Santeri Kurkinen
ASUINKERROSTALON KÄYTTÖVESISANEERAUS JA TARJOUSLASKENTA
Opinnäytetyö Toukokuu 2021
OPINNÄYTETYÖ Toukokuu 2021
Talotekniikan koulutus Tikkarinne 9
80200 JOENSUU
+358 13 260 600 (vaihde) Tekijä
Santeri Kurkinen Nimeke
Asuinkerrostalon käyttövesisaneeraus ja tarjouslaskenta Toimeksiantaja
LVI-Palvelu Kurkinen Oy Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli perehtyä asuinkerrostalojen käyttövesijärjestelmien sa- neeraukseen sekä suorittaa tarjouslaskenta esimerkkikohteen käyttövesijärjestelmien uusimisesta. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi LVI-Palvelu Kurkinen Oy. Opinnäyte- työn tavoitteena oli selvittää asuinkerrostalojen putkiremonttihankkeen vaiheet, sekä sel- vittää tarjouslaskennan keskeiset tekijät, muuttujat ja vaikuttajat. Lopuksi tehtiin vertai- luja käytettävien eri materiaalien vaikutuksesta lopulliseen hintaan.
Tarjouslaskenta voidaan jakaa kolmeen osaan: materiaaleihin, töihin ja aliurakoihin. Ma- teriaalit saatiin toimeksiantajan suosimalla määrälaskentaohjelmalla. Määrälaskennan tuottamat materiaalilistat siirrettiin tarjouslaskentaohjelmaan, jossa materiaaleille saatiin tukkureiden tarjoamat hinnat. Putkimetreille ja kalusteille asennus- ja purkutöistä johtu- vat kulut voitiin arvioida talotekniikka-alan työehtosopimuksesta. Töistä, joita toimeksian- tajayritys ei voinut suorittaa, pyydettiin tarjous ulkopuolisilta alan yrityksiltä.
Tarjouslaskennan tuloksista nähtiin esimerkkikohteeseen arvioitujen kulujen jakautumi- nen eri osa alueille. Koko urakan hinnasta noin kolmasosa kuluu pelkkiin materiaaleihin ja tavaroihin. Putkiosien materiaaleilla ja valmistajilla on iso vaikutus hintaan. Esimer- kiksi tarjouslaskennan käytetyin messinkinen komposiittiputkiosa on yli 40 prosenttia kal- liimpi kuin vastaava muovinen osa. Kateprosentilla on suurin merkitys urakan kannatta- vuuteen. Käytettyyn katteeseen vaikuttaa esimerkiksi työtilanne, halu tehdä kyseinen urakka ja kohteen suorittamisen liittyvät riskit.
Kieli suomi
Sivuja 59 Liitteet 3
Liitesivumäärä 16 Asiasanat
putkiremontti, kerrostalo, urakkatarjous, tarjouslaskenta
May 2021
Degree Programme in Building Services Engineering
Tikkarinne 9
FI 80200 JOENSUU FINLAND
Tel. +358 13 260 600 (switchboard) Author
Santeri Kurkinen Title
Apartment block domestic water reconstruction and offer calculation Commissioned by
LVI-Palvelu Kurkinen Oy Abstract
The purpose of this thesis was to orient in the water system renovation of an apartment block and to make offer calculation to the example building. This thesis was commis- sioned by LVI-Palvelu Kurkinen Oy. The goal was to determine the phases of pipe reno- vation in an apartment block and clarify offer calculation’s key factors, variables, and in- fluences. At the end, comparisons were made on the impact of the materials used on the final price.
Offer calculation can be divided into three parts: materials, labor, and subcontracting jobs. Materials were obtained using a quantity calculation program favored by the com- missioner. The material list made by quantity calculation program was transferred to of- fer calculation program, where you get the material prices from wholesalers. Expenses from installing and disassembling pipe meters and fittings could be estimated using the collective agreement in the building services engineering sector. External companies were asked to bid for jobs, that could not be performed by the commissioner company.
The results of the offer calculation showed the distribution of the estimated costs to dif- ferent parts of the job. A third of the whole contract price goes on materials. Pipe part materials and manufacturers have a big impact on the price. For example, the used brass composite pipe parts are over 40 percent more expensive than an equivalent part made of plastic. The gross margin plays big part on the cost-effectiveness of the con- tract. Used margin is affected, for example, by the workload, the desire to do that job and risks associated with the contract.
Language Finnish
Pages 59 Appendices 3
Pages of Appendices 16 Keywords
pipe repair, apartment blocks, tenders for a contract, offer calculation
1 Johdanto ... 6
2 Asuinkerrostalon käyttövesisaneeraus ... 7
2.1 Rakennuskanta ... 7
2.2 Korjausrakentamisen arvo ... 8
3 Putkiremonttihankkeen vaiheet ... 9
3.1 Korjaustarpeen tunnistaminen ... 10
3.1.1Kuntoarvio ... 10
3.1.2Kuntotutkimus ... 11
3.2 Tarveselvitys ... 11
3.3 Hankesuunnittelu ... 11
3.4 Suunnitteluvaihe ... 12
3.5 Urakoitsijan valinta ... 13
3.6 Urakkavaihe ... 15
3.7 Urakan vastaanotto ... 17
3.8 Takuuaika ... 18
4 Lähtökohdat ... 18
4.1 Kohde ... 18
4.2 Määrälaskentaohjelma ... 19
4.3 Tarjouslaskentaohjelma ... 20
5 Tarjouslaskenta ... 21
5.1 Tarjouslaskennan lähtökohdat ... 22
5.2 Materiaalit ja kalusteet ... 22
5.3 Määrälaskenta ... 24
5.3.1Eristeet ... 26
5.3.2Putkiosat ... 26
5.3.3Kalusteet ... 27
5.4 Työt ... 29
5.4.1Asennustyöt ... 29
5.4.2Purkutyöt ... 31
5.4.3Eristystyöt ... 32
5.4.4Aliurakat ... 33
5.5 Sosiaalikulut ... 33
5.6 Muut kulut ... 34
6 Urakkatarjous ... 34
6.1 Kokonaisurakkahinta... 35
6.2 Tarjous ... 36
7 Käytettyjen materiaalien vaikutus hintaan ... 36
7.1 Komposiitti ... 36
7.2 Kupari ... 38
8 Yhteenveto ... 38
9 Pohdinta ... 39
Lähteet ... 42
Liitteet
Liite 1 Käyttövesisuunnitelmat kellarikerros, pohjakerros, 1.-3 kerrokset, asemakuva sekä periaatepiirrokset.
Liite 2 LVI-asennusalan sosiaalikustannukset 2021 (LVI-Tekniset Urakoit- sijat 2020).
Liite 3 Pipe-Modul tarjous.
Käsitteet
Tekninen käyttöikä Käyttöönoton jälkeinen aika, jona rakenteen, raken- nusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuus- vaatimukset täyttyvät. Teknisen käyttöiän umpeudut- tua, on rakenne, järjestelmä tai laite tarkoituksenmu- kaista korvata uudella (RT 18-10922, 2008, 2.)
Rasitusluokka Kertoo laitteiden ja putkistojen olosuhteet käytön ja ym- päristön mukaan. 1 = vaikea, 2 = normaali, 3 = kevyt.
(RT 18-10922, 2008, 2.)
PTS Kuntoarvioon kuuluva taloyhtiön pitkän tähtäimen suunnitelma. Sisältää mm. rakennusteknisiä ja LVIS- asennusten korjaukset, budjetit ja ajankohdat seuraa- valle 5–10 vuodelle. (Tofferi 2020.)
LVI-numero Seitsemännumeroinen tunniste Suomessa myytäville LVI-teknisille tuotteille. Kaikille tuotteille on yksilöllinen numerosarja (LVI-info 2021).
Korjausvelka Eli korjausvaje kertoo heikon kunnossapidon seurauk- sesta rakennukseen investoitavan rahamäärän, jotta se olisi käytön kannalta hyvässä kunnossa (Raken- nusteollisuus 2021).
1 Johdanto
Suomessa asuinkerrostalojen vesi- ja viemärijärjestelmien korjaus-, kunnostus ja uusimistyöt, joita voidaan kutsua putkiremonteiksi, ovat kasvaneet viimeisten vuosien ajan. Putkiremontti on ajankohtainen noin 40–50 vuotta rakentamis- ajankohdasta tai edellisestä saneerauksesta. Tällä hetkellä suurin korjaustarve on 1960-, 70- ja 80-luvulla rakennetuissa kerrostaloissa.
Opinnäytetyön aiheena on tarkastella asuinkerrostalojen käyttövesisaneerausta ja sen eri vaiheita sekä tehdä tarjouslaskenta esimerkkikohteen käyttövesire- montista. Tässä työssä tarjouslaskenta tehdään 1967-luvulla rakennettuun asuinkerrostaloon, johon tehdään käyttövesisaneeraus. Tarjouslaskennan poh- jalta tehdään urakkatarjous. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi LVI-Palvelu Kurkinen Oy, joka on 1984 perustettu lieksalainen LVI-alan urakointiyritys.
Työn tarkoituksena on selvittää muun muassa mistä, ja miten putkiremontin tar- jouslaskenta ja urakkatarjous muodostuvat, mitkä tekijät vaikuttavat lopulliseen tarjoushintaan sekä miten asuinkerrostalon putkiremonttihanke etenee ja toteu- tetaan. Työssä tarkastellaan asuinkerrostalojen putkiremontin teoriaa ja hank- keen kulkua, jonka jälkeen syvennytään tarjouslaskennan teoriaan ja sen teke- miseen. Lopuksi tarjouslaskennan pohjalta tehdään vertailu, jossa selvitetään käytettyjen materiaalien vaikutus lopulliseen tarjoukseen.
2 Asuinkerrostalon käyttövesisaneeraus
Putkiremontilla investoidaan asuinmukavuuteen ja viihtyvyyteen. Se on taloyhti- ölle väistämätön ja merkittävin korjaushanke, niin taloudellisesti kuin teknisesti.
Kokonaisvaltaiseen putkiremonttiin eli linjasaneeraukseen kuuluu usein vesi- ja viemärijärjestelmien sekä märkätilojen uusiminen. Linjasaneerauksen yhtey- dessä voidaan myös tehdä rakennukseen muita modernisoivia päivityksiä, esi- merkiksi parantamalla tietoliikennettä, sähköjärjestelmiä, ilmanvaihtoa tai piha- aluetta.
Linjasaneerausta huomattavasti kevyempi vaihtoehto on käyttövesisaneeraus.
Käyttövesisaneerauksessa uusitaan vain vesijohdot ja tarvittaessa vesikalus- teet. Viemäreihin, märkätiloihin tai muihin rakennuksen osiin ei tehdä muutok- sia, jolloin hinta on huomattavasti edullisempi. Suomen kaupunkiseudut kasva- vat ja muuttotappiokunnat lisääntyvät. Tämän takia erityisesti pienet ja syrjäiset kaupungit joutuvat usein turvautumaan käyttövesiremonttiin putkiremontin si- jaan. Putkiremontin hinta voi nousta suhteettomaksi taloyhtiön arvoon nähden, jonka vuoksi on vaikea saada lainaa tarvittaville remonteille, jolloin korjausvelka kasvaa ja arvo alenee.
