Lähetystyö kes€ijuhlineen Palojoella
Palojoella tehtiin lähetystyötä kahdessa eri muodossa viime vuosisadan puolivälin aikoihin. Ensimmäiset muistiinpanot lähetystyöstä ovat
jo
vuodelta 1914, mutta minun ker- toilussani ei näistä varhaisista vaiheista ole muistikuvia.Näihin uudempiinkin muisteluihin olen "lunttaillut" tietoja
sisaru ksi ltan i ja kyläläisi ltä.
Kyliilla toimi ompeluseura, ja aluksi naisten siellä tekemiä kasitoitä myytiin lfierysryön hyviiksi. Tuotto oli kuitenkin vfiäistä, kun tarpeita ostettiin samoista varoista. On kerrot- tu, että vampulalaisiakin kavi ompeluseurassa. Myöhemmin ompeluseura muutti muoto- aan
ja ruvettiin
pitämään lauluiltoja. Joka toisella ker- ralla laulettiin virsiä ja joka toisella kerralla hengellisestälaulukirjasta. Lauluilloissa laulettiin tuttuja lauluj a ja opeteltiin vfiemmän laulet- tuja. On kerrottu, että opet- rajatJaakol a ja Mehtola näitä
vieraampia lauluja opettivat.
Joskus muistan seurakunnan papistoakin olleen mukana
näissä tilaisuuksissa.
Ompeluseuraa pidettiin joka toinen torstai. Kylalla
oli
tapana,että
ompelu- seuraa pidettiin eri taloissa, kuka kulloinkin oli halukas sitä pitämään. Joskus kun eiollut halukasta ott ajaa, sanoi tätini Manta, että mennään kai meille sitten, sinne Api- liston kamareihin.
Pitäjätalo tarjosi ompelu- seuraväelle kahvit ja nisusen siivun, ja olipa joskus pikku- leipääkin. Tärjoilusta jokai-
nen
maksoi omantunnon mukaan, ja saatu rahasumma vietiin pankkiin lfierysseurantilille. Heti perjantaina täti- ni Manta vei kahvitiliryksen
Palojoen
Osuuspankkiin.Muistan, etteivät kahvirahat koskaan jääneet viemättä
pankkiin
ompeluseuraa seuraavana päivänä, oli ilma mikä tahansa.On
kerrottu, että kun sotaan lahtotuli,
olilfitöä
edeltdvänä iltana kylalla om- peluseura. Silloin
oli
ollut miesvdkikin runsaslukuisena veisaamassa.Nain kaikki lcylalaiser van- hoista nuoriin kokoontuivat Liherysryön hyvdksi suurella
j o ukolla vuosikymmeniä.
Toinen lziherysryön pit-
ka
sarkaoli
lfierysjuhlat Palojoella.En ole
saanut tietooni vuosilukua, jolloinne alkoivat, mutta viimeiset liiherysjuhlat pidettiin siinä vuoden 1960 vaiheilla.
Näitä lfierysjuhlia pidet-
tiin
useammassa talossa Pa- lojoella, yleensä siellä, mistä sopiva suuli saatiin mukavasti ryhj:iksi. Ainakin niitä tiede- tään pideryn Lähteenmäen, Kontulan, Pietilän, Borkin,Riihvainion ja
Puskalansuuleissa.
Juhla pidettiin aina ennen heinän korj uuta, arkipäivänä.
Juhla kesti keskipäivällä siinä viisi-kuusi tuntia, ja valilla
oli
ruokailutauko. Yleensä liiheryspapit ilmoittivat pos- tikortilla, milloin heille sopisisaapua Palojoelle. Yleensä ehdotettu aika sopi lcylalai- sillekin. Usein oli myös niin,
että Keikyässä oli edellisenä
päivänä saman
tapainen tapahtuma. Sieltä isäni haki sitten lfieryspapin hevosella Palojoelle.Täisi olla edella kertomani ompeluseura, jossa ilmoitus lziherysjuhlien ajankohdas-
ta tuotiin
kylallejulki
ja juhlajärjestelyt aloitettiin.Kylalaiset olivat j ärj estelyis-
sä täysillä mukana, kuka missd.kin muodossa. Järjes- telyitä
johti
pitkaan tätini Amanda (Manta) Apilisto.Hän järjesteli ruokapuolen
niistä
ruokatarpeista mitä kylalaiset juhlaan lahjoitti- vat. Kyliilla kulki keräyslista,kuka
toi
kananmunia,j"r-
hoja, voita, maitoa ja mitä
nyt
yleensäjuhlia
vartentarvittiin.
