Kaupan alan työntekijän altistumisriski
tuontitavaroista
haihtuville kemikaaleille
Marja Pitkänen | Tuula Kajolinna | Ville Hinkka | Anneli Kangas |
V
u ö
V
q
V\NO/.
q310
</>m>30
f
VTT TECHNO LO GY 310
Kaupan alan työntekijän altistumisriski tuonti
tavaroista haihtuville kemikaaleille
M arja Pitkänen, Tuula Kajolinna & Ville Hinkka Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Anneli Kangas Työterveyslaitos
n/\rrr
ISBN 9 7 8 -9 5 1 -3 8 -8 58 2 -3 (md.)
ISBN 9 7 8 -9 5 1 -3 8 -8 58 1 -6 (URL: h ttp ://w w w .vtt.fi/ju lka isu t) VTT Technology 310
ISSN-L 2242-1211 ISSN 2242-1211 (Painettu) ISSN 2 2 4 2-1 22X (Verkkojulkaisu) http://urn.fi/U R N :IS B N :978-951-38-8581 -6 C opyright © VTT 2017
JU LKA ISIJA - UTGIVARE - PUBLISHER Teknologian tu tkim u ske sku s VTT Oy PL 1000 (Tekniikantie 4 A, Espoo) 02044 VTT
Puh. 020 722 111, faksi 020 722 7001 Teknologiska forskningscentralen VTT Ab PB 1000 (Teknikvägen 4 A, Esbo) FI-02044 VTT
Tfn +358 20 722 111, te le fax +358 20 722 7001 VTT Technical Research Centre o f Finland Ltd P.O. Box 1000 (Tekniikantie 4 A, Espoo) FI-02044 VTT, Finland
Tel. +358 20 722 111, fa x +358 20 722 7001
A lku s a n a t
T ä ssä rap o rtissa kuvataan hankkeen ’’K au pa n alan ty ö n te kijä n a ltistu m isriski tu o n tita va ro ista h a ih tu ville k e m ika a le ille ” tulo ksia . H a nkke en ra h o ittiva t T y ö s u o je lu ra ha sto ja T e k n o lo g ia n tu tk im u s k e s k u s V T T Oy, Kaupan liitto ry, Inex P artn ers Oy, K eslog Oy, Lidl S uom i Ky ja P alvelualoje n a m m a ttiliitto PAM ry. T u tkim u ks e s sa h y ö dyn ne ttiin G a s m e t E uro pe O y:n ja G a se ra O y:n uu sin ta te k n o lo g ia a e d ustavia m ittala itte ita. T utkim u s ko h te e n ilm a tila a m itattiin m yös E nviron ics O y:n m itta la it
tee lla . H e lsingin S ata m a Oy, S a ta m a o p e ra a tto rit ry ja Tulli to iv a t projektiin uusinta tila s to tie to a S uo m ee n sa a p u vista tava ra virro ista . P rojektin to te u tti T ekn o lo g ia n tu tk im u s k e s k u s V T T Oy, ja sen kesto oli 1 .1 .2 0 1 6 -3 0 .1 0 .2 0 1 7 .
P rojektin jo h to ry h m ä ä n kuuluivat:
T erhi K ulju kka-R a bb , K aupan liitto ry
E rika Kähärä, P alvelualoje n am m a ttiliitto PAM A n n e -M a rie Kurka, T y ö s u o je lu ra h a sto Ju h a T eivaala, Inex P artn ers O y Kati Kilpeläinen, K eslog Oy A n s s i Ihatsu, Lidl S uom i Ky Jari Koskela, Tulli
T ero H inttaniem i, H e lsingin S ata m a O y M arkku Hakala, S a ta m a o p e ra a tto rit ry
A n tti H e ikkilä ja K ristian Hentelä, G a sm e t E uro pe O y J a a kko Lehtinen, G ase ra O y
K ristian S alm inen, V T T M arja Pitkänen, V T T
Jo h to ry h m ä n ty ö ske n te ly ä o liv a t s e u ra a m a s sa s e u ra a v a t edustajat: A n n e S uo m i
nen, M e re n ku lku a la n kou lu tu s- ja tu tk im u s k e s k u s Brahea ja Jyrki V ähätalo, L iike n teen tu rv a llis u u s v ira s to Trafi.
P rojektin ko ke e llise t ja k so t, jo is s a tu tkittiin ku ljetu skonttie n ilm atila n laatua ja las
tis ta ha ih tu via yhd isteitä , to te u te ttiin p ä ä ka u p u n k is e u d u lla to u k o -k e s ä k u u s s a 2016 kä yttö ta va ro id e n lo g istiik ka ke sk u kse ss a ja osa tava ra ta lo is sa , sekä lo ka -m a rra s- kuu ssa 20 16 ja m a a lis ku u s sa 2 0 1 7 sa m a ssa lo g istiikka ke sku kse ssa . T y ö n te k ijö i
den a ltistu m ista tu tkittiin konttien pu rkam ise n ja tu tkitta vie n ta v a ra e rie n käsittelyn a ikan a m yös h e n g itys vyö h y kke e ltä te h tä v illä m ittauksilla , jo tk a to te u tti T y ö te rv e y s la itos (TTL). T u tkim u kse n te k ijä t ha lu a va t kiittää m ittausko htee n ta rjo n n u tta yh te is
ty ö k u m p p a n in a ollutta y rity s tä m a h d o llis u u d e sta te h d ä tu tk im u k s e t sen to im itu s ke tju ssa sekä sen h e n k ilö k u n ta a kaikesta avusta, jo ta sa im m e m ittauste n aikana.
K iitä m m e jo h to ry h m ä ä a ktiiv ise s ta o s a llistu m ise sta projektityöhön.
E spo o 18.10.2017 K irjo itta ja t
Työsuojelurahasto
Arbetarskyddsfonden The Finnish Work Environment Fund
Sisältö
A lku san at... 3
1. J o h d a n to ...7
2. T a v o ite... 8
3. Rajaukset...9
4. Yleistä konteissa esiintyvistä kaasuista ja niihin liittyvän riskin tarkastelusta... 10
5. Tuontitavaroiden liikkuminen S u o m e s s a ... 16
5.1 Y le is tä k o n te is ta ...16
5 .2 K on ttien käyttö kaupan alan tu o n n is s a ... 17
5 .3 K aupan alan konttien liikkum inen S u o m e s s a ... 18
5 .4 K ontin S uom een sa a tta m ise n e d e llyttä m ä t v a ih e e t ... 25
6. Konttien ilmatilassa esiintyneiden pitoisuuksien m äärittäm inen... 27
6.1 M itta u s m e n e te lm ä t...27
6 .2 Kohteen k u v a u s ... 29
6 .3 R a ja u k s e t...32
6 .4 T u lo ks e t ... 32
6.4.1 K ontti 1. M iesten ja naisten ra n ta sa n d a a le ja ... 34
6 .4 .2 K ontti 2. Lasten a lu s v a a tte ita ...37
6 .4 .3 K ontti 3. Lasten ve s ip y s s y jä ...38
6 .4 .4 K ontti 4. N aisten h ih a tto m ia p a ito ja ... 39
6 .4 .5 K ontti 5. T e rä s k a ttilo ita ...39
6 .4 .6 K ontti 6. L iin a va a tte ita ... 40
6 .4 .7 K ontti 7. V au vo je n p e hm o leluja ja h e lis tim iä ... 41
6 .4 .8 K ontti 8. S e ka la ista ta va ra a ...42
6 .4 .9 K ontti 9. K en kiä ja p ä ä s iä is k o ris te ita ... 42
6.4 .1 0 K ontti 10. S a n d a a le ja ...43
6.4.11 K ontti 11. Lasten v a a tte ita ...44
6.4 .1 2 K ontti 12. M a k u u p u s s e ja ... 44
6.4 .1 3 K ontti 13. P ö y tä tu u le ttim ia ...45
6.4 .1 4 K ontti 14. N o kka kä rryjä ja kottikä rryjen re n g a s s e tte jä ... 46
6.4 .1 5 H a va in to ja tu tk im u kse e n v a littu je n konttien u lk o p u o le lta ... 47
6 .5 T u lo ste n ta r k a s te lu ...47
6 . 6 J o h to p ä ä tö k s e t p ito is u u s m itta u k s is ta ... 55
6 .7 Y h te e n ve to p ito is u u s m itta u k s is ta ... 56
7. Altistum isriskien arviointi logistiikkaketjun eri o sissa... 58
7.1 O lo su h te e t ja m e n e te lm ä t...58
7 .2 V e rta ilu a rv o t...59
7 .3 A ltis tu s m itta u s tu lo k s e t... 60
7.3.1 K onttien ty h je n n y s k e s k u s va ra sto s sa ... 60
7.3 .2 L o g is tiik ka k e tju n ty ö va ih e e t seu rattuje n konttien o s a lta ... 62
7 .4 Y h te e n ve to a ltis tu s m itta u k s is ta ... 65
8. Yhteenveto ja jo h to p ä ä tö k s e t... 66
Lähd eviitteet...69
Liitteet
Liite A. K o n ttiko h ta ise t p ito is u u sm itta u s tu lo k se t
Tiivistelm ä A bstract
1. Johdanto
K u lje tu sko n ttie n sisä ltä m iä kaa sum a isia yhd isteitä , kontti kaasuja, on tu tk ittu eri pu olilla m aailm aa. K onttien kaa sufaa sie n on to d e ttu sisä ltävä n tu h o la is te n ja h yö n te is te n to rju n n a s s a käyte ttyjä to rju n ta - ja d e sin fioin tiaineita , ns. kaa sutusa in eita, m utta m yös la stista ha ih tu via te o llisu u ska a su ja . N ykyisin konttien k a a su p ito is u u k- sia m itataa n S u o m e s sa use issa te rm in a a le issa konttien purun yhte ydessä , m utta m o n ito ro in n ille ei ole vie lä o le m a s sa h a rm o n is o itu a tapaa. K on tin purkam isen jä lk e e n k a a su p ito is u u ks ia ei tä llä he tkellä seu rata lo g istiikkake tjussa .