2.1 Rakennuskanta
Suomessa on yli 61 000 asuinkerrostaloa, joissa asuu vajaa kaksi miljoonaa ih- mistä. Kun koko Suomen rakennuskannan arvo on 500 mrd. euroa, asuinker- rostalojen arvo on 145 mrd. euroa. Merkittävin osa näistä rakennuksista on ra- kennettu 1960-, 1970- ja 1980-luvuilla (kuvio 1). (Tilastokeskus 2020a; RIL 2019, 10.) Näiden rakentamisen huippuvuosien asuinkerrostalojen monet ra- kennusosat ovat tulossa elinkaarensa päähän ja vaativat remontointia.
Kuvio 1. Suomen asuntokanta rakennusvuoden mukaan 31.12.2015 (Tilastokeskus 2017).
Vuoden 2019 lopussa Suomen rakennuskanta sisälsi yli 1,5 miljoonaa raken- nusta. Vaikka näistä rakennuksista vain neljä prosenttia oli asuinkerrostaloja, kerrosalana mitattuna kerrostalot muodostivat reilun kolmasosan kaikista asuin- rakennusten kerrosalasta. Asuntoja mitatessa kerrostaloasunnot kattoivat sa- mana vuonna 47 prosenttia kaikista asunnoista. (Tilastokeskus 2020a; Tilasto- keskus 2020b.)
2.2 Korjausrakentamisen arvo
Vaikka korjausten arvo on suurempi 1970-luvun taloyhtiöissä, on 1960-luvulla rakennettuja yhtiöitä huomattavasti vähemmän (kuvio 1). Huoneistoalaan suh- teutettuna korjausten arvo on suurin 1960-luvun taloyhtiöissä. Myös 1980-lu- vulla rakennettujen taloyhtiöiden putkiremonttien määrä on kasvanut viimeisten vuosien aikana ja tulee lisääntymään tällä vuosikymmenellä. (Toivanen 2019.) Vuonna 2019 koko talotekniikka-alan markkina oli 8,5 miljardia euroa. Korjaus- rakentamisen osuus tästä oli 3,5 miljardia (kuvio 2). Tilastokeskuksen (2020c) jakaman taulukon mukaan kerrostaloihin kului 931 miljoonaa euroa talotekniik- kajärjestelmien korjauksiin vuonna 2019.
Kuvio 2. Talotekniikan osuus rakentamisen kokonaismarkkinasta (LVI-TU 2020).
3 Putkiremonttihankkeen vaiheet
Putkiremonttihankkeen valmisteluun ja suunnitteluun voi kulua jopa vuosia.
Sekä asukkaiden että hallituksen kannattaa tutustua etukäteen, mitä tuleva urakka tuo tullessaan. Tässä osiossa käydään läpi putkiremonttiin johtavat toi- met sekä vaiheet (kuvio 3).
Kuvio 3. Putkiremonttihankkeen vaiheet
3.1 Korjaustarpeen tunnistaminen
Putkiston tekninen käyttöikä on noin 40–50 vuotta putkimateriaalista ja asen- nustavasta riippuen. Jotta tekninen käyttöikä saavutetaan, on rakennuksen tai järjestelmän suunnittelu ja toteutus rakennusajankohtana toteutettu voimassa olevien määräysten ja ohjeiden mukaan. Lisäksi edellytetään hyvää rakennusta- paa ja asianmukaista kunnossapitoa sekä hoito- ja huoltotoimenpiteitä. Tekni- seen käyttöikään vaikuttaa eniten käytetyt materiaalit sekä tekniikan rasitus- luokka. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin, kokemukseen ja se on yleistävä, joten on syytä ottaa huomioon putkiremontin tarpeen selvittä- miseksi rakennuksen iän lisäksi esimerkiksi pesutilojen kunto sekä lisääntyneet vuodot ja tukokset. Mitään absoluuttista oikeaa putkiston korjausajankohtaa ei ole, mutta mitä kauemmin uusimis- ja korjaustyöt pitkitetään, sen suuremmaksi muodostuvat riskit vesivahingoille ja asumishaitoille. (RT 18-10922, 2008, 1–2, 20–21.)
3.1.1 Kuntoarvio
Jotta taloyhtiön korjausten käsittelyyn ja päätöksentekoon jää tarvittava aika, tu- lee niihin valmistautua hyvissä ajoin. Taloyhtiön kunnon ja korjaustarpeen selvit- täminen aloitetaan kuntoarvion teettämisellä. Ensimmäinen kuntoarvio on suosi- teltavaa tehdä, kun rakennuksen ikä on noin 10–15 vuotta. Kuntoarvioija tutkii aistinvaraisesti ja kokemusperäisesti rakennuksen, ulkoalueen ja taloteknisten asennusten kunnon sekä korjaustarpeet, joiden perusteella hän esittää korjaus- menetelmiä, aikataulun sekä arvioi korjauskustannuksia. Kuntoarviossa ei avata rakenteita tai vahingoiteta materiaaleja. Näiden tulosten pohjalta laaditaan osakkaille PTS-ehdotus. Koska kuntoarvio perustuu pääosin aistinvaraisiin ha- vaintoihin ja menetelmiin, voi kuntoarvioija suositella perusteellisemman kunto- tutkimuksen tekemistä. (Rantala 2009, 57–58.)
3.1.2 Kuntotutkimus
Jos kuntoarvion havaitsemat viat halutaan varmentaa tai korjauksen tarpeelli- suudesta tarvitaan lisää näyttöä, tehdään kuntotutkimus. Kuntotutkimus on yk- sittäisen rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tarkempi tutkimus, jossa usein joudutaan rikkomaan rakenteita (RT 18-11165, 2014, 2). Kuntoar- vion perusteella paikannetaan esimerkiksi vaurioituneet ja huonokuntoiset putki- osuudet, joita tutkitaan video- ja röntgenkuvauksilla, tiiveyskokeella tai vesiana- lyysillä. Putkiston kuntotutkimuksen tavoitteena voi olla esimerkiksi selvittää put- kiliitosten kunto, putkien murtumat, halkeamat tai tieto viemäriputken muuttu- neesta kaadosta. Koska putkiston jokaista kohtaa ei voida tutkia, ja vikoja voi olla tutkittujen kohtien ulkopuolella, ei kuntotutkimuksen tulokset rakennuksen kunnosta ole absoluuttisia faktoja. (Rantala 2009, 58–59; Laksola 2007, 35–38.)
3.2 Tarveselvitys
Taloyhtiön korjaushanketta aletaan valmistelemaan laaditun PTS:n mukaisesti, kiireellisenä esimerkiksi kuntoarvion tai -tutkimuksen perusteella tai ennalta-ar- vaamattomana korjaustarpeena. Tarveselvityksessä yleensä perustellaan kor- jaustoimenpiteen tarpeellisuus. Lisäksi tutkitaan vaihtoehtoisia ratkaisuja elin- kaaren pidentämiseksi, sekä määritetään alustavasti vaaditut toimenpiteet ja nii- den vaatimukset. Tarveselvitykseen eli hankkeen valmisteluun on syytä miettiä, mitä toimenpiteitä on tarkoituksenmukaista tehdä samanaikaisesti tai siirtää myöhemmäksi. (RT 18-11220, 2016, 2; RT 18-11004, 2010, 3; Rantala & Åst- röm 2017, 53.)
3.3 Hankesuunnittelu
Hankesuunnittelu on korjaushankkeen tärkein vaihe, jossa asukkaat ja taloyhtiö määrittelevät korjaushankkeelle laajuutta, laatua, kustannuksia, ajoitusta ja yllä- pitoa koskevat tavoitteet. Hankkeen arvioinnissa on usein syytä käyttää ulko- puolista asiantuntijaa. Maankäyttö- ja rakennuslain (41/2014, 119 §) mukaan
rakennushankkeeseen ryhtyvällä on oltava hankkeen vaativuus huomioon ot- taen riittävät edellytykset sen toteuttamiseen. Asunto-osakeyhtiöillä harvoin on lain vaatimia edellytyksiä, jonka vuoksi usein hankitaan riittävä asiantuntemus työ- tai konsulttisopimuksin. Hankkeelle valitaan usein erillinen hankesuunnitte- lija, joka vastaa hankkeen laajuuden mukaan esimerkiksi kiinteistön perustieto- jen kokoamisesta, korjaustarpeen ja lisätutkimustarpeiden toteamisesta, alusta-
vasta toteutusmuodon selvityksestä ja vertailusta sekä aikataulun laadinnasta.
Hankesuunnittelijana toimii pätevä talotekniikkasuunnittelija tai rakennuttamisen asiantuntija. Vaiheen lopussa pidettävässä yhtiökokouksessa päätetään hanke- suunnitelman hyväksymisestä ja rakennussuunnitteluvaiheen aloittamisesta, kun kustannukset ja suunnitelmat ovat riittävän tarkasti tiedossa. (RT 18-11220, 2016, 1–6.)
3.4 Suunnitteluvaihe
Rakennussuunnitteluvaiheessa laaditaan hankesuunnitelman pohjalta yksityis- kohtaiset piirustukset, laskelmat ja työselostus. Käyttövesisaneerauksissa käy- tetään vain LVI-suunnittelijaa. Linjasaneerauksen suunnittelijoiden määrä riip- puu saneerauksen laajuudesta ja vaativuudesta. Suunnittelussa mukana ovat yleensä LVI-suunnittelijan lisäksi pääsuunnittelija, arkkitehti, rakenne-, sähkö- ja automaatiosuunnittelijat. Suunnittelu voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan, luonnossuunnitteluun ja toteutussuunnitteluun. Toteutussuunnittelu yleensä aloitetaan laatimalla tarjouspyynnön mukaiset suunnitteluasiakirjat, joiden sisäl- löstä ja tarkkuudesta tulee sopia rakennuttajan kanssa. Suunnitelmien edetessä tarkistetaan suunnitelmien vastaavuus hankesuunnittelun tavoitteisiin. Ennen rakennustöiden aloittamista tehdään lopulliset toteutuspiirustukset ja työselos- tukset. Suunnitelmat hyväksytetään tilaajalla ja tarvittaessa rakennusvalvonta- ja muilla viranomaisilla. (Rantala 2009, 71–73.)
Pääsuunnittelijan, erityissuunnittelijan ja rakennussuunnittelijan on teh- tävänsä mukaisesti huolehdittava rakennuksen suunnittelussa siitä, että rakennus täyttää käyttötarkoituksen mukaisesti vesi- ja viemärilaitteisto- jen turvallisuuteen, terveellisyyteen, käyttövarmuuteen, kestävyyteen ja energiatehokkuuteen vaikuttavat vaatimukset. Suunnitelmasta on käy- tävä ilmi vesi- ja viemärilaitteistoissa käytettävät osat, tuotteet ja
materiaalit. (Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemäri- laitteistoista 1047/2017, 3 §.)
Korjaushankkeissa tulee varmistaa ja selvittää riittävät lähtötiedot, joita ovat esi- merkiksi käyttö- ja korjaushistoria, pohjatutkimukset ja haitta-ainetutkimukset.
