8 YHTEENVETO JA POHDINTA
8.3 Jatkotutkimusehdotukset
Jatkossa tutkimuksen kohteena voisi olla tukeeko ASMR-median kuluttaminen palautumisen psy-kologisen mekanismin tekijöistä seuraavia: rentoutunutta olotilaa (vähäinen virittäytyminen ja myön-teinen tunnetila) ja psykologista irrottautumista (kyky sulkea työasiat mielestä).
Barrattin ja Davisin (2015) tutkimuksessa todettiin, että masennuksesta kärsiville ASMR:n kuluttami-nen auttoi helpottamaan mielialaa väliaikaisesti. Tästä olisi mielenkiintoista tehdä jatkossa laajempi tutkimus kokevatko ei-masentuneet ihmiset samankaltaisia vaikutuksia. Tutkimuksessa voitaisiin sel-vittää, saadaanko ASMR:n säännöllisellä kuluttamisella henkilöiden positiivisia tunteita lisättyä. Fred-ricksonin positiivisten tunteiden laajentumisteorian mukaan ihmisen aistit laajenevat myönteisessä tunnetilassa ja samalla mahdollistaa avaramman henkisen tilan. Tässä tilassa on helppo olla tekemi-sissä toisten kanssa, ottaa vastaan ja antaa tukea ja palautetta. (Manka 2015, 43.)
Jatkotutkimuksia ajatellen olisi mielenkiintoista tutkia vaikuttaako ASMR:n kokeminen ihmisten oksi-tosiinin eli rakkaushormonin määrään. Mankan stressikirjassa on kerrottu, että rauhalliset ja miellyt-tävät tilanteet auttavat palautumisteorian mukaista aktiivista palautumisjärjestelmää eli rauhoittu-misjärjestelmää toimimaan. Rauhoittumista on tutkittu imettävillä äideillä: oksitosiinihormonin va-pautumisen ansiosta heillä riittää käsivällisyyttä. Oksitosiini laskee sydämen sykettä ja verenpainetta sekä pienentää veren kortisolipitoisuutta. Rauhoittumisjärjestelmä aktivoituu kosketuksesta, joten olisi mielenkiintoista selvittää saako ASMR:n simuloitu kosketus saman aikaan videon välityksellä.
(Manka 2015, 47.)
ASMR-videoita voitaisiin katsoa kesken työpäivän ja vertailla ryhmään, joka suorittaa esimerkiksi mindfulness-harjoituksia samaan aikaan. Työviikon aikaisten ja vapaapäivinä katsottujen videoiden välistä eroa voitaisiin myös tutkia. Millaisia eroja nähdään, kun verrataan työpäivän jälkeen/aikana katsottujen videoiden vaikutuksia vapaapäivinä katsottuihin videoihin.
LÄHTEET JA TUOTETUT AINEISTOT
BARRATT, Emma, DAVIS, Nick 2015. Autonomous Sensory Meridian Response (ASMR): a flow-like mental state. [Viitattu 2019-05-09.] Saatavissa: https://peerj.com/articles/851/
BRAND, Serge, HOLSBOER-TRACHSLER, Edith, NARANJO, JoséRaύl, SCHMIDT, Stefan 2012. In-fluence of Mindfulness Practice on Cortisol and Sleep in Long-Term and Short-Term Meditators.
Neuropsychobiology. [Viitattu 2020-09-17.] Saatavissa:
https://www.researchgate.net/publication/221873645_Influence_of_Mindfulness_Practice_on_Cortis ol_and_Sleep_in_Long-Term_and_Short-Term_Meditators
CASH, Daniella, HEISICK, Laura, PAPESH, Megan 2018. PeerJ – Life & Environment. Expectancy effects in the Autonomous Sensory Meridian Response. [Viitattu 2019-05-28.] Saatavissa:
https://doi.org/10.7717/peerj.5229
EK, Ellen 2014. Terveystalo. Uutiset. Selätä työstressi. [Viitattu 2020-04-23.] Saatavissa:
https://www.terveystalo.com/fi/Ajankohtaista/Uutiset/Selata-tyostressi/
FREDBORG B, CLARK J, SMITH SD 2017. An Examination of Personality Traits Associated with Au-tonomous Sensory Meridian Response (ASMR). [Viitattu 2020-01-02.] Saatavissa:
https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fpsyg.2017.00247/full
HEIKKINEN, Hannu L. T 2018. Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. Jyväskylä: PS-Kustannus.
