• Ei tuloksia

Kieli on täynnä ”auringonnousuja” näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kieli on täynnä ”auringonnousuja” näkymä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

62 TIETEESSÄ TAPAHTUU 6 2017 kESkUSTElUA

Kieli on täynnä

”auringonnousuja”

Kiitos Kari Heinolle ystävällisestä palautteesta!

Kolumnini aineistona ovat tekstit, joissa käytetään uskomissanoja. Näissä uudemmissa barometreis- sä ei käsitykseni mukaan kysytä evoluutioon us- komisesta.

Auringon nousemisesta olen kirjoittanut laa- jemmin useissakin yhteyksissä, esimerkiksi monis- sa maakuntalehdissä kesäkuussa 2006 julkaistus- sa kolumnissani:

”Puhumme tyynesti auringonnoususta ja -las- kusta, vaikka meille on viimeistään alakoulussa opetettu, että maa se tässä pyörii itsensä ympä- ri. Kun maa pyörii, näyttää siltä, että aurinko päi- vän mittaan vaeltaa taivaalla idästä länteen. Kieli on täynnä tällaisia ’auringonnousuja’, epätäsmäl- lisyyttä, näköharhoja, jos nyt kielen voi sanoa ole- van täynnä jotakin. Eihän kieli mikään ämpäri eikä äyskäri ole, vuotava vene pikemminkin.”

VESA HEIKKINEN

Kirjoittaja on suomen kielen dosentti ja tietokirjailija.

ILMOITA JULKAISUSI VUODEN TIEDEKYNÄ 2018 -EHDOKKAAKSI

Vuoden tiedekynä 2018 -palkintoehdokkaiksi et- sitään vuosina 2015–17 ilmestyneitä ympäristön- tutkimuksen julkaisuja.

Koneen Säätiö jakaa Vuoden Tiedekynä -palkinnon tieteellisestä suomenkielisestä julkaistusta kirjoi- tuksesta, jossa suomen kieltä on käytetty erityisen ansiokkaasti. Palkinnosta kilpailevat tällä kertaa ympäristöntutkimuksen julkaisut, jotka ovat ilmes- tyneet vuosien 2015–2017 aikana. Palkinnon suu- ruus on 25 000 euroa ja se myönnetään julkaisun kirjoittajalle tai kirjoittajille alkuvuonna 2018. Pal- kinnon tarkoituksena on tukea suomenkielistä tie- teellistä kirjoittamista ja nostaa sen arvostusta.

Ympäristöntutkimuksessa palkinto voidaan myön- tää tieteellisestä artikkelista tai tieteellisestä kir- jasta.

Ilmoittautuminen on helppoa:

• tieteellisten lehtien julkaisijat ja tieteellis- ten kirjojen ja artikkelikokoelmien kustanta- jat voivat toimittaa julkaisunsa painettuna tai digitaalisena Koneen Säätiön tiedeasiamies Kalle Korhoselle. Voitte toimittaa koko vuosi- kerrat tai kokonaiset kirjat, valintaa ei tarvit- se tehdä.

• tieteellisten julkaisujen kirjoittajat voivat myös itse lähettää julkaisunsa painettuna tai digitaalisena Kalle Korhoselle.

Osallistuminen edellyttää yhteydenottoa sekä, jos julkaisut eivät ole avoimesti saatavilla verkossa, julkaisujen toimittamista Kalle Korhoselle. Verkos- sa avoimesti saatavilla olevista julkaisuista riittää verkko-osoitteen ilmoittaminen.

Ilmoita julkaisusi tavoittelemaan palkintoa mah- dollisimman pian, viimeistään 30.1.2018. Tammi- kuussa ilmestyviä vuodelle 2017 merkittyjä lehtien numeroita voidaan ottaa mukaan.

Lisätiedot:

Koneen Säätiön tiedeasiamies Kalle Korhonen, kal- le.korhonen@koneensaatio.fi, 050 344 7468.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Rethinking Modernity in the Global Social Oreder. Saksankielestä kään- tänyt Mark Ritter. Alkuperäis- teos Die Erfindung des Politi- schen. Suhrkamp Verlag 1993. On

Sekä Språk i prosa och press että Språk i skola och samhälle ovat toimivia koko- naisuuksia: artikkelit ovat järjestään tasa- vahvuisia ja toisiaan täydentäviä. Erin- omaista

Pilottihankkeemme Digitaalinen so- vellus ammatillisen suomen oppimiseen työssä (lyhyesti Appla) kokeilee kielen- oppimisen ja puheentunnistamisen yh- distämistä.. Koneen

Niistä ensimmäinen on kielen in- deksisyys, se että kaikki kielen ilmaukset, eivätkä vain esimerkiksi pronominit, saa- vat tulkintansa viime kädessä meneillään

Kielellisen kehityksen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että lapset ovat tekemisissä kirjojen ja kirjoitetun kielen kanssa kanssa pienestä pitäen, mutta jos kieli

Ensiksi: Ei ole totta, että sosiaalisesti suuntautunut tutkimus ottaa ihmisen yhtään sen paremmin huomioon kuin kognitiivi- sesti suuntautunut tutkimus. Ihmistä täytyy voida katsoa

Ehkä he viisaudes- saan päätyivät siihen, että norsu on yhtä aikaa kuin käärme ja kuin sarvi ja kuin pylväs ja kuin pilvi ja kuin kallio ja kuin piiska ja kuin pelto. Jos he

Suuntauksen juuret ovat romantiikassa, ja romantikot yrittivät ensimmäisinä tutkia äidinkieltä. Individualistit ovat Vološinovin mielestä oikeassa siinä, että he pyrkivät