Lähetystyö kesäjuhlineen Palojoella · DIGI

Lähetystyö kes€ijuhlineen Palojoella

Palojoella tehtiin lähetystyötä kahdessa eri muodossa viime vuosisadan puolivälin aikoihin. Ensimmäiset muistiinpanot lähetystyöstä ovat

jo

vuodelta 1914, mutta minun ker- toilussani ei näistä varhaisista vaiheista ole muistikuvia.

Näihin uudempiinkin muisteluihin olen "lunttaillut" tietoja

sisaru ksi ltan i ja kyläläisi ltä.

Kyliilla toimi ompeluseura, ja aluksi naisten siellä tekemiä kasitoitä myytiin lfierysryön hyviiksi. Tuotto oli kuitenkin vfiäistä, kun tarpeita ostettiin samoista varoista. On kerrot- tu, että vampulalaisiakin kavi ompeluseurassa. Myöhemmin ompeluseura muutti muoto- aan

ja ruvettiin

pitämään lauluiltoja. _Joka toisella ker- ralla laulettiin virsiä ja joka toisella kerralla hengellisestä

laulukirjasta. Lauluilloissa laulettiin tuttuja lauluj a ja opeteltiin vfiemmän laulet- tuja. On kerrottu, että opet- rajatJaakol a ja Mehtola näitä

vieraampia lauluja opettivat.

Joskus muistan seurakunnan papistoakin olleen mukana

näissä tilaisuuksissa.

Ompeluseuraa pidettiin joka toinen torstai. Kylalla

oli

tapana,

että

ompelu- seuraa pidettiin eri taloissa, kuka kulloinkin oli ^halukas sitä pitämään. _Joskus kun ei

ollut halukasta ott ajaa, sanoi tätini Manta, että mennään kai meille sitten, sinne Api- liston kamareihin.

Pitäjätalo tarjosi ompelu- seuraväelle kahvit ja nisusen siivun, ja olipa joskus pikku- leipääkin. Tärjoilusta jokai-

nen

maksoi omantunnon mukaan, ja saatu rahasumma vietiin pankkiin lfierysseuran

tilille. Heti perjantaina täti- ni Manta vei kahvitiliryksen

Palojoen

Osuuspankkiin.

Muistan, etteivät kahvirahat koskaan jääneet viemättä

pankkiin

ompeluseuraa seuraavana päivänä, oli ilma mikä tahansa.

On

kerrottu, että kun sotaan lahto

tuli,

oli

lfitöä

edeltdvänä iltana kylalla om- peluseura. Silloin

oli

ollut miesvdkikin runsaslukuisena veisaamassa.

Nain kaikki lcylalaiser van- hoista nuoriin kokoontuivat Liherysryön hyvdksi suurella

j o ukolla vuosikymmeniä.

Toinen lziherysryön pit-

ka

sarka

oli

lfierysjuhlat Palojoella.

En ole

saanut tietooni vuosilukua, jolloin

ne alkoivat, mutta viimeiset liiherysjuhlat pidettiin siinä vuoden 1960 vaiheilla.

Näitä lfierysjuhlia pidet-

tiin

useammassa talossa Pa- lojoella, yleensä siellä, mistä sopiva suuli saatiin mukavasti ryhj:iksi. Ainakin niitä tiede- tään pideryn Lähteenmäen, Kontulan, Pietilän, Borkin,

Riihvainion ja

^Puskalan

suuleissa.

Juhla pidettiin aina ennen heinän korj uuta, arkipäivänä.

Juhla kesti keskipäivällä siinä viisi-kuusi tuntia, ja valilla

oli

ruokailutauko. ^Yleensä liiheryspapit ilmoittivat pos- tikortilla, milloin ^heille sopisi

saapua Palojoelle. ^Yleensä ehdotettu aika sopi lcylalai- sillekin. Usein oli myös niin,

että Keikyässä oli edellisenä

päivänä saman

tapainen tapahtuma. Sieltä isäni haki sitten lfieryspapin ^hevosella Palojoelle.

Täisi olla edella kertomani ompeluseura, ^jossa ilmoitus lziherysjuhlien ajankohdas-

ta tuotiin

kylalle

julki

ja juhlajärjestelyt aloitettiin.

Kylalaiset olivat ^j ärj estelyis-

sä täysillä mukana, kuka missd.kin muodossa. _Järjes- telyitä

johti

pitkaan tätini Amanda (Manta) Apilisto.

