Suomen metsäteollisuus – luovan sopeutumisen myötä uusia tuotteita ja uutta teknologiaa

suomen metsäteollisuus – luovan sopeutumisen myötä

uusia tuotteita ja uutta teknologiaa*

olli Haltia

Ph.D., Toi�itusjohtaja savcor indufor oy

V

neen ovat seurausta jo vuosia jatkuneesta kil�

pailukyvyltään ylivoimaisen kapasiteetin raken�

tamisesta entisillä vientimarkkinoillamme. Vain pitkään odotettu – ja toistaiseksi tulematta jää�

nyt – paperituotteiden hintojen nousu olisi ehkä voinut lykätä kapasiteetin supistamispää�

töksiä joksikin aikaa. Metsäteollisuutemme kysyntä päävientimarkkinoilla kasvaa vain hi�

taasti. tuotannon laajentuminen kanavoituu alhaisen kustannustason maihin, joissa puun tuottaminen on moninkertaisesti edullisempaa kuin suomen pitkien kiertoaikojen metsissä.

puuta jalostavan teollisuuden kapasiteetin laa�

jenemiselle asettaa rajat raaka�aineen saata�

vuus. 1990�luvulla tapahtunut ekspansio perus�

tui pitkälti tuontipuuhun. tuontia Venäjältä ei kuitenkaan enää voida olennaisesti kasvattaa pitkällä tähtäimellä. päinvastoin on olemassa uhka, että nykyistenkin tuontimäärien ylläpitä�

minen tulee olemaan vaikeata, kun Venäjällä oma tuotantokapasiteetti laajenee.

pentti Vartia ja pekka ylä�anttila totesivat hiljattain ilmestyneessä tutkimuksessaan kan�

santalous 2028, että suomen kansainvälinen kilpailukyky tulee osaltaan perustumaan tekno�

logian hallintaan ja siinä saavutettuun etumat�

kaan muihin maihin nähden. Metsäteollisuu�

dessa teknologinen etumatkamme on perustu�

nut pääosin tuotannon jatkuvaan laajentumi�

seen ja sen yhteydessä tehtyihin investointeihin.

Mihin kilpailukykymme perustuu tulevaisuu�

dessa, jos tuotanto ei enää voi kasvaa entisen mallin mukaisesti?

1. Kvartaalivuosisata kasvua – tuottavuus metsäteollisuuden moottorina

suomessa sijaitsevan massa� ja paperiteollisuu�

den tuotannon volyymi on kasvanut noin kak�

sinkertaiseksi vuoteen 1980 verrattuna. tämän mittavan tuotannon ekspansion ovat mahdol�

listaneet osaltaan huomattavat investoinnit,

*� Kiit�n Mikko �e�����ke�, Markku Si�ulaa ja Ta�ani Pahkasaloa erino�aisista ko��enteista ja keskusteluista.

jotka ovat vaihdelleet vuositasolla noin 400 miljoonan ja miljardin euron välillä vuoden 2005 rahassa mitattuna. tuotannon laajentumi�

sen ja investointien seurauksena toimiala on saanut käyttöönsä viimeisintä teknologiaa, no�

peampia ja leveämpiä koneita ja uusinta pääl�

lystystekniikkaa.

ekspansion seurauksena suomen metsä�

teollisuuden ympärille kehittyi ensin �metsä�kehittyi ensin �metsä�kehittyi ensin �metsä�ensin �metsä�ensin �metsä��metsä��metsä�

ja puutalous� tai �metsäsektori� ja sittenpuutalous� tai �metsäsektori� ja sittenpuutalous� tai �metsäsektori� ja sittentai �metsäsektori� ja sittentai �metsäsektori� ja sitten�metsäsektori� ja sitten�metsäsektori� ja sittenja sittenja sittensittensitten

�metsäklusteri� viimemainitun käsittäessä huo�

mattavan kirjon metsiin ja metsäteollisuuteen liittyvää informaatioteknologiaa, kemian teollisuutta, energiatuotantoa, konepajateolli�energiatuotantoa, konepajateolli�energiatuotantoa, konepajateolli�konepajateolli�konepajateolli�

suutta ja palveluja. kuten tunnettua, metsä�

teollisuuden laajentuminen ei ole siten ollut merkityksellistä vain toimialalle itsellensä vaan siitä on hyötynyt laajasti koko kansantalous.

Vaikka eräille metsäklusterin toimialoille on globalisoituvien markkinoiden seurauksena jo osittain syntynytkin oma suomessa sijaitsevas�syntynytkin oma suomessa sijaitsevas�syntynytkin oma suomessa sijaitsevas�oma suomessa sijaitsevas�oma suomessa sijaitsevas�suomessa sijaitsevas�suomessa sijaitsevas�sijaitsevas�sijaitsevas�

ta metsäteollisuuden kapasiteetista riippuma�

ton dynamiikkansa, metsäteollisuuden koti�

maisten kytkentöjen merkitystä metsäklusterinkytkentöjen merkitystä metsäklusterinkytkentöjen merkitystä metsäklusterinmerkitystä metsäklusterinmerkitystä metsäklusterinmetsäklusterinmetsäklusterin muille toimialoille – tai kansan� ja aluetalou�

delle – ei edelleenkään ole syytä aliarvioida, kuten viimekesäinen työmarkkinakonflikti osoitti.

lähde: tuottavuus – indufor�data¹; investointiaste – tilastokeskus �1980–2004��

Kuva 1. Massa­ ja �a�eriteollisuuden (toi�iala 211) kokonaistuottavuus ja investointiaste.

1 Indufor­data koostuu kansainv�lisest� aineistosta, joka k�sitt�� toi�ialan 211 tuotoksen ni�ikkeitt�in (�li 100 k�l) ja �anosni�ikkeitt�in (�li ��0 k�l) kaikille �anoksille �l.

t��, raaka­aine, ke�ikaalit, ener�ia, ���o�a ja �uut �anok­

set. Sek� tuotoksesta ett� �anoksista k��tett�viss� on arvo­,

���r�­ ja hintatieto ni�iketasolla. T���n anal��sin tuotta­

vuusluvut on laskettu aineistosta T�rnqvistin indeksikaavaa k��tt�en. Indeksikaava voidaan valita va�aasti ja esi�.

Mont�o�er�­Vartian kaavan k��tt��inen on �ahdollista.