Jos piirustuksia ei ole, tai vanhat piirustukset poikkeavat nykytilanteesta, on hankkeen valmistuttua suunnitelmat päivitettävä vastaamaan toteutunutta tilan- netta. Ennen rakentamiseen ryhtymistä on rakennuskohteeseen suoritettava as- bestikartoitus, jos sitä ei ole aikaisemmin rakennuksessa tehty. Jos rakennuk- sesta löytyy asbestia, on purkutyöt tehtävä asbestipurkuna. Lisäksi on taloyh- tiön haettava rakennuslupa putkiremonttia varten. (RT 18-11004
,
2010, 2–4.)3.5 Urakoitsijan valinta
Suunnitteluvaiheen lopussa projektinjohtaja kokoaa tarjouspyyntöasiakirjat, joi- den pohjalta kartoitetaan tarjouspyyntövaiheeseen soveltuvat ja halukkaat ura- koitsijat, kuitenkin niin että syntyy riittävää kilpailua. Projektinjohtaja esittää ura- koitsijat taloyhtiön hallitukselle, joka valitsee ne, jotka soveltuvat tarjouspyyntö- vaiheeseen. Valituille urakoitsijoille lähetetään tarjouspyyntöasiakirjat sekä määräaika tarjouksen antamiselle (kuvio 4). Urakkalaskentaa varten tulee va- rata riittävästi aikaa, sekä sen aikana ilmenneistä lisäyksistä ja muutoksista tu- lee ilmoittaa kaikille tarjouspyynnön saaneille. Urakka-asiakirjat laaditaan sel- keiksi ja yksiselitteisiksi. Urakkaehtojen on oltava tasapuoliset ja yhtäläiset kai- kille osapuolille, jotta urakkaehtojen perusteella laaditut tarjoukset ovat keske- nään vertailukelpoisia. Urakkatarjouksen hinnan sopiminen, sen ilmoittaminen muille tarjouskilpailuun osallistuville tai muut vastaavat kilpailua rajoittavat toi- met ovat kiellettyjä. Urakoitsijan allekirjoittama urakkatarjous on annettava kirjal- lisena, yleensä erityisellä tarjouslomakkeella, määräaikaan mennessä. Tarjouk- sessa on oltava urakkahinta sekä muut pyydetyt tiedot. (RT 16-10182, 1982, 1–
3; Rantala 2009, 74–79.)
Tarjousajan päättymisen jälkeen rakennuttaja pitää urakkatarjousten avaustilai- suuden. Tarjousten avaamistilaisuus voi olla julkinen, jolloin tarjouksen jättäneet urakoitsijat voivat olla paikalla. Avaustilaisuudessa tarkastellaan saadut
tarjoukset, poikkeamat tarjouspyynnöstä, tarjouksissa olevat ehdot ja urakkatar- jousten taso suhteessa kustannusarvioon, sekä tehdään tarjouksista yhteen- veto. Jos tarjouspyyntöasiakirjoissa ei muuta mainita, on urakoitsijan valintakri- teeri yleensä edullisin hinta. Putkiremontin onnistumiseksi on edunmukaista ot- taa huomioon myös tarjouksen yksiselitteisyys, läpinäkyvyys ja tarjouspyynnön tai laatutavoitteen mukaisuus sekä urakoitsijan laaduntuottokyky. Parhaat tar- jouskriteerit täyttävät urakoitsijat valitaan urakkaneuvotteluihin. (Rantala 2009, 79–80.)
Urakkatarjous on hylättävä seuraavissa tapauksissa:
• Tarjoushinta on epämääräinen, puutteellinen tai virheellinen.
• Tarjouksen tekijällä ei ole riittävää teknillisiä, taloudellisia tai muita edelly- tyksiä urakkaan.
• Tarjouksen tekijä on menetellyt tarjouskilpailussa vilpillisesti tai hyvän urakointitavan vastaisesti.
• Tarjous eroaa tarjouspyynnössä olevista ehdoista ja vaatimuksista.
• Tarjous on saapunut rakennuttajalle tarjousajan jälkeen.
• Tarjoushinta on arvioituja rakennuskustannuksia huomattavasti alhai- sempi, jolloin sopimuksen mukainen rakentaminen ei ole mahdollista.
(RT 16-10182, 1982, 2.)
Urakkaneuvotteluissa varmistetaan, että tarjouksen tekijällä ja rakennuttajalla on yhteneväinen käsitys korjaushankkeesta ja selvitetään urakkaan liittyviä käy- tännön järjestelyjä. Urakoitsija voi myös esittää suunnittelijan hyväksymiä vaih- toehtoisia menetelmiä työtapoihin ja materiaaleihin. (RT 18-11004, 2010, 5.) Urakkatarjouksen hyväksymisestä ilmoitetaan työn suorittajaksi valitulle urakoit- sijalle. Urakkasopimuksen katsotaan syntyneen, kun tarjouksen jättänyt urakoit- sija saa ilmoituksen tarjouksensa hyväksymisestä. Tällöin myös kaikki muut tar- joukset raukeavat. Kaikille tarjouksen jättäneille urakoitsijoille tulee ilmoittaa kil- pailun päätöksestä. Kirjallinen urakkasopimus laaditaan tilaajan ja urakoitsijan välille yleensä soveltaen elinkeinoharjoittajien välisiin sopimuksiin tarkoitettua rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja (YSE 1998). (RT 18-11004, 2010, 5.)
Kuvio 4. Urakoitsijan valitseminen
3.6 Urakkavaihe
Rakennuttajan ja urakoitsijan on varmistettava paikalliselta rakennusvalvonnalta tarvittavat viranomaistarkastukset. Niihin vaikuttavat remontin laajuus, luonne ja kunnan käytännöt. Viranomaistoimenpiteitä ovat:
• suunnitelmien ennakkolausunnot
• rakennustyön valvonta
• valmiin työn tarkastus. (Rantala & Åström 2017, 83.)
Ennen urakan varsinaista toteuttamista pidetään urakkasopimuksen solmimisen jälkeen työmaan aloituskokous. Aloituskokoukseen osallistuu usein kaikki kor- jaushankkeeseen osallistuvat osapuolet, rakennuttajan edustajat sekä raken- nusvalvontaviranomainen. Kokouksessa käydään läpi korjaustyön osapuolet ja heidän roolinsa, vastuuhenkilöt, työvaiheiden tarkastusten tekijät sekä hank- keen turvallisuus niin työntekijöille kuin asukkaille. Korjaushankkeen aikaiseen turvallisuuteen on syytä kiinnittää erityistä huomiota, koska usein taloyhtiön asukkaat asuvat kotonaan koko remontin ajan. Pääurakoitsija laatii putkiremont- tia varten työturvallisuussuunnitelmat sekä valvoo työmaan työturvallisuusvel- voitteiden noudattamista. (Rantala 2019, 83–87.)
Aloituskokouksen jälkeen, ennen työvaiheiden aloittamista, järjestetään raken- nusvalvonnan aloituskatselmus. Aloituskatselmukseen osallistuu linjasanee- rauksessa pääurakoitsija, eli putkiurakoitsija, taloyhtiön hallituksen puheenjoh- taja ja valvoja. Katselmuksessa tarkastetaan mm. työmaalle varatun tilan käyt- tökelpoisuus, kulkuyhteydet, suojaus, työntekijöille varatut taukotilat, varastointi, työmaan turvallisuus ja melua, pölyä ja työaikoja koskevat vaatimukset. (Ratu G-0295, 2006, 16.)
Työn etenemistä seurataan työmaakokouksissa ja työmaatarkastuksissa. Työ- maan koko ja vaativuus määrittelee työmaakokousten tiheyden, mutta yleensä niitä pidetään viikon tai kahden välein. Työmaakokouksiin osallistuu rakennut- taja, urakoitsija, valvoja ja tarpeen tullen suunnittelija. Kokouksissa käsitellään työmaan eteneminen suunnitellun aikataulun mukaan, urakan mahdolliset on- gelmat, vaihtoehtoiset toimintatavat, ratkaistaan syntyneet erimielisyydet ja tar- peen mukaan tarkastusasiakirjan merkinnät. Työmaakokouksen pöytäkirja on tärkeä asiakirja riitatilanteissa tai ääritapauksissa oikeudenkäynneissä. (Rantala 2019, 85–86.)
Rakennusluvanvaraisessa, eli käytännössä kaikissa putkiremonteissa, rakenta- misessa urakoitsijan tulee täyttää erillistä rakennustyön tarkastusasiakirjaa, jonka rakennusvalvontaviranomainen tarkistaa. Yksinkertaisimmillaan tarkastus- asiakirja voi olla työmaapäiväkirja, johon kirjataan erilaiset tarkastukset sekä huomautukset. Työmaan aloituskokouksessa nimetty tarkastusten vastuuhen- kilö merkkaa suorittamansa tarkastukset tarkastusasiakirjaan. Näitä tarkastuk- sia voi olla esimerkiksi piiloon jäävät asennukset, putkiston koepaineet, eristeet tai kannakointi. (Rantala 2019, 85–86; RT 18-10813, 2003, 8–9.)
Varsinkin linjasaneerauksissa, jossa uusitaan koko kylpyhuone, tehdään malli- asennus ennen varsinaisen urakan aloittamista. Sen tarkoituksena on yhden- mukaistaa ja dokumentoida muiden vastaavien rakenteiden tai järjestelmäosien tekotapaa. Käyttövesiremontissa malliasennuksia voidaan tehdä esimerkiksi putkistoista kannakointeineen, vesikalusteista, eristyksistä. Suunnittelijat ja ra- kennuttajan edustajat tarkistavat ja hyväksyvät asennukset. Hyväksytyt malli- asennukset jäävät lopullisiksi asennuksiksi. (RT 10-11302, 2018, 2–4.)
Asuinkerrostaloihin tulee aina tehdä loppukatselmus. Luvanvaraisessa korjaus- rakentamisessa loppukatselmusta pyydetään rakennusvalvontaviranomaiselta, kun korjaustyöt ovat kaikilta osin valmiit. Katselmuksessa varmistetaan, että ra- kennustyöt on tehty rakennusluvan ja suunnitelmien mukaan, sekä tarkistetaan että käyttö- ja huolto-ohje on laadittu asianmukaisesti. Loppukatselmuksen hy- väksyminen vapauttaa vastaavan työnjohtajan rakennusaikaisesta vastuusta.
Katselmuksesta tulee tehdä loppukatselmuspöytäkirja. (Rantala & Åström 2017, 84.)
3.7 Urakan vastaanotto
Putkiremontissa vesi- ja viemärijohtojen käyttöönotto ei vaadi erillistä vastaanot- totarkastusta, vaan tilat otetaan käyttöön heti töiden valmistuttua. Ennen käyt- töönottoa on vesilaitteiston tiiviys kuitenkin varmistettava vesipainekokeella (Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistosta
1047/2017, 8 §). Piiloon jäävät pystynousut tai viemärit tarkastetaan ja doku- mentoidaan sekä niistä laitetaan merkinnät tarkastusasiakirjaan. Käyttöönotto ei kuitenkaan vastaa urakan vastaanottoa. (RT 18-10813, 2003, 10.)