L o g is tiikk a ke tju ssa ku lje tu sko n tte ja ja ta v a ra y k s ik ö itä (laatikot, pussit, jn e .) kä sitte lee S u o m e s s a tu h a n s ia henkilöitä eri rooleissa; lastin pu rkajat, va ra sto työ n te kijä t, tu llita rk a sta ja t, kuljetu sliikkeid en e d u s ta ja t ja vä h ittä isk a u p a n työ n te kijä t. Kaupan alan ty ö n te k ijä t vo iva tkin altistu a k a a su tu sa in e ille ja tu o n tita v a ro is ta h a ih tu ville k e m ik a a le ille kuljetu skonttie n lastin purun yhte ydessä , v a ra sto k ä sitte lyn aikana, ku o rm a -a u to o n la sta ukse n a ikan a ja kaupassa pa kkau ste n ava ukse n yhte ydessä . M ää rä llise sti ty ö n te k ijö itä on eniten lastien pu rka m is- ja v a ra s to in tito im in n o is sa , jo llo in ty ö s k e n te ly p a ik k a on ty yp illise sti ja k e lu k e s k u s te n te rm in a a le is sa . T e rm in a a le ista ta v a ra t kuljete ta an m a h d o llisim m a n no peasti vä h ittä iska u p p o ih in , jo llo in ta v a ra la a tik k o ja pu rka va t ty ö n te k ijä t v o iv a t m yös altistua.
K u lje tu sko n ttie n sisä ltä m iä ka a su tu sa in e ita ja la stista ha ihtuvia yh d iste itä ja niiden e s iin tyv yyttä tu tk ittiin vu o s in a 2 0 1 4 -2 0 1 5 to te u te tu s s a T yö su o je lu ra h a s to n ja V T T :n ra h o itta m a ssa pro je ktissa 'T y ö tu rv a llis u u tta v a a ra n ta v ie n kaa sujen riskie n ha llin ta ke in o je n tu n n is ta m in e n ta v a ra n k u lje tu s k o n te is s a ” (K a jo lin n a ym. 2016a).
T u tk im u k s e s s a ta rk a s te ltiin k a n s a in v ä lis issä ju lk a is u is s a ra p o rto itu ja m e riku lje tu s- konttien k a a s u p ito isu u k sia ja ha vaittiin 17 ainetta, jo id e n m ää rä kontin ilm atila ssa ylitti kritee rinä käyte tyn työ h y g ie e n ise n raja-arvon. T utkim usta ja tk e ttiin so s ia a li- ja te rv e y s m in is te riö n o sa ra h o itta m a s sa ja T urun yliopisto n B rah e a -ke sku kse n Me
re n ku lk u a la n kou lu tu s- ja tu tk im u s k e s k u k s e n ha llin n o im a ss a K O N K A R I1- ha n kke e ssa (w w w .ko n ttik a a su .fi). H ava ituista y h d iste istä osa oli to rju n ta - ja /ta i d e sin fio in tia in e ita , osa erilaisia te o llis u u sk e m ik a a le ja . T ä ssä ju lk a is u s s a esite lty projekti on ja tk o a ed ellä m a in itu ille projekteille.
1 Kansallinen toim intam alli ja työturvallisuusohjeistus tavarankuljetuskonttien sekä maa- hantuontivarastoinnin kaasuriskeihin varautum iseen
2. Tavoite
T ä m ä n tu tkim u k se n ta v o itte e n a on a rvio id a kaupan alan ty ö n te k ijö id e n a ltistu m is- riskiä tu o n tita v a ro is ta h a ih tu ville ke m ik a a le ille ja tu n n is ta a ne lo gistiikkake tjun vaihe et, jo is s a henkilöide n riski altistu a on suuri. P rojektin tu tk im u ks e llin e n ta v o ite on ym m ä rtä ä pa rem m in he nkilöstön ja ym p ä ristö n kannalta o le e llisim m a t riskit liittyen eri ta v a ra ryh m ie n kulje tu sy ksik ö issä e siintyviin kaasuihin. P rojektissa tu o te ttiin uutta tie to a kaupan alan työ n te kijö id e n altis tu kse sta ja a ltistu ksen a ih e u tta jis ta ko n ttiliike n te e ssä S uo m essa . Kun y m m ä rre tä ä n enem m ä n a ltistu sta a ih e u tta v is ta kem ikaa leista ja niiden käy ttä yty m is e stä lo gistiikkake tjun eri vaihe issa, v o i
daan niiltä suojautua.
T a v o itte e n sa a v u tta m ise ks i pro je ktissa m itattiin e n na lta va littu je n kuljetu skonttie n ja ta v a ra yks ikö id e n ilm atila ssa e siin tyviä ha ih tu via yhdisteitä. T a p a u ksissa , jo is s a havaittiin korke ita pitoisuuksia, se u ra ttiin yksittä iste n ta v a ra yks ikö id e n m a tka a läpi ku lje tu ske tju n ja m itattiin ka a su p ito isu u d e t ku lje tu ske tju n eri v aihe issa. M ittausten ta vo itte e n a on su u n ta a -a n ta v a sti m ä ä rittä ä S uom een s a a p u v ie n kuljetu skonttie n sisä ltä m ie n ta v a ra y k s ik ö id e n k a a s u p ito isu u k sia eri tava ra ryhm issä.
3. Rajaukset
T ä ssä tu tk im u k s e s s a on k e skitytty la ivalla s a a p u n e issa kulje tu sko n te is sa e s iin ty
viin aineisiin, niiden pito isu u ksiin ja niiden m a h d o llise sti aih e u tta m iin a ltistu ksiin kaupan alan logistiikkake tjussa . K u o rm a -a u to lla tai ju n a lla saa pu vien konttien ta rk a s te lu ei sisä lty n yt tutkim ukse en . R a p o rtissa on esite tty tä ss ä tu tkim u ks e s sa m ita tu t pito isu us- ja altistu stulo kset, m uita tietoja, e sim erkiksi ty ö n te kijö id e n m ah
d o llis ista a ltistu sta p a u ksista , ei ole koottu.
M ittauste n koh teen a olle e t ta v a ra k o n tit va littiin etukäteen la stitietojen perusteella, yrittäen sa a d a tu tkim u sko h te e ks i se lla isia kontteja, jo is s a saa tta isi olla m itattavia p ito isu u k sia ha itallisia aineita. T u tkittu ja kon tte ja ei ollut la stikirja n tai m uun ilm oi
tu kse n , esim . kontin seinä än kiinnitetyn va ro itu kse n , m uka an k ä site lty kaa sutusa i- neilla.
4. Yleistä konteissa esiintyvistä kaasuista ja niihin liittyvän riskin tarkastelusta
T yö tu rva llisu u sla in m u ka ise sti (T y ö tu rv a llis u u s la k i 73 8 /2 0 0 2 ) ty ö p a ik o illa on jä rje s te lm ä llis e s ti se lvite ttä vä ty ö n te kijö id e n tu rv a llis u u d e lle ja te rve y d e lle a ih e u tu v a t v a a ra t ja m e rkitys työ n te k ijö id e n te rv e y d e lle ja tu rva llis u u d e lle on a rv io ita va , jo s niitä ei suoraan v o id a poistaa. K e m ia llise t te k ijä t m ainita an erikseen. Niiden osalta on m yös h u o m io ita va ka n sa llise t a s e tu kse t, jo tk a ed e llyttä vä t mm. altistu m ise n ta s o n , tyy p in ja keston sekä ilm an e p ä p u h ta u k sie n raja-arvo je n h u o m io im ista arvio ita e ss a ty ö s s ä e siintyvie n kem iallisten te kijö id e n riske jä (va ltio n e u vo sto n ase tus 715/20 01 ). S uo m essa S o sia a li- ja te rv e y s m in is te riö on v a h v is ta n u t osalle ke m ika a le ista h a ita llisiksi tu n n e tu t p ito isu u d e t eli H T P -a rv o t (S T M 2016). Ne ova t so s ia a li- ja te rve y sm in iste riö n a rvioita h e ng itysilm a n pien im m istä p ito isu u ksista , jo tk a v o iv a t aih e u tta a ha ittaa tai v a a ra a työ n te kijö id e n tu rv a llis u u d e lle tai te rv e y delle. H T P -a rvo t on hu o m io ita va työ ilm a n p u htau de n ja työ n te kijö id e n työ p e rä ise n k e m ika a lia ltistu m ise n arvioinnissa. H T P -a rvo ja on annettu 8 tu n n in ke skip ito isu u k- sin a ja /ta i 15 m in uu tin lyh yta ika ista a ltistu m ista kuva avina pito isu uksin a.
E ri m aiden v ira n o m a is e t s o ve lta va t työ h y g ie n ia a n ja aku utin kem ika a lip ä ä stö n aih e u tta m a n vä e stö n te rve ys risk in arvio in tiin hiem an eri ta v o in m ä ä rite ltyjä raja- arvoja. Näitä o va t mm. U S A :ssa s o ve lle tta va t T L V (thresh old lim it value), T W A (tim e w e ig h te d ave ra g e ) ja S T E L (s h o rt-te rm exp o su re lim it) -arvot, A la n k o m a issa kä yte tty M AC (m a x im u m allow ab le co n ce n tra tio n ) -a rvo t ja S aksa ssa M A K (M a x i
m ale A rb e its p la tz -K o n z e n tra tio n ) -a rvo t (ta rke m m in ks. Pitkänen ym . 2015). K em i
kaalin aih e u tta m a n v a a ra n vaka vuu s, kem ikaa lin akuutti ja /ta i krooninen m yrk ylli
syys, on siis tie d o ssa . Riskin suu ruu den m ä ä rittä m ise ks i olee llista on kem ikaalin v a a ra o m in a is u u k s ie n lisäksi altistu m ise n m ä ä rä ja to d e n n ä kö isyys, jo id e n s u u ru u den selvittä m in en vo i v a a tia m ittauksia.
Y le is im m ä t kan sa in v ä lise ss ä kau pa ssa k ä yte ttä vä t k a a s u tu sa in e e t o v a t erittäin m yrky llis iä (W a g s ta ffe ym. 2012), osa niistä v a iku tta a kesku she rm ostoo n, kuten etyle e n id iklo rid i, fosfiini, m e tyylib ro m id i ja sulfu ryylid iflu orid i, ja /ta i aih e u tta a he ng i
ty so ire ita (B a u r ym. 2010, N ew Z eeland C u sto m s S ervices 2012), o sa niistä on luokiteltu syö p ä va a ra llisiksi, m u ta g e e n isiksi ja g e n o to k sisik si (S uidm a n ym . 2010, P re is se r ym . 2011, P re isse r ym . 2012, T T L 2012a).