200�� luvut �erustuvat vuoden kol�en ensi���isen nelj�n­

neksen �erusteella laadittuun ennusteeseen.

ekspansioon liittyneet investoinnit ovat mah�

dollistaneet kokonaistuottavuuden² tasaisen kasvattamisen noin 2 %:n vuosivauhdilla vuo�

desta 1980 aina vuoteen 2000 eli yhteensä yli 60 %:n tuottavuusparannuksen verrattuna vuoteen 1980 �kuva 1��. Vuonna 2000 positiivi�

nen tuottavuuskehitys kuitenkin pysähtyi ja tällä vuosituhannella metsäteollisuuden tuotta�

vuus on ollut lievästi laskusuuntainen noin – 0,2 %/v. tuottavuusstrategiassa korostui kor�

kean puuraaka�aineen hinnan oloissa tuotan�

non ekspansio mekaaniseen massaan perustu�

vissa tuotteissa. ne ovat kuitenkin tänään energiaintensiivisyytensä vuoksi uudessa tilan�

teessa.³

tuottavuuskehityksen pysähtymisen taus�

talla on investointiasteen huomattava lasku.

investointien skaalan ollessa 1980�luvulla rei�

lusti yli 10 % toimialan vuotuisesta liikevaih�

dosta, 2000�luvulle tultaessa investointiaste ei ollut toipunut 1990�luvun alussa laman kouris�

sa tapahtuneesta romahduksesta vaan inves�

toinnit ovat trendinomaisesti jatkaneet suhteel�

lista supistumistaan nykyiseen 4 %:iin liike�

vaihdosta. on syytä painottaa, että reaalihintai�

sissa investoinneissa ei ole absoluuttisesti ta�

pahtunut merkittävää tason muutosta, vaan että investoinnit ovat supistuneet ainoastaan verrattuna liikevaihtoon ja taseen loppusum�

maan. Vaikka investointiasteen putoaminen on osaltaan ollut toimialaa tervehdyttävääkin ke�

hitystä 1970� ja 1980�luvun optimaalista suu�

rempien investointien⁴jälkeen, tosiasia on, että viime aikoina investoinnit ovat olleet selvästi

pienemmät kuin toimialan suomessa sijaitse�

vasta pääomasta tekemät poistot.

investointien supistumisen myötä toimialan kasvukin on ehtynyt – laajentumista ei ole enää tapahtunut tällä vuosituhannella. tuottavuu�

den kasvun tyrehtymisen myötä laajentuminen ei tätä nykyä edes näytä relevantilta vaihtoeh�

dolta – vaikka raaka�aine� ja markkinarajoittei�

ta ei olisikaan, kun olemassa olevankin kapasi�

teetin kilpailukyvyn ylläpito on haasteellista.

jos tuottavuuden nostamiseksi ei löydy muita lääkkeitä kuin kapasiteettia laajentavia inves�

tointeja, olemme hyvin lähellä supistumiskier�

rettä, jossa konekannan keskimääräistä tuotta�

vuutta ylläpidetään pelkästään keskiarvoa huo�

nommin kannattavan kapasiteetin leikkauksilla.

tällainen strategia voi tietenkin toimia ainoas�

taan aikansa. tulemme kyllä toimeen ilman kapasiteetin laajentumista, mutta pitkällä täh�

täimellä tuotannon skaalan ylläpito on mahdol�

lista vain investointien myötä tapahtuvan tuot�

tavuuden nostamisen kautta.⁵kun alhaisem�

man kustannustason maiden uusinvestoinneis�

sa on mahdollista käyttää tehokkainta globaalia tekniikkaa, kilpailukykyhaittamme tulee vain korostumaan ajan kuluessa.

uusien tuotteiden ja teknologian tutkimuk�

seen ja kehitykseen tähtäävät panostukset – jot�

ka eivät sisälly edellä raportoituihin aikasarjoi�

hin – ovat metsäteollisuudessa vaihdelleet kes�

kimäärin 0,5–0,7 %:n välillä. keskeistä tulevai�

suuden kehityksen kannalta tulee olemaan, missä määrin tuottavuutta voidaan nostaa t&k�

toiminnan kautta, kun olemassa olevia tuottei�

ta valmistavaa kapasiteettia ei voida enää lisätä investoimalla perinteisellä mallilla lähes yksin�

omaan koneisiin ja laitteisiin.

2 �llei erikseen �ainita tuottavuus tarkoittaa t�ss� artikke­

lissa kokonaistuottavuutta �itattuna kaikkien k��tett�jen tuotannontekij�in suhteen.

3 �altia (2004)

4 Pohjola (1996) ^�� vrt. Foster & Ka�lan (2001)

2. tuotoksen hintakehitys ja

tuotannon yksikkökustannukset Metsäteollisuuden – tai minkä tahansa toimi�

alan – kannalta katsottuna tuottavuuden kehit�

tyminen on olennaista pitkän tähtäimen elin�

voiman kannalta. Vakioinen tuottavuus ei mah�

dollista reaalisten tuotannontekijäkorvausten – palkkojen, pääoman, puun hinnan, kemikaa�

lien jne. – nostamista pitkällä tähtäimellä kal�

taisessamme pienessä avoimessa kansantalou�

dessa. toisaalta toimialan kilpailukyvyn kan�

nalta olennaiset tuotannon yksikkökustannuk�

set muodostuvat juuri tuotannon yksikköä kohden laskettujen tuotannontekijäkorvausten ja tuottavuuden summana. yksinkertaistaen kilpailukyky pysyy vakiona, vaikka tuotannon�

tekijöiden hinta nouseekin, jos kyseinen pa�

noksen hinnan nousu voidaan kompensoida tuottavuuden vastaavan suuruisella kasvulla.

kun yksikkökustannukset sanelevat kustannus�

tason tuotettua yksikköä kohden, kannattavuu�

den kannalta yhtä lailla olennaista on tuotetus�

ta yksiköstä markkinoilla saatu hinta. Mitä nopeammin nousee tuotoksen hinta yksikkö�

kustannusten pysyessä vakioisina, sitä parempi on kannattavuus.

tarkasteltaessa metsäteollisuuden yksikkö�

kustannuksia ja tuotoksen hintaparametreja pitkällä aikavälillä näkyviin tulee selvästi viimei�

sen viiden vuoden ajanjakson poikkeuksellisuus

�kuva 2��. tämän päivän näkökulmasta 1980�

luvun alkuvuosina metsäteollisuuden tuottei�

den hinta kotimaan valuutassa nousi uskomat�

toman nopeasti markan devalvoituessa. ajalle tyypillisesti devalvaatiohyöty valui nopeasti läpi kustannuksiin ja näkyi yksikkökustannusten nousuna, joka oli 80�luvun puoliväliin mennes�

sä suurin piirtein samansuuruinen kuin tuotok�

sen hinnan nousu �noin 6 %/vuosi��.

lähde: indufor�data

Kuva 2. Massa­ ja �a�eriteollisuuden (211) tuotoksen hinnan ja �ksikk�kustannuksen vuosi�uutos Suo�essa 19�0–200��.

tuotoksen hinnannousu laski vauhtiaan selväs�

ti 80�luvun toisella puoliskolla. lähes vastaa�

vasti yksikkökustannusten nousu oli hillitym�

pää kuin vuosikymmenen ensimmäisellä puo�

liskolla. suurin kustannussopeutuminen tapah�

tui energiapanoksessa, mihin vaikutti osaltaan suomen energiatuotantokapasiteetin huomat�

tava kasvu 1980�luvulle tultaessa. energian li�

säksi ainoastaan raaka�ainepanoksen osalta tuottavuuden nousu kompensoi nettomääräi�

sesti tuotannontekijän hinnan nousun – mui�

den panosten �työ, pääoma�� tuottavuus� ja hin�

takontribuutio kokonaisyksikkökustannukseen oli sitä nostava.

