopistojen tutkijat saivat selville, että videoita katselevilla ASMR:ää ko- kevilla henkilöillä syke laski enemmän kuin niillä, jotka eivät koe kihelmöivää tunnetta. Heidän positiiviset tunteensa kuten rentoutuminen ja sosiaalisen yhteyden tunne nousivat myös enemmän. Poe- rion mukaan on myös mielenkiintoista, miten ASMR:ää kokevien henkilöiden tutkimustulokset vasta- sivat muista stressinalentamistekniikoista saatuja tuloksia kuten musiikista ja mindfulnesista. (Poerio ym. 2018.)

Britannian Swansean yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa oli 475 osallistujaa, joista jokainen kertoi kokevansa ASMR:ää ja kuluttavansa siihen liittyvää mediaa säännöllisesti. 98% heistä oli samaa mieltä tai vahvasti samaa mieltä että ASMR on mahdollisuus rentoutumiseen. Samalla tavoin 82% oli sitä mieltä, että ASMR auttaa heitä nukkumaan ja 70% käytti ASMR:ää stressin hallintaan. Samassa tutkimuksessa todettiin, että ASMR helpottaa mielialaa väliaikaisesti masennuksesta kärsivillä ja monet ihmiset käyttävät sitä tähän tarkoitukseen. Henkilöt, joilla oli kohtalainen tai vaikea masennus ilmoittivat suuremmasta vaikutuksesta kuin he, joilla ei ollut masennusta ollenkaan. Kroonisen kivun oireista kärsivät hyötyivät myös ASMR:stä sillä heidän epämukavuutensa väheni useiden tuntien ajaksi ASMR-istunnon jälkeen. (Barratt ja Davis 2015). Jopa silloin kun ASMR-tunne oli kadonnut, monet tutkimukseen osallistujat kertoivat heidän mielialansa parantuneen ja kipuoireensa vähenty- neen. On mahdollista, että ASMR:n katsomista hiljaa keskittyen voitaisiin pitää mindfulnessin muo- tona. ASMR:ään sitoutuvat ottavat aikaa keskittyäkseen positiivisiin tunteisiin, joita nämä ärsykkeet laukaisevat ja keskittyvät yksinomaan tähän toimintaan. Tämä käytös muistuttaa mindfulness harjoituksia.

Maslen ja Roache (2015) myöntävät, että ehkä se ei olekkaan niin järjetöntä, jos kokemus johtaa parempaan subjektiiviseen hyvinvointiin. He pohtivat sitä miksi meidän on niin ilo katsella toimintaa, joka itsessään on turhaa. He uskovat, että merkityksettömään toimintaan liittyy joillekin hel-

(10)

potuksen tunnetta, koska se vakuuttaa, että elämä voidaan ottaa hitaammassa tahdissa ja että suuri osa kokemastamme jokapäiväisestä stressistä ja ahdistuksesta saattaa todella olla tarpeetonta. He päättelevät, että ehkä järjettömyys on ASMR:n tuotannon ja nautinnon keskipiste.

(11)

3 STRESSI

Stressistä puhuttaessa tarkoitetaan yleensä psykologiseen, fysiologiseen tai biologiseen kuormituk- seen liittyvää tilaa. Nykyaikaisen stressin isänä pidetään professori Hans Selyéä (1907-1982). Hänen mukaansa stressi ilmenee toimintahäiriönä, joka johtuu siitä, ettei henkilö koe selviytyvänsä itseensä kohdistuvista vaatimuksista. (Sovijärvi, Arina ja Halmetoja 2018, 17.)

Työhyvinvoinnin dosentti Marja-Leena Mankan sanoin stressi syntyy tahdosta riippumatta ja toimii automaattisena reaktiona tilanteeseen, jossa henkilö havaitsee itseään kohtaavan uhan. Kehon lä- hettämien viestien ansiosta elimistöön kertyy kemiallisia aineita kuten adrenaliinia, mikä saa sydä- men hakkaamaan tavallista nopeammin, verenpaineen kohoamaan ja hengityksen nopeutumaan.

Elimistö valmistautuu tällä henkiseen ja fyysiseen vireystilaan, joko hyökkäämään tai pakenemaan ongelman ratkaisemiseksi. Stressihormonit saavat proteiinit ja rasvat muuttumaan energiaksi, jotta pystymme toimimaan nopeasti uhkaavassa tilanteessa. (Manka 2015, 54.) Kun keho on reagoinut uhkan aiheuttajaan toiminnalla, stressihormonit poistuvat elimistöstä, lihakset rentoutuvat, sydän rauhoittuu ja verenpaine palaa entiselleen. Lyhytkestoinen stressi mahdollistaa näin huippusuorituk- sen mutta pidentyessään siitä tulee jatkuva hälytystila, jossa aivot pitävät yllä stressihormonien tuotantoa. Elimistö ei pääse silloin lepäämään ollenkaan, jolloin palautumisjärjestelmä saattaa seota:

elimistö alkaa oireilla, kun stressireaktio pitkittyy ja hormonien tuotantoa säätelevä järjestelmä häi- riintyy. (Manka 2015, 55.)

3.1 Stressin luokittelu

Stressi voidaan eritellä voimakkuuden, keston tai sen tuottamien fysiologisten ja emotionaalisten reaktioiden pohjalta erilaisiin ryhmityksiin. Stressi voidaan ryhmitellä neljään tyyppiin jakamalla se intensiteetin ja kehollisten vaikutusten mukaan: hypostressiin (puuttellisen matala stressitaso), eustressiin (riittävä ja elimistölle sopeutettavissa oleva stressitaso), hyperstressiin (palautuva mutta korkea stressitaso) ja distressiin (palautumaton korkea stressitaso). (Sovijärvi ym. 2018, 20.)

3.2 Yksilöllisyys

Hyvinvointivalmentaja Kaisa Jaakkolan mukaan jokaisen henkilön stressinsietokykyyn vaikuttaa var- haislapsuudessa saadut kokemukset ja kosketus sekä nähdyksi tuleminen. Omat tarpeet on ehkä jouduttu sammuttamaan lapsuudessa esim. vanhemman mielenterveysongelmien takia. Alkoholisti- vanhemman kanssa varttunut on joutunut muokkaamaan säätelyään niin että on tottunut herkästi havainnoimaan kodin tilaa. ”Stressin säätelyyn vaikutaa myös temperamentti, joka on kooste ihmisen pysyvistä ominaisuuksista.” Piirteitä ovat motorinen aktiivisuus, pelokkuus, arkuus, kielteinen tai myönteinen emotionaalisuus, reaktioiden voimakkuus, reaktioiden hallitseminen, aistiherkkyys, mu- kautuminen, sosiaalisuus, pitkäjänteisyys ja tarkkaavaisuus. (Jaakkola 2018, 126.)

Useimmat työntekijät kokevat tietyt ominaisuudet työtehtävissä, työjärjestelyissä ja vuorovaikutuk- sessa stressaavina. (Työterveyslaitos s.a.a) Työtä ja vuorovaikutusta voidaan siis muokata tiettyyn

(12)

pisteeseen saakka, mutta lopputulos ei luultavasti silti ole optimaalinen kaikille, vaan voi stressata silti osaa. Ihmisten yksilöllinen ja sen hetkinen stressiherkkyys vaihtelee. Sama tilanne voi aiheuttaa ihmisissä erilaisia reaktioita ja sama ihminen voi reagoida tähän tilanteeseen eri elämänvaiheissa eri tavalla. (Työterveyslaitos s.a.)