K u lje tu sko n ttie n sisä ltä m iä kaa sum a isia yhd isteitä , kontti kaasuja, on tu tk ittu eri pu olilla m aailm aa. K onttien kaa sufaa sie n on to d e ttu sisä ltävä n tu h o la is te n ja h yö n te is te n to rju n n a s s a käyte ttyjä to rju n ta - ja d e sin fioin tiaineita , ns. kaa sutusa in eita, m utta m yös la stista ha ih tu via te o llisu u s ka a s u ja , kuten ih m isille haitallista bent- seeniä, to lu e e n ia ja form alde hydiä, p ito isu uksissa , jo tk a v o iv a t ylittä ä ko. aineiden ty ö h y g ie e n is e t ra ja -a rvo t (S ved be rg & Jo h a n so n 2017, N ew Z e e la n d C u sto m s S e rvice s 2012, W a g e s ta ffe ym. 2012, M u c k & S to ck 2012, B a u r ym. 2010, Frost 2010, K an erva 2010, Luyts 2010, de G ro o t 2007, B au r ym. 20 06 ). K ulje tu skon- te is s a ja /ta i ku lje te tta v is sa tu o tte is sa esiintyvie n kem ikaa lie n lä h d e on usein tu n te m a to n . Ne v o iv a t olla pe räisin kontin d e s in fio in n issa käyte tystä ka a su tu sa in e e s- ta, jä ä m iä kontin pu h d istu kse sta tai ku lje te tta vista tu o tte ista ollen pe räisin niiden ra a ka -a in e ista tai v a lm is tu s p ro s e s s is ta (B u d n ik ym. 2017).
S u o m e s sa ku lje tu sko n ttie n s isä ltä m iä ka a su tu sa in e ita ja la stista ha ih tu via y h d is te itä ova t tu tk in e e t m m . K an erva (2 0 1 0 ) ja H ä kkinen & Posti (2013). T urun y lio p is to n selvityksen m uka an peräti 70 % kon teista sisä ltä ä jo k o aina kin yh tä d e sin fioin - tik a a s u a tai m uita te o llis u u s k e m ik a a lia yli h a itallisiksi tu n n e ttu je n pito isu uksie n (H ä kkine n & Posti 20 13 ). M yös P edersen ym . (20 14 ) ova t a rvio in e e t vaa rallisia, m a h d o llise sti te rve y ttä va a ra n ta via kem ika a le ja sisä ltävie n kon ttien m ää rän suu
reksi (5-5 0 %). A rtikk e lis sa a n H e ikkilä (viitattu 4 .1 0 .2 0 1 7 ) viitta a A la n ko m a is sa ja S a ksa ss a te h ty ih in tu tkim u ksiin , jo is s a ha itallisia pito isu uksia sisä ltävie n konttien m ää räksi arvioitiin noin 20 %. K ulje tu skonttie n sis ä ltä m iä ka a sutusa in eita ja lastis
ta ha ih tu via aine ita ja niiden e s iin tyv yyttä on s e lvite tty m yös vu o s in a 2 0 1 4 - 2015 to te u te tu s s a T yö s u o je lu ra h a s to n ja V T T :n ra h o itta m a ssa pro je ktissa ’’T y ö tu rv a lli
su u tta v a a ra n ta vie n kaasujen ris k ie n h a llin ta ke in o je n tu n n ista m in e n ta v a ra n k u lje - tu s k o n te is s a ” (K a jo lin n a ym . 2016a, P itkänen ym . 2015, K ajolinn a & R oine 2015, K ajolinn a & P ellikka 2015).
S o s ia a li- ja te rve ys m in is te riö n o sa ra h o itta m a ss a ja Turun ylio p isto n Brahea- kesku ksen M e re n ku lku a la n kou lu tu s- ja tu tkim u ske sk u kse n h a llin n o im a ss a ” KO N - K A R I”-p ro je k tis s a m itattiin lo g istiikka ke sku kse n ta va ro id e n va s ta a n o to s s a sulje
tu is ta ku lje tu sko n te ista to rju n ta -a in e e n a käyte tyn m etyylibrom idin, fo rm a ld e h yd in ja m uiden la stista ha ih tu vien kem ikaa lie n ja arvioitiin ty ö n te kijö id e n a ltistu m ista konttien tyh je n tä m ise n a ikan a työ n te kijö id e n h e n g itys vyö h y kke e ltä kerä tyistä nä ytte istä (K a n g a s & Liukkonen 2016). T u tkitu t kon tit (5 kpl) s isä lsiv ä t kenkiä, v a a tte ita ja to im is to k a lu ste ita . Y h d e s sä tu tkitu ista konteista oli m erkintä m etyyli- b ro m id ikä sitte lystä . T o rju n ta -a in e e n a käyte ttävä ä, E U :ssa kie lle ttyä m e tyylib ro m i- dia ei kon teista havaittu. T u tkim u kse ss a s u u rim m a t haihtuvien o rg a a n is te n y h d is te id e n pito isu u d e t (V O C ) havaittiin sulje tu issa ken kiä s isä ltä n e issä konteissa, jo is ta kah de ssa liuottim ie n la sken nallin en y h te is v a ik u tu s ylitti H T Pah-arvot. Y k s it
tä is is tä yh d iste istä tolu e e n in pito isu u s ylitti sille ase tetun H T Pa h-a rvo n ja oli n. 30
% sen H T P1 5 m in-arvosta. Suurin fo rm a ld e h y d ip ito is u u s (26 % H T Pa h-a rvo sta ja 8 %
HTP-i5 m in-a rvo s ta ) m itattiin suljetusta, satu latuo le ja sisä ltä n e e stä kalustekontista.
V a ik k a m itattujen y h d iste id e n p ito isu u d e t s u lje tu is sa kon teissa oliv a t suuria, ko n t
tien tyh je n n yk se n a ika n a purkajien h e n g itys vyö h ykk e e ltä m ita tu t p ito isu ude t o liva t taso lla , jo lla on e p ä tod en näkö istä, että a ltista va pito isu u s ylittä ä va s ta a va n HTP- a rvo n (K a n g a s & Liukkonen 2016). K irjo itta ja t kuitenkin koro sta vat sitä, että koska ko n te issa ha vaittiin m yös s yö p ä va a ra a a ih e u tta v ia yhd isteistä , kuten 1,2- d iklo o rie ta a n i ja fo rm a ld e h yd i, altistu m in en on pyrittävä pitäm ään niin pienenä kuin m ah do llista . T u tk im u ks e s sa suo siteltiin h e n g itys su o ja im e n käyttöä aina kontteja avatessa: y h d e s sä pu rkajan h e n g itysv yö h y kke e ltä ote tu ssa n ä ytte essä havaittiin h e tkelline n korkea V O C -p ito is u u s tyh je n n y kse n a lkuva ihe essa , v a ik k a se laski no pe asti kontin a va am isen jä lkee n. Lisäksi rap o rtissa suo sitellaa n, että raska a n a o le va t eivät o sa llistu konttien tyh je n n ykse e n , kon tin ava am isen ja purkam isen a lo itta m ise n v ä liin jä te tä ä n riittävän pitkä aika ja että ta rvitta e ssa käyte tä än he n g i
ty s s u o ja in ta (K a n g a s & Liukkonen 2016). K O N K A R I-h a n k ke e s sa tu o te ttiin m yös k ä y tä n n ö n lä h e is e t ty ö s k e n te ly o h je e t k u ljetu skonttie n käsitte lijö ille altistu m isriskie n v ä h e n tä m is e k s i (kon ttika asu .fi). N ä issä tu tk im u k s is s a keskityttiin kulje tu s ko n te iss a S uo m ee n saa p u m ise n ja kontin pu rkam ise n aikan a e siintyviin kon ttikaasu ih in.
T ä llä he tkellä on vain vä h ä n tu tk im u k s ia siitä, kuinka usein lo g istiikk a ke tju n tai kaupan alan ty ö n te k ijä t v o iv a t altistu a k a a s u tu sa in e ille tai la stista va p a u tu ville ha ita llisille aineille. K an sainvälisten tu tk im u ks ie n pe ru ste e lla tied etää n, että kaa su- tu s a in e e t ja h a itallise t te o llis u u s k e m ik a a lit eivät ole on g e lm a vain kuljetu skonttie n sisä llä vaa n niitä v a p a u tu u m yös ku ljete ttavista tu o tte ista (P re isse r ym . 2011, P re is se r ym. 2012, Kloth ym. 2014, R o be rts ym. 2014, B a u r ym. 2010, B au r ym.
2014, B a u r ym. 2015, Knol ym. 2005, B u d n ik ym. 2010, B ud nik ym. 2017). P eisser ym . 2 0 1 2 arvion m uka an v u o n n a 2011 p e lkä stä än H a m pu rin sata m a an saapui noin 135 000 konttia, jo ih in oli pid ä ttyn yt ha ita llisia p ito isu u ksia eri ka a su tu sa in e ita ta i m yrky llis iä kem ikaa leja. Suurin osa m a h d o llise sti k o n ta m in o itu n e ista konteista kuljete ttiin edelleen ja ava ttiin lo gistiikka alan ta i työ n te kijö id e n tai tu lliv ira n o m a is ten to im e s ta ta i ne jä te ttiin od o tta m a a n ku lje tta m ista m ää rän pää hä nsä .
A ie m m a s s a T y ö s u o je lu ra h a sto n ja V T T :n tu tk im u ks e s sa (K a jo lin n a ym. 2 0 16 a) to d e ttiin , että v a a ra llis u u d e n , e siin tym istih e yd e n ja työ h yg ie e n is te n raja-arvojen ylittym ise n v u o ksi olisi erittäin tä rke ä ä pystyä m itta a m a a n lu o te tta va sti 18 kon teis
sa kirja llisu u s tie to je n pe rustee lla to d e ttu a ainetta. Kaasujen e s iin tym istih e ys ta r- ka ste lu a pä ivite ttiin kesällä 2016. T ie d o t koottiin se its e m ä stä rap ortista (B a u r ym.