90�luvun alun jälkeen suomi syöksyi lamaan ja valuutta devalvoitui voimakkaasti. tämä nä�

kyi tuotoksen hinnan lähes viiden prosentin keskimääräisenä vuotuisena kasvuna vuosikym�

menen puoliväliin mennessä – huomionarvois�

ta on, että markan edellistä vuosikymmentä huomattavasti suuremmasta devalvaatiosta huolimatta metsäteollisuuden tuotannon hin�

nan kasvuvauhti hiipui selvästi verrattuna 1980�luvun alkuvuosiin. tuotoksen maailman�

markkinahintojen alamäki oli jo todellisuudes�

sa alkanut.

lama pakotti etsimään uusia keinoja tuot�

tavuuden nostamiseksi samalla, kun tuotan�

nontekijöiden hintakehitystä hillittiin konsen�

suksen merkeissä: kokonaisyksikkökustannus�

ten aikaisempi kasvu onnistuttiin kääntämään vastakkaismerkkiseksi ja kustannukset laskivat lähes kymmenen prosenttia vuoteen 1995 men�

nessä. on huomattava, että vaikka tuotannon�

tekijöiden hintakehitys oli kontrolloidumpaa kuin edellisen vuosikymmenen aikana, tosi�

asiallisesti useiden panosten hintakehitys oli

�nominaalisesti�� nouseva läpi lamavuosien ja erityisesti työn hinta kasvoi tasaisesti.

tuottavuudella oli siten suuri merkitys yk�

sikkökustannusten kurissa pitämisessä vuosina 90–95. kotimaisen teollisuuden konsolidoitu�

misella �jakson alun yli kymmenestä yrityksestä nykyiseen neljään�� lienee ollut vaikutusta sii�

hen, että �löysiä saatiin otettua pois� ja että toiminta tehostui 1990�luvun alkuvuosina. pe�

riodille tyypillistä oli myös, että metsäteollisuu�

den investoinnit suomessa laskivat lähes dra�

maattisesti noin 40 % 1980�luvun huippuluke�

mistaan saavuttaen vuosikymmenen puolessa välissä noin 400–500 miljoonan euron tason, jonka vastaa myös nykyistä investointitahtia ja 1980�luvun alun tasoa.

1990�luvun jälkimmäisellä puoliskolla met�

säteollisuutemme tuotoksen hinta alkoi laskea kotimaan valuutassa. Verrattuna aikaisempiin vuosiin enää ei ollut mahdollista �korjata� kan�

santaloutemme ulkopuolella tapahtuvaa hin�

nanmuodostusta devalvaatiolla. teollisuutem�

me päätuotteiden markkinoille kysyntään näh�

den liian suureksi kasvanut kilpaileva kapasi�

teetti oli samaan aikaan tullut aikaisempaa fundamentaalisemmaksi ongelmaksi. esimer�

kiksi tarkastelun kohteena olevan ajanjakson keskeisen vientituotteen, päällystetyn aikakaus�

lehtipaperin eli lWC:n, valmistuksessa ryhdyt�

tiin keski�euroopassa käyttämään myös kier�

rätyskuitua, mikä alensi tuotantokustannuksia.

samaan aikaan mm. kiinan metsäteollisuuden rakentaminen oli jo lähtenyt hyvään vauhtiin ja 2000�luvulla vientimahdollisuudet euroopasta tälle markkinalle alkoivat supistua ja nyt kii�

nasta on tulossa eräiden tuotteiden nettoviejä – ainakin joksikin aikaa. Vaikka päämarkki�

namme euroopassa jatkossa jossain määrin konsolidoituikin, ylikapasiteetin seurauksena paperituotteiden hintojen laskupaineet kuiten�

kin kasvoivat.

tähän markkinoiden asettamaan haastee�

seen teollisuus pystyi aluksi vastaamaan trim�

maamalla edelleen tuotantokoneistoaan ja nos�

tamalla tuottavuuttaan. kotimaisten yritysfuu�

sioiden potentiaaliset tehokkuushyödyt otettiin käyttöön, modernisointi�investointeja sovitel�

tiin tehokkuusnäkökulmasta ja näin tuottavuu�

den parantuminen puristettiin jaksolla 1995–

2000 4,4 %:n vuosivauhtiin, lähes kaksi kertaa suuremmaksi kuin parhaina aikoina 1980�lu�

vulta lähtien.

kun tuotannontekijöiden hintakehitys pysyi samaan aikaan hillittynä, tuloksena oli yli kol�

men prosentin vuotuinen säästö yksikkökus�

tannuksissa. Metsäteollisuutemme kannatta�

vuus itse asiassa kohentui huolimatta epäedul�

lisesta markkinatilanteesta.

Viimeiset viisi vuotta ovat olleet metsäteol�

lisuudessa poikkeuksellista aikaa, joka antaa samalla viitteen tulevasta kehityksestä. Mark�

kinaongelma on kärjistynyt aasian ja muiden kehittyvien maiden oman kapasiteetin kasvaes�

sa odotettua nopeammin, minkä vuoksi vienti�

mahdollisuudet euroopan markkinoilta ovat rajoittuneet ja ylikapasiteetista on tullut koti�

markkinoidemme ongelma. euroopan markki�

noiden kyky absorboida paikallisen kapasitee�

tin lisätarjontaa on taantunut huomattavasti markkinoiden kypsyttyä samalla, kun aasiassa kotimaisen kapasiteetin rakentaminen on vii�

meisten kymmenen vuoden aikana tasaisesti kiihtynyt. tätä nykyä joka toinen maailmassa käyntiin vihittävä uusi paperikone sijaitsee kii�

nan kansantasavallassa. kehityksen seuraukse�

na suomessa tuotettujen metsäteollisuustuot�

teiden hinnat ovat laskeneet lähes 20 prosenttia jo nominaalisestikin mitaten vuodesta 2000 lähtien. Varovasti arvioiden tämän suuruinen hinnan lasku merkitsee noin 650 miljoonan eu�

ron eli noin seitsemän prosentin verran myyn�

titulojen menetystä viimeisen viiden vuoden aikana.

lähde: indufor�data

Kuva 3. Massa­ ja �a�eriteollisuuden (211) tuotoksen hinnan ja �ksikk�kustannuksen �uutos Ruotsissa 19�0–200��.