Terveystalon työterveyspsykologin Ellen Ekin(2014) mukaan stressaantumista tapahtuu jokaiselle joskus, mutta sen vaikutus ja pituus riippuu ihmisestä. Jokaisen tulisi kuunnella itseään ja olla tietoi- nen itsestään. Työuupumus voi olla seurauksena pitkittyneessä työstressissä, joka vaikuttaa negatiivisesti työhyvinvointiin, -turvallisuuteen ja terveyteen. Stressin hallinta ja sen aiheuttajien vähentä- minen ovat siis hyödyksi niin työntekijälle kuin työnantajallekin. Työntekijä pystyy hyvän itsetunte- muksen avulla tunnistamaan millaiset tekijät ja tilanteet aiheuttavat stressiä siinä määrin, että se haittaa työntekoa ja hyvinvointia. Stressinhallintaa ajatellen on hyvä pystyä muokkaamaan työtä ja työolosuhteita työnantajan kanssa keskustellen. Asian ollessa yksilöllinen kokemus, tulee ottaa huomioon, että kaikki eivät siedä samaa määrää stressiä tai samanlaisia stressitekijöitä.

3.3 Stressin aiheuttajat

Stressiärsykkeet voidaan jakaa ulkopuolisiin tekijöihin, mitkä tulevat ihmisen ulkopuolelta ja ihmi- sestä itsestään eli sisältä tuleviin tekijöihin (Kataja 2003, 169).

1. Yksilön sisäinen eli subjektiivinen taso (mm. sisäinen ajatussaaste, negatiivinen itsepuhelu ja ne- gatiiviset ajatusmallit sekä emotionaalinen stressi).

2. Yksilön ulkoinen eli objektiivinen taso (mm. fyysinen trauma tai onnettomuus, tuki- ja liikuntaeli- mistön jännitystilat ja tukokset, fyysiset epätasapainotilat: suoliston mikrobiomin epätasapaino, hor- monaalinen tai aivojen välittäjäaineiden epätasapaino, tulehdustilat ym.).

3. Kollektiivin sisäinen eli intersubjektiivinen taso (sosiaaliset stressitekijät, työpaikan yhteisön luo- mat stressitekijät, avioero ja perhekriisit, omaisen kuolema ja tapaturmat).

4. Kollektiivin ulkoinen eli interobjektiivinen taso (mm. ympäristön ääni- ja valosaaste, kaamos ja valon puute, liiallinen kuumuus tai kylmyys). (Sovijärvi ym. 2018, 18.)

Mankan mukaan tutkimuksissa on etsitty tekijöitä, jotka aiheuttavat psykososiaalista kuormitusta.

Tällaisia ovat työn sisältö ja työn vaatimukset, työn määrä ja työtahti, työn hallinta, työaika ja työ- ympäristö. Näiden lisäksi kuormittavia tekijöitä voi olla työrooli, organisaatiokulttuuri ja organisaation toiminta, organisaation toiminnan johtaminen, ilmapiiri, työuran kehitys sekä työn ja vapaa- ajan/perhe-elämän yhteensovittaminen. (Manka 2015, 51, 52.)

3.4 Adaptaatio-oireyhtymä

Selyén nimeämä yleinen adaptaatio-oireyhtymä (General adaptation system, GAS) luonnehtii ihmis- kehon reaktioita ja sopeutumista stressiin fysiologisena palautteena. Oireyhtymän vaiheet kuvataan seuraavalla tavalla. Hälytystilassa elimistö reagoi stressitekijään eli stressin aiheuttamaan ärsykkee- seen. Mukautumistilassa keho alkaa sopeutua ärsykkeeseen. Viimeisenä tulee uupumistila, jossa

(13)

stressiä aiheuttavat tekijät ovat jatkuneet liian kauan ja elimistön puolustuskeinot saattavat romah- taa äkillisesti. (Selye 1950, 1383–1384). Tärkeimmät stressiin liittyvät ja stressikokemukseen vaikuttavat tekijät ovat mielialat, persoonallisuuden piirteet, selviytymiskeinot, tukahdutettu viha, toivotto- muus, psykologinen haavoittuvuus, motivaation vähentyminen, puolustava asennoituminen, haitallisen stressin väheksyminen sekä päivittäiseen elämään liittyvät sekavat tilanteet (Sovijärvi ym. 2018, 19).

3.5 Karasekin työn hallinnan ja vaatimusten malli

Vuonna 1979 julkaistussa työn hallinnan ja vaatimusten mallissa kuvataan, miten syntyy aktiivinen työhyvinvointia lisäävä tai passiivinen, voimavaroja kuluttava työ. Tähän vaikuttaa työn psykologiset vaatimukset sekä työssä päättäminen. Suuremmat päätöksenteon mahdollisuudet ja psykologinen kuormitus kertovat aktiivisesta työstä, joka ei kuluta voimia niin paljon kuin passiivinen työ. Se on niin sanottu tasapainomalli eli stressinhallintaa haetaan siitä, että työn vaatimukset ovat tasapai- nossa yksilön toiveiden ja edellytysten kanssa. (Karasek 1979, Manka 2015, 25.)

Stressinhallintamalli kehitettiin ja testattiin Ruotsissa ja Yhdysvalloissa kansallisten tutkimustietojen perusteella. Malli ennustaa, että henkinen rasitus johtuu työn vaatimusten ja työn päätöksentekoky- vyn vuorovaikutuksesta. Se näyttää selkeyttävän aikaisempia ristiriitaisia havaintoja, jotka perustuvat työn vaatimusten ja päätöksentekokyvyn erillisiin vaikutuksiin. Passiivinen työ on huono vaihto- ehto oppimisen, innovatiivisuuden ja ja työmotivaation kannalta. Tässä työntekijän ei tarvitse käyt- tää tietojaan ja taitojaan, jotka vähitellen kuivuvat, ja sekä oppimis- että keskittymiskyky heikkene- vät. Johtopäätöksenä on havainto, että henkiseen rasitukseen liittyy matalan päätösvalmiuden ja kovien työvaatimusten yhdistelmä. Tämä sama yhdistelmä liittyy myös tyytymättömyyteen. Lisäksi tyytymättömyyden analyysi paljastaa monimutkaisen vuorovaikutuksen päätöksentekokyvyn ja työn vaatimusten vaikutuksista. Aktiivinen työ taas edistää oppimista ja kehittymistä ja onkin toivottavin alue organisaation kannalta suhteessa työntekijöiden mahdollisuuksiin vastata muuttuviin haastei- siin. Se ehkäisee haitallisen stressin syntymistä eli on samalla terveyden kannalta turvallinen. Tutki- muksen suurin havainto on, että työprosessien uudelleensuunnittelu päätöksenteon kasvun mahdol- listamiseksi luo liikkumavapautta laajalle joukolle työntekijöitä ja voi vähentää henkistä rasitusta vai- kuttamatta työpaikkavaatimuksiin, jotka voivat liittyä organisaation tuotannon tasoihin. (Karasek 1979.) Laajennetussa mallissa mukana on myös sosiaalisen tuen vaikutus. Sen mukaan tuki voi olla kollektiivista, jolloin työntekijä saa paljon tukea, mutta myös eristäytynyttä, jolloin työkavereiden tuen määrä on vähäistä. Tutkimuksissa on usein löydetty yhteys henkiseen pahoinvointiin, työtyyty- mättömyyteen, työuupumukseen ja muihin työperäisiin stressioireisiin kuormittavassa työssä, jossa on suuret vaatimukset ja vähän hallinnan mahdollisuuksia. (Manka 2015, 27, 28.)

3.6 Lazaruksen ja Folkmanin kognitiivinen stressimalli

Tämä malli pyrkii selvittämään stressin aiheuttajan ja reaktion välistä suhdetta ja sen dynaamista luonnetta. ”Sitä on kutsuttu myös vuorovaikutusmalliksi, koska siinä selitetään stressiä yksilön ja ympäristön voimavaroista ja niiden puutteista käsin, missä keskeisellä sijalla on henkilökohtainen tulkinta (coping).” Lazaruksen ja Folkmanin tulkinnassa nousee esille ihmisten yksilöllisyys. Työhön

(14)

liittyvät uhat ja mahdollisuudet kohdataan eri tavoin: rasittuminen vaihtelee henkilöiden välillä eli jotkin työn tai työyhteisön ominaisuudet voivat aiheuttaa eritasoisia stressireaktioita, kun osaa ne eivät stressaa lainkaan. Malli perustuu kognitiiviseen psykologiaan, joka tutkii ihmisen tiedollisia toi- mintoja eli sitä, miten ihminen ottaa vastaan, käsittelee ja tallettaa tietoa. Tässä lähestymistavassa keskeisenä on kysymys siitä, miten yksilön ominaisuudet ja osaaminen sopivat yhteen työympäristön vaatimusten (uhkien ja haasteiden) ja mahdollisuuksien kanssa. Hallinnan tunne toimii välitysmeka- nismina eli minkälaisia välineitä ja voimavaroja työntekijällä on kohdata menetyksiä, haasteita ja uh- kia. (Manka 2015, 29.)