Mantallaoli
isopuurokauha, jota han kaytti keittäessään muuripadalli- sen ohrapuuroa juhlapäivän aamuna. Rusinasoppa keitet- tiin jo edellisenä iltana.
Juhlaa edeltdvinä iltoina oli kylan miehilla talkoita, suulin siivous ta ja istumapaikkoj.t jetjestelyä sekä suulin ko-
ristelua. Suuliin
tuotiin pieniä koivuja koristeeksi, ja taisivat ne ollavfiän
ilman raikastajanakin. Kun Palojo- elle tuli moottorikäyttöinen paloruisku, siivous helpottui huomattavasti.Kylan naisväki
piti
omia talkoitaan leivonnaisten ja juhlatarjoilun parissa. Juhla- päivän aamuna kylan naisväkikokoontui ruokamyyj äisten
laittoon. Myyrnissä
oli kahvia ja pullaa, voileipia ja ohrankryynipuuroa rusina-44
Huittisten Joulu 2005sopan kera. Naistä oli tehry myyntilappuj a, joita sai os- taa ja näitä vastaan sai sitten pöydästä ottaa mitä oli osta-
nut. Tama tuotto
tilitettiin
kokonaisuudessaan suoraan senkertaiselle lahecyspapille, joka
toimitti
rahat lfierys- seuran kayttöön. Palojoke- laisten avustuskohteena oli Ambomaat.Ensimmäiset j uhlavieraat
tulivat jo ainakin
tuntia ennen alkamisaikaa, ja kun juhla alkoi, oli suuli täytrynyt sanankuulij oista. Juhlavieraita tuli oman Lylatt lisäksi naapu- rikylist^ j^ -pitäj istä. Täpahtu- man suosio oli siihen aikaan täydellinen.
Rovasti
Eino
Lehds aari on 1950-luvulla Huittisissa pappina ollessaan itse ollut puhuj ana Palojoen laherys-juhlilla. Hän kertoi,
ettäPalojoen laherysjuhlat olivat hyvin järjest ettyjä, lämmin- henkisiä tapahtumia, jotka keräsivät runsaasti yleisöä.
Läherysjuhlien vietto
aloitettiin
jumalanpalve- luksella,jonka
toimittivatseurakunnan
papit.
Sen jälkeen oli väliaika,jolloin
nautittiinruokailusta.
Ruokailunjälkeen
myytiin
jäljellejääneet ruokatarpeet isom- missa erissä,
joten
kaikkitulivat
mrydyiksija
tilite-ryiksi
laherysjuhlien tuo- toksi. Ruokailun jälkeen olij uhlapuhuj ien puheenvuorot, joissa he kertoivat ldherysryön
aj ankohtaisista kuulumisista.
Myös seurakunnan omat pa- pit kayttivät puheenvuoroj a.
Itse muistan
kirkkoherra Elovaaran, pastori Jokisen ja rovasti Salmisen ja rovastiLehtisaaren olleen puhujina juhlilla. Puheiden valilla aina veisattiin kanttorin j ohdolla.
En muista, että juhlissa olisi koskaan ollut urkuharmoo-
nisäestystä.
Joskus juhlilla
vierai-livat myös
seurakunnan nimikkolähetit. Lisäksi vie-railijoina
tiedetään olleen hallintonotaari Liisa Uotilanja
ldherysseuran papistostaMikko Ihamäer,
Heikki Järvisen, Pauli Vaalaksen ja Aatu Jarvinevan. Järvinevaoli
puhujana useammassa- kin juhlassa. Hänen sukunsa juuret juonsivat Huittisiin ja Vampulaan. Usein hänen ker- rotaan yöpyneen Vampulassa Yli-Kännöllä, mistä han sitten tuli juhlapaikalle.Esimerkiksi vuonn a 1952 toisena päivänä heinäkuuta kello 11 alkoi Läherysjuhla
Puskalan suulissa.
Tämän
tapaisia asioitamuistelee
viisikymmentä vuotta vanhoista Palojoen laherysjuhlista lainausten kera allekirjoittanut, tuohonaikaan
rippikouluikäinenpojanvesseli.
Seppo Apilisto
Huittisten Joulu 2005 45