Vaikka lopputuotemarkkinoilla hinnat ovat pu�

donneet huomattavasti vuosina 2000–2005, tuotannontekijöiden hintojen nousuvauhti ei ole juurikaan hidastunut 1990�lukuun verrat�

tuna. tuottavuuskehityksen taannuttua ennä�

tyksellisen heikoksi lähes prosentin vuosittai�

seksi heikkenemiseksi jakson aikana, ovat tuo�

tannon yksikkökustannukset tämän vuoksi nousseet lähes kaksi prosenttia vuodessa. ker�

taakaan aikaisemmin viimeisen neljännesvuosi�

sadan aikana metsäteollisuus ei ole joutunut operoimaan ympäristössä, jossa tuotteiden hin�

nat ovat dramaattisesti laskeneet samaan ai�

kaan, kun käyttökate on supistunut myös yk�

sikkökustannusten nousun vaikutuksesta.

tuotoksen hinta�yksikkökustannuskoordi�

naatistossa kehitys on ruotsissa ollut hyvin samansuuntaista kuin suomessa. aivan kuten suomessakin 1980�luku oli kasvavien tuotok�

sen hintojen ja vastaavasti kasvavien yksikkö�

kustannusten aikaa. Myös täällä hintakehityk�

seen vaikuttivat ajoittaiset kruunun devalvaa�

tiot. lähinnä pääoman hinnan edullisen kehi�

tyksen ansiosta yksikkökustannukset pysyivät hyvin kurissa 1990�luvulla. tilanteen kehitty�

minen vuoden 2000 jälkeen on ollut ruotsissa kvalitatiivisesti identtinen suomen kehityksen kanssa – joskin kvantitatiivisesti hiukan vähem�

män akuutti tuotoksen hinnan pienemmän las�

kuvauhdin ja yksikkökustannusten pienemmän nousuvauhdin myötä. samanlaisuutta on kui�

tenkin siinä määrin, että on pääteltävä käsillä olevan yhteispohjoismaisen ongelman.

3. Kapasiteetin kasvu ja tuottavuus kilpailukyvyn lähteinä

ottaen huomioon euroopan markkinoilla to�

detun ylikapasiteetin myötä laskeneet tuottei�

den hinnat, on odotettavissa, että pääomamark�

kinoiden tahto alkaa hiljalleen toteutua ja ka�

pasiteettia poistuu markkinoilta lähiaikoina enemmänkin. tuotanto ei todennäköisesti las�

ke yhtä nopeasti kuin nominaalinen kapasiteet�

ti, koska osaltaan kapasiteetin sopeuttamisella tavoitellaan jäljelle jäävien koneiden ja laittei�

den käyttöasteen nostoa ja entistä tehokkaam�

paa toimintaa. Hiukan pidemmällä tähtäimellä tuotannon taso ja kapasiteetti ovat kuitenkin tiukasti sidoksissa toisiinsa eli tuotantoa ei voi�

da laajentaa ilman investointeja kapasiteettiin.

Viimeisen 25 vuoden aikana uusien paperi�

koneiden leveys on kasvanut 9 metristä kym�

meneen metriin samalla, kun koneiden nopeus on kasvanut noin 900 metristä minuutissa ny�

kyiseen 1900 metriin minuutissa. Vaikka auto�

matiikan avulla myös vanhempien koneiden nopeutta on voitu nostaa, teknisen kehityksen mahdollistamat tuottavuusedut ovat suurelta osin materialisoituneet uuden kapasiteetin kautta. siten tuotannon ja tuottavuuden kasvu ovat korreloineet.

kuva 4 esittää vuotuisen tuotannon ja tuot�

tavuuden muutoksen välisen korrelaation pe�

rustuen kahdeksan maata käsittävään kansain�

väliseen aineistoon �itävalta, japani, kanada, ranska, ruotsi, saksa, suomi ja usa��. korre�

laatiokerroin on tässä laajahkossa aikasarja� ja poikkileikkausaineistossa 0,67.

ilman syvällisempääkin ekonometrista ana�

lyysiä voimme kohtuullisen luotettavasti pää�

tellä, että jos markkinoiden kypsyminen ja raa�

ka�aineen saanti rajoittaa metsäteollisuutemme vuotuisen trendikasvun esimerkiksi yhden pro�

sentin tietämille viimeisten 25 vuoden lähes 2,5 %:n vuosittaisen tuotannon kasvun sijasta, hitaampi tuotannon kasvu tulee johtamaan myös hitaampaan tuottavuuden kasvuun. kan�

sainvälisen aineiston perusteella voisimme pää�

tellä, että tuotannon kasvun hidastuminen noin

yhteen prosenttiin voisi merkitä noin vastaavan suuruista eli yhden prosentin vuotuista tuotta�

vuuden kasvua.

tämä skenaario merkitsisi suurin piirtein samanlaista tuottavuuskehitystä kuin mitä on totuttu näkemään usa:n metsäteollisuudessa viimeisten 25 vuoden aikana. kuten tunnettua usa:n noin yhden prosentin vuotuinen tuotta�

vuusvauhti ei ole ollut riittävä kilpailukyvyn tai teollisuuden elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi.

Maan teollisuus on jo kymmenisen vuotta ollut huomattavien toimialajärjestelyjen kohteena ja kilpailukykynsä menettäneitä tuotantolinjoja ja koneita on suljettu runsaasti. usa:n metsä�

teollisuus on joutunut kierteeseen, jossa tuot�

tamattomuus ei ole rohkaissut investoimaan, mikä on puolestaan heikentänyt kilpailukykyä entisestään. kierteen oikaiseminen ei ole ollut yksinkertaista ja sen kansantaloudellinen lasku

on kasvanut myös metsäteollisuudelle inves�

tointihyödykkeitä ja palveluja tuottavan liike�

toiminnan ajauduttua taloudellisiin vaikeuk�

siin. jos historian annetaan toistaa itseään, suomi ajautuu kuvassa 5 samaan lohkoon jossa usa, kanada ja ruotsi ovat. Valmista esimerk�

kiä siitä, miten haasteeseen tämän estämiseksi voidaan vastata ei ole, vaan suomen on löydet�

tävä uusi oma tulevaisuutensa metsäklusterinsa kehittämisessä.

4. tuotoksen laatu tuottavuuden ajuriksi

on siis selvää, että maamme metsäteollisuuden tuottavuutta ei voida kasvattaa entiseen tapaan uusinvestoinneilla rakentamalla entistä suu�

rempia ja tehokkaampia koneita. kuten todet�

tu, ekstensiivistä kasvua rajoittaa suomen met�

Kuva 4. Massa­ ja �a�eriteollisuuden (211) tuotoksen ja tuottavuuden vuosi�uutokset 19�0–200�� It�vallassa, Ja�anissa, Kanadassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Suo�essa ja USA:ssa.

lähde: indufor�data

sien jo nykyisellään käytännössä lähes täysi käyttö �näin voidaan sanoa ottaen erityisesti huomioon riippuvuutemme tuontipuusta ja siihen liittyvästä kustannuskysymyksestä, vaik�

ka laskennallisia hakkuumahdollisuuksia onkin käyttämättä�� ja euroopan markkinoiden entis�

tä pienempi kasvu. uusi tuottavuusmalli on tarpeen, mutta mitä sitten pitäisi tavoitella?

Matemaattisesti taloudellisen tuottavuuden kasvu voidaan jakaa yhtäältä fyysisen tuotta�

vuuden parantumiseen �esimerkiksi enemmän paperitonneja per MWh�� ja toisaalta tuotoksen laadun parantumiseen. laatu määritellään täl�

löin tuotannon yksikköhintana ja laadun pa�

rantuminen vastaavasti tuotekorin painopisteen siirtymisenä yksikköhinnaltaan korkea�arvoi�

sempiin tuotteisiin. tässä viitekehyksessä met�

säteollisuuden perinteinen tuottavuusmalli viimeisen 25 vuoden aikana on laajasti perus�

tunut fyysisen tuottavuuden parantamiseen samalla, kun tuottavuuden nousu laadun kehit�

tämisen kautta edellä määritellyssä mielessä on ollut marginaalista. tulevaisuudessa fyysisen tuottavuuden ja laadun roolit on käännettävä päinvastaisiksi ja laadusta ja siten markkinaha�

kuisuudesta on tultava tuottavuuskehityksen ajuri.