2006, de G ro o t 2007, B a u r ym. 2010, F rost 2010, K an erva 2010, N ew Z ealand C u sto m s S e rvice 2012, W a g s ta ffe ym. 2012), jo is s a on rap ortoitu yhte ensä 18520 ku lje tu sko n tin m ittaustu lokse t. T a rk a ste lu ss a m uka na olleissa tu tk im u k s is s a ha
va ittiin yh te e n sä 24 ainetta, jo id e n m ä ä rä kontin ilm a tila ssa ylitti kritee rinä käytetyn ty ö h y g ie e n ise n raja-arvo n (K a jo lin n a ym. 2016b). H a vaitu ista yh d is te is tä yhd eksä n oli to rju n ta - ja /ta i d e sin fioin tiaineita , lo pu t 15 yh d is te ttä oliva t erilaisia te o llis u u s kem ikaa leja. R e fe roiduissa tu tk im u k s is s a kon teissa havaittiin use im m in fo rm a ld e hydiä. S eu raa vaksi eniten oli havaintoja m etyylib ro m id ista . Näitä m o le m p ia käyte
tä ä n to rju n ta -a in e e n a . Lisäksi fo rm a ld e h y d iä käyte tä än yle isesti te o llis u u s k e m i
kaa lin a mm. liim oissa ja te k stiilie n viim e istykse ssä . M yös e tyle e n id ib ro m id ia ja b e ntsee niä ha va ittiin kon teissa usein, sam o in kuin to rju n ta -a in e e n a kä yte ttä vä ä
klo orip ikriiniä. V aikka fosfiin i ei erotu korke an a p ito is u u te n a ku va ssa 1, m e rkittä v ä ä on, että sen e siin tym ise stä oli rap ortoitu m elkein kaikissa re fe ro id u is sa tu tk i
m uksissa. M yös to rju n ta -a in e e n a kä yte ttä vä n etyle e n id iklo rid in esiin tym ise stä oli use ita m ainintoja. O salla y h d iste istä työ h y g ie e n in e n arvo ylittyi vain satu nna ise sti kuten hiilidisu lfid illa, ksyleenillä, a -p in e e n illä ja iso pro pan olilla.
Haitallisissa pitoisuuksissa esiintyneiden kaasujen esiintymistiheys (% kirjallisuudessa raportoiduista konteista)
0 10 20 30 40 50 60
heksaklooributadieeni, aik [D]
fo sfiini [D]
klooripikriini [D]
etyleenidibrom idi form aldehydi [D]
etyleenioksidi [D]
bentseeni tertakloorim etaani e tyleenidikloridi [D] (=l,2-dikloorietaani) m etyylibrom idi [D] (=bromometaani) s u lfuryylifluoridi [D]
rikkihiili klorobentseeni asetaldehydi ammoniakki m etyylikloridi hiilim onoksidi ksyleeni tolueeni a-pineeni metanoli isopropanoli hiilidioksidi d ibrom im etaani VOC yleispitoisuus
[D] = Konttien kaasutukseen käytettävä aine
K uva 1. T y ö h y g ie e n is e t ra ja -a rv o t ylittä n e id e n k a a su p ito isu u ks ie n esiintym in en ku lje tu sko n te issa . Data sisä ltää yh te e n sä 18520 kuljetu s kontin m ittaustu lokse t.
(K a jo lin n a ym. 2016b).
P e iss e r ym . (20 12 ) osoittivat, että lo gistiikka alan työ n te k ijö id e n lisäksi m yös kau
pan alan työ n te kijä t, ja jo p a kuluttajat, v o iv a t altistu a h a ita llisille aineille. He ra p o r
to iv a t pysyviä ne uro lo g isia oireita sa a n e is ta v a ra s to m ie h is tä (a ltistu s e tyle e n id iklo - rid ille ko n e e n o sia sisä ltän een kon tin purun aikana), v a ka va s ti sa ira stu n e e sta te kstiilitu o tte id e n m y yn tik u n n o sta ja s ta (altistus silityksen a ika n a ) ja sairastum ise n jo h ta n e e s ta ta v a ro id e n k o n ta m in o itu m is e sta m e tyy lib ro m id illa m erikuljetukse n aikana. V u o sin a 2 0 0 6 -2 0 1 0 P eisser ym . (20 11 ) tu tk iv a t m a h d o llisia ka a su tu sa i- neiden a ih e u tta m ia m yrk yty sta p a u ks ia (yhtee nsä 42 p o tila sta ) erilaisin la b o ra to rio tutk im u ksin , m m . ve rin ä ytte istä . E pä illyistä m yrk yty sta p a u ks ista n. 60 % va rm istu i tu tk im u k s e s s a kaa su tu sa in e e n aih e u tta m a ksi. S u u rim m a ssa o s a ssa to d e tu is ta a ltistu sta p a u ks is ta (yli 70 % ) altistus oli ta p a h tu n u t konttien a va am isen ja lastin pu rkam ise n yh te yd e ssä , m utta m yös kaa su tu sa in e e n k o n ta m in o im a p a k ka u s m a
—
=—
■ B a u re ta l.
■ de G root 2
■ B a u re t ai.
■ Frost 2010
■ Kanerva 2(
■ NevvZeala
■ Wagstaffe 2006; n=303 007; n=277 2010; n=2113
n=14943 10; n=289 nd Customs Servi e t ai. 2012; n=76
ce 2012; n=519
te ria a li a ihe utti ta va ra ta lo n työ n te kijö id e n altistu m ista. T y ö n te k ijö id e n to d e ttiin a ltistu ne en m yös te k stiilie n m yyntiku n n o stu ks e n (silitys) aikana.
Kloth ym . (20 14 ) tu tk iv a t vu o sin a 2 0 1 0 -2 0 1 2 keskikoko isen e le k tro n iik k a k o m po n e n tte ja m a a h a n tu o v a n yritykse n v a ra s to tilo is s a ta p a h tu n e ista , to is tu vista m yr- k ytyse p ä ily istä po tilaiden v e rin ä y tte istä . B io m o n ito ro in titu lo ste n ta rk a s te lu n p e ru s
te e lla kolm en po tila an m yrkytys kuu de sta vo itiin varm ista a. M yös kliiniste n tu tk i
m usten tu lo k s e t v a h v is tiv a t tulo sta. T u lo sta va h vis ta a m yös se, e ttä ko lm e m uu ta he n kilö ä oliva t a ltistu ne ita he n kilö itä vä h e m m ä n s u o ra ssa ko ske tu kse ssa p u rka m ista od ottavie n tu o tte id e n kanssa.
Y h te e n ve d o s sa a n ju lk a is tu is ta tu tk im u k s is ta B au r ym. (2 0 1 4 ) ra p o rto iva t tu o tte ista v a p a u tu vie n aineiden p u o liin tu m is a iko je n va ih te le v a n m in u u te ista kuukau siin riippu en ha itallisen aineen om in a is u u ks ista , sen pito isu ude sta, läm pö tilasta, tu o t
teen m a te ria a lis ta ja p a kka u sm a te ria a lin tiiv iy d e s tä ja rea ktiivisu ud esta. Knol ym.
(2 0 0 5 ) m ittasi ka a su tu sa in e illa käsite llyistä tu o tte ista (y h te e n sä 21 eri ta v a ra ry h m ää) ka a s u tu sa in e id e n va p a u tu m is ta ajan funktiona. M yös tä s s ä tu tkim u kse ss a pito isu ude n pu oliin tu m isee n ku lu va aika v a ih te li m u u ta m a s ta tu n n ista useisiin kuu kau siin riippuen ta rk a s te lta v a s ta kaa su tu sa in e e sta , a b s o rb o iva sta m a te ria a lis ta ja e m ission op eu desta .
K aikki kon tte ihin lisättävät, lastia su o ja a va t ja v ie ra sla jie n m a a n o sa sta toise en s iirty m istä e stä vä t kaasutusaineet, m u o d o s ta v a t tu rv a llisu u sris kin , paitsi satam ien h e n k ilö k u n n a lle ja konttien tyh je n n y k s e s tä v a s ta a v a lle he n kilö s tö lle m yö s herkille kuluttajille. Jotta tie to isu u tta ja releva nttia tie to a konttien tu rv a llis u u d e s ta vo ita isiin pa ra n ta a B au r ym. (20 15 ) näkevät, että ta rv ita a n kattava a tie to a kem ikaa lie n ai
h e u tta m ista riskeistä, o lem a ssa olevie n sä ä dö ste n ja oh jeiden la aje m pa a n o u d a t
tam ista, s ä ä n n ö llis tä m a a ilm a n la a ju ista v ira n o m a is v a lv o n ta a liitettyn ä pakotteisiin ta p a u kiss a , jo is s a o h je ita ei ole no ud atettu. Lisäksi ta rvita a n e n tis tä ta rk e m p ia lastikirjoja, v a ro itu s m e rk in tö jä ja m uita do kum e ntte ja , jo is s a m ää ritellää n m a h d o lli
set v a a ra te k ijä t ta va ro id e n pu rkam ise n aikana. T u tkim u k se ssa rap o rto itu e sim e rk kita p a u s K iina sta osoittaa, että kä ytä n tö ih in vo id a a n vaikuttaa: E uroopan m aiden lisättyä m e ty ylib ro m id ita rka stu ksia , Kiinan v a ltio n o m ista m a ssa y rityks e ss ä on s iirry tty en e n e vä ss ä m ää rin pu ulavojen ke m ika a likä sitte lystä lä m pö käsittelyyn . B a u r ym . (20 15 ) to ivo va tkin , että tiu k e m m a t sä ä d ö k se t v ä h e n tä is iv ä t m yrkyllisten aine ide n käyttöä ja siten p a ra n ta isiva t ty ö n te kijö id e n te rv e yttä ja turva llisu u tta .