3.7 Stressin vaikutus kehoon

Erilaiset biologiset mekanismit luovat perustan stressin vaikutuksille. Stressihormonin taso verenkier- rossa nousee stressin lisääntyessä. Se aiheuttaa sydämentykytystä ja verenpaineen kohoamista sekä hengityksen nopeutumista ja hermostuneisuutta. Huonosti tehdyt päätökset ja ratkaisut voivat olla seuraus stressin vähentämästä verenkierrosta aivojen luovuus- ja ajattelukeskuksissa etuaivokuo- rella. Jatkuvasti ylikuormittava työ voi vaikuttaa niin, ettei stressireaktioiden purkaminen välttämättä onnistu. Erilaiset toimintakykyä rajoittavat psyykkiset ja fyysiset oireet ja tuntemukset voivat liittyä stressitilaan. Päänsärky, krooninen kipu, sydämen rytmihäiriöt, huimaus, uni- ja keskittymisvaikeu- det ja vatsavaivat voivat olla merkkejä lisääntyneestä stressistä. Parasympaattinen hermosto tavalli- sesti rentouttaa verenkiertoa ja suojaa sydäntä mutta sen säätely vaimentuu stressin aikana ja her- mostoa kiihdyttävä sympaattisen osan toiminta käy ylikierroksilla levossakin. (Manka, Hakala, Nuuti- nen ja Harju 2010, 17.)

Sopiva stressin määrä

Työhön liittyvät vaatimukset voivat luoda positiivista tai negatiivista painetta. Oppimisen ja vireyden mahdollistaa positiivinen paine. Sopiva henkisen kuormituksen määrä parantaa suorituskykyä, virkis- tää elintoimintoja ja kehittää toimintakykyä. Kiireisissä ja kuormittavissa tilanteissa toimimista voi auttaa lyhytaikaisesti koettu stressi. Pitkittyessään se voi kuitenkin passivoida ja sairastuttaa. Olen- naista olisikin tunnistaa, milloin positiivinen stressi muuttuu liian kuormittavaksi. Stressi aiheuttaa yksilöllisiä oireita eikä ylikuomitukselle ole asetettu yleispätevää määritelmää. Tämä haastaa stressin oireisiin ajoissa havahtumista. Tähän tulisi kuitenkin pyrkiä, etteivät voimavarat kuluisi loppuun ja tee kykenemättömäksi toimimaan ratkaisujen löytämiseksi. (Manka ym. 2010, 16-17.)

Negatiivisen työstressin pitkään jatkumisen seurauksena lisääntyy riski sairastua verenpainetautiin, kaulavaltimoauhtaumaan sekä äkilliseen sydäntapahtumaan. Kortisolihormonin määrä lisääntyy ve- ressä stressin aikana, mikä aiheuttaa haittaa aivojen muistin ja tunteiden säätelyn alueisiin. Kortisoli- hormonin lisääntynyt eritys altistaa metaboliselle oireyhtymälle, heikentää vastustuskykyä ja lisää osteoporoosin vaaraa. Tämän takia henkinen kuormitus voi altistaa sekä akuuteille että kroonisille tulehdustaudeille. Diabeteksen esiaste on metabolinen oireyhtymä ja se lisää merkittävästi vaaraa sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. (Manka, Hakala, Nuutinen ja Harju 2010, 17.) Keskivartaloli- havuuteen voi vaikuttaa kortisolihormonin rasvan varastoitumista lisäävä ominaisuus. Säännöllisestä

(15)

unirytmistä huolehtiminen ja riittävän pitkät yöunet auttavat osaltaan kortisolihormonin säätelyssä ja niihin tulisikin kiinnittää huomiota. Työstressin pitkään jatkuessa voi tuloksena olla työuupumus, jota kuvaillaan tunnustomaisesti pitkäaikaisena väsymyksenä, kyynistyneisyytenä ja luottamuspulana omiin ammatillisiin taitoihin. Työuupumuksessa väsymys ei häviä, vaikka lepäisi päivittäin, viikonlo- pun tai parin viikon loman verran. (Manka ym. 2010, 18.)

3.8 Suomalaisten työstressin tila

Työkuormitusta aiheutuu, kun työn vaatimukset ja niistä selviytyminen eivät kohtaa. Myös hankalat työajat, rasittava fyysinen kuormitus ja liian yksitoikkoinen työ ovat syitä stressille. Henkilön kär- siessä pitkittyneestä työstressistä löytyy taustalta yleensä ongelmia työjärjestelyissä, joihin työyhtei- sössä ei ole osattu puuttua. (Manka ym. 2010, 15)

Neljännes suomalaisista työntekijöistä kokee työstressiä, mikä on EU-maiden keskitasoa (22%) (Työterveyslaitos s.a.a). Stressi vaikuttaa myös tunteiden hallintaan ja ihminen voikin yhtäkkiä purs- kahtaa itkuun tai saada raivokohtauksen. Voimavarat vähenevät pitkään jatkuneessa stressissä. Sel- viytyminen vie suurimman osan voimavaroista eikä muulle toiminnalle riitä niin paljon energiaa kuin tarvitsisi. Stressi on sosiaalinen ilmiö kuten tunteet ja asenteetkin ja se voi siirtyä ihmiseltä toiselle.

Stressaantunut ihminen onkin usein uhka muulle työympäristölle, kun mieli ei ole vakaa. (Suomen mielenterveys ry s.a.)

3.9 Stressi työnantajan näkökulmasta

Työkyky

Työkyky määritellään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena toimintakykynä. Siihen on lisätty yksilön ja ympäristön välinen suhdejärjestelmä ennen lopputulemaksi muodostuvaa yksilöllistä aikaansaan- noskykyä. ”Suhdejärjestelmään on luettu yksilökohtainen terveys, työyhteisö, työn hallinta sekä fyysinen työympäristö ja työvälineet.” (Tarkkonen 2018, 115.) ”Psyykkinen hyvinvointi ei ole tarkasti ottaen lakisääteinen tavoite eikä myöskään työnantajan huolenpitovelvollisuuden tarkoittama tavoite. Psyykkisen hyvinvoinnin ja toisaalta työkyvyn ja työssä jaksamisen välinen rajapinta on usein häilyvä, sillä psyykkisen hyvinvoinnin ongelma (työperäinen pahoinvointi) muuttuu viiveellä työkyvyn ja jaksamisen ongelmaksi.” Työperäinen pahoinvointi saattaa heikentää myös turvallisuuskäyttäyty- mistä. (Tarkkonen 2018, 116.)

Psyykkinen hyvinvointi on yksilön subjektiivinen kokemus, joka ilmenee työssä esimerkiksi kasva- neina ja laadullisesti parantuneina aikaansaannoksina, myönteisenä tunnetilana, voimakkaana työ- motivaationa, vireytenä ja jaksamisena, sitkeytenä, pitkäjänteisyytenä ja omistautumisena, kohon- neena vastuunkantona, sietokykynä, vapautuneisuutena, turvallisuutena tai rohkeutena. Näiden po- sitiivisten kokemusten vaikutus voi näkyä mittaustuloksina yksilö-, ryhmä- tai organisaatiotasolla esimerkiksi: sairauspoissaolotiheyden, työkyvyn, jaksamisen, eläköitymisen, lähtövaihtuvuuden sekä psyykkisen hyvinvoinnin eri asioiden muutoksina. (Tarkkonen 2018, 117.)