Vaikka fyysistä tuottavuutta voidaankin edelleen jossain määrin parantaa, kilpailukyvyn ylläpitämiseksi riittävää tuottavuuden nousua on vaikea saavuttaa ilman laatukontribuution kasvua. on lisäksi huomattava, että vaikka laa�

dun kehittäminen onkin mahdollista ilman ko�

konaistuotannon kasvua, se ei ole ristiriidassa tuotannon ekspansion kanssa. on täysin mah�

dollista argumentoida, että koska metsien teol�

lisen käytön vaihtoehtoiskustannus on trendin�

omaisesti kasvussa yhteiskunnan preferenssien

Kuva ��. Massa­ ja Pa�eriteollisuuden (211) tuottavuuden ja tuotoksen �uutos 19�0–200��.

lähde: indufor�data

muutoksen myötä, jotka asettavat metsien tuot�

tamille ympäristö� ja virkistyshyödykkeille en�

tistä suuremman arvon, laajempi teollinen met�

sien hyödyntäminen itse asiassa vaatii poliitti�

sen hyväksyttävyyden kannalta teollisen tuo�

tannon jalostusarvon nostamista. immateriaa�

listen metsähyödykkeiden markkinoiden kehi�

tys asettaa puun teolliselle raaka�ainekäytölle haasteen, johon saattaa joka tapauksessa olla optimaalista vastata valmistamalla yksikköhin�

naltaan korkea�arvoisempia tuotteita tuotan�

non jalostusarvoa nostamalla.

Mistä jalostusarvon nostamiseen kelpoisia tuotteita ja teknologioita sitten saataisiin? ly�

hyt vastaus kuuluu, että mahdollisia aihioita löytyy yllättävän paljon laajan metsäklusterim�

me eri toimialoilta kuten metsäteollisuuden parista itsestään, mutta myös ainakin kone�mutta myös ainakin kone�mutta myös ainakin kone�myös ainakin kone�myös ainakin kone�ainakin kone�ainakin kone�kone�kone�

paja�, laite�, kemikaali�, prosessinohjausteolli�

suudesta sekä tutkimuslaitoksista – mahdollisia aihioita koskeva kartoitustyö on juuri käynnis�

sä.⁶yhteistä näille jalostusarvoa nostaville pon�

nistuksille on se, että niissä yhdistetään perin�

teisiä metsäteknologioita sellaisiin uusiin ja nopeasti kehittyviin aloihin kuin bio� ja iC�tek�

nologiat. näihin uusiin tuotteisiin ja teknolo�

gioihin ponnistava kehitystyö on tähän men�

nessä ollut ainakin jossakin määrin satunnaista ja varsinaisten päätutkimusprojektien sivuvirta.

on kuitenkin selvää, että uusien ja perinteisten teknologioiden leikkauspintojen kehittämiseen pyrkiville projekteille on raivattava huomatta�

vasti tähänastista merkittävämpi tila tutkimus�

määrärahoja allokoitaessa ja tuotekehityspon�

nistuksia suunnatessa.

tämänsuuntaisten muutosten tarvetta pai�

notettaessa on tietysti syytä muistaa, että suurin

osa maassamme sijaitsevasta noin kymmenen miljardin euron vuosittaista liikevaihtoa jauha�

vasta metsäteollisuudesta on edelleen kilpailu�

kykyistä ja että liiketoiminnan fokuksessa py�

synevät vielä pitkään ainakin suuri osa päällys�

tetyn paperin valmistuksesta, pakkauskartongit ja sellaiset erikoistuotteet kuin tarrat. suurin paine markkinoiden taantumisen puolesta liit�

tyy mm. sanomalehtipaperiin, jonka kulutus kilpailee tulevaisuudessa lisääntyvässä määrin elektronisen median kanssa.⁷

Globaalisti ajatellen suomesta pitäisi löytyä mentaalistakin valmiutta uusien tuotteiden ja teknologioiden kehittämiseen – meillä on uuden onnistuneesta luomisesta harvinaisen merkittävää kokemusta. kirjassaan nokia – the inside story �2002��, Martti Häikiö ker�inside story �2002��, Martti Häikiö ker�inside story �2002��, Martti Häikiö ker�story �2002��, Martti Häikiö ker�story �2002��, Martti Häikiö ker��2002��, Martti Häikiö ker��2002��, Martti Häikiö ker�Martti Häikiö ker�Martti Häikiö ker�Häikiö ker�Häikiö ker�ker�ker�

too, kuinka nokia selvitti tuote� ja teknologia�

positiotaan vuonna 1985 seuraavan jaon mu�

kaisesti:

1�� ensimmäisenä markkinoilla �first to mar��� ensimmäisenä markkinoilla �first to mar�

ket��

2�� markkinajohtajan seuraaja �follow the lead�

er��

3�� soveltavaa valmistusta �application engi�

neering��

4�� identtistä valmistusta �me too��

tuloksena oli tuolloin, että vain kolme tuotetta ja 12 % silloisesta liiketoiminnasta sijoittui ka�

tegoriaan 1, mitä kuitenkin oli pidetty tavoit�

teena. suurin osa liiketoiminnasta kategorisoi�

tui seuraajateknologioiksi 46 % osuudella.

Havainto osaltaan ilmeisesti vauhditti yrityksen teknologiastrategiaa ja tuloksethan tunnemme.

Matti alahuhta kristallisoi strategian ydinaja�

tuksen eksplisiittisesti: �High technology com�

panies would succeed globally if they managed

6 Ks. �er�ans, Arvola, �auhio, �indstr��, Nikin�aa, Tik­

ka ja �altia (2004). ^� �ete��ki (2006)

an early entry into markets where changes in technology and consumer patterns were evi�

dent�.⁸

uuden tuottavuusmallin tavoitteeksi olisi asetettava metsäteollisuudessakin asemoitumi�

nen siten, että uusia tuotteita ja teknologioita saadaan markkinoille ensimmäisenä. tämä ta�

voite on myös synkronissa sen resursseihin liit�

tyvän tosiasian kanssa, että kolmannes maail�

man Master of science �tasoisista ja puolet euroopan kaikista paperi�insinööreistä koulu�

tetaan suomessa. Helsingin yliopiston metsä�

tieteen tutkimus on äskeisessä kansainvälisessä arvioinnissa saanut huippuarvosanoja. strate�

gioita olisi nyt terävöitettävä niin, että tästä inhimillisestä pääomasta saadaan paras mah�

dollinen osaaminen irti. kun nokian markki�

noilla edellä mainittu 12 % oli liian vähän, metsäteollisuudessa tavoitteena voisi olla esi�

merkiksi nostaa �first to market �tuotteiden�

osuus ko. tasolle. tämä tavoite voisi olla riittä�

vä, sillä on vaikea nähdä, että millekään metsä�

teollisuutemme tuotteelle markkinakehitys voisi olla samalla tavalla räjähtävää kuin tele�

kommunikaatiotuotteille 1990�luvulla. tämän päivän näkökulmasta yllättävän nopeaankin metsäteollisuuden markkinakehitykseen on kuitenkin mahdollisuuksia, jos ne vain osataan hyödyntää.