T u o re e ss a tu tk im u k s e s s a a n B u d n ik ym . (20 17 ) tu tk iv a t m yrkyllisten kaa sum a isten kem ikaa lie n v a p a u tu m is ta 2 0 1 0 -2 0 1 4 H a m pu riin la ivatu ista kon teista ja tu o tte is ta käyttäen m a s sa sp e ktro m e triin liitettyä ka a su kro m a to g ra fia . K u lje tu sko n ttie n ilm a- nä ytte ide n (y h te e n sä 2 0 2 7 ) b e ntsee ni- ja 1 ,2 -d iklo o rie ta a n ip ito isu u d e t m itattiin ja tu lo k s ia v e rra ttiin v o im a s s a oleviin R E L -arvo ihin, ja la iv a tu ista tu o tte ista tutkittiin niistä v a p a u tu via yhd isteitä . Lisäksi tu tkittiin koke ellise sti k o n ta m in o id u ista pak
ka u sm a te ria a le ista ja te ks tiile is tä ajan fu n ktio n a va p a u tu v ia aineita. K on tit olivat k o n ta m in o itu n e e t sekä b e n tse e n illä että 1,2-d ik lo o rie ta a n illa ; jo p a bentseenin
k e sk ia rvo p ito isu u s ylitti R E L-arvon. R E L -p ito is u u tta s u u re m p ia to lu e e n ijä ä m iä havaittiin s u u rim m a ss a osa ssa konteista. N oin 50 % kenkiä s is ä ltä n e is sä kon teis
sa 1,2 -d iklo o rie ta a n in pito isu u s saavutti R E L-arvon. L a b o ra to rio ko k e e ss a 1,2- d ik lo o rie ta a n in va p a u tu m in e n k a a s u tu sa in e e lla ko n ta m in o id u s ta tu o tte e s ta kesti use ita kuukausia. T ulo ste n p e rustee lla B u d n ik ym. (20 17 ) päättelivät, että la iva
tu is ta tuo tteista , jo s ne o v a t k o n ta m in o itu n e e t m y rky llis illä te o llisu u sk e m ika a le illa , v o i v a p a u tu a pitkän aikaa haitallisia ha ihtuvia yh d is te itä sisäilm aan.
S u o m e s sa konttien k a a su p ito isu u ksia m itataa n nykyisin useissa te rm in a a le issa konttien tyh je n tä m ise n yh te yd e ssä , m u tta m o n ito ro in n ille ei ole vie lä o lem a ssa h a rm o n is o itu a tap aa. Kontin tyh je n tä m ise n jä lk e e n ta v a ra la a tik o is ta va p a u tu via ka a su p ito isu u ks ia ei tä llä he tkellä se u ra ta lo gistiikkake tjussa . O le te tta va a on, että ko n te issa e siin ty vä t ka a su p ito is u u d e t a le n e va t ja k e lu u n liittyvä n lo gistiikkake tjun aikana, m utta tu tk ittu a tie to a ei ole o llu t saatavilla. L o g istiikka ke tju s sa kuljetu skont- te ja ja ta v a ra y k s ik ö itä (laatikot, pu ssit jn e .) käsitte lee S u o m e s sa tu h a n s ia h e n kilö i
tä eri rooleissa; lastin purkajat, v ara sto työnte kijä t, tu llita rka sta ja t, kuljetu sliikkeid en e d u sta ja t ja vä h ittä is ka u p a n työ n te kijä t. K aupan alan ty ö n te k ijä t vo iva tkin altistu a k a a s u tu sa in e ille ja tu o n tita v a ro is ta ha ih tu ville ke m ik a a le ille kulje tu sko n ttie n lastin purun yh te yd e ssä , va ra s to k ä s itte ly n aikana, ku o rm a -a u to o n la sta ukse n aikana ja ka u p a s sa pa kkau ste n ava ukse n yhteydessä.
P akka usten o llessa kiinni pito isu uksie n ale n e m in e n on hidasta, koska silloin kaa
sujen ha ih tu m isee n v a ik u tta a vain diffuusio. D iffu u sio n o p e u te e n v a ik u tta v a t mm.
kä yte tyt p a k ka u sm a te ria a lit ja p a kkau sratkaisu , va p a a n kaa sutilan tila vuu s, pa k
kausten k e rro stu n e isu u s kuljetu ksen ja va ra sto in n in a ikan a sekä ilm an v a ih tu vu u s pa kkau ksen ulkop uolella. M yös p a kka u ste n k ä sitte lyta v a t lo g istiikka ke tju n eri va ih e is s a v o iv a t v a iku tta a haitallisten aine ide n va p a u tu m ise e n tu o tte ista . E sim e r
kiksi te k s tiilit pakataan ty y p illise sti m uo vip u sse ih in ja pu ssit ed elleen p a h v ila a tik koon, jo tk a vo id a a n vie d ä a va a m a tto m a n a kauppaan, tai ne v o id a a n a va ta te r
m in a a le iss a ja lajitella p u ssit rullako ih in o d o tta m a a n kuljetu sta vä h ittä is ka u p p a a n . K ä sitte ly ta p a voi siis va ik u tta a a ltistu m isriskin ja k a u tu m is e e n eri käsitte lijä ryhm ien kesken. O le te tta va a on, että aina kin osa y k s ik kö p a k ka u ks e s sa ole v ista h a ih tu vista y h d iste istä ha ih tu u lo g istiikka ke tju n ja va ra s to k ä s itte ly n aikana, m utta on m a h d o l
lista, että niiden pito isu us voi ylittää ty ö h yg ie e n ise n raja-arvo n v ie lä lastin s a a v u t
tu a m ä ä rä n p ä ä n ä o leva an vä h ittä isk a u p p a a n . Kaupan alan ty ö n te k ijä t v o iv a t siten a ltistu a v a a ra llis ille ko n ttika a su ille vie lä v a ra sto k ä sitte ly n aikan a ja kau pa ssa pak
kau sten ava ukse n yhte ydessä .
5. Tuontitavaroiden liikkuminen Suomessa
T u tk im u k s e s s a ta rk a ste lla a n kaupan alan lo g is tiikka ke tju a ko n te issa kuljete ttavien tu o tte id e n osalta.
5.1 Yleistä konteista
L o g istiik a ss a kontti ta rko itta a s ta n d a rd o itu a ta va ra n ku lje tu sy ksik kö ä , jo ta vo id a a n siirtä ä k u lje tu svä lin e e stä toise en ilm an sisä llö n uu de lle en lastau sta. K ontit v a lm is te ta a n use im m iten te rä kse stä tai a lu m iin is ta ja niitä käytetään m aantie-, rautatie-, le n to - ja m e riku lje tu ksissa . K on tit on su u nn iteltu pinottaviksi, he lposti siirre ltä viksi ja helposti ku lje tu svä lin e e se e n kiinnite ttä viksi. Y le isin ko n ttityyp p i on ka n sa in vä li
sen s ta n d a rd iso im isjä rje s tö n (IS O ) m ä ä ritte le m ä ja lu o kitte le m a ISO -kontti. Se on m a a ilm a n la a ju is e sti käyte tyin ja m a ssa tu o ta n n o sta jo h tu e n halpa kuljetu syksikkö.
K o n tte ja on m o n e n la is ia ja -koko isia . Y le isim m ä t kä ytö ssä olevat kon tit ova t pitu u
d e ltaan 20 tai 40 ja lk a a (noin 6 tai 12 m etriä). Konttien leveys on u se im m ite n 8 ja lk a a (2,4 m etriä) ja yle isin korke us 8,5 ja lk a a (2,6 m etriä). K on ttiliikentee n pe- ru sm itta yks ik kö on T E U (tw en ty fo o t e q u iva le n t unit eli ta v a llin e n kontti), jo k a ni
m en sä m uka ise sti va sta a yhden 20 ja la n kontin tila vuu tta. E rilaisia ku lje te tta via tu o tte ita varten on erilaisia kontteja. S ta n d a rd it S F S -IS O 4417, S F S -IS O 830 ja S F S -E N 2 8 3 ja k a v a t kontit s e u ra a va s ti (K uva 2). K on tit ja e ta a n pin ta ku lje tu sk o n t- te ih in ja le ntoko ntte ih in. P in ta k u lje tu sko n tit puolestaa n ja e ta a n y le is ra h tiko n tte ih in ja e rityisrahtiko ntteih in . T ä ssä ja o s s a yle is ra h tiko n tti on yle is n im itys niille ko n ttityy- peille, jo tk a eivät ole e rityisrahtiko ntteja . Y le is käyttö ko ntti on p u olestaa n yleisin kon ttityyp pi. Se on um p in ain en , kiinte ä se in ä in e n ja -ka tto in e n kontti, jo k a suo ja a sisä ltö n sä sää ltä ja jo n k a o ve t ovat ta va llise sti to is e s s a päässä. M uita y le is ra h ti- kon tte ja nim itetää n e rityiskä yttö k o n te iks i. Y le is im m ä t e rity isk ä yttö ko n ttityy p it ovat tu u le te tu t um pikontit, a vo ka tto ko n tit, la va -a lu sta is e t ko n tit sekä lavakontit. E rityis- ra h tik o n ttityyp p e jä ova t puolestaa n term o ko n tit, neste- ja kaa susä iliöko ntit, m assa - ta v a ra k o n tit sekä erityiskontit.
K uva 2. Konttien ja o tte lu S F S -IS O 4417, S F S -IS O 830 ja S F S -E N 2 8 3 -sta n d a rd ie n m uka ise sti sekä e s im e rkke jä m u u ta m ista kon ttityyp eistä.
A lla on e site tty ta rk e n n u k s ia tie ttyih in kaupan alalla käytettäviin konttityyp peihin:
• T u u le tu sa u ko llin e n tai tu u le te ttu kontti on m uu te n kuin yle iskä yttö ko n tti, m utta siinä ilm a voi va ih tu a sisä tilan ja ulkoilm an välillä.
• A vo k a tto in e n kontti on a va tta vaa ta i po iste tta va a kattoa lukuun o tta m a tta y le isk ä yttö ko n tin kaltainen. Sen katto voi m yös olla kankainen ta i lujite- m uovinen. S itä käyte tä än lä hin nä sellaiste n ta va ro id e n , jo tk a eivät m ahdu kontin ovista, kuljetuksissa.
• T e rm o ko n tti eli lä m p ö e ris te tty kontti va ru s te ta a n ta v a llis e s ti jä ä h d y ttim e llä (jä ä h d ytysko n tti, kylm ä kon tti, pa kasteko ntti), lä m m ittim e llä (lä m m ite ttä vä kontti, lä m p ö ko n tti) ta i m olem m illa. T e rm o ko n tit vo id a a n vie lä ryh m ite llä sen m ukaan, m illaista jä ä h d y ty s - tai lä m m itysla ite tta niissä käytetään.
5.2 Konttien käyttö kaupan alan tuonnissa
E rityisesti kappa leta varassa , jo ita on v a lta o s a kulu tta jille m yytä vistä tuo tteista , kontti on hyvä ta p a kuljettaa ta v a ro ita pitkiä m atkoja, koska se on he lp po siirtä ä k u lku n e u vo sta toiseen, ja etenkin m eriku lje tu k sissa kontteja v o id a a n pinota kor
keisiin pinoihin, jo llo in yksikin laiva p ystyy kuljettam a an h u om a ttava n m äärän kontteja.