(16)

Stressin vaikutusten kolme tasoa

Työpaikalla stressin vaikutukset näkyvät kolmella tasolla: yksilössä, ryhmässä ja koko organisaatiossa. Lisäksi vaikutuksia voidaan tarkastella tunteiden, ajatusten, fysiologian, motivaation ja käyt- täytymisen näkökulmista. (Manka 2015, 57.) ”Työyhteisössä tunteet voivat näkyä pinnan kiristymi- senä ja ihmissuhteiden yliherkkyytenä, jolloin syntyy helposti ristiriitoja.” Työtyytyväisyys voi alkaa heikkenemään koko organisaation tasolla stressin seurauksena. Tilanteen pitkittyessä työntekijä voi kokea työuupumusta. Stressi vaikeuttaa yksittäisen henkilön päätöksentekokykyä ja tekee hänet avuttomaksi. Muistihäiriöt ja oppimishäiriöt lisääntyvät myös. Ryhmässä tämä havaitaan vihamieli- syytenä ja syyttelynä – syntipukkien etsimisenä. Organisaation tasolla kyynisyys kasvaa ja johtoa syytetään stressaavasta tilanteesta. (Manka 2015, 58.) Fyysisiä seurauksia stressistä ovat vastustus- kyvyn heikkeneminen, työtapaturmat ja lisääntyneet sairauspoissaolot. Työkyvyttömyyseläkkeet ja työntekijöiden suuri vaihtuvuus voivat olla edessä ajan myötä. (Manka 2015, 59.)

Stressin aiheuttamat fyysiset muutokset

Stressitilanteen haasteesta selvitäkseen ihminen tarvitsee energiaa, minkä vuoksi myös aineenvaih- dunta ja insuliinin eritys joutuvat koetukselle. Aikuisiän diabeteksen ja pitkäkestoisen stressin väliltä onkin löydetty yhteys. Eurooppalaisen kokoomatutkimuksen mukaan työstressiin liittyi noin 20% ko- honnut sydäntaudin riski. (Manka 2015, 63, 64.) Euroopan Unionin maissa sydänsairauksien arvioi- tiin aiheuttavan vuonna 2009 noin 196 miljardin menetykset. Näistä runsas puolet johtui suorista terveydenhoidon kuluista, mutta jopa neljäsosa kustannuksista johtui sydänsairauksien aiheutta- mista tuottavuusmenetyksistä, jotka syntyvät poissaoloista, sairaana työssä olemisesta ja tuottavuuden vähenemisestä. Suomessa käytettiin vuonna 2009 sydän- ja verisuonisairauksien hoitoon noin 12% terveydenhuollon menoista eli noin 2 miljardia euroa. (Manka 2015, 69.) ”Suomalaisen tutkimuksen mukaan psyykkisesti kuormittuneet – erityisesti miehet, jotka elävät yksin ja tupakoivat – ovat suuressa vaarassa saada sydän- ja verisuonisairaus tai aikuisiän diabetes.” Keski-ikäisillä psyykkisesti kuormittuneilla miehillä varmistettiin 44% korkeammat riskipisteet sydän- ja verisuonitautei- hin kuin vähemmän kuormittuneilla miehillä. (Manka 2015, 64.) Stressin vaikutus motivaatioon voi ilmetä innottomuutena ja aloitekyvyttömyytenä. Ryhmässä taas välinpitämättömyys kasvaa ja työ- motivaatio ja -moraali heikkenevät. Voimakkaasti stressiä kokevan henkilön elämäntavat saattavat rapautua ja esimerkiksi syömishäiriöt ja päihteidenkäyttö kasvavat. Ryhmästä eristäytyminen ja työ- poissaolot voivat lisääntyä. Stressi lisää sairauspoissaoloja ja heikentää suorituskykyä, ja jatkues- saan ilmenee myös korkeana vaihtuvuutena ja huonona työnantajamaineena. (Manka 2015, 59.)

Tuottavuuden heikentyminen

Työn tuottavuuden heikentymiseen vaikuttaa moni asia. Tarkkosen mukaan muun muassa korvaa- van henkilöstön järjestäminen sekä perehdyttäminen ja työhönopastus, ylimääräiset hallinnolliset työt (jotka johtuvat työnantajan lakisääteisten velvollisuuksien hoitamisesta), vajaatyökykyisenä työssäolon ja jaksamisongelmien aiheuttamat työnteon aikaansaannosvajeet. (Tarkkonen 2018, 81,

(17)

82.) Taloudellisuudesta kertoessaan Tarkkonen tarkoittaa kustannusten osuutta tuotannon tai palve- lutuotannon suoritetta kohden. Taloudellisen heikentymiseen vaikuttaa muun muassa: työtapa- turma- ja työmatkatapaturmakustannukset, ammattitauti- ja sairauspoissaolokustannukset, työky- vyttömyyseläkekustannukset sekä hoito- ja kuntoutuskustannukset, henkilöstön hankinta- ja pereh- dyttämiskustannukset, materiaalivahingot ja niiden kustannusseuraamukset, ei-toivotun lähtövaihtu- vuuden kustannukset, vajaatyökykyisenä työssä olon ja jaksamisongelmien aiheuttamat työnteon aikaansaannosvajeet. (Tarkkonen 2018, 83.)

3.10 Stressinhallinnan kehittämisen keinoja organisaatiossa

Jalosen opinnäytetyössä tutkittiin, onko MBB-metodin (Mind-Body Bridging) toteuttamisella vaikutusta sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden kokemaan stressiin. MBB-harjoitusten tavoitteena on kehittää yksilön taitoja liittyen aistien, tunteiden ja ajatusten tiedostamiseen sekä kehittää yksilön ymmärrystä identiteettisysteemistä, sen rakenteesta ja roolista. Tietoisuusharjoituksen kaksi ensisi- jaista fuktiota ovat auttaa yksilöä rauhoittamaan mieli ja rentouttamaan keho sekä lisätä yksilön herkkyyttä havainnoida aktiivista (IS+) tai levossa (IS-) olevaa identiteettisysteemiä. Tunnusmerk- kejä aktiiviselle identiteettisysteemille ovat muun muassa hienovaraiset kehonjännitystilat ja rauhat- tomat tai juoksevat ajatukset. Levossa oleva identiteettisysteemi näkyy muun muassa mielen selkey- tenä, rauhallisuutena ja kehonjännityksen lakkaamisena. Ensiksi tavoitteen saavuttamikseksi teh- dään lyhyitä tietoisuusharjoituksia, joihin sisältyy huomion fokusointi esimerkiksi hengitykseen, taus- taääniin, sormien tuntoaistimuksiin ja lisäksi ajatusten luokittelua. Harjoitusten avulla henkilö voi oppia tunnistamaan herkemmin IS+ ja IS--tilojen kokemuksellista eroa. Tutkimukseen osallistui kuusi henkilöä ja tutkimusjakson pituus oli kaksi viikkoa. Tulokset antoivat suuntaa, että MBB-mene- telmä voi olla käyttökelpoinen sekä stressin kokemisen hallinnassa että stressin ehkäisyssä. (Jalonen 2020.)

Savolaisen opinnäytetyössä selvitettiin, millaisia vaikutuksia taukoliikunnalla on työntekijöiden kokemaan stressiin. Kohdeyrityksestä tutkimukseen osallistui 79% eli 11 henkilöä. Taukoliikuntaa järjes- tettiin työpaikalla kerran viikossa. Taukoliikunnasta apua työssä jaksamiseen koki saaneensa 73%:a vastaajista. Kymmenen yhdestätoista osallistujasta kertoi kokevansa stressiä työssään. Kahdeksan osallistujaa sanoi taukoliikunnan vähentäneen stressiä ja kolme ei osannut vastata. Näin ollen tauko- liikunta vähensi 73%:n osallistujien stressiä. (Savolainen 2018.)