Hän järjesteli ruokapuolen

niistä

ruokatarpeista mitä kylalaiset juhlaan lahjoitti- vat. Kyliilla kulki keräyslista,

kuka

toi

kananmunia,

j"r-

hoja, voita, maitoa ja mitä

nyt

yleensä

juhlia

varten

tarvittiin.

Mantalla

oli

^iso

puurokauha, jota han kaytti keittäessään muuripadalli- sen ohrapuuroa juhlapäivän aamuna. Rusinasoppa keitet- tiin jo edellisenä iltana.

Juhlaa edeltdvinä iltoina oli kylan miehilla talkoita, suulin siivous ta ja istumapaikkoj.t jetjestelyä sekä suulin ko-

ristelua. Suuliin

tuotiin pieniä koivuja koristeeksi, ja taisivat ne olla

vfiän

ilman raikastajanakin. Kun Palojo- elle tuli moottorikäyttöinen paloruisku, siivous helpottui huomattavasti.

Kylan naisväki

piti

omia talkoitaan leivonnaisten ja juhlatarjoilun parissa. Juhla- päivän aamuna kylan naisväki

kokoontui ruokamyyj äisten

laittoon. Myyrnissä

oli kahvia ja pullaa, voileipia ^ja ohrankryynipuuroa rusina-

44

Huittisten Joulu 2005

sopan kera. Naistä oli tehry myyntilappuj a, joita ^sai os- taa ja näitä vastaan sai sitten pöydästä ottaa mitä oli osta-

nut. Tama tuotto

tilitettiin

kokonaisuudessaan suoraan senkertaiselle lahecyspapille, joka

toimitti

rahat lfierys- seuran kayttöön. ^Palojoke- laisten avustuskohteena oli Ambomaat.

Ensimmäiset ^j uhlavieraat

tulivat jo ainakin

tuntia ennen alkamisaikaa, ja kun juhla alkoi, oli suuli täytrynyt sanankuulij oista. Juhlavieraita tuli oman Lylatt lisäksi naapu- rikylist

^ j^ -pitäj istä. Täpahtu- man suosio oli siihen aikaan täydellinen.

Rovasti

Eino

Lehds aari on 1950-luvulla Huittisissa pappina ollessaan itse ollut puhuj ana Palojoen laherys-

juhlilla. Hän kertoi,

että

Palojoen laherysjuhlat olivat hyvin ^järjest ettyjä, lämmin- henkisiä tapahtumia, jotka keräsivät runsaasti ^yleisöä.

Läherysjuhlien vietto

aloitettiin

jumalanpalve- luksella,

jonka

toimittivat

seurakunnan

papit.

Sen jälkeen oli väliaika,

jolloin

nautittiin

ruokailusta.

^Ruokailun

jälkeen

myytiin

^jäljelle

jääneet ruokatarpeet isom- missa erissä,

joten

kaikki

tulivat

mrydyiksi

ja

tilite-

ryiksi

laherysjuhlien tuo- toksi. Ruokailun ^jälkeen oli

j uhlapuhuj ien puheenvuorot, joissa he kertoivat ldherysryön

aj ankohtaisista kuulumisista.

Myös seurakunnan omat pa- pit kayttivät puheenvuoroj a.

Itse muistan

kirkkoherra Elovaaran, pastori _Jokisen ja rovasti Salmisen ja rovasti

Lehtisaaren olleen puhujina juhlilla. Puheiden valilla aina veisattiin kanttorin ^j ohdolla.

En muista, että juhlissa olisi koskaan ollut urkuharmoo-

nisäestystä.

Joskus juhlilla

vierai-

livat myös

seurakunnan nimikkolähetit. Lisäksi vie-

railijoina

tiedetään ^olleen hallintonotaari Liisa Uotilan

ja

ldherysseuran papistosta

Mikko Ihamäer,

Heikki Järvisen, Pauli ^Vaalaksen ja Aatu Jarvinevan. Järvineva

oli

puhujana useammassa- kin ^juhlassa. Hänen sukunsa juuret juonsivat Huittisiin ^ja Vampulaan. Usein hänen ker- rotaan yöpyneen Vampulassa Yli-Kännöllä, mistä han sitten tuli juhlapaikalle.

Esimerkiksi vuonn a 1952 toisena päivänä heinäkuuta kello ¹¹ alkoi Läherysjuhla

Puskalan suulissa.

Tämän

tapaisia asioita

muistelee

viisikymmentä vuotta vanhoista Palojoen laherysjuhlista lainausten kera allekirjoittanut, tuohon

aikaan

rippikouluikäinen

pojanvesseli.

Seppo Apilisto

Huittisten Joulu 2005 45