V a lta o s a S uo m ee n E uro op an ulko p u o le lta kau pp oih in tu le vis ta v a lm iis ta tu o tte ista tu o d a a n ko n te issa S uo m ee n. K on tit la sta taan lä htöm a an s a ta m a ssa suuriin v a l
ta m e rila ivo ih in , jo tk a kuljettava t kon tit P o h jo is-E u ro o p a n suu riin satam iin, kuten A n tw e rp e n iin , R o tte rd am iin tai H am puriin. N ä issä s ata m issa ko n tit siirretään pie
ne m piin Itä m ere llä kulkeviin laivoihin, jo tk a tu o v a t kon tit Suom een. Sen sijaan S u o m e sta ja m uu alta E uro op asta peräisin o leva t tu o tte e t ku lje te ta a n ta va llise sti rekkojen kyydissä.
S uo m ee n tu o tiin 291 46 7 kuo rm attua kon ttia vu o n n a 2 0 1 4 (Lähde: T ulli 2016a).
N ä istä tuli H elsin kiin 105 500 kon ttia (Tulli 2 0 1 6 b ) ja 177 000 T E U :ta (S a ta m a liitto 2016). M uita m e rkittä viä ko n ttisa ta m ia S u o m e ssa ova t R aum a ja H a m ina K otka.
K aupan tu o n ti keskittyy H elsinkiin, koska v a lta k u n n a llis e t ja k e lu k e s k u k s e t sijaitse
v a t pä ä ka u p u n kise u d u lla . T äm än p ystyy m yös to te a m a a n v e rta a m a lla Helsingin sa ta m a n tila sto ja ja T ullin tila s to ja kaupan alan tu o tte id e n tu llin im ik ke id e n osalta.
K u va ssa 3 näkyy, m ihin S uo m en sata m iin kon tte ja saapuu ja kuinka paljon.
Helsinki Rauma Ham inaK otka Hanko Oulu Kokkola Pori Kemi T urku U usika u p u nki Raahe
0 5 0 000 100000 150000 200000
Tuonti (TEU)
K uva 3. S uo m en eri sata m iin tu o d u t kontit vu o n n a 20 14 (T ulli 2016b).
5.3 Kaupan alan konttien liikkuminen Suomessa
S u o m e ssa tulli tila s to i vu o sitta in Suom een tu o ta v ia ta va ra m ä ä riä . T ila sto in n is sa käyte tä än ns. yh d is te ttyä nim ikke istö ä (CN), jo k a perustuu H a rm o n iso itu u n jä rje s te lm ä ä n (H a rm onized C o m m o d ity D e scriptio n and C o din g System , W o rld C u s
to m s O rgan isa tion, W C O ) ja jo ta käyte tä än E U :ssa sekä ta riffio in n is s a että tila s toin nissa. Y h d is te ty n nim ikkeistö n n. 10 000 ta va ra n im ik e ttä o v a t käytö ssä sekä s is ä - että ulkoka upa n tila sto in n issa . (T ullin internetsivu:
h ttp ://w w w .tu lli.fi/fi/s u o m e n _ tu lli/u lk o m a a n k a u p p a tila s to t/lu o k itu k s e t/in d e x .js p )
T u llin tila sto issa on esitetty, kuinka m onta kiloa m itäkin ta va ra n im i kettä on tuotu S uo m ee n konteissa. Kun tie d e tä ä n (esim . H e lsingin satam an tila sto je n p e ru ste e l
la), että S uom een saa pu van 20 ja la n kontin sisällön paino on keskim ää rin noin 1 0 0 0 0 kg, saa da an karke a arvio siitä, m on ta ko konttia tie tty ä tu llin im e k e ttä on tu o tu S uom een. Kun vie lä T ullin tila s to is ta te h tä v ä ä ha kua ta rke n n e ta a n niin, että hu o m io id a a n vain v a lta m e rie n ta k a a tu o d u t kon tit (overseas), jo ita on hyvin suuri osa konteista, saa da an arvio, että S uo m ee n saapuu v u o sitta in noin 40 000 elin
ta rv ik e - ja k ä yttö ta va ra ko n ttia . V a lta o s a näistä kon teista sisä ltää elinta rvikkeita . M uu t su u rim m a t ta v a ra ry h m ä t ova t rake nn ustarvikke et, ta lo u sta va ra t, tekstiilit, kum ituotteet, pienkoneet, hu o n e ka lu t ja vaatteet. K uva ssa 4 n ä kyvä t Suom een tu o ta v a t kaupan alan tu o tte ita s isä ltä vä t kontit la jite ltu n a tu llin im ikke ittä in .
Eri tu llin im ik k e id e n k o n ttie n lu k u m ä ä rä t
E lin ta rv ik k e e t R a k e n n u s ta rv ik k e e t y m . ra u ta k a u p p a tu o tte e t
L a s ita v a ra t, k e ra m iik k a y m . ta lo u s ta v a r a t J u o m a t K a n k a a t, te k s tiilit ym s.
K u m itu o tte e t, r e n k a a t y m . P ie n k o n e e t ja - la itte e t, k o d in k o n e e t, k e llo t H u o n e k a lu t ja n iid e n osat; v u o d e v a ru s te e t V a a t t e e t P a p e ri j a pahvi ym s.
L a s te n v a u n u t,le lu t,p e lit,u rh e ilu v ä lin e e t,...
S a n ite e tti- ja lä m m ity s k a lu s te e t ja t a r v ik k e e t J a lk in e e t M u u t v a lm iit ta v a r a t ■ Ö ljy s ie m e n e t, m u u t s ie m e n e t ■
M a tk a la u k u t yms.
K asviöljyt ja ra s v a t ■ S a ip p u a t y m . ko d in k e m ik a a lit
P a in o tu o tte e t l N a h k a t u o t t e e t I S o ittim e t ja n iid e n o s a t,ä ä n ita lle n te e t
L ä ä k k e e t I K o ru e s in e e t,k u lta - ja h o p e a s e p ä n tu o tte e t
0 2 0 0 0 4 0 0 0 6 0 0 0 8 0 0 0 1 0 0 0 0 1 20 0 0
K uva 4. M uilta m a n te re ilta (ove rsea s) lä htöisin o le va t elin ta rvikk e id e n ja kä yttö ta - v a ra n tu o n tik o n tit (T ulli 2016b).
S a ta m a sta kon tit pyritään to im itta m a a n ete enp äin m a h d o llisim m a n nopeasti. K ont
te ja ei ava ta sa ta m a ssa m uuten kuin p o ikk e u sta p a u ks is sa kuten silloin, kun Tulli haluaa tarkistaa kontin sisällön tai jo s kontti on vau rio itunu t kuljetuksessa. V äh ittäis
kauppaan toim ite tta vat kontit pä ätyvät lähinnä seuraaviin paikkoihin avattavaksi:
• K au pa n kesku sliikkee n va ra s to
• M uu kau pp ake tjun vara sto
• T u kk u ka u p a n v a ra s to
• L o gistiikan pa lve lu n ta rjo a ja n (Posti, D H L jn e .) va ra sto
• V a lm is ta jie n om a m a a ha ntuo nti
• S u o ra tu o n ti kau pp oih in
M e rkittä v ä o sa e lin ta rvikke ita ja m uita p ä ivittä ista va ro ita sisä ltä vistä konteista o te ta an va sta a n kau pa n ke sku sliikkeiden va ra sto issa . N iissä on yle en sä erillinen a lue s aa pu vien konttien v a s ta a n o tto o n ja purkuun. E rityisesti säh kötuo tte ide n o sa lta kon tit k u ljete ta an alan tu kku ka u p p o je n va ra sto ih in . E tenkin vaa tte issa, ja lk in e is s a ja hu on eka luissa, alan y rity kse t ova t use im m iten ulk o ista n e e t v a ra s to in n in lo gistiikan p a lve lu n ta rjo a ja lle kuten P ostille tai D H L:lle, jo llo in näitä tu o tte ita sisä ltä vä t kon tit k uljete ta an pa lve lu n ta rjo a ja n va ra sto ih in ava tta vaksi. Ne e riko is ta - va ra ke tju t, jo tk a e ivä t ole ulko ista n e e t va ra s to in tia a n , otta va t kon tit va s ta a n o m a s
sa k e sku svara sto ssaa n.
S uu rin osa kaikista ko n te ista kuljetetaan sa ta m a sta va lm is ta v a lle teo llisu ud elle.
N ä m ä kon tit sisä ltä v ä t lä hin nä te o llisu u d e n kä yttä m iä raa ka-a ine ita. V a sta a va sti osa konteista, jo id e n sisä ltö ä m yydä än m yös sellaisen aa n kau pa ssa (esim . he
delm ät), p ä ä ty y suurien te o llis u u s yritys te n raa ka-a ine eksi. T ä m ä n lisäksi on tu o t
teita, jo tk a on te e te tty ulkom ailla, m utta jo tk a to im ite ta a n sa ta m a sta v a lm ista va lle te o llis u u d e lle tä m ä n va lm is tu o te va ra sto o n va ra sto ita v a k si ennen tu o tte id e n to im it
ta m ista kau pp aa n tä yd e n tä m ä ä n ko tim a a ssa va lm is te ttu je n tu o tte id e n valikoim aa . M o n issa ta p a u k s is s a itse tu o te on te e te tty ulkom ailla, m utta te o llis u u s y rity s pak
kaa sen kuluttaja pa kkauksiin.
E dellä m ainittujen logistiikkaa n keskittyn eid en to im ijo id e n lisäksi on havaittu eri
tyis ta p a u ks ia , jo is s a ava a m a to n kontti on to im ite ttu suoraan vä h ittä iska u p p a a n , koska koko kontin sisä ltö on ta rk o itu s m yyd ä kyseisessä m yym älässä. K uva 5 esittä ä yksin ke rta iste tu sti ko n ttita va ra n liikkeet kau pa n alan m e rkittä vim p ie n kontti- ta v a ro ita käsitte levien to im ijo id e n välillä. Y ksittä isiä p o ikke u s ta p a u ksia lukuun ottam a tta kontti ava taan ja pu retaan sata m a a seu raa van to im ija n tilo issa. Näitä to im ijo ita ta rk a s te lle s s a kan na ttaa huom ioid a, että kuva ssa n ä kyy vain fyysisen ta va ra n liike, m utta lä he tykse n sija in ti ei kerro tu o tte id e n om ista ja a. E sim erkiksi p a lv e lu n ta rjo a ja t harvoin o m is ta v a t m issä än v a ih e e s s a kä sitte le m ä ä n sä tava ra a, jo llo in heillä on m on esti puutteellin en tie to kä sitte le m ä stä ä n tava ra sta. Josku s e sim e rkiksi pa lve lu n ta rjo a ja n va ra sto n pihalle a jaa rekka, jo n k a sa a p u m ise sta ei o llu t tie to a etukäteen ja jo n k a kuljettaja ilm oittau tu u to im isto o n p a p e rise t rahtikirjat käd essä än . P uu tte elline n tie to p u olestaa n va ik u tta a m erkittävä sti pa lve lu n ta rjo a ja n kykyyn arvioid a etukäteen kontin sisä ltöä ja sen a va am iseen sisä ltyviä riskejä.