HEIKKINEN, Hannu L. T, ROVIO, Esa, SYRJÄLÄ, Leena 2006. Toiminnasta tietoon: toimintatutki-muksen menetelmät ja lähestymistavat. Helsinki: Kansanvalistusseura.
JAAKKOLA, Kaisa 2018. Palaudu & Vahvistu. Kaisa Jaakkola, Tuuti Piippo ja Kustannusosakeyhtiö Tammi.
JALONEN, Aino 2020. Mind-Body Bridging–harjoitusten vaikutuksia sosiaali- ja terveys-alan työn-tekijöiden koettuun stressiin. Laurea-ammattikorkeakoulu. Sosionomi. Opinnäytetyö. [Viitattu 2020-09-17.] Saatavissa:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/339486/Opinna%cc%88ytetyo%cc%88_Aino_Jalon en_Final.pdf?sequence=2&isAllowed=y
JÄRVI, Ulla 2013. Potilaan lääkärilehti. Etusivu. Uutiset. Stressaantuneen uni ei rentouta. [Viitattu 2020-04-23.] Saatavissa: https://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/stressaantuneen-uni-ei-rentouta/
KARASEK, Robert A 1979. Job demands, Job Desicion Latitude, and Mental Strain: Implications for Job Redesign. [Viitattu 2020-09-15.] Saatavissa:
https://www.jstor.org/stable/2392498?casa_token=Lkmm7CqxyhEAAAAA%3AmEeZyCZP2JAhjoP3f8
2xsg3NKrTU1Ie1NCAuWavPFbveA2f2ev5lls7_bh5FaYTuYo_MIAp4z2XGL-LpFlm_Iv2MibO3Hl6azqlpzx09Mpoc_lGW51Q&seq=1#metadata_info_tab_contents KATAJA, Jukka 2003. Rentoutuminen ja voimavarat. Helsinki: Edita Prima Oy.
KUIKKA, Pekka, PAAJANEN, Teemu 2015. Työstä ja tarkkaavaisuudesta. Työterveyslaitos. [Viitat-tu 2020-09-17.] Saatavissa:
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129591/Tarkkaavaisuus_nettiin%20%28002%29.pdf?
sequence=3&isAllowed=y
LINDHOLM, Harri 2013. Potilaan lääkärilehti. Etusivu. Uutiset. Stressaantuneen uni ei rentouta.
[Viitattu 2020-04-23.] Saatavissa: https://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/stressaantuneen-uni-ei-rentouta/
MANKA, Marja-Liisa, HAKALA, Liisa, NUUTINEN, Sanna, ja HARJU, Riitta 2010. Työn iloa ja imua – työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyönpaikoille. [Viitattu 2020-04-27.] Saatavissa:
https://kuntoutussaatio.fi/files/391/tyhyopas_lopullinen.pdf
MANKA, Marja-Liisa 2015. Stressikirja. Mistä virtaa? Helsinki: Talentum.
MANKA, Marja-Liisa, Manka, Marjut 2016. Työhyvinvointi. Alma Talent Oy.
MASLEN, Hannah, ROACHE, Rebecca 2015. University of Oxford. Practical ethics. Ethics in the news.
ASMR and absurdity. [Viitattu 2020-05-04.] Saatavissa:
http://blog.practicalethics.ox.ac.uk/2015/07/asmr-and-absurdity/
MIELI.FI S.A. Mielenterveys. Hyvinvointi. Rentoutuminen palauttaa voimia. [Viitattu 2020-07-07.]
Saatavissa: https://mieli.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/rentoutuminen-palauttaa-voimia OURA 2020. Meet Oura. [Viitattu 2020-09-14.] Saatavissa: https://ouraring.com/meet-oura POERIO, Giulia Lara, BLAKEY, Emma, HOSTLER, Thomas J., VELTRI, Theresa 2018. More than a feeling: Autonomous sensory meridian response (ASMR) is characterized by reliable changes in affect and physiology. [Viitattu 2020-06-10.] Saatavissa:
https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0196645#pone.0196645.ref012 RICHARD, Craig 2018. Brain tingles. Adams media. [Viitattu 2019-06-10.]