Korjaushankkeen loppuvaiheessa ennen vastaanottotarkastusta projektinjohtaja järjestää osakaskyselyn, jossa taloyhtiön osakkaat voivat tuoda ilmi huoneistoi- hin vaikuttavat virheet, puutteet tai vahingot. Kyselyn jälkeen järjestetään ura- koitsijan, valvojan, projektinjohtajan ja tarvittaessa suunnittelijan puolesta toinen tarkastus. Tarkastuskierroksella osakkaiden tuomat ilmoitukset tarkistetaan ja mahdolliset muut virheet kirjataan ylös ja korjataan. Kun tarkastuskierros on tehty huolellisesti ja viat ja puutteet on korjattu, voidaan olettaa, että lopullinen vastaanottotarkastus sujuu ongelmitta. (Rantala & Åström 2017, 85.)
Kun rakennuskohde on kokonaisuudessaan valmis, voi joko urakoitsija tai ra- kennuttaja tehdä kirjallisen pyynnön vastaanottotarkastuksesta. Vastaanottotar- kastus tulee suorittaa 14 vuorokauden sisällä pyynnöstä. Tarkastuksessa var- mistetaan, että työn jälki vastaa urakkasopimuksessa sovittua vaatimusta. Kor- jaushanketta ei tule ottaa vastaan keskeneräisenä, mutta rakennuttaja ei voi myöskään kieltäytyä urakkasuorituksen vastaanottamisesta, mikäli puutteet ei- vät vaikuta kohteen käyttöön, tai ne voidaan korjata heti. (RT 18-10813, 2003, 10.)
3.8 Takuuaika
Korjaushankkeen vastaanoton jälkeen alkaa urakoitsijan kahden vuoden takuu- aika YSE 1998 ehtojen mukaisesti. Takuuaikana urakoitsijalla on vastuu korjata tilaajan ilmoittamat virheet, esimerkiksi vuotavat vesikalusteet, jotka tulee kor- jata välittömästi. Urakoitsija ei ole vastuussa huoltotoimenpiteiden laiminlyönnin tai normaalin kulumisen aiheuttamista vioista. Vaikka kahden vuoden takuuaika menisi umpeen, on urakoitsija vastuussa vielä 8 vuotta, eli yhteensä 10 vuotta vastaanottotarkastuksesta, jos kyseessä on törkeää huolimattomuutta eikä vir- hettä olisi voinut havaita takuuaikana tai rakennusaikaisissa tarkastuksissa. Ra- kennusurakan yleiset sopimusehdot vaativat takuuajalle vähintään kaksi takuu- tarkastusta. Yleensä tarkastukset suoritetaan ensimmäisen vuoden jälkeen ja ennen takuuajan loppumista. (Ratu G-0295, 2006, 14; RT 16-10660, 1998, 16.)
4 Lähtökohdat
Tämän opinnäytetyön tarjouslaskennan kohteena on Itä-Suomessa sijaitseva asuinkerrostalo. Urakkaan kuuluu käyttövesijohtojen uusimisen lisäksi myös ve- simittarien asennus sekä asbestipurkutyöt. Urakka suoritetaan niin sanotusti avaimet käteen -periaatteella, jolloin LVI-töiden lisäksi urakoitsija vastaa kaikista rakennus- ja sähköteknisistä asennus- ja purkutöistä laitteet täysin valmiina, paikoilleen asennettuina, koekäytettyinä ja käyttökuntoon säädettyinä.
4.1 Kohde
Saneerauksen kohde on Itä-Suomessa sijaitseva 15 huoneiston nelikerroksinen asuinkerrostalo, joka on valmistunut vuonna 1969. Aikaisemmin kohteeseen on jo uusittu lämmitysjärjestelmän lämmönvaihdin. Vaikka tähän urakkaan kuuluu vain käyttövesijohtojen uusiminen, isännöitsijän mukaan taloyhtiön viemäreiden päivitys tullaan lisäämään kunnossapitosuunnitelmaan. Rakennuksen viemärit ovat pohjakerrosta lukuun ottamatta muovia. 1960-luvulla yleisesti käytetty
polyvinyylikloridi (PVC) muoviviemäri nykystandardeilla heikkolaatuista. Viemä- rin pinta ”kristallisoituu” ajan myötä, jolloin pienikin mekaaninen rasitus tai täräh- tely voi rikkoa putken. PVC-muoviviemärin tekninen käyttöikä on noin 40 vuotta (RT 18-10922, 2008, 22).
Kohteeseen ei ole tehty kuntoarviota, mutta taloyhtiön käyttövesiremontti oli suunniteltu PTS:ään rakennuksen iän takia. Isännöitsijä omien sanojensa mu- kaan pyrkii hoitamaan rakennusten käyttövesiremontit ennen kuin vesivahinkoja tapahtuu tai niiden riski rakennuksen iän myötä kasvaa. Vesivahingon sattuessa ikävähennyksen vuoksi vakuutusyhtiötkään eivät korvaa kaikkea. Toistuvia put- kirikkoja tai -vuotoja ei kohteessa ole ollut. (Salmi 2021.)
Salmen (2021) mukaan putkiremontin rahoituksen kanssa ei ollut ongelmia.
Hanke ei silti todennäköisesti tule nostamaan asunnon arvoa, mutta mahdolli- nen asunnon myynti tulee helpottumaan.
Kahdeksatta putkiremonttia isännöivä Salmi (2021) kertoo asukkaiden suhtautu- neen putkiremonttiin hyvin. Lopullinen hyväksyminen kuitenkin saadaan vasta myöhemmässä yhtiökokouksessa. Asukkaille on jo kerrottu karkea asuntokoh- tainen neliöhinta, eikä aikaisemmatkaan taloyhtiöt ole projektia tässä vaiheessa peruneet. Haasteena kyseisessä putkiremontissa on rakennuksesta löytyvä as- bestin määrä, jonka vuoksi asukkaat joutuvat muutamaksi päiväksi lähtemään kotoaan tilapäismajoituksiin.
4.2 Määrälaskentaohjelma
Urakkatarjousta varten tulee urakoitsijan laskea kohteessa käytettävät materi- aalit ja suoritteet tarjouspyynnön mukana tulleitten suunnitelmien pohjalta. Mää- rälaskennan perusteella urakoitsija voi määrittää urakalle materiaali- ja asen- nuskulut, jotka ovat urakkatarjouksen isoimmat tekijät. Koska usein urakkasopi- mus solmitaan halvimman urakkatarjouksen jättäjän kanssa, on määrälaskenta tehtävä huolellisesti. Määrälaskenta voidaan tehdä joko perinteisesti paperille tai nykyaikana useimmiten määrälaskentaohjelmalla. Koska
määrälaskentaohjelmat ovat usein pitkälle automatisoituja, ne lisäävät laskenta- tehokkuutta ja vähentävät inhimillisiä virheitä.
Urakkatarjousta laskettaessa määrälaskentaohjelmana toimi Quanttos Oy:n JCAD lvi-määrät. Se on lisenssipohjainen LVI-urakoitsijan työkalu putkistojen, kalusteiden ja eristeiden laskentaan sekä työmaan piirustusten hallintaan. Oh- jelmaa voidaan käyttää määräluettelon luomiseen tarjouspyynnön mukaisista dwg-, jpg- tai pdf-kuvista. (JCAD 2021.)
Ohjelma on todella yksinkertainen käyttää. Tarjouspyynnön mukana tulevat ku- vat siirretään laskentaohjelmaan, jonka jälkeen kuvassa näkyvät putket ja tar- vikkeet voidaan laskea pituusmittauksella tai kappalemääräisellä laskennalla.
Laskettavat tuotteet haetaan hakuohjelmasta LVI-numerolla tai tuotteen nimellä.
Kuvasta lasketut putket ja tarvikkeet näkyvät värjättyinä, mikä vähentää riskiä laskea samoja kohtia useaan kertaan. Laskennan tulokset näkyvät koko ajan näytöllä, josta nähdään mm. putkimetrien kertyminen ja osien laadut. Ohjelmalla voi luoda työtä nopeuttavia laskentapaketteja omista tai tukkurien tuotteista.
Hyödyllisiä paketteja on esimerkiksi putket, kannakkeet ja eristeet yhdessä tai samanlaisia tiloja huoneistojen ja kerrosten välillä. Jos määrälaskentaa tehdään dwg-kuville, ohjelmalla voidaan etsiä ja valita haluttuja kuva-alkioita. Pdf-kuvat ovat hieman työläämpiä laskea, koska putkien ja osien sijainnit tulee laskijan osoittaa kuvasta manuaalisesti. Pdf-kuva on yleisin cad-piirustusten siirtofor- maatti. Se on helppo katsella tai tulostaa ilman cad-ohjelmaa.
4.3 Tarjouslaskentaohjelma
Käytetty tarjouslaskentaohjelma Xpaja on ruotsalaisen konsernin alaisuudessa toimivan Pajadata Oy:n kehittämä laskutus ja hallinnointiohjelma. Ohjelmalla saadaan kaikkien LVI-alan tukkureiden tarjoamat nettohinnat määrälaskentaoh- jelmalla saatujen materiaalimäärien hinnoittamiseen. Materiaalimäärien selvittä- misen jälkeen loppu tarjouslaskennasta voidaan tehdä Xpaja:n tarjouslaskenta osiossa, esimerkiksi määrittää normitunnit ja katteet. Ohjelman monipuolisilla tulosteilla sekä laskennan erittelyllä voidaan havainnollistaa urakan
kustannusten ja kokonaishinnan jakautuminen esimerkiksi neliöiden tai asunnon mukaan. JCAD lvi-määrät -määrälaskentaohjelmalla lasketut materiaalit ja tuot- teet voidaan siirtää suoraan Xpaja:n tarjouslaskenta osioon hinnoittelua varten.
5 Tarjouslaskenta
Tarjouspyyntö lähetetään usealle eri urakoitsijalle, jolloin hankkeeseen saadaan kilpailua. Koska vain yksi urakoitsija valitaan urakan suorittamiseen, tulee urak- katarjous tehdä huolellisesti ja tarkasti, kuitenkin pyrkien halvimpaan hintaan.
Useiden tarjousten välillä saattaa olla isojakin eroja ja pienetkin virheet saatta- vat tulla kalliiksi tai menettää mahdollisuuden urakkasopimukseen. Koska urak- katarjouksesta ei makseta mitään, on tarjouslaskenta pystyttävä tekemään no- peasti, mutta myös tarkasti. Laskennan nopeuden ja luotettavuuden tasapaino tulee kokemuksen myötä.