K uva 5. Y ksin ke rta iste ttu kuva kon ttita va ra n liikkum isesta kaupan alan ke sk e isim pien to im ijo id e n välillä.
T a u lu kko 1 ta rka s te le e kon tin liikkeitä ta va ra ryh m ie n n ä kö ku lm a sta eli sitä, m itkä ova t tyy p illis im m ä t paikat, jo n n e kontit kuljete ta an sa ta m a sta ava tta vaksi.
T a u lu kko 1. Konttien a v a a m isp a ika t m erkittä vim p ie n tu o te ry h m ie n osalta.
Tavararyhmät Missä kontit avataan?
Elintarvikkeet M erkittävä osa konteista päätyy kaupan keskusliikkeiden logistiik- kakeskuksiin avattavaksi. Osa konteista päätyy elintarviketeolli
suuteen raaka-aineiksi tai m yyntipakkauksiin pakattavaksi. Jois
sakin tuotteissa tuontitavara täydentää kotim aassa valm istettavaa valikoim aa, jolloin valm istava teollisuus toim ii sam alla m aahan
tuojana.
Rakennustarvikkeet ym. rautakauppatuot- teet
Suurin osa tuotteista tulee teknisen tukkukaupan yrityksille. Suu
rimmilla alan toim ijoilla on oma logistiikkakeskus. Yleisesti tekni
sen kaupan tuotteiden ja palveluiden arvosta 90 % menee raken
nusalalle ja teollisuuteen ja vain 10 % käsittää kuluttajatuotteita.
Konttitavarassa kuluttajatuotteiden osuus lienee kuitenkin hieman suurem pi. Suom en m erkittävin rautakauppaketju on ulkoistanut tuotteidensa varastoinnin Postille.
Taloustavarat Kaupan keskusliikkeet tuovat taloustavaransa pääosin omiin varastoihinsa. Sen sijaan monet taloustavaroita m aahantuovat yritykset ovat ulkoistaneet varastonsa. Suom essa on kuitenkin joitakin m erkittäviä taloustavaroita valm istavia yrityksiä, joilla on tuotantoa myös mm. Aasiassa ja oma keskusvarasto Suom essa, jolloin heillä on m yös konttituontia.
Juom at Suuri osa juom ista on Alkon tuomaa. V alm iit m yyntituotteet pääty
vät Postin palveluvarastoon, pakkaam attom at tuotteet tuotantolai
toksiin pakattavaksi. Myös muu panim oteollisuus tuo suurissa erissä ulkom ailta juom ia Suom essa pullotettavaksi. Alkon lisäksi on myös pienem piä juom ien maahantuojia, joilla on m yös omia varastoja. Osa juom ista päätyy teollisuudelle raaka-aineeksi.
K ankaat, tekstiilit, vaatteet, jalkineet ym.
Kankaista ja tekstiileistä iso osa menee valm istavalle teollisuudel
le joko raaka-aineeksi tai toim itettavaksi eteenpäin muille asiak
kaille. Hyvin suuri osa vaate- ja tekstiilialaan erikoistuneista kaup
paketjuista on ulkoistanut logistiikkansa esim. Postille tai DHL:lle, mutta silti osalla ketjuista on oma keskusvarasto. Sen sijaan valtaosa m arketeissa ja tavarataloissa m yytävistä tuotteista käsi
tellään kaupan om issa varastoissa.
Pienkoneet ja -laitteet, elektroniikka ym.
Suurin osa Aasiasta Suom een tuodusta elektroniikasta tuodaan konteissa johonkin m uualla Euroopassa sijaitsevaan varastoon, josta niitä toim itetaan rekoilla Suom een tilausten mukaan. Se pieni osa ryhm än tuotteista, joka tuodaan kontilla Suomeen asti, päätyy lähinnä teknisen kaupan keskusvarastoihin tai joissakin tapauksissa logistiikan palveluntarjoajan varastoihin. Esim. kau
pan keskusliikkeet eivät itse tuo näitä tuotteita Suom een, vaan hankkivat ne m aahantuojien kautta.
Huonekalut Suurin osa Suom een konteilla tuotavista huonekaluista päätyy logistiikan palveluntarjoajan varastoon (esim. Posti, LGT Logis
tics). Osa keskusliikkeistä ja huonekaluliikkeistä käsittelee huone
kaluja om assa varastossaan.
K ontin s a a p u e ss a lo g istiikka ke sku kse e n ta i m uu hu n va ra sto o n se a va taan vas- ta a n o tto k u itta u s te n jä lke e n . M on issa v a ra s to iss a konttien a va a m ise ssa ja pu rka
m ise ssa käyte tä än ap un a v u o k ra ty ö n te k ijö itä ja jo is s a k in v a ra s to is s a tä m ä ty ö v a i
he on koko na an ulkoiste ttu h e n k ilö s tö n vu o kra u sy rityks e lle kuten Baronalle. M ikäli
ko n ttika a su je n m a h d o llisu u s on huom ioitu, kon tit ava taan a v o im e ssa ja hyvin tu u le ttu v a s s a tila ssa m itaten a va am isen y h te yd e ss ä kon tissa m ah do llisesti olevie n kaasujen p ito isu u k sia suo raa n oso itta villa su u n ta a -a n ta v illa m ittala itte illa, kuten PID, LE L tm s. R iittä vän tu u le tta m ise n jä lk e e n kontin sisä ltö siirretään sopiviin kä sitte ly-yksikö ih in (kolleihin), esim . k u o rm a la vo ille ta i m uo vila atiko ihin. Riippuen ta va ro id e n p a kka a m ise sta konttiin tä s s ä yh te y d e s sä saa tta a olla ta rve poistaa jo ita k in ulom p ia pa kka u sm u o ve ja . T ä m ä n jä lke e n k ä s itte ly-y ksik ö is sä o leva t tu o t
te e t siirre tä ä n jo k o va ra sto o n v a ra s to p a iko ille , suoraan lä htevien te rm in a a liin - m ikäli kontin sisä llö lle on valm iik si m ää ritelty va sta a n o tta ja - tai ne oh ja ta an erilli
seen k ä sitte lyp ro se ssiin m y yn tiku n to o n saa tta m iseksi.
E dellä m a in itu ista pro sesse ista ta v a llisin on tuo ttee n o h ja a m in e n va ra sto p a iko ille . M yyn tiku n to o n saa tta m in e n puolestaa n liittyy tie tty ih in tu o tte isiin kuten vaa tte isiin ja ja lkin e isiin , m issä v a a tte ita sa a te ta a n esim . silittä ä ta i niihin vo id a a n o m m e lla iso ko ko isia nappeja, jo tk a a ih e u tta is iva t rypp yjä tm s. tu o tte id e n o lle ssa pa ka ttu n a tiiv iis ti konteissa. Lisäksi tu o tte is iin v o id a a n kiinnittää tä s sä p ro sessin osassa esim . h in ta la p p u ja tai va ra sh ä lyttim iä . M yyn tiku n to o n la itta m ise n jä lke e n tu o tte e t siirre tä ä n ta v a llis e s ti v a ra sto o n . Niin sanottu c ro s s-d o ckin g eli saa pu vien kuorm ien y h d istä m in e n suo raa n lä hteviin kuorm iin on kon ttita varoide n ko h d a lla va rsin h a rv i
naista. E rityise sti va lta m e rie n ta ka a tu le v a t kon tit s is ä ltä v ä t tuotteita, jo tk a on ep ä ta rka n ku lje tu sa ika ta u lu n vuo ksi p itä nyt tila ta saa pu vaksi selkeä sti etukäteen (1-2 kk) ennen tu o tte id e n a ja te ltu a m yyntia ja nkoh ta a. N iinpä kon ttita vara on yle e n sä lu on te e lta a n sellaista, että sitä saa pu u kerra lla suu re m p i erä, ja se jo k o m yydä än v ä h ite lle n ta i to im ite ta a n m yö h e m m in koittavan seso ng in alkae ssa m yy
m älöihin. T oki tä s sä kin on poikkeuksia, ete nkin silloin kun kyseessä on u u tu u s
tu o te tai kaupoista lo p p u n u t tuote, jo lle olisi vie lä kysyntää.
R iip p u m a tta siitä, onko kysee ssä kesku sliikkee n ta i ka u p p a ke tju n v a ra s to tai logis
tiik a n p a lv e lu n ta rjo a ja n yllä p itä m ä vara sto , pro sessit ova t varsin sam ankaltaisia.
U sein v a in a u to m a a tio a ste vaihtelee. P e ria a tte e n a on, että tu o tte e t kerä tä än v a ra s to p a iko ilta m yym ä lö ih in lä hteviin to im itu ksiin . M yym älöittäin kerä tyt to im itu kse t pa kataa n rekkoihin, jo tk a p u olestaa n to im itta v a t ne jo k o suoraan m yym ä lö ih in tai jo h o n k in pa ika lliste rm ina aliin , jo s s a ne s iirre tä ä n seu ra a va a n rekka an tai ja k e lu a u too n. E tenkin e lin ta rv ike p u o le lla to im itu kse n koh de vo i m yym älän sijaan olla esim . ra vin to la ta i jo k in m uu su u re m p ia m ää riä tu o tte ita ta rv its e v a taho. S ella isiin paik
koihin, jo ih in m en ee kerra lla suuri m äärä tu o tte ita , esim . useita rullakoita, tu o tte e t jä rje s te tä ä n niin, että niiden p u rkam in en on m a h d o llisim m a n nopeaa; esim . suu
reen kau pp aa n m e n e v ä t rullako t on pa rh a im m illa a n pakattu niin, että tu o tte e t ovat ru lla ko ssa sa m a ssa jä rje s ty k s e s s ä kuin kaupan hyllyt, jo llo in ty h je n n y k s e s s ä ei ta rv its e siirtä ä rullakko a edestaka isin . V a sta a n o tta jitta in pa katut to im itu k s e t s isä l
tä v ä t ta va llise sti tu o tte ita eri lähteistä, jo llo in alun perin konteissa tu lle e t tu o tte e t ova t yle en sä v a in osa tätä toim itu sta . M utta m ikäli tu o tte e t on o n nistu ttu p a kk a a m aan esim . rullako ittain to im iv a a n jä rje styks e e n , yh d e ssä ru lla ko ss a on tällöin sa m a lle o s a sto lle pä ätyviä tuotteita, jo llo in vo id a a n olettaa, että ko n te ista peräisin ole va t ta v a ra t ke s kittyvä t tie tty ih in rullakoihin.