Palaudu & Vahvistu -kirjassa kerrotaan että, kahdeksan viikkoa kestävän Mindfulness Based Stress Reduction (MBSR) -kurssin on havaittu vähentävän uupumusasteista väsymystä, masennusta, ahdis- tuneisuutta ja stressin tuntemuksia. Osallistujat raportoivat parannusta hyväksyvässä tietoisessa läs- näolossa, ammatillisen itsetunnon vahvistumisessa, unen laadussa, rentoutumisen kokemuksessa ja työhön liittyvässä itsemyötätunnossa. (Jaakkola 2018, 121.)

Jaakkola kertoo, että biologi Adele Pajusen ja maantieteilijä Marko Leppäsen Terveysmetsä -kirjassa todetaan ihmisen fysiologian reagoivan luonnonympäristöön jo lyhyessä ajassa. Positiiviset vaikutuk-

(18)

set ulottuvat niin psyykkiseen, henkiseen kuin sosiaaliseenkin hyvinvointiin. Vaikutukset ovat mitat- tavia. Vain 15-20 minuuttia luonnossa oleskelua saa sydämen sykkeen laskemaan ja sykevälivaihte- lun kasvamaan. Tämä kertoo palautumishermoston eli parasympaattisen hermoston aktivoitumi- sesta. Noin 45 minuutissa keskittymiskyky, tarkkaavaisuus ja muisti paranevat. (Jaakkola 2018, 123.) Luonto on avoinna kaikille ympäri vuoden ja mahdollistaa saavutettavan ympäristön jokaiselle demograafisista tekijöistä riippumatta. Päivän aikana tapahtuvat palautumishetket kantavat usein pitkälle samaan vuorokauteen. Päivään sisältyvien palauttavien hetkien ansiosta uni on laadukkaam- paa ja palautumista tapahtuu yöllä enemmän. (Jaakkola 2018, 123.) Näin ollen tällaisia päivän aikana tapahtuvia luonnossa vietettäviä taukoja voisi mahdollisuuksien mukaan hyödyntää stressin hallinnassa.

Motivaation rooli stressinhallinnan kehittämisohjelman jalkauttamisessa yritykseen

Motivaation määrä ja kesto vaihtelevat, minkä takia siihen tulisi panostaa ja pitää huolta. Motivoitua voi melkein mistä tahansa asiasta, jos siihen on keksinyt innostavan ja vetovoimaisen tavoitteen.

Tämän luominen vaatii itsetuntemusta, omien arvojen, tarpeiden, intohimojen, vahvuuksien ja voimavarojen tunnistamista. (Seppänen 2018, 41.) Seppäsen (2018, 41) mukaan Elliot & Sheldon (1998) määrittelevät tavoitteet tietoisiksi, selkeiksi ja henkilökohtaisesti merkityksellisiksi päämää- riksi, joita tavoitella jokapäiväisessä elämässä. Henkilöstön tulisi pohtia miksi he haluavat sitoutua kehittämisohjelmaan. Esimerkiksi elämän arvona hyvinvointi toimii loistavasti tavoitteenasettami- sessa, sillä se on kytketty henkilön omiin arvoihin. Täsmälliset, selkeät ja mitattavat tavoitteet ovat hyviä motivaation kannalta (Seppänen 2018, 49). Tavoitteena voikin olla tehdä tietty määrä harjoituksia viikossa sovitulla ajanjaksolla. Hyvä tavoite sisältää seurantaa, arviointia ja palautteen antoa (Seppänen 2018, 56). Jakson aikana yritys voi seurata haluamallaan tavalla harjoitusten teon täytty- mistä ja motivoida niitä, joilla on haasteita suorittaa harjoitteita. Puolen vuoden jälkeen voidaan yh- dessä arvioida menetelmän toimivuutta eli saatiinko haluttuja tuloksia. Eteen tulleita haasteita voidaan pyrkiä ratkomaan, jotta tulokset paranisivat jatkossa. Oma harjoitusten edistymisen seuranta voi motivoida jatkamaan, sillä ei haluta, että kaikki aiemmin käytetty aika menisi hukkaan ja harjoituksia olisi silloin tehty turhaan. Excel Online-tiedostossa oleva taulukko, josta näkyy jokaisen osallistujan harjoituksien suorittaminen voi motivoida kaikkia. Sielä menetelmän jalkauttamisesta vastaava voi myös antaa positiivista palautetta osallistujien hyvästä harjoitustentekomenestyksestä ja kannus- taa jatkamaan ahkerasti loppuun saakka. Tavoitteiden asettamisessa on hyvää se, että kun toimii tietyn tavoitteen mukaan, vähentyy toiminta muissa, mahdollisesti paljon epäoleellisemmissa asi- oissa (Seppänen 2018, 42). Esimerkkinä kännykän selaaminen tai television katseleminen voi vähen- tyä ajalla, kun tehdään stressinhallinnan harjoituksia.

Motivaation ylläpitämiseen liittyy viisi tukipilaria, joista tulee pitää huolta.

1. Ylläpitomotiiveihin tulee pitää yhteys eli syihin, joiden vuoksi ollaan valmiita ponnistelemaan.

(19)

2. Itsesäätely on taitoja ja kykyjä säädellä omaa sisäistä tilaa ja käyttäytymistä. Motivoitumista ohjaa tunteiden säätely, tarkkaavuuden ja huomion ohjaaminen sekä ajattelun, itsepuheen, mieliku- vien ja ajatusten säätelytaidot. Tähän liittyy itsepuhe eli miten puhumme ajatuksissamme itsel- lemme. Itsesuggestion avulla voidaan ohjata itseämme esimerkiksi, ”sinä pystyt!”.

3. Psyykkisten ja fyysisten resurssien riittävyys helpottaa muutoksen ylläpitämistä. Psyykkisiä re- sursseja ovat henkiset voimavarat, taidot ja kyvyt, joiden avulla ohjata omaa toimintaa tavoitteiden mukaan ja sopeutua muuttuviin tilanteisiin. ”Fyysisiä voimavaroja ovat terveydentila, fyysinen kunto ja fyysismotoriset taidot sekä kyvyt”.

4. Tottumukset voivat haastaa uusien rutiinien luomista. Vanhoja totuttuja tapoja tulee muuttaa tie- toisesti ja jossain kohtaa ne voivat automatisoitua uusiksi tavoiksi vanhojen tilalle.

5. Ympäristö vaikuttaa suuremmin jokaisen elämään kuin ymmärrämme. Persoonallisuuden ja identi- teetin rakentumisen lisäksi ympäristö vaikuttaa tavoitteiden valintaan. Stressaavalle työympäristölle, väheksynnälle, kateellisuudelle ja kyynisyydelle altistunut valitsee usein tutun kurjuuden kuin tunte- mattoman onnen. Onnistunut käyttäytymismuutos vaatii kasvun ja kukoistuksen perusasenteen.

(Seppänen 2018, 141-148.)

Motivaation puuttuessa

Palauta mieleen miksi aloitit alun perin ohjelman. Muistutus siitä miksi juuri sinulle tämä on tärkeää, auttaa jaksamaan.

Keksi palkinto, jonka saat harjoituksen tekemisen jälkeen. Esimerkiksi kahvi- tai ruokatauko tai jon- kun itselle mieleisen asian tekeminen toimii hyvänä motivaattorina.

Valjasta sosiaalinen tuki. Sovi työkaverin kanssa, että teette harjoitukset samaan aikaan joka päivä.

Työkaverin tuki auttaa jaksamaan niiden päivien läpi, kun et itsenäisesti motivoidu harjoituksen tekemiseen.