Vertailun vuoksi tehtiin kaksi tarjouslaskentaa esimerkkikohteesta. Näin huo- maamme, miten lopullinen tarjoushinta eroaa kahden eri laskennan välillä. Mi- nun tekemään tarjoukseen on käytetty huomattavasti enemmän aikaa, ja se on tehty yksittäisen putkiosan tarkkuudella. LVI-pohjakuvista on otettu huomioon kaikki kuvien mukaiset osat, putket ja tarvikkeet, huomioiden että LVI-piirustus- ten putket eivät vastaa kuvien selkeyden vuoksi täysin todellista asennusta ja putkireittejä (kuva 1). Määräluettelosta voi siis käytännössä tilata oikeat määrät tavaraa suoraan työmaalle, mikäli kohteesta syntyy urakkasopimus. Myös työ- määrien arvioimisessa on mahdollista ottaa huomioon kokemuksen myötä asentajien todellinen nopeus verrattuna työehtosopimuksen ohjeellisiin normi- tunteihin.
Kuva 1. Selkeyden vuoksi LVI-piirustukset eivät aina vas- taa täysin todellista asennusta. 2D LVI-piirustuk- sesta tehty havainnollistava 3D asennus.
5.1 Tarjouslaskennan lähtökohdat
Putkiremontin tarjouslaskenta alkaa, kun urakoitsijalle lähetetään tarjouspyyntö.
Tarjouspyynnön mukana lähetetään suunnittelijan laatimat LVI-piirustukset sekä työselitys. Kohteen piirustukset ovat liitteessä 1. Tarjouspyynnöstä selviää, mitä urakoitsijan tulee kohteeseen tehdä ja millä ehdoilla. Työselityksessä on kattava kuvaus LVI-järjestelmistä, ohjeet asennustyöhön sekä rajaus LVI-teknisestä laa- juudesta (LVI- 03-10360, 2003, 2).
5.2 Materiaalit ja kalusteet
Työselityksestä saadaan määrälaskennan aloittamiseen putki- ja eristemateri- aalit. Tässä kohteessa suunnittelija on määrittänyt käyttövesijohdot tehtäväksi tyyppihyväksytystä komposiittiputkesta käyttäen valitulle putkelle tarkoitettuja metallisia (DR) puristusliittimiä. Tämä ei koske asuntojen kytkentöjä, jotka tulee tehdä kromatulla kupariputkella puserrus- tai puristusliittimin. Muovisia (PPSU) komposiitti putkiosia ei saa käyttää.
Putkistojen eristämisellä pyritään estämään lämpöhäviöitä, jäätymistä, kondens- sia, paloa ja ääntä. Vesijohtojen eristeet tulevat taulukon 1 mukaisesti mineraa- livillaeristeellä. Kerrosten väliset nousuputket tulevat Pipe-Modul pystymoduu- leihin. Moduuli sisältää valmiiksi putkikannakkeet sekä eristeet. Asuntojen
käytäville tulee vaakamoduulit ilman eristeitä tai putkikannakkeita, joten ne eris- tetään solukumieristeellä.
Taulukko 1. Vesijohtojen eristysohjeet
Asuntojen omistajat ovat saaneet päättää, mitä vesikalusteita remontin yhtey- dessä uusitaan. Suunnittelija on kuitenkin työselityksessä määrännyt wc-istui- mien sulkuventtiilit uusittaviksi, vaikka vanhaa istuinta ei uusittaisi. Uusittavat ja vanhat kalusteet löytyvät LVI-piirustuksista. Kalustetyypit ja -mallit ovat suunnit- telijan määrittämiä. Osassa asunnoista on wc-tiloissa käyttövesipatterit. Koska kyseessä on korjaustyö, voidaan ne uusia ympäristöministeriön asetuksen mu- kaisesti.
Korjaus- ja muutostyössä lämpimän käyttöveden kiertojohtoon liitetyt lämmönluovuttimet voidaan uusia siten, että asennettavien lämmön- luovuttimien lämmönluovutusteho on enintään 200 wattia huonetilaa kohti (Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteis- tosta 1047/2017, 8 §).
Suunnittelija on työselityksessä määrännyt käytettäväksi tarjouslaskennan ai- kaan pakollisiksi tulleita etäluettavia ultraäänivesimittareita.
Rakennuksessa on oltava huoneistokohtaiset vesimittarit huoneistoon tulevan kylmän ja lämpimän veden mittaamiseen. - - Huoneistokohtais- ten vesimittareiden on oltava etäluettavia. (Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 ja 10 §:n muuttamisesta, 814/2020, 10 §.)
5.3 Määrälaskenta
Putkimateriaalien ja muiden tarvittavien tietojen selvittämisen jälkeen, määrälas- kenta alkoi projektin luomisella määrälaskentaohjelmaan. Projektiin tulee kaikki kohteen LVI-pohjapiirustukset ja tiedot. Piirustukset tässä tapauksessa olivat pdf-kuvia, joten määrälaskentaohjelman ”älykäs” laskenta ei ollut mahdollista.
Pituusmittauksen luotettavien tulosten varmistamiseksi tulee tarkistaa, että koh- teen laskentakuvat ovat luonnollisessa 1:1 mittakaavassa.
Määrälaskennassa on hyvä olla selkeä idea ja suunnitelma, miten työtä lähtee suorittamaan. Itse tykkään aloittaa laskemaan ensin putkimetrit ja eristeet, sitten putkiston osat ja tarvikkeet, ja lopuksi kalusteet. Aloitin putkimetrien laskennan pohjakerroksessa sijaitsevalta päävesimittarilta, kerros kerrallaan (kuva 2).
Kuva 2. Pohjakerroksen lämmönjakohuone. Laskettu osuus näkyy vaalean sinisenä, valittu osa näkyy oranssina.
Putkimetrien ja -tarvikkeiden, kuten kannakkeiden ja eristeiden laskentaa no- peuttaa laskentapakettien luonti (kuva 3). Pakettiin voi yhdistää monta eri las- kettavaa nimikettä, jolloin niitä ei tarvitse laskea erikseen. Esimerkiksi kuvassa 3 näkyy päävesimittarilta lähtevä 40 mm komposiitti kylmävesijohto eristeineen ja kannakointi tarvikkeineen. Jokaiselle nimikkeelle tulee asettaa määräkerroin, jolla ohjelma ottaa ne huomioon yhtä laskettua metriä kohti. Esimerkkinä 40 mm komposiittiputken kannakointiväli pinta-asennuksessa on 1,40 m (Uponor-
komposiittikäsikirja 2019, 8), joten kannakkeiden määräkerroin metriä kohden on 0,71. Laskentapaketteja voi tehdä itse, tai pyytää valmiita paketteja laitetoi- mittajilta. Paketit ovat tietokonekohtaisia, jonka vuoksi olisi ne hyvä tehdä mah- dollisimman kattaviksi ennen ensimmäistä määrälaskentaprojektia. Lasketta- essa putkimetrejä tai -tarvikkeita, voidaan ohjelmaan säätää myös erillinen las- kentakerroin hävikkiä varten. Tarjouslaskentaohjelmassa on oma prosentti- osuus hävikille, joten määrälaskennassa käytin kerrointa 1.
Kuva 3. Laskentapaketti kuvan 2 valitusta kylmävesiput- kesta.
Kaksiulotteisista pohjakuvista putkimetrejä laskiessa tulee muistaa ottaa huomi- oon putkien pystynousut, joita harvoin merkitään kuviin. Varsinkin wc-tilojen kyt- kentäjohdoista muodostuu useita metrejä putkea. Kuvan 1 mukaan katon ra- jassa wc-tiloihin tulevat käyttövesiputket kytketään suihkuille, pesukoneventtii- leille sekä käyttövesipattereille yläjakoisena. Keittiön ja wc-tilan pesualtaat sekä wc-istuimet kytketään alajakoisena. JCAD-laskentaohjelmalla pystyosuuksien sijainnit ja korkeudet voidaan merkitä manuaalisesti nimikemittauksella. Pys- tynousun korkeus ilmoitetaan metreissä, jonka jälkeen voidaan valita kuvasta kaikki nousut, joilla on annettu korkeus. Ohjelma merkitsee lasketut pystynousut merkillä, kuten kaikki muutkin lasketut nimikkeet. Kerroksen putkimetrien las- kennan jälkeen siirryin putkiosien ja muiden tarvikkeiden laskentaan.
5.3.1 Eristeet
Vesijohtojen eristeet tulevat työselityksessä olevien ohjeiden mukaisesti. Rap- pukäytävien nousukotelot, sekä asuntojen käytävien läpi kulkevien vesijohtojen vaakakotelot toteutetaan PipeModul vesijohtomoduuleilla. Rappukäytäviin tule- vat moduulit ovat valmiiksi eristettyjä. Huoneistojen moduulit eivät ole tehtaalla eristettyjä, vaan ne eristetään solukumieristeellä. Kylpyhuoneiden pinta-asen- nettuja vesijohtoja ei eristetä. Kellarissa sekä pohjakerroksessa runkovesijohdot eristetään pinnoitetulla mineraalivillalla.
Mineraalivillat sekä solukumieristeet on laskettu putkimetrien yhteydessä las- kentapaketeilla. Mineraalivillakourut pinnoitetaan 0,35 mm*1,2 m* 25 m PVC- pinnoitteella. Kuluva pinnoite voidaan laskea eri eristepaksuuksien mukaan.
Esimerkiksi kuvien 1 ja 2 kylmävesiputken eristeen mukaan voidaan laskea tar- vittava pinnoitteen määrä. Mineraalivillakouru on 42 mm putkelle, ja sen pak- suus on 30 mm, mikä tarkoittaa, että eristetyn putken säde on (42 mm+30 mm +30 mm) /2 =51 mm. Putken, eli ympyrän kehän pituus lasketaan yhtälöllä 1.
𝑝 = 2 ∗ 𝜋 ∗ 𝑟 (1)
Missä 𝑝 = piiri eli kehä r = ympyrän säde
Yhtälöön sijoittamalla eristetyn putken säde metreinä, saadaan putken piiriksi 0,32 m. Pinnoitteeseen tulee lisätä muutaman sentin yli menevä osuus kiinni- tystä varten, mistä saadaan metrille putkea 0,35 m* 1 m=0,35 m2 pinnoitetta.
5.3.2 Putkiosat
Putkikäyrät ja t-yhteet on helppo ja nopea laskea kuvasta, kunhan muistaa vaih- taa kokoa ja materiaalia. Mitä tarkempaan määrälaskennan tekee, sitä helpompi on työmaalle tilata oikeat määrät osia ja kalusteita, jolloin hävikki ja jatkuva osien tilaaminen vähenee. Tarkkaa määrälaskentaa tehdessä tulee tietää
yleiset asennustavat. Myös asentajien eri asennustavat vaikuttavat putkiosien menekkiin. Esimerkkikohteessa wc-tilat kytketään kromatulla kupariputkella pu- ristus- tai puserrusliittimin. Osa asentajista suosii taivutettuja kulmia, kun osa te- kee suurimman osan kulmista puristamalla valmiin puristuskäyrän putkeen.
Kaikkia kulmia ei siis välttämättä tarvitse laskea osilla.