5. Uusia tuotteita, uusia teknologioita

uusia mahdollisuuksia suomen metsäosaami�

selle on avautumassa ainakin seuraavilla kol�

mella osa�alueella: 1�� nykyisten sovellusaluei�

den laajentaminen perustuen kuidun ominai�

suuksiin, 2�� tuoteportfolion laajentaminen

puun biologisiin ja kemiallisiin ainesosiin pe�

rustuen ja 3�� nykyisen tuotannon yhdistäminen erilaisiin biojalosteisiin mukaan lukien poltto�

aineet ja bioenergia.

useat orastavat uudet liiketoiminta�alueet perustuvat siihen tosiasiaan, että kuitupohjais�

ten ratkaisujen teknologisen kilpailukyvyn vuoksi tulevaisuutta ilman paperia ja pakkauk�

sia on vaikea kuvitella. uuden kehittäminen lähtee siitä, että paperiin ja kartonkiin voidaan lisätä hightech�ominaisuuksia, jotka vastaavat kuluttajien ja kaupan muuttuvia ja kehittyviä tarpeita. esimerkkinä tästä ovat kuitupohjai�

seen paperiin integroidut bioteknologiset kom�

ponentit kuten vasta�aineet ja entsyymit, jotka tunnistavat mikrobeja ja reagoivat haitta�ainei�

siin. Bioaktiivisia tarroja on jo näkynyt tavara�

taloketjuissa varmistamassa mm. elintarvikkei�

den tuoreutta ja kehittelyn alla on myrkkykaa�

suilta suojaavia hengityssuojaimia, homeen il�

maisevia tapetteja ja tuotteen aitouden paljas�

tavia pakkausratkaisuja.

kehityksensä alkutaipaleella oleva hybridi�

media yhdistää eri medioita ja niissä liikkuvia sisältöjä käyttäjiinsä tietoteknologian keinoin.

Meneillään olevan ensimmäisen sukupolven

�älyn� monien tuntema esimerkki on kauppa�

lehden lanseeraama kamerakännykällä luettava koodi, älyruutu, jonka kautta aukeaa reaaliai�

kainen oikotie päivän pörssiuutisiin. Hybridi�

median sovellusten kaupallista hyödyntämistä ei ole vielä ehditty levittää kovin laajalle, mutta olemassa on merkkejä kehityksen vauhdittumi�

sesta. kehittyneemmässä muodossaan hybridi�

media sulauttaa sähköisen median kuitupohjai�

seen alustaan, jolloin elektroniikkaa lisätään paperin pinnalle tai kuiturakenteen sisään mahdollistaen täysin reaaliaikaisen yhteyden painetun elementin ja sähköisten tietojärjestel�

mien välillä sekä myös tiedon päivityksen pa�

� ��iki� (2002)

perille. nanoteknologian kehityksen myötä paperiarkin yksittäisten kuitujen varustaminen muistipiireillä voi periaatteessa tulla mahdolli�

seksi.

puuhun perustuvan tuotepaletin laajenta�

minen on yleisesti perustunut metsäteollisuu�

den sivuvirtojen käyttöön ja konseptuaalisesti yhdistetyn tuotannon malliin. laajalti tunnet�

tuja ovat sellaiset metsäklusteriin liittyvät kek�

sinnöt kuten Xylitol ja Benecol. puun sisäosien lignaanin antioksidanttia käytetään luontais�

tuotteissa ja ravintolisissä. tuntemattomia ja tunnettuja uusien biologisten ja kemiallisten tuotteiden mahdollisuuksia sisältyy sellaisiin ainesosiin kuin mäntyöljy, tärpätti, hemisellu�

loosat, ligniini, lignaanit ja sterolit.

nykyisen jätepuun polttokäytön lisäksi bio�

energian saralla on avautumassa uusia mahdol�

lisuuksia yhdistettyyn tuotantoon, joka tukee olemassa olevan teollisuuden kilpailukykyä eikä muodosta uhkaa sen raaka�ainehuollolle.

Metsäteollisuuden jätevirroista liikennepoltto�

nesteitä tuottavat biojalostamot on identifioitu myös usa:ssa mahdolliseksi osaratkaisuksi maan metsäteollisuuden elvyttämisessä ja maan energian tuontiriippuvuuden vähentämiseksi.

Biojalostamoksi muutettu sellutehdas pystyisi periaatteessa tuottamaan massan lisäksi huo�

mattavia määriä biodieseliä nostaen siten ko�

konaistuottavuutta raaka�ainelogistiikan tehos�

tumisen ja energiatalouden parantumisen myö�

tä. päästökaupan avulla hyötyjä voidaan vielä lisätä.

uusia tuotteita pohdittaessa ei sovi unohtaa puuta materiaalina sinänsä. puun soveltuvuut�

ta nykyajan vaatimuksiin kuvaa se, että puun käyttö suomessa asukasta kohti on kaksinker�

taistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana kulutuksen kasvettua periodilla keskimäärin noin 8,5 % vuodessa. samaan aikaan sahatava�

ran reaalihinta on laskenut keskimäärin noin 3,5 % vuodessa, minkä vuoksi kuitupuunhan�

kinnan turvaava suurimittakaavainen bulkkita�

varan valmistus maassamme on ollut heikosti kannattavaa jo pitkään. puun käyttö on ollut tärkeä osa suomalaista muotoilua maamme teollistumisen alkutaipaleelta saakka ja näyttää�

kin siltä, että se osaaminen, jolla teollisuutem�

me kilpailukykyä tällä metsäteollisuuden osa�

alueella voidaan parantaa myös tulevaisuudes�

sa, liittyy läheisesti arkkitehtuuriin ja uusien design�konseptien kehittämiseen. koulutuksen lähtökohta pitäisi olla globaalit markkinat, ei kotimaiset rakennustavat ja asumisolot tai ’suo�

malainen maku’.

edellä luetellut mahdollisuudet ovat esi�

merkkejä pitkästä listasta mahdollisuuksia, joi�

ta on liian paljon, että niitä tämän kirjoituksen puitteissa voitaisiin käydä syvemmälti läpi. tu�

levaisuuden menestystuotteet syntyvät monitie�

teellisessä yhteistyössä, johon osallistuvat aina�

kin metsäteknologioiden asiantuntijat, iCt�am�

mattilaiset, biokemistit, suunnittelijat, muotoi�

lijat, sisällöntuottajat ja viestijät sekä liiketoi�

minnan osaajat.

6. Laatutuottavuuden subjektit ja heidän roolinsa

kuten muussakin pitkän tähtäimen strategias�

saan markkinataloudessa toimiva teollisuus toteuttaa investoinneissaan omistajan tahtoa.