K uva 6 e sittä ä p ro sessikaavion kaupan k e sku sliikke id e n kautta kulkevien konttien ja niiden sisällön käsitte lystä. K uva ssa o ra n ss illa ta u s ta v ä rillä kuva tut to im in n a t liittyv ä t konttien ta i ta va ra e rie n kuljetu ksiin , jo is s a ta v a ra e riä ei v a rs in a ise sti käsi
tellä. H a rm aalla ta u s ta v ä rillä on kuvattu ta v a ra e rie n va ra sto in tia , jo llo in ta v a ro ita ei käsite llä ollenkaan. V a lko ise lla ta u s ta v ä rillä kuva tut to im in n o t te h d ä ä n h e n kilö k u n nan toim e sta , jo llo in m yös altistu m in en on m ahdollista.
K uva 6. P ro se ss ika a vio kaupan kesku sliikkeiden ka u tta kulkevien kon ttien ja nii
den sisä llö n käsittelystä.
V e rk k o k a u p p a on v a ik u tta n u t to is ta ise ksi va rsin vä h ä n kaupan alan konttien ku l
kuun S uo m essa , sillä suo m a la iste n alan to im ijo id e n to im in ta m a llin a on tä h ä n asti o llu t pä äo sin ve rk ko ka u p a n y h d is tä m in e n o le m a s sa oleviin ja ke lu ka n a viin . Y le e n sä ve rk ko ka u p a n tu o tte e t kerä tä än esim. kesku svara sto lta, jo llo in niistä tu le e vain n o rm a a lia m y y m ä lä to im itu sta pien em pi to im itu s. Lisäksi a s ia k ka a t ha keva t m o n e s
ti ve rk o s ta tila tu t o sto kse t m yym älästä, jo llo in v e rk k o k a u p p a tila u k s e t kulkeva t e rikseen p a ka ttu in a m uiden m y ym ä lä to im itu ste n m ukana. M on essa paikassa
v e rk k o k a u p a s ta tila tu t tu o tte e t kerä tä än m yym älöistä, jo llo in v e rk k o k a u p a s ta tila tu t tu o tte e t käyvä t läpi K uvan 6 prosessit. U lkom aisista ve rk k o k a u p o is ta tila tu t tu o t
te e t p u olestaa n tu le v a t Suom een po sti- tm s. toim itu ksin a.
5.4 Kontin Suomeen saattamisen edellyttämät vaiheet
K ontin fyysis tä liik ku m ista s e u ra a m a lla sen p ä ätym in en S uo m essa oikea an koh
te e se e n on v a rs in suo raviivaista : Lä he tys pa kataa n konttiin a lk u p e rä m a a s sa te h ta a lla tai lo g istiikka ke sku kse ssa . T äm än jä lk e e n kontti siirre tä ä n s a ta m a a n ja la sta taan E uro op pa an lä htevä än laivaan. L ä h tö p a ik a sta riippuen kontti saa pu u 2-6 v iik o n päästä P o h jo is-E u ro o p a n suureen sa ta m a an , kuten R o tte rd a m iin tai H am
puriin, jo s s a se siirre tä ä n Itä m e re llä kulkeva an p ien em pä än laivaan. Kontti pure
ta a n la ivasta to d e n n ä k ö is e s ti V uo saa ressa , jo s ta se kuljete ta an reka lla lo g istiik ka - kesku ksee n ava tta vaksi.
Sen ym m ärtäm iseksi, m iksi tieto kontin sisällöstä ja ennen kaikkea suoraan sisäl
töön liittym ättöm istä tekijöistä, kuten kontin m ahdollisesta kaasutuksesta, ei kulje, on hyvä tarkaste lla kontin Suom een saam isen edellyttäm iä työvaiheita ja osapuolia.
A lu ksi lä he tykse n sis ä ltä m ä t tu o tte e t o va t ha nkittu a lkup eräm a asta. K aupan kes
k u s liik ke illä on om ia ostajia, jo illa on p e ria a tte e ssa m a h d o llisu u s pä ästä paikan pä älle ho itam a an asioita ja te ke m ä ä n la a tu - ym . ta rk a s tu k s ia lo gistiikkake tjun alkup ääh än . P ie n e m m ä t to im ija t p u olestaa n kä yttä vä t ulkop uolisia vä littä jiä tai a g e n tte ja sop im a a n hankintaa n liittyvistä käytä nnö n asioista kuten v a lm is tu s p a i
kasta ja hankittavien tu o tte id e n laadusta. L ä h e tysm a a ssa to im iv a yritystä e d usta
v a he nkilö jo k o itse hankkii yhte isty ö ku m p p a n it, jo tk a h u o le h tiva t kon tin h a nkin
nasta, ku lje tu kse sta sata m a an , erilaiste n lu p a ka a va k ke id e n tä y ttä m is e s tä jn e., tai sitten hän sopii v a lm ista ja n kan ssa näiden asioid en hoitam isesta.
K ontin kulje tta m ise sta S uo m ee n vo i puolestaa n v a sta ta jo k o lä h e ttä jä m a a ssa oleva to im ija ta i S uo m essa oleva va s ta a n o tta ja . K u m m a ssakin ta p a u k se ssa kulje
tu s s o p im u s te h d ä ä n ta va llise sti hu olintaliikke en kanssa. H u olintaliike puolestaan ha nkkii kon tille paikan la ivoista ja v a s ta a siitä, että kon ttiin liittyvä t pa pe rityöt kuten tu llis e lv ity k s e t tu le v a t hoidettua. La iva p a ika n hankinta sa a tta a puolestaa n olla u se am m a n to im ija n ketju, jo s s a esim . jo lla k in lo g istiikk a o p e ra a tto rilla on tie tty kiintiö jo n k in tie ty n va ru sta m o n laivoissa ja tä m ä o p era atto ri m yy ete enp äin kiin
tiö tä ä n silloin kun se ei itse ta rv its e kaikkea sitä. K oska S uom een tu le v a t kontit m u o d o sta va t hyvin pienen osan m a n n e rte n v ä lis e s tä konttiliike ntee stä, ei ole kus
ta n n u s te h o k a s ta va ra ta erillistä kiintiötä la ivoista S uo m ee n m en e ville kon teille v a a n tila ntee n m uka an hakea pa ikka sellaisesta la ivasta jo s s a on tilaa. T äm ä p u olestaa n pa kottaa te k e m ä ä n ko m p ro m iss e ja a ikatau lun suhteen, jo llo in konttia pa ka te s sa lä h tö m a a ssa ei vo i vie lä tie tä ä m illoin se on perillä va s ta a n o tta ja lla S uo m essa .
S u o m e ssa ta v a llis e s ti hu o lin ta liike jä rje s tä ä m yös kon tin kuljetu ksen sa ta m a sta lo g istiikka ke sku kse e n . T ä s sä kin käytetään ulko p u o lisia k u lje tu sliikke itä ja ih a n n e ta p a u k s e s s a kontti saa da an la sta ttu a osaksi v ie n tik o n tte ja sata m a a n vie vä n tyhjä n rekan pa lu um atkalle . K oska kontti on ku lke n u t to im ija lta to is e lle osa na isom pia k o ko n a isu u k sia ja jo id e n aik a ta u lu t m u u ttu v a t m atkan va rre lla , v o i tu lla tilanteita, jo s s a konttia käsitte le vä llä ta h o lla ei ole ta rk k a a tieto a sisä llö stä tai konttia kä sitte levä ta h o saa kontin käsite ltävä ksi hyvin lyh yellä va ro itu sa ja lla . T äm än vuo ksi e te nkin p a lve lu va ra sto ssa va s ta a n o te tta v a t kon tit v o iv a t olla haaste tied on kulu lle, koska konttien sisä ltö ja tä m ä n se u ra u kse n a pa ras tie to sis ä llö stä on p a lve luva - raston a siakka an o m istu ksessa . Jos a sia k a s on p u olestaa n pieni toim ija, se on sisä llö n la sta am isen ja kuljetu ksen suh teen o llu t tä ysin m uiden to im ijo id e n v a ra s sa, ja pienistä vo lyy m e ista jo h tu e n a siakka an lä he tystä on ehkä ho id ettu aina silloin kun iso m m ilta asia kka ilta on jä ä n y t aikaa ja kuljetu ksissa on ollut tilaa.
Lisäksi konttien kuljetu ksessa yle ine n käsitys on, että va rm a a tie to a kontin sis ä l
löstä ei ole v ä lttä m ä ttä kenelläkään. Kontin la sta ajalla on pa ras tie to sisällöstä, m utta hänkin on v o in u t pakata konttiin suljettuja laatikoita, jo llo in edes la sta a ja ei v o i olla va rm a m itä on pakannut. R a htikirjo ih in on m e rkitty jo ita k in tu llin im ikke itä , m utta näm ä ova t m onesti sen ve rra n yle islu o n to is ia , että ne v o iv a t kattaa hyvinkin m o n e n la is ia tuo tteita . Konttia k ä sitte le vä t ku lje tu sliikk e e t tai a h ta u s y rity k s e t eivät v ä lttä m ä ttä edes ha lu a tie tä ä kontin sisältöä, jo lle i kontti sisä llä erikseen m ä ä rite l
ty jä v a a ra llis ia aineita, koska tie to sisä llö s tä lisää kontin ka to am isriskiä. Näin kon t
tia ava ava n pitää v a ra u tu a siihen, että hä ne llä ei ole kaikkea ole e llista tie to a kontin a lku p e rä stä ja sisä llö stä tai kontissa voi olla ihan jo ta k in m uuta kuin m itä on tilattu.