Komposiittiputken jatkoliittimet sekä kupariputken puristusmuhvit laskin putki- metrien mukaan kuvista. Komposiittiputken salkopituus on 5 m ja kromatun ku- pariputken 2,75 m. Esimerkiksi käytävillä pitkien runkolinjojen kohdalla viiden metrin välein tulee olla jatkoliitin, ellei sitä voi korvata toisella osalla, kuten t-yh- teellä. Asennusvirheiden varalta on hyvä laskea ylimääräisiä jatkoliittimiä, jotta virheelliset osuudet voidaan katkaista ja korvata. Monen osan yhdistelmät vaati- vat hieman enemmän tarkkuutta ja tietoa. Esimerkiksi asuinkerrosten rappukäy- tävissä sijaitsevat huoneistokohtaiset vesimittarit vaativat ympärilleen monta eri- laista osaa. Ympäristöministeriön asetuksen rakennusten vesi- ja viemärilaitteis- toista (1047/2017, 17 §) mukaan vesimittarin molemmin puolen tulee asentaa huoltoa helpottavat sulkuventtiilit. Sulkuventtiilien lisäksi vesimittarin ympärille asennetaan vesimittariliittimet yksisuuntaventtiili sekä molemmin puolin puris- tusliittimet sulkuventtiilistä komposiittiputkeen. Tällaiset kokonaisuudet kannat- taa tallentaa paketiksi tulevia määrälaskentaprojekteja varten.
Pienten kohteiden tarjouslaskentaa voidaan nopeuttaa laskemalla putkiosat put- kimetrien mukaan kertomalla. Esimerkiksi komposiittijärjestelmien putkiosat oli- sivat noin 2,5 kertaa kalliimpia, kuin itse putket. Näin ei tarvitse laskea osia erik- seen, mutta kohteen osat tulee tilata työmaalle ilman määräluetteloa, eikä tar- jouksesta tule luotettava.
5.3.3 Kalusteet
Uusittavat kalusteet suunnittelija on nimennyt kuviin lyhenteillä, kuten PA2 tai WC1. Pohjakuvien reunassa on kerrottu jokaista lyhennettä vastaava vesika- luste tyypin ja mallin mukaan (kuva 4). Entiset kalusteet, joita ei uusita, on mer- kitty ”e” kirjaimella tunnuksen sijaan. JCAD lvi-määrät -ohjelman
nimikemittauksella voidaan halutut kalusteet hakea suoraan valmistajan koo- dien mukaan, jonka jälkeen ne voidaan valita kuvasta. Vesikalusteiden yhtey- dessä laskin samalla kalusteisiin liittyvät oheistuotteet, joita ovat:
• wc:n kytkentäletkut
• wc-mansetti
• kalustesulut eli kuulasulkuventtiilit
• pinta-asennuskulmat
• pesualtaan kannakkeet
• patteri- ja paluuventtiilit.
Kuva 4. LVI-pohjakuvien kalustemerkinnät ja selitykset.
Kaikki asuinkerrokset ovat identtisiä keskenään, pois lukien 2. kerroksen yhden asunnon kylpyhuonetta, jossa suihku on vastakkaisella seinällä muihin verrat- tuna. Tämän vuoksi voidaan laskea vain yksi asuinkerros ja kopioida sen mää- räluettelon putkimetrit ja -osat toisten kerrosten kohdalle tarjouslaskentaohjel- maan. Asuntokohtaiset vesikalusteet tulee kuitenkin muuttaa vastaamaan suun- nitelmia. Kun rakennuksen määräluettelot ovat valmiit, voidaan ne siirtää suo- raan Xpaja tarjouslaskentaohjelmaan hinnoittelua varten.
5.4 Työt
Urakkatarjouksen iso osa koostuu materiaalien lisäksi tehdystä työstä. Sanee- rauskohteen urakkaan kuuluvat työt voidaan jakaa karkeasti neljään osaan:
• asennustyöt
• purkutyöt
• eristystyöt
• ulkoistettavat aliurakat.
5.4.1 Asennustyöt
LVI-toimialan työehtosopimus määrittää kaikille kalusteille, putkille ja eristeille ohjeellisen asennusajan, jota kutsutaan normitunniksi (kuva 5). Normitunneilla saadaan arvioitua urakkaan kuuluva työaika, ja sitä kautta hinnoiteltua asennus- työt urakkatarjoukseen. Normitunnit on eritelty työehtosopimukseen kappale-, metri- tai neliöperustein kaikille asennettaville putkille, kalusteille ja laitteille.
Kuva 5. Kupari- ja komposiittiputkien normitunnit (LVI-toi- mialan työehtosopimus 2020–2022, 111).
Tarjouslaskentaa tehdessä normaalia haastavimmissa kohteissa ja asennusta- voissa normitunnit voidaan täydentää vaativuus ja olosuhdelisillä. Näitä ovat esimerkiksi hitsattavat HST ja RST putket tai korkea työskentelykorkeus.
Esimerkkikohteessa vaativuus ja olosuhdelisiä ei tarvinnut ottaa huomioon, koska kyseessä oli normaali asuinkerrostalo.
Rakennuskohteesta riippuen työmääriin lisätään myös haitta- ja saneerauslisä (kuva 6). Kun kaikki kohteen työmäärät on saatu määritettyä, kerrotaan tulos haitta- ja saneerauslisällä. Esimerkkikohteen lisät ovat 7 % haittalisä asuinra- kennuksesta ja pääsääntöisesti 18 % saneerauslisä. Saneerauslisä vaihtelee kohteessa käytön mukaan, esimerkiksi pohjakerros ei käytännössä ole käytössä työn aikana, toisin kuin asunnot ovat asuttuina.
Kuva 6. Haitta- ja saneerauslisä rakennustyypin mukaan (LVI-toimialan työehtosopimus 2020–2022, 109).
Työn hinta saadaan kertomalla normitunnit työn määrällä ja normituntikertoi- mella. Esimerkkinä pohjakerroksen 40 mm kylmävesijohto päävesimittarilta on rakennuksen ainoa kyseisen koon komposiittiputki. Sen pituus on laskettu ole- van 11,5 m. Kuvasta 5 saamme DU 40 komposiittiputkelle normituntikertoimen:
0,40 NH/m. Kuvassa 6 haittalisä 7 % ja saneerauslisä 13 %, koska pohjakerros, eli työalue, ei ole käytössä. Putkiasennusalan normituntikerroin on
työehtosopimuksen mukaan 17,00 €/NH. Näillä tiedoilla voidaan laskea kysei- sen putken asennukseen kuluvat normitunnit ja hinta:
• (0,40NH/m*11,5 m) *1,2=5,52NH
• 5,52NH*17,00 €=93,84 €
JCAD LVI-määrät -ohjelmalla saatu määräluettelo siirrettiin Xpaja -tarjouslas- kentaohjelmaan, jossa putkimetreille ja kalusteille voidaan määrittää työehtoso- pimuksen mukaiset normitunnit. Xpaja-ohjelmassa suurelle osalle tuotteista on valmiiksi määritetty normitunnit. Ne on määritetty käyttäjän toimesta, ja niitä voi itse muuttaa. Kaikille tuotteille ei ole määritetty erillistä normituntia, kuten esi- merkiksi sulkuventtiileille. Ne on otettu huomioon putkimetrien normitunneissa.
Luettelon siirtovaiheessa ohjelmien välillä saattaa tapahtua muuntovirheitä. Lu- ettelosta tulee tarkistaa kaikkien tuotteiden yksiköt sekä määrät oikein. Esimer- kiksi kromatut kupariputket näkyvät listassa kappalemääränä, eikä metrimää- ränä kuten määrälaskentaohjelmassa (kuva 7). Yksi kappale tarkoittaa yhtä sal- koa, eli 2750 millimetriä kupariputkea. Tässä täytyy myös vaihtaa normitunnit yhdelle kappaleelle. Kupariputken DU -22 pinta-asennus lasketaan 0,40 NH/m, eli 0,4NH/m*2,75 m=1,1NH (LVI-toimialan työehtosopimus 2020–2022, 103).
Kuva 7. Määräluettelon ensimmäisen kerroksen lasketut putkimetrit, yksikön normitunnit sekä normitunnit yhteensä.
5.4.2 Purkutyöt
Rakennus on asuttuna koko urakan ajan, joten vanhoja vesijohtoja ei voida pur- kaa heti alkuun pois tieltä, vaan purkutyöt tulee tehdä osissa. Tämä ei
kuitenkaan käytännössä vaikuta tarjouslaskentaan tai urakkatarjoukseen. As- bestipurkutyöt tehdään urakan alussa, ulkopuolisen urakoitsijan toimesta.
Purkutöiden hinnoitteluun ei ole niin selkeää ja yksiselitteistä tapaa kuin asen- nustöillä TES ohjeiden mukaan. Esimerkkikohteen purkutyöt arvioitiin aikaisem- pien kokemusten ja tietämyksen mukaan. Rakennuksen entiset vesijohdot kul- kevat rakenteiden sisällä ja pohjakerroksen katossa. Rakenteita ei rikota, vaan näkyvät putket katkaista ja tulpata seinien ja lattioiden rajasta. Koko rakennuk- sen vesijohtojen purkutöihin arvioitiin yhteensä kuluvan 38 työtuntia. 2 tuntia asuntoa kohden ja 8 tuntia pohjakerroksen ja kellarin käytävien purkutöihin.
5.4.3 Eristystyöt
Myöskään putkieristeiden työmäärien arvioimiseen ei ole yhtä selkeitä ohjeita, kuin vesijohdoilla ja kalusteilla. TES putkieristys osiossa ei puhuta enää normi- tunneista, vaan yksiköistä ja yksikköarvoista. Koska ei ole varmuutta mitä nämä yksiköt tarkoittavat, muutin ne vastaamaan normitunteja. Näin saatiin työmää- ristä käytännölliset ja uskottavat. Myös taulukoiden eristepaksuuksien selkey- dessä on parannettavaa. Esimerkiksi mineraalivillakourujen paksuus millimet- reissä oletettavasti tarkoittaa eristepaksuutta (kuva 8), vaikka osassa taulu- koista arvot lähtevät 50 millimetristä. Osa mineraalivilloista esimerkkikohteessa on 30 mm paksua. Tällaisissa kohdissa yksiköt on pyöristetty ylöspäin lähim- pään eristeeseen.
Kuva 8. Putkistojen eristepaksuudet ja asennusvälit (Paroc 2019).
Vesijohtojen tarvittavat eristeet on laskettu määrälaskennassa putkimetrien kanssa käyttäen laskentapaketteja. Näin vesijohtojen eristeet saatiin suoraan tarjouslaskentaohjelmaan metreinä. Näille metreille haettiin työehtosopimuk- sesta yksikköarvot, eli tässä tapauksessa normitunnit parhaan mukaan. Kuiten- kin lopulta suurin arvio töistä tuli kokemuksen ja oman tiedon mukaan.
5.4.4 Aliurakat
Kaikkia urakkaan kuuluvia töitä ei ole aina mahdollista suorittaa tarjoavan yrityk- sen puolesta. Silloin käytetään aliurakoitsijoita. Aliurakoitsija on urakoitsijan ti- laama toinen urakoitsija, eli he eivät tee sopimusta suoraan tilaajan kanssa. Esi- merkkikohteeseen tarjoavan yrityksen puolesta ei ollut mahdollista suorittaa käyttövesiremonttiin liittyviä asbestipurkutöitä, rakennustöitä, kaivuutöitä tai säh- kötöitä. Rakennus- ja asbestipurkutyöt ovat suhteellisen mittavat, joten niistä pyydettiin yhteinen tarjous ulkopuoliselta yritykseltä. Kaivuu- ja sähkötyöt ovat urakassa vähäisiä, joten ne tullaan tekemään tuntitöinä ja niiden kulut arvioi- daan etukäteen nettosummana.