Hieman yksinkertaistaen metsäteollisuuden perinteiset investointikriteerit painottavat lähi�

tulevaisuuden kassavirtaa ja riittävän sisäisen korkokannan ylitystä – investoinnin sisäisen koron vaatimus on useasti asettunut noin 15 %:

n tietämille. edellä kuvatunlaisten uusien tuot�

teiden vaatimien investointien tuottotaso voi usein ylittää edellä mainitun kynnystuoton,

mutta samalla kyseessä olevien uusinvestoin�

tien sisältämä riski on suurempi kassavirtojen materialisoituessa yleensä jonkin verran myö�

hemmin kuin perinteisten tehdasinvestointien tapauksessa. kasvanut investointiriski pysyy suhteellisen näkymättömänä, jos investoinnit uusiin teknologioihin ja tuotteisiin pysyvät pie�

ninä, mutta muuttuu näkyväksi investointivo�

lyymin kasvaessa. Hyväksyvätkö omistajatahot kasvaneen liiketoimintariskin, onko teollisuu�

den riskiprofiili muutettavissa, ja onko teolli�

suudella tällöin edellytyksiä rahoittaa käsillä olevia investointimahdollisuuksia kansantalou�

dellisesti optimaalisessa laajuudessa varsinkin, kun uudet liiketoiminta�avaukset eivät aina välttämättä kuulu valittuihin rajattuihin ydin�

strategioihin?⁹on joka tapauksessa selvää, että pk�yrityksillä tulee olemaan metsäsektorin in�

novaatioiden kehittämisessä entistä tärkeämpi rooli. samalla kuitenkin metsäteollisuusyrityk�

sille itselleenkin on syntymässä kannustin t&k�

politiikan painottamiseen, koska sopivassa määrin toteutettava uusi teknologia ja uudistet�

tu tuotepaletti muokkaavat metsäteollisuusyri�

tysten imagoa ja luovat odotusarvoja myötävai�

kuttaen omistaja�arvon kehittämiseen. kysymys onkin siitä, miten tätä kehitystä voitaisiin no�

peuttaa, tukea ja edesauttaa.

kuten teollisessa tutkimus� ja kehitystoi�

minnassa yleensä metsäteollisuudenkin inno�

vaatiotoiminnassa kansantalouden nauttima hyöty yksityisen yrityksen tutkimuksesta on usein suurempi kuin yrityksen itsensä saama voitto tutkimustulosten valuessa pitkällä täh�

täimellä muidenkin markkinaoperaattoreiden käyttöön – patenttijärjestelmästä huolimatta.

tästä syystä julkisen sektorin rahoitusinterven�

tio on usein tarpeen optimaalisen panostuksen

varmistamiseksi. Metsäteollisuuden uusien tuotteiden ja teknologioiden tapauksessa erityi�

nen rahoitusinstrumenttien muotoilu saattaa olla tarpeen ensinnäkin ottaen huomioon eri toimialojen �iCt, lääketiede, elintarviketeolli�

suus, energiasektori�� vuorovaikutuksen välttä�

mättömyys ja toiseksi pk�yritysten kannustami�

seksi yhteistyöhön suurten metsäteollisuusyri�

tysten kanssa.

jossakin määrin saattaa ehkä tuntua yllättä�

vältä, että julkisen sektorin rooli uuden tekno�

logian tarjonnan tukijana ei kuitenkaan välttä�

mättä ole ratkaisevaa liiketoiminnan lopullisen menestyksen kannalta. paljon olennaisempaa on usein, että uusille tuotteille ja teknologioille luodaan markkinat. julkisen sektorin rooli ky�

synnän vahvistajana saattaa olla korvaamatto�

man tärkeä laajakatseisena standardien �metsä�

teollisuuden tapauksessa esim. pakkaus� ja ra�

kentamisstandardit�� sekä käytännön �laborato�

rio��olosuhteiden luojana ja markkinoiden avaajana. tämän vuoksi on välttämätöntä, että yritykset ja julkinen sektori käyvät riittävästi vuoropuhelua siitä, mitä voitaisiin tehdä mark�

kinoiden luomiseksi.

7. Metsätalouden kilpailukyky Vaikka osaamis� ja tietotaitopanosten merkitys metsäteollisuuden tuotantofunktiossa korostuu tulevaisuudessa kiihtyvällä vauhdilla, metsä�

talouden kannattavuus tulee säilymään metsä�

teollisuuden tuottavuuden tärkeänä osatekijä�

nä. olennaiselta osaltaan maassamme sijaitse�

van metsäteollisuuden kilpailukyvyn heikenty�

minen johtuu juuri subtrooppisten ja trooppis�

ten alueiden nopeasti kasvavien istutusmetsien moninkertaisesta tuottavuudesta pohjoisiin ha�

vumetsiin verrattuna.

Metsätalous joutuu jatkuvasti sopeutumaan

9 �altia ja �e�����ki (2000)

eri intressipiirien keskenään ristiriitaisiin vaa�

timuksiin koskien erityisesti metsien suojelua ja eriasteista talouskäyttöä. Metsien käytön kirjo on kasvamassa ja myös metsätaloudesta on tultava joustavampaa ja asiakasläheisempää.

askel oikeaan suuntaan on äskettäin uudistetut metsänhoitosuositukset, jotka sallivat metsän�

omistajan preferensseihin ja ekologisiin kritee�

reihin perustuvan kiertoajan optimoinnin en�

tistä vapaammin.¹⁰

Metsätalous on muuttunut metsänomistuk�

sen muutoksen myötä. noin 10 000 metsälöä vaihtaa vuosittain omistajaa ja noin neljännes omistajavaihdoksista johtaa osittamiseen.¹¹ Metsänomistus jatkaa pirstoutumistaan. Vaikka tämä kehitys on ilmeisesti viime aikoina hidas�

tunut eikä ole varmuutta sen puuntarjontavai�

kutuksista, se ei varmasti ole omiaan vähentä�

mään puunkorjuu� ja logistiikkakustannuksia.

Myös metsänomistajan profiili on muuttu�

nut. Maatalousyrittäjien osuus on laskenut metsänomistajista nykyiseen vajaaseen viiden�

nekseen yksityisistä metsänomistajista samalla, kun eläkeläisistä on tullut suurin omistajaryh�

mä yli 40 %:n osuudella.¹²tutkimusten valossa ei ole täysin selvää, mikä tämän muutoksen vai�

kutus on aktiiviseen metsänhoitoon tulevaisuu�

dessa, mutta on kysyttävä, onko metsätalous itse asiassa metsänomistajien päätoimialana en�

tistä harvemmin.

Metsätalouden kansainvälisen kilpailuky�

vyn parantaminen edellyttää, että metsätalou�

den piirissä syntyy uutta, kestävyyden kaikki tunnusmerkit täyttävää yritystoimintaa, joka pyrkii optimaaliseen skaalaan, parhaaseen mahdolliseen tulokseen ja kustannusten mini�

mointiin. ottaen huomioon metsänomistajan ammatillinen ja fyysinen etääntyminen metsäs�

tä, tämä saattaa vaatia sitä, että lainsäädännöl�

lisesti tuetaan mahdollisuutta erottaa toisistaan funktionaalisesti yhtäältä metsänomistus ja toi�

saalta operatiivinen metsänhoito, milloin met�

sänomistaja näin haluaa.

