Kuparia käytettäessä voidaan tehdä kromatulla tai normaalilla kuparilla. Kro-mattu kupari on yleisesti pidetty paremman näköisenä vaihtoehtona. Esimerkki-kohteeseen on laskettu menevän noin 500 metriä kromattua kupariputkea. Jos nämä putket vaihdetaan Premium Cupori kupariputkeksi, hinta nousee reilulla sadalla eurolla, eli kromattu kupariputki on halvempaa, kuin normaali käyttövesi-kupari. Hintaeroa kuitenkin syntyy, kun ottaa huomioon käytettävät osat. Esi-merkiksi 12 kromi puristusmuhvi on yli 43% kalliimpi, kuin vastaava ei kromattu osa. Nämä osat maksavat muutaman euron, joten niillä ei suurta vaikutusta lo-pulliseen hintaan ole. Kupariosien kromatuilla ja vastaavilla normaaleilla osilla ei siis ole merkittävää eroa.
8 Yhteenveto
Tarjouslaskennan lopullinen summa oli noin 150 000 €. Kohteen tarjous jakautui suhteellisen tasaisesti kolmeen yhtä suureen osaan materiaalien, työn ja aliura-koiden välillä (kuvio 5). Mittavat asbestipurkutyöt yhdistettynä rakennusteknisiin töihin nostivat aliurakoiden osuuden kuitenkin suurimmaksi.
Materiaalien noin 50 000€ osuus oli laskettu laadukkaammilla messinkiosilla.
Materiaalien osuus laskisi muutamalla tuhannella eurolla, mikäli osat ja materi-aalit vaihdettaisiin halvempiin vastaaviin tuotteisiin. Myös käytetyllä katteella saadaan pelattua jopa kymmeniä tuhansia euroja lopulliseen tarjoushintaan.
Koska todellisuus ja suunnitelmat eivät aina vastaa täysin toisiaan, ja ihmiset te-kevät virheitä, on niin sanotusti täydellistä tarjouslaskentaa käytännössä mah-dotonta tehdä. Laskentavirheet jäävät urakoitsijan maksettaviksi, jolloin kohteen tuotto pienenee. Pienellä katteella riskit jäädä tappiolle kasvaa, mutta toisaalta urakkahinta nousee ja kilpailija saattaa viedä urakan halvemmalla hinnalla.
Työtunteja asennus- ja purkutöistä kertyi 847 h, mikä tekee 106 täyttä työpäivää yhdelle asentajalle. Pelkästään ateriakorvauksia ja matkakuluja tulee näillä työ-määrillä maksettavaksi yli 2000 €.
Kuvio 5. Urakkatarjouksen hintajakauma
9 Pohdinta
Putkiremonttihanke on taloyhtiön merkittävin projekti, joten valmistautuminen ja suunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Kaikilla osapuolilla tulee olla aikaa perehtyä eri vaihtoehtoihin ja mahdollisuus tuoda mielipiteet ilmi ennen varsi-naisten töiden alkua. Opinnäytetyön yksi tarkoitus oli selkeyttää putkiremontin vaiheita hankkeen päätöksestä aina urakan luovutukseen asti. Teoriaa aiheesta löytyi yllättävän paljon. Laaja LVI-kortisto sekä aiheesta ammattilaisten kirjoitta-mat kirjat olivat todella hyödyllisiä ja helposti ymmärrettäviä. Vaikka putkiremon-tin vaiheista voisi kirjoittaa erillisen opinnäytetyön, sain mielestäni tiivistettyä tär-keimmät kohdat hyvin tähän työhön.
Käyttövesiremontin teoriaa kirjoittaessani ymmärsin kuinka kaupungistumisesta johtuen pienten kuntien taloyhtiöt joutuvat usein tyytymään kokonaisvaltaisen linjasaneerauksen sijaan kevyempään käyttövesiremonttiin. Usein remonttien hinta nousee suhteettomaksi taloyhtiön arvoon nähden, jolloin lainaa tarvittaville remonteille ei saada, tai joudutaan tekemään saneeraukset vain pakon edessä.
33 %
28 % 39 %
Materiaalit Työt Aliurakat
Tästä seuraa korjausvelan kasvu, ja yhä edelleen asunnon arvon aleneminen.
Tällä loputtomalla kierteellä on varmasti suuria yhteiskunnallisia vaikutuksia, joita minun mielestäni olisi mielenkiintoista ja hyödyllistä tutkia tarkemmin.