5.5 Sosiaalikulut
Suomessa työnantajan tulee maksaa palkan lisäksi sivukuluja, joilla huolehdi- taan työntekijöistä. Nämä sosiaalikulut tulee lisätä tarjouslaskennassa työveloi- tuksen lisäksi. Sosiaalikulut voidaan jakaa kahteen ryhmään. Palkkaperusteisiin sosiaalipalkkoihin ja lakisääteisiin palkoista määräytyviin sosiaalimaksuihin. LVI- asennusalan sosiaalikustannukset vuodelle 2021 (liite 2) määrittää ja erittelee kaikki kustannukset prosentuaalisesti palkkasummasta. Näitä kuluja ovat mm.
vuosilomapalkka ja lomaraha (18,50 %), tapaturmavakuutusmaksu (4,64 %), ja ryhmähenkivakuutusmaksu (0,07 %). Liitteessä esitetyt luvut ovat keskimääräi- siä, mitkä sisältävät suuria vaihteluja yritysten välillä. Yhteensä sosiaalikulut ovat työmaatöissä noin 70 prosenttia. Tarjouksessa käytettiin sosiaalikustan- nuksissa arvoa 71 %. (Hirsiniemi 2018, 1–6).
5.6 Muut kulut
Sosiaalikulujen lisäksi työntekijöille maksetaan ateriakorvaus, mikäli yli neljän tunnin työ suoritetaan työpaikan ulkopuolella. Ateriakorvaus on neljäsosa päivä- rahasta, eli 1.1.2020 alkaen 10,75 € päivältä. Työpaikan ja työmaan välisiksi matkakuluiksi arvioitiin 10 € päivältä. Tämä matka suoritetaan yrityksen omis- tuksessa olevilla autoilla, joten erillistä matkakorvausta ei suoriteta. Työmaa ja työpaikka ovat samalla paikkakunnalla, joten myöskään päivärahaa tai osapäi- värahaa ei tarvitse maksaa. (LVI-toimialan työehtosopimus 2020–2022, 21–22).
Koska määrälaskennassa ei käytetty hävikkikerrointa, voidaan se ottaa huomi- oon tarjouslaskentaohjelmassa. Kaikkien materiaalien hävikiksi asetettiin 2 % käytetystä tavarasta. Myös hintojen nousuun voidaan varautua. Tämä voisi tar- koittaa esimerkiksi tukkurin muuttamaa hintaa tai alennusprosenttia. Hintojen nousuun varauduttiin 3 % korotuksella.
Työmaalle, johon arvioidaan kuluvan yli 24 normituntia, tulee määrätä kärki- mies. Kärkimiehelle, eli etumiehelle, korvataan 5 % etumieslisä suorituspalkka- summan ja maksetun takuupalkkasumman erotuksesta, kuitenkin niin, että taattu osa on 0,38 e/h. Tarjouksessa kärkimieslisänä käytettiin 2 %. (LVI-toi- mialan työehtosopimus 2020–2022, 13,100).
6 Urakkatarjous
Kun kaikki urakan osa-alueet lasketaan yhteen, saadaan kokonaishinta, joka si- sältää kaikki urakan kulut ja katteet. Yleensä kate vaihtelee 5–30 prosentin vä- lillä. Käytettyyn katteeseen vaikuttaa esimerkiksi työtilanne, halu tehdä kyseinen urakka ja kohteen suorittamisen riskit. Kokonaishinta sekä muut tarjouspyyn- nössä vaaditut yksikköhinnat, todistukset tai eritellyt hinnat muodostavat urak- katarjouksen, joka lähetetään tarjouspyynnön lähettäjälle joko tarjouskuorella tai sähköpostiin tarjouksenjättöpäivään mennessä.
6.1 Kokonaisurakkahinta
Kun työt, materiaalit, aliurakat sekä muut kulut lasketaan yhteen, saadaan koko- naisurakkahinta, jolla urakan suorittaminen on kannattavaa. Tähän hintaan vai- kuttaa monet yrityskohtaiset menettelyt, kuten esimerkiksi kateprosentti, normi- tuntipalkka tai yrityskohtaiset tukkualennukset. Tämän tarjouksen yrityskohtaiset luottamukselliset tiedot, jotka mahdollistavat kilpailukyvyn sekä markkina-ase- man, ei luonnollisestikaan tässä työssä käytetä. Urakkatarjouksessa käytetyt ar- vot ja hinnat on muutettu.
Työn hinta saadaan normituntien sekä muiden arvioitujen työmäärien, kuten purkutöiden summasta. Tarjouslaskentaohjelma laski työmääräksi 850 työtun- tia, joka vastaa 107 työpäivää. Normitunnit kerrotaan normituntikertoimella, joka on työehtosopimuksen (2020–2022, 14) mukaan 17,22 € / NH. Työkustannuk- siin ohjelma lisää sosiaalikulut sekä muut lisät ja kulut. Näin saadaan hinta, jonka kateprosenttia voidaan muuttaa halutuksi ohjelman sisällä. Tarvike-, työ- ja aliurakkakate kaikki voidaan vaihtaa toisistaan riippumatta. Esimerkkikoh- teessa työn osuus kokonaiskustannuksista on noin 30 %.
Tarjouslaskentaohjelma laskee kaikki materiaalit ja tarvikkeet yhteen halvim- man, tai halutun tukkuliikkeen mukaan. Yhteishintaan on lisäksi laskettu mu- kaan hävikki, hintojen nousu, alennukset sekä kate. Tarvikkeiden ja materiaa- lien osuus kokonaiskustannuksista on tarjouksessa noin 35 %.
Aliurakat, joihin sisältyy työt mitä tarjoava yritys ei voi suorittaa, on laskentaoh- jelmaan lisätty omaksi osioksi, jolloin niiden kate sekä kulut voidaan eritellä muusta tarjouksesta. Pystynousujen sekä huoneistojen moduulitarjous (liite 3) oli 13100e. Tarjoukseen oli laskettu alkuperäisen suunnitelman mukaan porras- huoneisiin vaakamoduulit, joita ei lopulliseen urakkaan laiteta. Näiden osuus oli 7200 €, joten lopulliseksi moduulien hinnaksi jäi 5900e alv.0 %. Etäluettavien vesimittareiden arvolisäverottomaksi hinnaksi jäi 4880e. Näiden lisäksi, kun ote- taan huomioon rakennus- ja sähkötekniset työt, asbestipurut, kaivuutyöt sekä loppukuvien teettäminen, saadaan aliurakoille hinta, joka on noin 35 % koko- naiskustannuksista.
Työ- ja tarvikekatetta muuttamalla 5 ja 30 välillä, lopullinen kokonaisurakkahinta muuttuu yli 20 000 eurolla. Jos esimerkkikohteen urakan tekisi vain asentajien työllistämistä varten, eli halvimpaan mahdolliseen kulut kattavaan hintaan 0 % katteella, olisi tarjous yli 25 000 euroa halvempi kuin 30 % katteella tulosta ha- keva yritys.
6.2 Tarjous
Lopullinen lähetetty tarjous on toimeksiantoyrityksen tekemä, jota verrattiin mi- nun tekemään tarjoukseen. Suuria eroja tarjousten välillä ei ollut, mutta siihen vaikuttaa käytettyjen katteiden ja kulujen yhdenvertaisuus. Minun laskemani lo- pullinen urakkahinta olisi pyöristettynä 156 000 €. Hinta sisältää 24 % arvoli- säveron.
7 Käytettyjen materiaalien vaikutus hintaan
Usein eri yritykset käyttävät eri valmistajien tuotteita asennustöissään, osa laa- dukkaampia ja kalliimpia kuin toiset. Tästä johtuen isojen kohteiden urakkatar- jouksessa pienetkin hintaerot valmistajien tuotteiden välillä kertyvät suuriksi summiksi. Myös eri asennusmateriaalien käyttö kohteessa vaikuttaa suuresti lo- pulliseen hintaan. Työselostuksesta löytää suunnittelijan määräämät käytettävät materiaalit, kuten tässä kohteessa komposiitti ja kromattu kupari. Tässä osiossa tarkastelen, kuinka käytettyjen materiaalien vaihtaminen toisiin vaikuttaisi lopul- liseen hintaan.
7.1 Komposiitti
Uponor komposiittiputkelle on olemassa useaa liitintyyppiä. Perinteiset Uponor komposiittiliittimet sekä uudemmat S-Press PLUS -liittimet. Molemmista
liittimistä löytyy kaksi eri materiaalivaihtoehtoa. DR-messinkiliittimiä sekä PPSU- muoviliittimiä. Työselityksessä on määrätty käytettäväksi metallisia Unipipe - osia, eli DR mallia. Esimerkkinä 20 mm:n komposiitti jatkoliitin eri vaihtoehdot samalta tukkurilta:
• 1722612 - 20x20 DR jatkoliitin: 5,10e 0 % alv.
• 1722712 – 20x20 PPSU jatkoliitin: 4,62e 0 % alv.
• 1720736 – 20x20 S-Press PLUS DR jatkoliitin: 6,51e 0 % alv.
• 1720691 – 20x20 S-Press PLUS PPSU jatkoliitin: 4,62e 0 % alv.
Kaikissa komposiittiputken osissa hinta jakautuu samalla tavalla. Esimerkkikoh- teen tarjous on laskettu käytettävän laadukkaampia ja hyväksi todettuja S-Press PLUS DR -osia. Kohteeseen on laskettu menevän yhteensä 50 kpl erikokoisia kulmaliittimiä. Jos nämä kaikki vaihdetaan halvempiin normaaleihin PPSU-kul- maliittimiin, säästetään 438 euroa (Taulukko 2).
S-Press PLUS DR Kulmaliitin – LVI:17201xx
Koko mm Määrä kpl Hinta alv.0 % Yht. eur
16 66 5,76 380,16
20 97 7,67 743,99
25 6 10,33 61,98
32 17 13,82 234,94
40 3 21,71 65,13
1486,2
PPSU Kulmaliitin – LVI:17212xx
Koko mm Määrä kpl Hinta alv.0 % Yht. eur
16 66 4,07 268,62
20 97 5,47 530,59
25 6 7,24 43,44
32 17 9,68 164,56
40 3 13,39 40,17
1047,38
Taulukko 2. Kahden eri materiaalista valmistetun osan hintaero tarjouksessa.
Jos kaikki kohteen komposiitti T-haaraliittimet korvataan halvemmilla muovisilla PPSU osilla, säästetään 350 euroa. Nämä on pieniä summia koko urakkaan suhteutettuna, mutta jos kaikki osat vaihdettaisiin halvempiin, säästettäisiin tar- vikkeissa jopa tuhansia euroja.