Valtiontalouden kannalta tavoitteena tulisi olla metsätalouden dynamiikan ja pääomatulo�

jen lisääminen siten, että metsätalouden vero�

kertymä nousee kestävyyden asettamassa ke�

hyksessä. päätoimisen metsätalouden yritystoi�

minnan voisi kuvitella selkiyttävän päätöksen�

tekijän tavoitefunktiota ja lisäävän entisestään hänen kiinnostustaan sellaisia markkinaehtoisia suojelumekanismeja kohtaan kuten esim. luon�

nonarvokauppa.

edellä mainittuja kilpailukykyetuja ja ta�

voitteita voitaisiin ilmeisesti saavuttaa sovelta�

malla parhaillaan harkittavana olevaa kiinteis�

törahastolainsäädäntöä �luonnos hallituksen esitykseksi laeiksi kiinteistörahastolain ja sijoi�

tusrahastolain muuttamisesta�� erityisesti met�

sänomistukseen ja sen arvopaperistamiseen.

kysymyksessä olisi tällöin yhtiömalli, joka sallii

�1�� epäsuoran metsänomistuksen, joka on ve�

rotuksellisesti yhdenmukainen suoran metsän�

omistuksen kanssa eli yksinkertainen verotus toteutuisi sijoittajan tasolla �verohelpotuksille sinänsä ei ole tarvetta��; �2�� omistavan organi�

saation ja metsänhoitotöihin erikoistuvan orga�

nisaation erottamisen toisistaan milloin tarpeel�

lista; �3�� metsätalouden harjoittamisen päätoi�

mialana; sekä �4�� metsäsijoittamisen aikaisem�

min metsää omistamattomille instituutioille ja henkilöille �likvidi ja siirrettävä osake��.

kyseessä olevan lain saadessa onnistuneen muodon, se kannustaisi suurentamaan metsä�

lön yksikkökokoa. Helpottaessaan metsäsijoit�

tamista, laki kasvattaisi todennäköisesti myös

10 vrt. ���ti�inen (2003)

11 Ri�atti (2004)

12 Ri�atti (2004)

metsätalouden yksityissektorilta tulevaa rahoi�

tusta vähentäen julkisen sektorin tuen tarvetta investointeihin, jotka eivät ole olleet perustel�

tavissa yksittäisen metsänomistajan näkökul�

masta.

on huomattava, että vastaava laki on viime aikoina saatettu voimaan useissa euroopan maissa, mm. ranskassa ja seuraavaksi ilmeises�

ti isossa�Britanniassa. kun muissa euroopan valtioissa kiinteistörahastolaki keskittyy nimen�

omaan rakennettuihin kiinteistöihin, mutta on usein periaatteessa sovellettavissa myös met�

sänomistamiseen, olisi varmistettava, että suo�

messa laki riittävässä määrin ottaa huomioon metsäkiinteistöjen erikoispiirteet siten, että kansainvälistä etua ei tällä sektorilla missään tapauksessa menetetä.

täydentävänä keinovalikoimana nykymuo�

toistakin metsäyrittämistä tulisi edistää vero�

tuksellisilla toimenpiteillä, joilla helpotettaisiin sukupolvenvaihdoksia.¹³Myös pirstoutumista voitaisiin hidastaa perintö� ja lahjaverolakia kehittämällä siten, että kannustettaisiin suku�

polvenvaihdoksessa metsätilan pitämistä koko�

naisena.

8. Strategia

innovatiivisuus painottuu tulevaisuudessa en�

tisestään suomessa sijaitsevan metsäteollisuu�

den kilpailukyvyn lähteenä. uusien teknolo�

gioiden ja tuotteiden kehittäminen vaatii laajo�

jen piirien �yritykset, tutkimuslaitokset, lain�

säädäntö jne.�� hyvin koordinoituja ja syste�

maattisesti toteutettavia ponnisteluja. uuden ja vanhan teknologian yhdistäminen on toiminta�

malli, jolla on potentiaalisesti laajoja vaikutuk�

sia sekä metsäteollisuuden että varsinaisten

kasvutoimialojen piirissä ��double benefit���.

korkeamman jalostusasteen tuotteet ovat myös kilpailukykyisempiä yhteiskunnallisessa vertai�

lussa metsän muita käyttömuotoja kohtaan.

olemme tällä hetkellä metsäklusterin glo�

baalin markkinan osaamisjohtaja, mutta onko meillä malttia säilyttää osaamisemme ja tehdä maastamme uusien metsäinvestointien tyyssija?

Mm. anne Brunila on äskettäin ehdottanut kansallisen strategian laatimista metsäklusterin innovaatioille ja uusiutumiselle. samalla tavalla kuin tämä kirjoitus on luodannut tapahtumia viimeisen 25 vuoden aikana, metsäklusterin osaamisstrategian pitäisi ulottua riittävän pit�

källe tulevaisuuteen, ehkäpä tuon saman nel�

jännesvuosisadan verran. 

Kirjallisuus

Brunila, a. �2006��: onko meillä visiota ja vahvaa halua osaamisen säilyttämiseksi? suomen paperi�

insinöörien yhdistys, Vuosikokous 21.4.2006, esitelmä.

Foster, r. ja s. kaplan �2001��:Creative Destruction – Wh� Co��anies That Are Built to �ast Under­

�erfor� the Market – and �ow to Succesfull�

Transfor� The�, Currency and doubleway, Mckinsey & Company.

Haltia, o. �2004��: suomen metsäsektorin tulevai�

suus globaalissa kehityksessä, kansantaloudelli�

nen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi, Helsinki, esitelmä.

Haltia, o. ja M. leppämäki �2000��: �do sharehold�

ers Care about Corporate investment returns?�, Finnish �cono�ic Pa�ers, Volume 13, number 1, s. 19–27.

Hermans, r., arvola, a., Hauhio, l., lindström, M., nikinmaa, H., tikka, p. ja o. Haltia �2004��:

Bioteknolo�isten sovellusten arvonluonti Suo�en

�ets�klusterissa, etla, keskusteluaiheita 955, Helsinki.

13 Viitala, �e���nen ja ��nninen (2006)

Hetemäki, l. �2006��: �Muuttuvat paperimarkkinat ja paperin hinta�,�uro & Talous 1/2006, suo�

men pankki, s. 79–83.

Hyytiäinen, k. �2003��: Inte�ratin� econo�ics and ecolo�� in stand­level ti�ber �roduction, Metsän�

tutkimuslaitoksen tiedonantoja – the Finnish Forest research institute, research papers 908.

Häikiö, M. �2002��:Nokia, The Inside Stor�, edita.

indufor�data, savcor indufor oy, töölönkatu 11 a, Helsinki.

pohjola, M. �1996��:Tehoton P��o�a, Wsoy.

ripatti, p. �2004��:Mets�no�istajan Muotokuva, työ�

tehoseura, Helsinki.

Vartia, p. ja p. ylä�anttila �2003��: Kansantalous 202�, etla B204, taloustieto oy.

Viitala, e�j., leppänen, j. ja H. Hänninen �2006��:

Metsänomistusmuodot tulevaisuudessa, Metsä�

päivät 2006, esitelmä.