(Seppänen 2018, 151, 152)

Mielikuvaharjoittelusta voi olla hyötyä ennen kehittämisohjelman alkua. Tämän avulla henkilöstö pääsee ikään kuin kokemaan ympäristön, jossa harjoituksia tehdään ja näin saadaan luotua heille kokemus miellyttävästä tilanteesta. Heitä voidaan kehottaa luomaan mahdollisimman tarkka mieli- kuva itsestään tekemässä harjoitetta. Harjoitukseen voidaan ottaa mukaan kaikki aistit: miltä tila näyttää, miltä tuoli tai muu alusta alla tuntuu, miltä kehossa tuntuu juuri silloin, mitä tuoksuja voi aistia, millaisia taustaääniä voi kuulla ja mitä makuja voi maistaa. Mielikuvaharjoittelu on omalla ta- vallaan todellisuuden rakentamista, sillä aivot eivät osaa erottaa mielikuvaa todellisuudesta (Seppä- nen 2018, 17). Mielikuvat liittyvät ajatteluun vahvasti, samoin kuin ajattelu ja tunteet toisiinsa. Ajat- telulla ja mielikuvilla voidaan vaikuttaa tunteisiin ja toisinpäin. Ajatteluun vaikuttaakin automaatti- sesti tunnetilat. (Seppänen 2018, 18.)

(20)

4 PALAUTUMINEN

Kun työn vaatimustekijät poistuvat niin palautuminen voi alkaa. Palautumisen ja ponnisteluiden vä- lillä tulisi vallita tasapaino eli palautumista tulisi tapahtua ennen kuin seuraavan kerran joutuu ponnistelemaan. Epätasapaino on ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta riskitekijä, varsinkin, jos tilanne jatkuu pitkään. Tästä voi aiheutua väsymystä, univaikeuksia ja erilaisia oireita, jopa työ- uupumusta. (Manka 2015, 45.) Palautumisesta puhuttaessa keskeisiä termejä ovat työn vaatimukset, joihin työntekijän tulee vastata sekä voimavarat, joita hänellä on käytettävissä tähän. ”Työnteki- jän voimavarat muodostuvat omien psykologisten taitojen lisäksi psykofysiologisesta tilasta”. Itse- luottamus, selviytymiskeinot ja elämän tasapainoisuus ovat psykologisia taitoja. (Manka 2015, 45.) Palautuminen vaatii nukkumisen lisäksi vaihtelua sosiaalisessa elämässä. Lepo on myös henkinen prosessi eikä vain fyysistä nukkumista. (Työterveyslaitos s.a.b.)

Neljä palautumisen psykologisen mekanismin tekijää:

1. psykologinen irrottautuminen eli kyky sulkea työasiat mielestä

2. rentoutunut olotila, josta kertovat vähäinen virittäytyminen ja myönteinen tunnetila

3. taidonhallintakokemus, mikä tarkoittaa vapaa-ajankokemuksia, jotka tarjoavat mahdollisuuden kokea itsensä päteväksi

4. vapaus päättää siitä, mitä vapaa-ajalla tekee. (Manka 2015, 47.)

Tuomisen mukaan palautumisen tarkoitus on elvyttää fyiologisen prosessin avulla yksilön fyysinen ja psyykkinen tila rasitusta edeltäneeseen tasapainotilaan eli homeostaasiin. Fysiologinen stressireaktio nostaa vireystilaa ja se käynnistyy päivän aikaisten tekemisien ja kohtaamien asioiden takia. Ener- giaa kuluttavan ja kehoa kuormittavan stressireaktion jälkeen kehossa käynnistyy tasapainotilaan palauttava palautumisprosessi. Se ei kuitenkaan välttämättä käynnisty niin kuin sen kuuluisi. Palau- tumisprosessin käynnistymistä estää kokonaan tai heikentää esimerkiksi alkoholi, nikotiinituotteet, epäterveellinen ruoka sekä huolet, murheet, stressi ja sairaudet. Palautumisjärjestelmän normaalia toimintaa ja voimavarojen lisääntymistä tukee terveelliset elämäntavat kuten yöunista huolenpitämi- nen, ravitseva ja riittävä ruoka sekä hyvä kunto ja henkinen hyvinvointi. (Tuominen s.a.)

Voimavarojen säilyttämisteorian mukaan palautumista tapahtuu kolmella tavalla:

1. uusien voimavarojen hankkimisella 2. uhattujen voimavarojen turvaamisella ja

3. menetettyjen voimavarojen palauttamisella. (Manka 2015, 46.)

Sisäisistä voimavaroista energia ja myönteinen mieliala ovat olennaisia työkuormituksesta palautumisen näkökulmasta. Erässä tutkimuksessa 10-30%:lla työntekijöistä oli vaikeuksia palautumises- saan. Työuupumuksen riski näyttää lisääntyvän palautumisongelmista kärsivillä. Vaikka työnteko olisi mukavaa, on silti tärkeää irrottautua siitä, sillä se takaa, että työntekijä nauttii työstään tulevaisuu- dessakin. (Manka 2015, 47.)

(21)

4.1 Palautumisen merkitys stressinhallinnassa

Suomalaiset työikäiset palautuvat heikosti. Yli 30 000 henkilön tutkimuksessa analysoitiin suomalaisten kolmen vuorokauden pituisia sykevälivaihtelun mittauksia, jotka kertovat kuormituksen sekä palautumisen määrästä ja tasosta. Firstbeatin tutkimusjohtajan Tero Myllymäen mielestä voisimme puhua univajeen sijasta palautumisvajeesta. Näihin ongelmiin tulee puuttua, sillä ne heikentävät elä- mänlaatua, suorituskykyä ja aiheuttavat terveydellisiä ongelmia. (Jaakkola 2018, 16.) Keskeisenä tekijänä stressihaittojen kehittymisen kannalta toimii riittämätön palautuminen. Palautumista tukevia asioita ovat muun muassa laadukas ja riittävä uni, liikunta, rentoutuminen ja mahdollisuus käydä läpi kuormitusta aiheuttavat psyykkkiset asiat työyhteisössä rakentavalla tavalla. Lisäksi kokonaan työstä irrottautuminen välillä on vaatimuksena voimien palautumiselle. (Manka ym. 2010, 18.) Mieli voi tuoda työasiat kotiin ja vaikka ajatukset olisivat positiiivisia, saa työasioiden miettiminen ja tekeminen aikaan fysiologisia vasteita, jotka eivät ole sama asia kuin palautuminen. Ymmärrys että ajat- teleminen ja tekeminen itsessään ovat kuormitusta, joista täytyy palautua, on olennaista. (Jaakkola 2018, 111.) Henkilökohtainen elämä ja vapaa-aika ovat tärkeä osa työstressistä palautumista ajatellen ja on hyvä huomioida tukevatko nämä sitä (Manka 2015, 49).

Henkilökohtaisista tekijöistä stressiä vähentäviä ja työhyvinvointia lisääviä lähteitä ovat myönteiset uskomukset sekä ongelmanratkaisu- ja vuorovaikutustaidot. Tunne elämänhallinnasta auttaa selviy- tymään vaativissa tilanteissa ja suojaa negatiiviselta stressiltä. Työyhteisön sosiaalisen tuki on tärkeä ympäristön voimavara, jolla on negatiivista stressiä vähentävä vaikutus. (Manka ym. 2010, 18.)

Tämän työn tarkoitus on tutkia pystyvätkö henkilöt rentoutumaan ja irtautumaan arjesta videoiden avulla. Sopiva määrä stressiä sopivina annoksina ei ole haitaksi, mutta jos siitä ei pystytä palautu- maan niin se muuttuu haitalliseksi (Ulla Järvi 2013). Työterveyslaitoksen erikoislääkäri Harri Lind- holm (2013) korostaa, että nykypäivän työelämässä työntekijän terveyden ja hyvinvoinnin seuran- nassa on tärkeää seurata paitsi stressin määrää myös siitä palautumista.