7.2 Kupari
Kuparia käytettäessä voidaan tehdä kromatulla tai normaalilla kuparilla. Kro- mattu kupari on yleisesti pidetty paremman näköisenä vaihtoehtona. Esimerkki- kohteeseen on laskettu menevän noin 500 metriä kromattua kupariputkea. Jos nämä putket vaihdetaan Premium Cupori kupariputkeksi, hinta nousee reilulla sadalla eurolla, eli kromattu kupariputki on halvempaa, kuin normaali käyttövesi- kupari. Hintaeroa kuitenkin syntyy, kun ottaa huomioon käytettävät osat. Esi- merkiksi 12 kromi puristusmuhvi on yli 43% kalliimpi, kuin vastaava ei kromattu osa. Nämä osat maksavat muutaman euron, joten niillä ei suurta vaikutusta lo- pulliseen hintaan ole. Kupariosien kromatuilla ja vastaavilla normaaleilla osilla ei siis ole merkittävää eroa.
8 Yhteenveto
Tarjouslaskennan lopullinen summa oli noin 150 000 €. Kohteen tarjous jakautui suhteellisen tasaisesti kolmeen yhtä suureen osaan materiaalien, työn ja aliura- koiden välillä (kuvio 5). Mittavat asbestipurkutyöt yhdistettynä rakennusteknisiin töihin nostivat aliurakoiden osuuden kuitenkin suurimmaksi.
Materiaalien noin 50 000€ osuus oli laskettu laadukkaammilla messinkiosilla.
Materiaalien osuus laskisi muutamalla tuhannella eurolla, mikäli osat ja materi- aalit vaihdettaisiin halvempiin vastaaviin tuotteisiin. Myös käytetyllä katteella saadaan pelattua jopa kymmeniä tuhansia euroja lopulliseen tarjoushintaan.
Koska todellisuus ja suunnitelmat eivät aina vastaa täysin toisiaan, ja ihmiset te- kevät virheitä, on niin sanotusti täydellistä tarjouslaskentaa käytännössä mah- dotonta tehdä. Laskentavirheet jäävät urakoitsijan maksettaviksi, jolloin kohteen tuotto pienenee. Pienellä katteella riskit jäädä tappiolle kasvaa, mutta toisaalta urakkahinta nousee ja kilpailija saattaa viedä urakan halvemmalla hinnalla.
Työtunteja asennus- ja purkutöistä kertyi 847 h, mikä tekee 106 täyttä työpäivää yhdelle asentajalle. Pelkästään ateriakorvauksia ja matkakuluja tulee näillä työ- määrillä maksettavaksi yli 2000 €.
Kuvio 5. Urakkatarjouksen hintajakauma
9 Pohdinta
Putkiremonttihanke on taloyhtiön merkittävin projekti, joten valmistautuminen ja suunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Kaikilla osapuolilla tulee olla aikaa perehtyä eri vaihtoehtoihin ja mahdollisuus tuoda mielipiteet ilmi ennen varsi- naisten töiden alkua. Opinnäytetyön yksi tarkoitus oli selkeyttää putkiremontin vaiheita hankkeen päätöksestä aina urakan luovutukseen asti. Teoriaa aiheesta löytyi yllättävän paljon. Laaja LVI-kortisto sekä aiheesta ammattilaisten kirjoitta- mat kirjat olivat todella hyödyllisiä ja helposti ymmärrettäviä. Vaikka putkiremon- tin vaiheista voisi kirjoittaa erillisen opinnäytetyön, sain mielestäni tiivistettyä tär- keimmät kohdat hyvin tähän työhön.
Käyttövesiremontin teoriaa kirjoittaessani ymmärsin kuinka kaupungistumisesta johtuen pienten kuntien taloyhtiöt joutuvat usein tyytymään kokonaisvaltaisen linjasaneerauksen sijaan kevyempään käyttövesiremonttiin. Usein remonttien hinta nousee suhteettomaksi taloyhtiön arvoon nähden, jolloin lainaa tarvittaville remonteille ei saada, tai joudutaan tekemään saneeraukset vain pakon edessä.
33 %
28 % 39 %
Materiaalit Työt Aliurakat
Tästä seuraa korjausvelan kasvu, ja yhä edelleen asunnon arvon aleneminen.
Tällä loputtomalla kierteellä on varmasti suuria yhteiskunnallisia vaikutuksia, joita minun mielestäni olisi mielenkiintoista ja hyödyllistä tutkia tarkemmin.
Tarjouslaskenta on tärkeä osa talotekniikan urakointiliikkeiden toimintaa. Se luo eroja urakoitsijoiden välille samassa kohteessa. Kaikilla on sama lähtötilanne, mutta eri lopputulos. Urakoitsijat saavat itse vaikuttaa sääntöjen puitteissa, ha- luavatko he tehdä urakan, miten he sen tekevät ja millä hintaa. Koska urakointi- puolesta ei koulussa puhuta paljoa, koin aiheesta kirjoittamisen mielenkiin- toiseksi, hyödylliseksi ja todella opettavaksi.
Tarjous- ja määrälaskennasta en löytänyt työehtosopimusta lukuun ottamatta mitään teoriaa tai ohjeita, kuinka laskenta suoritetaan. Koska tarjouslaskenta perustuu suurelta osalta asennusten käytännön tietämykseen, oli työkokemuk- sesta hyötyä. Toimeksiantajasta oli suuri apu laskennan suorittamisessa, niin teoria osuudessa, kuin käytännössäkin. Sain vapaasti käyttöön yrityksen käyttä- mät arvot, hinnat sekä laskentaohjelmat opinnäytetyön tekoa varten.
Laskentaohjelmien käytössä ei tullut ongelmia. Määrälaskentaohjelman, JCAD lvi-määrät, sain käyttööni opiskelijalisenssillä. Vaikka ohjelma on mielestäni hie- man vanhanaikainen, on se kuitenkin yksinkertainen ja helppo käyttää. Xpaja on toimeksiantajayrityksen laskutus ja hallinnointiohjelma, jonka sain käyttööni työtä varten. Määrälistojen siirto tarjouslaskentaohjelmaan oli todella helppoa.
Ohjelma jopa hinnoitteli materiaalit tukkureiden tarjoamilla hinnoilla siirron jäl- keen. Materiaaleille tuli lisätä vain työehtosopimuksen mukaiset normitunnit ja muut lisät.
Koska teimme toimeksiantajan kanssa omat tarjoukset samasta kohteesta, pys- tyimme vertailemaan lopullisia hintoja. Vaikka käytimme enimmäkseen samoja hintoja, oli määrälaskennan tuloksessa isojakin eroja. Lopulta näillä eroilla ei ol- lut suurta merkitystä, kun tarjousten lopullinen hintaero jäi alle prosenttiin. Tästä voi päätellä, miten työkokemus nopeuttaa ja jopa helpottaa tarjouslaskentaa, kun lopputulokseen voi luottaa käyttämättä suuria aikoja osien laskemiseen.
Parannettavaa työssäni olisi tarjouslaskennan teoriapuoli. Esimerkiksi eristystöi- den arviointiin työehtosopimuksesta ei ollut käytännössä mitään hyötyä, eikä ai- heesta löytynyt tietoa mistään. Purkutöiden osalta sama asia. Molemmista oli kokemusperäistä tietoa ja arvioita, mutta mitään helposti todeksi tarkistettavaa tapaa en löytänyt. Mielestäni työehtosopimuksen eristys osion yksiköt ja arvot voisi yhdenmukaistaa normitunneiksi niin kuin asennustyötkin tai vähintään avata yksiköitä ja laskentaperusteita lukijalle.
Lähteet
Hirsiniemi, A. 2018. Rakennusalan toimihenkilöiden sosiaalikulut ja niiden muu- tokset 1.1.2019 lukien. Rakennusteollisuus. https://www.rakennuste- ollisuus.fi/globalassets/infra/jasenpalvelu/kustannustietoa/rakennus- alantoimihenkiloidensosiaalikulutjaniidenmuutokset1.1.2019lu- kien.pdf. 4.4.2021.
JCAD. 2021. LVI-Määrät. https://www.jcad.fi/maaralaskenta-lvi. 9.2.2021.
Laksola, J. 2007. Onnistunut putkistoremontti. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy
LVI 03-10360, 2003. LVI-selostusohje. Rakennustieto.
LVI-info. 2021. LVI-numero. https://www.lvi-info.fi/palvelumme/lvi-numero/.
18.3.2021.
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry & Rakennusliitto ry. 2020. Talotekniikka-alan LVI-toimialan työehtosopimus työntekijöille 2020–2022.
https://www.lvi-tu.fi/wp-content/uploads/2020/06/Talotek- niikka_LVI_TES_2020_2022.pdf. 9.3.2021.
Maankäyttö- ja rakentamislaki 41/2014. https://finlex.fi/fi/laki/al- kup/2014/20140041. 18.1.2021.
Paroc. 2019. Talotekniikan eristykset asennusopas. https://www.paroc.fi/-/me- dia/files/brochures/finland/hvac-installation-guide-paroc-fi.ashx.
18.3.2021.
Rakennusteollisuus. 2021. Korjausvelka. https://www.rakennusteollisuus.fi/Tie- toa-alasta/Korjausrakentaminen1/Korjausvelka/. 28.3.2021.
Rantala, E. & Åström, G. 2017. Asuinkiinteistöä kehittävä linjasaneeraus: Stra- tegia, suunnittelu ja toteutus. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry.
Rantala, E. 2009. Asuinkerrostalojen linjasaneeraus: Hankeprosessi ja tekniset ratkaisut 60- ja 70-lukujen kerrostaloissa. Osa 1, Perusteet ja ohjeet.
Helsinki: Suomen rakennusinsinöörien liitto.
Ratu G-0295, 2006. Linjasaneeraus toteutusohje. Rakennustieto.
RIL. 2019. ROTI, Rakennetun Omaisuuden Tila. https://www.ril.fi/me- dia/2019/roti/roti_2019_raportti.pdf. 10.1.2021.
RT 10-11302, 2018. Talotekniikan laadunvarmistus ja vastaanottomenettely tehtävät ja dokumentointi. Rakennustieto.
RT 16-10182, 1982. Rakennusalan urakkakilpailun periaatteet. Rakennustieto.
RT 18-10922, 2008. Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot. Raken- nustieto.
RT 18-11004, 2010. Asuntoyhtiön korjaushankkeen kulku. Rakennustieto.
RT 18-11165, 2014. LVV-Kuntotutkimus. Rakennustieto.
RT 18-11220, 2016. As Oy korjaushankkeen hankesuunnittelu. Rakennustieto.
RT 19-10813, 2003. Asuntoyhtiön vesijohtojen ja viemäreiden uusiminen. Ra- kennustieto.
Salmi, E. 2021. isännöitsijä. Isännöinti Lieksa Oy. sähköposti 2.2.2021.
Tilastokeskus. 2017. Asuntotuotanto ei vastaa tulevaisuuden tavoitteisiin.
https://www.tilastokeskus.fi/tietotrendit/artikkelit/2017/asuntotuotanto- ei-vastaa-tulevaisuuden-tavoitteisiin/. 11.3.2021.