REINIKAINEN, Hanna 2018. Mif. Tubettaja on digitaalinen ystävä. [Viitattu 2020-05-12.] Saatavis-sa: https://mif.fi/tubettaja-on-digitaalinen-ystava/
REINIKAINEN, Hanna 2019. Parasosiaaliset suhteet sosiaalisessa mediassa. [Viitattu 2020-05-12.]
Saatavissa:
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/66939/Parasosiaaliset%2520suhteet%2520somessa_
Reinikainen.pdf?sequence=1&isAllowed=y
SAVOLAINEN, Taina 2018. Taukoliikunnan vaikutus työntekijän kokemaan stressiin. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Liiketalouden koulutusohjelma. Opinnäytetyö. [Viitattu 2020-09-17.] Saata-vissa:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/147238/Savolainen_Taina.pdf?sequence=1&isAllow ed=y
SELYÉ, Hans. 1950. Stress and the general adaptation syndrome. British medical journal. [Viitattu 2019-11-18.] Saatavissa: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2038162/.
SOVIJÄRVI, Olli, ARINA, Teemu, ja HALMETOJA, Jaakko 2018. Biohakkerin stressikirja. Hallitse hermostosi, palaudu tehokkaasti ja saavuta unelmasi. Painettu EU:ssa. Biohakkerin käsikirja -kirjat.
SUOMEN MIELENTERVEYS RY S.A. Mielenterveys. Hyvinvointi. Stressi. Stressi kuuluu elämään.
[Viitattu 2019-05-27.] Saatavissa:
https://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/stressi-kuuluu-el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n
TARKKONEN, Juhani 2018. Turvallisuuden ja työhyvinvoinnin johtaminen. Painettu EU:ssa.
TERVEYSKYLÄ.FI 2018. Kivunhallintatalo.fi. Itsehoito. Rentoutuminen. [Viitattu 2020-07-07.] Saa-tavissa: https://www.terveyskyla.fi/kivunhallintatalo/itsehoito/rentoutuminen
TIEDEBLOGI 2017. Yle. Tiede. Tiedeblogi. Saatko aivo-orgasmin kuiskauksesta, raivostutko mais-kutuksesta? - Kyseessä on ehkä saman ilmiön kaksi puolta. [Viitattu 2019-05-07.] Saatavissa:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/16/saatko-aivo-orgasmin-kuiskauksesta-raivostutko-maiskutuksesta-kyseessa-on-ehka
TUOMINEN, Satu S.A. Firstbeat. Mitä palautuminen tarkoittaa. [Viitattu 2020-07-07.] Saatavissa:
https://www.firstbeat.com/fi/blogi/mita-palautuminen-tarkoittaa/
TYÖTERVEYSLAITOS S.A.a Työkykyinen työntekijä. Stressi ja työuupumus. [Viitattu 2019-05-24.]
Saatavissa: https://www.ttl.fi/tyontekija/tyostressi-ja-uupumus/
TYÖTERVEYSLAITOS S.A.b Työkykyinen työntekijä. Uni ja palautuminen. [Viitattu 2020-05-06.]
Saatavissa: https://www.ttl.fi/tyontekija/uni-ja-palautuminen/
VALLI, Raine 2018. Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. Jyväskylä: PS-Kustannus.
VILKKA, Hanna 2007. Tutki ja mittaa. Määrällisen tutkimuksen perusteet. Helsinki: Tammi. [Vii-tattu 2020-09-17.] Saatavissa: http://hanna.vilkka.fi/wp-content/uploads/2014/02/Tutki-ja-mittaa.pdf YLE UUTISET 2018. Videot silittelystä, naksuttelusta tai maiskuttelusta voivat laukaista aivo-orgasmin – ASMR on ilmiö, jota on tutkittu vasta vähän. [Viitattu 2019-05-07.] Saatavissa:
https://yle.fi/uutiset/3-10297554
YLE UUTISET 2020. Aktiivisuusranneke valehtelee, mutta se ei haittaa – muutokset omassa liik-kumisessa tulevat silti näkyviin. [Viitattu 2020-08-26.] Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-11176919 22 WORDS 2019. 30 Wild Things To Know About the Explosively Popular ASMR Video Craze. [Vii-tattu 2019-05-10.] Saatavissa: https://twentytwowords.com/crazy-things-about-asmr-videos/