”Työntekijän voimavarat muodostuvat omien psykologisten taitojen ja reagoimistaipumusten lisäksi psykofysiologisesta tilasta.” Psykologiset taidot liittyvät itseluottamukseen, selviytymiskeinoihin ja elämän tasapainoisuuteen. ”Fysiologisen kuormituksen tila voidaan mitata esimerkiksi sykevälivaihte- luun perustuvalla mittaamismenetelmällä.” Työn vaatimustekijöiden poistuttua palautuminen voi alkaa. Jos palautumista ehtii tapahtumaan ennen seuraavaa ponnistelua, palautumisten ja ponnistelu- jen välillä vallitsee tasapaino. Ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta epätasapaino on ris- kitekijä, varsinkin, jos tilanne jatkuu pitkään. Tästä voi aiheutua väsymystä, univaikeuksia ja erilaisia oireita, jopa työuupumusta. (Manka 2015, 45.)

4.2 Rentoutuminen osana palautumista

”Rentoutuminen on kehon ja mielen (psykofysiologinen) tila, jossa tapahtuu kokonaisvaltaista palautumista” (Terveyskylä.fi 2018). Ihmisessä tapahtuu rentoutumisen aikana paljon fysiologisia muutok-

(22)

sia. Verenpaine alenee ja sekä hengitystieheys että sydämen lyöntitiheys vähenevät. Veren laktaatti- pitoisuus vähenee, hermoston ja lihasten välinen yhteistyö paranee. Kun lihakset rentoutuvat niin hapenkuljetus niihin paranee. Tämän aiheuttaa lihastonus eli lihasjänteyden väheneminen mikä johtuu vilkastuneesta verenkierrosta elimistössä. (Kataja, 2003, 10.)

Rentoutumisen hyödyt keholle:

Autonominen ja ääreishermosto rauhoittuvat Ääreisverenkierto paranee ja verisuonet laajenevat Kudokset saavat paremmin ravinteita ja happea Verenpaine ja sydämen lyöntitiheys laskevat Stressihormonien kuten kortisolin eritys vähenee

Mielihyvähormonien kuten beetaendorfiinin ja oksitosiinin eritys lisääntyy Vastustuskyky paranee (Mieli.fi s.a.)

Rentoutumisen aikana hankalat tunteet ja voivat vapautua ja lievittyä. Muun muassa levottomuus, pelko ja ahdistus ovat tällaisia. Rentoutumisen aikana vaikeat tunteet ilmenevät mielessä sekä eri puolilla kehoa jännityksinä. Ikävät tunnekokemukset säilyvät kehossa, sillä keho jännittyy ja hengi- tys lukkiutuu voimakkaasti ahdistavissa tilanteissa. (Mieli s.a.)

Katajan (2003, 135-136) mukaan tutkimukset ovat osoittaneet visuaalisen ja auditiivisen suggestion yhdistämisellä olevan usein paras lopputulos rentoutumisessa. Kirjassa Rentoutuminen ja voimavarat kuvataan näkö- sekä kuulokanavan samanaikaisella aktivoinnilla saavutettavan taidenautintoa muis- tuttava herkkä ja rentouttava kokemus. Kataja suositteleekin tällaisten rentoutusvideoiden katselua avuksi mm. työstressin purkamiseen, fyysisestä ja psyykkisestä kuormituksesta palautumiseen sekä luovan aivokapasiteetin esiin nostamiseen.

4.3 Unen merkitys

Riittävän pitkä lepo öisin, vapaa-ajalla ja viikonloppuisin on edellytys energiavarastojen ja hormo- nitasapainon palautumiselle. Palautumisessa on kaksi puolta: fysiologinen ja psykologinen. Fysiologi- nen palautuminen on onnistunut, kun työntekijän elimistö on stressin aiheuttaman viriämisen jäl- keen palannut takaisin perustasolle. Psykologisen palautumisen kohdalla työntekijä itse kokee ol- vansa kykenevä jatkamaan taas työtään. (Manka 2015, 46.) Työstressi on yhteydessä uniongelmiin.

Unen keskeiseen rooliin työstressin ja terveyden välisissä yhteyksissä viittaa uniongelmaisen pitkitty- nyt toipuminen stressitilanteesta (Manka 2015, 67).

Riittävä hyvälaatuinen syvä ja katkeamaton uni on jokaiselle ihmiselle tarpeellista. Uni on tunnetusti tärkeää fyysisen jaksamisen ja seuraavan päivän normaalin vireystilan kannalta. Se on myös tiedet- tävästi tärkeä osa energiavarastojen eli glykogeenivarastojen lataamisessa. Tunnereagointiin ja pit- käaikaisten tapahtumien ja asioiden tallentumiseen pitkäkestoisiin muisteihin on havaittu vaikuttavan

(23)

unen määrä ja laatu. Nuorilla henkilöillä on ainakin havaittu suhteellisen hyvää palautumista lyhyt- kestoisesta unenpuutteesta. Muutamana päivänä kertyneestä univajeesta kognitiivinen toimintakyky näyttää palautuvan suhteellisen hyvin jo yhden tai kahden riittävästi nukutun yön jälkeen. Kognitiivi- nen toimitakyky heikkenee monella tavalla, mikäli univajetta syntyy jatkuvasti pitkällä aikavälillä. Ma- talan vireystilan tapaan väsymys saa aikaan tiedonkäsittelyn hidastumista ja havainnointi kapenee.

Tutut työtehtävät saattavat onnistua väsyneenäkin, mutta havainnot, joiden avulla saadaan lisätie- toja voivat jäädä vähemmälle ja tilanteen erityisluonteen huomaaminen heikkenee. Väsyneenä tie- donkäsittelyssä tapahtuva suoritusvarmuus rupeaa vaihtelemaan aaltomaisesti: pitkäkestoisissa työ- tehtävissä tapahtuu ajoittain ajanjaksoja, jolloin reagointi on hitaampaa ja tapahtumat jäävät huo- maamatta. Tavallista on tiedonkäsittelyn muuttuminen pinnalliseksi ja tarkkaavaisuuden kapenemi- nen. Väsyneenä oikominen asioiden valmiiksi saamiseksi on yleistä ja tietoa kootaan vähemmän päätösten tueksi. Lisäksi monta osaa sisältävät suoritukset voivat olla vaikeampia hallita ja virheiden korjaaminen on vaikeampaa ajoituksellisesti. Univaje kasautuu, kun yksilölliseen tarpeeseen nähden liian lyhyet unijaksot seuraavat toisiaan useina peräkkäisinä päivinä. Jos yli viikon ajalta syntyy muu- taman tunnin univaje jokaiselta päivältä, voi seurauksena olla aivan kuin henkilö olisi valvonut vuorokauden tai kaksi kokonaan. Heikkojen yöunien seuraukset tulevat esille yleensä, kun työtehtävät pitkittyvät. Parhaiten haitat näkyvät tiedollisesti vaativissa tehtävissä, kun useita kohtia tulisi huomioida päätösten teossa tai olennaisia asioita tulisi havainnoida useilta moniosaisilta alueilta. Eräässä tutkimuksessa todettiin vaativissa monitehtävissä suoritumisen ja osallistujien kyvyn arvioida oman suoriutumisen tuloksellisuutta heikkenevän, kun univajetta on kerääntynyt. Henkilöt tiesivät univajetta kertyneen, mutta siltikin yliarvioivat omaa suoriutumistaan sekä tehtävää ennen että sen jäl- keen. Tuloksista pääteltiin, että univaje heikentää kykyä arvioida oman suorituksen onnistumista ja heikentää ennakoivaa arviointikykyä. (Kuikka ja Paajanen 2015, 84, 85.)

4.4 Palautumisen mittaaminen

Oura-sormus

Edistyneen teknologian avulla sormus mittaa kehon pulssia, sykkeen vaihtelua, liikettä ja lämpötilaa.

Oura tiivistää tiedot kolmeen mittariin, jotka auttavat hyödyntämään kehon potentiaalia joka päivä.

”Uni” pyrkii kertomaan syvästä-, kevyestä- ja REM-unesta sekä siitä kuinka nopeasti nukahtaa ja kuinka syke käyttäytyi yöllä. ”Valmius” pyrkii ymmärtämään mihin keho on valmis tuona päivänä analysoimalla unta, palautumista ja aktiivisuutta. ”Toiminta” -kohdan tarkoituksena on näyttää, kuinka aktiivinen päivä on mahdollista viettää. Se keskittyy kokonaisuuteen ja kokoaa lyhyitä ja pit- käaikaisia trendejä yhteen mukaan luettuna kolmannet osapuolet kuten Google Fit ja Apple Health.

(Oura 2020.) Kerättyjä tietoja voi tarkastella Ouran sovelluksessa.

Älykellot

Tunnettuja älykellojen valmistajia ovat mm. Polar, Suunto, Garmin, Samsung ja Apple. Eri kellojen välillä on vaihtelevuutta mitattavista asioista. Näitä voivat olla syke, palautuminen, stressi, energian kulutus, askelmäärä ja uni. Aktiivisuusrannekkeiden ongelma on, etteivät ne tunnista milloin ihminen

(24)

on unessa oikeasti, sillä suurin osa kellojen unidatasta perustuu liikeantureihin. Näin ollen vuoteessa hereillä makaava henkilö saattaa hyvin rannekkeen mukaan olla unessa. Hajontaa esiintyy eri kello- valmistajien välillä ja osa antaa verkkosivuillaan tietoa unidatan luotettavuudesta. (Yle Uutiset 2020.)

Firstbeat-mittaus

”Fysiologisen kuormituksen tila voidaan mitata esimerkiksi sykevälivaihteluun perustuvalla mittaa- mismenetelmällä.” (Manka 2015, 45.) Olemassa olevien stressin ja palautumisen arviointiin käytettä- vien henkilökohtaisten mittaamisvälineiden tarkkuus voi vaihdella riippuen mitattavasta asiasta. Sy- dämen sykevälivaihtelu on pisimpään tieteellisesti tutkittu ja käytetty menetelmä, jolla ihmisen fysiologisia reaktioita voidaan mitata. Firstbeat hyvinvointianalyysi kertoo tutkittavan henkilön sykeväli- vaihtelun avulla työn fyysisestä ja psyykkisestä kuormittavuudesta sekä palautumisesta mittausvuo- rokauden aikana. (Manka 2015, 48.) Tämän analyysin avulla voidaan tuottaa erilaisia graafisia ra- portteja: stressinmittaus, työn fyysinen kuormittavuus, liikunta ja kuntoilu, painonhallinta sekä elä- mäntapojen arviointi. Tuloksien avulla voidaan suunnitella toimenpiteitä ihmisen tukemiseksi sekä tunnistaa henkilön itse arvioimia tuntemuksia esimerkiksi liiallisesta kuormituksesta. (Manka 2015, 49.)

Subjektiivinen kokemus

Henkilön oma kokemus stressitasojen tilasta voi erota paljonkin objektiivisten mittauslaitteiden kanssa. Stressiin voi tottua ja henkilö voi alkaa pitämään liian kuormittavaa tilaa normaalina. Oma kokemus stressin tilasta voi turtua eikä huomata miten paljon stressiä on ja mitkä tekijät aiheuttavat sen. Erityisesti tällaisessa tapauksessa mittauslaitteesta voi olla paljonkin hyötyä. Mittaamisen ja sen seurannan avulla voidaan oppia elimistön toiminnasta ja miten omien valintojen vaikutus näkyy siinä. Ajan myötä voidaankin harjaantua kuuntelemaan omaa kehoa ja ymmärtämään milloin kan- nattaa levätä ja milloin lisäkuormituksen tuoma paine ei järkytä jaksamista liikaa.

(25)

5 TUTKIMUS

Case yritys toimi tapaustutkimuksena ja sen tavoitteena oli saada esimerkki, jonka avulla voidaan oppia tuntemaan ASMR-ilmiön yleisiä piirteitä stressinhallintaan liittyen. Tutkimukseen osallistunut yritys ja osallistujat ovat anonyymejä. Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena, jota kuvaillaan ennemminkin lähestymistapana, jossa yhdistyvät käytännön kehittämistyö ja tutkimus. Teoreet- tinen intressi ohjailee usein tutkimusta eli toisin sanoen halutaan tietää miten asiat ovat. Toiminta- tutkimusta ohjaa pikemminkin käytännöllinen intressi ja täten halutaan tietää miten asiat voisi tehdä paremmin. Käytänteitä kehittävän tiedon löytäminen on toimintatutkimuksessa olennaista. Erilaisia tutkimusmenetelmiä voi hyödyntää tiedon löytämisen apuna. (Heikkinen, Rovio ja Syrjälä 2006.) Toi- mintatutkimuksessa teoriaa ja käytäntöä käsitellään saman asian eri puolina eikä toisistaan erillisinä asioina. Kurt Lewinilta usein lainattu lause: ”Mikään ei ole niin käytännöllistä kuin hyvä teoria” kuvaa miten teoria ja käytäntö yhdistyvät toimintatutkimuksessa. Toimintatutkimus lähtee ajatuksesta, että teoria on sisällä käytännöissä ja päinvastoin.” Tutkimus lähtee yleensä tarkan kysymyksen muotoi- lusta, johon halutaan löytää vastaus. Tutkimuskysymyksen muotoilu on tärkeä vaihe, sillä sen avulla kohdennetaan tutkimus tarkasti valittuun teemaan. (Heikkinen 2018.)

Tutkimuksen toteutuksessa käytettiin määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusta kyselyjä koskien. To- teutustavaksi valikoitui määrällinen menetelmä, sillä tavoitteena oli saada tarkkoihin kysymyksiin täsmällisiä vastauksia, joita voitaisiin ryhmitellä joukoiksi lopuksi. Aineiston keruu tapahtui kyselyn avulla, jolloin kysymykset ovat vakioituja.

Tutkimusjakso oli kahdeksan viikkoa, jonka aikana osallistujat katsoivat yhden ASMR-videon kol- mena eri päivänä viikossa. Jakson pituuteen päädyttiin tutustumalla MBSR-ohjelmaan perustuvaan tutkimukseen ja toteamalla että kahdeksan viikkoa on ollut toimiva aika. Tämän ja pidempien jakso- jen on todettu myös olevan yhteydessä parempaan uneen ja tutkimuksen kannalta olisikin loistavaa, jos ASMR:n avulla saataisiin samankaltaisia tuloksia. (Brand, Holsboer-Trachsler, Naranjo & Schmidt 2012, 109-114.) Tutkimusjakson pituutta perustellaan myös sillä, että osallistujilla syntyy rutiini videoiden katsomiseen ja saadaan useiden harjoituskertojen avulla pääteltyä, onko katsomisella vaikutuksia stressiin. Yhteensä videoita tuli katsottua 24 kappaletta, mikäli jokainen harjoitus tuli suoritet- tua. Jakson pituudeksi valittiin yleisesti mindfulness-tutkimuksissa käytetty kahdeksan viikkoa, sillä ASMR:stä ei ole vielä tehty samankaltaista tutkimusta, josta olisi voinut ottaa vaikutteita tähän työ- hön. Kolmen harjoituksen viikkotahtiin päädyttiin, sillä haluttiin luoda osallistujille mahdollisuus valita päivät, jolloin harjoitus tehtiin. Näin osallistujat saivat valita sellaiset päivät viikosta, jotka sopivat heidän aikatauluihinsa ja sen hetkiseen olotilaan. He saivat valita itse haluamansa videot Youtubesta sillä perusteella, että videon otsikossa tuli lukea ASMR. Osallistujat saivat katsoa samaa videota niin useasti kuin halusivat tai katsoa joka kerralla eri videon. Heidän ei tarvinnut kuluttaa videoita katso- malla vaan pelkästään kuunteleminen oli kriteerinä. ASMR koetaan kuulon ja/tai näön kautta ja koska tutkimuksessa haluttiin mahdollistaa tutkittavien rentoutuminen niin katsomista ei koettu pa- kolliseksi. Näin voitiin edistää mahdollisesti henkilöiden rentoutumista, sillä he pystyivät pitämään