Tarjouslaskenta on tärkeä osa talotekniikan urakointiliikkeiden toimintaa. Se luo eroja urakoitsijoiden välille samassa kohteessa. Kaikilla on sama lähtötilanne, mutta eri lopputulos. Urakoitsijat saavat itse vaikuttaa sääntöjen puitteissa, ha-luavatko he tehdä urakan, miten he sen tekevät ja millä hintaa. Koska urakointi-puolesta ei koulussa puhuta paljoa, koin aiheesta kirjoittamisen mielenkiin-toiseksi, hyödylliseksi ja todella opettavaksi.
Tarjous- ja määrälaskennasta en löytänyt työehtosopimusta lukuun ottamatta mitään teoriaa tai ohjeita, kuinka laskenta suoritetaan. Koska tarjouslaskenta perustuu suurelta osalta asennusten käytännön tietämykseen, oli työkokemuk-sesta hyötyä. Toimeksiantajasta oli suuri apu laskennan suorittamisessa, niin teoria osuudessa, kuin käytännössäkin. Sain vapaasti käyttöön yrityksen käyttä-mät arvot, hinnat sekä laskentaohjelmat opinnäytetyön tekoa varten.
Laskentaohjelmien käytössä ei tullut ongelmia. Määrälaskentaohjelman, JCAD lvi-määrät, sain käyttööni opiskelijalisenssillä. Vaikka ohjelma on mielestäni hie-man vanhanaikainen, on se kuitenkin yksinkertainen ja helppo käyttää. Xpaja on toimeksiantajayrityksen laskutus ja hallinnointiohjelma, jonka sain käyttööni työtä varten. Määrälistojen siirto tarjouslaskentaohjelmaan oli todella helppoa.
Ohjelma jopa hinnoitteli materiaalit tukkureiden tarjoamilla hinnoilla siirron jäl-keen. Materiaaleille tuli lisätä vain työehtosopimuksen mukaiset normitunnit ja muut lisät.
Koska teimme toimeksiantajan kanssa omat tarjoukset samasta kohteesta, pys-tyimme vertailemaan lopullisia hintoja. Vaikka käytimme enimmäkseen samoja hintoja, oli määrälaskennan tuloksessa isojakin eroja. Lopulta näillä eroilla ei ol-lut suurta merkitystä, kun tarjousten lopullinen hintaero jäi alle prosenttiin. Tästä voi päätellä, miten työkokemus nopeuttaa ja jopa helpottaa tarjouslaskentaa, kun lopputulokseen voi luottaa käyttämättä suuria aikoja osien laskemiseen.
Parannettavaa työssäni olisi tarjouslaskennan teoriapuoli. Esimerkiksi eristystöi-den arviointiin työehtosopimuksesta ei ollut käytännössä mitään hyötyä, eikä ai-heesta löytynyt tietoa mistään. Purkutöiden osalta sama asia. Molemmista oli kokemusperäistä tietoa ja arvioita, mutta mitään helposti todeksi tarkistettavaa tapaa en löytänyt. Mielestäni työehtosopimuksen eristys osion yksiköt ja arvot voisi yhdenmukaistaa normitunneiksi niin kuin asennustyötkin tai vähintään avata yksiköitä ja laskentaperusteita lukijalle.
Lähteet
Hirsiniemi, A. 2018. Rakennusalan toimihenkilöiden sosiaalikulut ja niiden muu-tokset 1.1.2019 lukien. Rakennusteollisuus. https://www.rakennuste- ollisuus.fi/globalassets/infra/jasenpalvelu/kustannustietoa/rakennus- alantoimihenkiloidensosiaalikulutjaniidenmuutokset1.1.2019lu-kien.pdf. 4.4.2021.
JCAD. 2021. LVI-Määrät. https://www.jcad.fi/maaralaskenta-lvi. 9.2.2021.
Laksola, J. 2007. Onnistunut putkistoremontti. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy
LVI 03-10360, 2003. LVI-selostusohje. Rakennustieto.
LVI-info. 2021. LVI-numero. https://www.lvi-info.fi/palvelumme/lvi-numero/.
18.3.2021.
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry & Rakennusliitto ry. 2020. Talotekniikka-alan LVI-toimialan työehtosopimus työntekijöille 2020–2022.
https://www.lvi-tu.fi/wp-content/uploads/2020/06/Talotek-niikka_LVI_TES_2020_2022.pdf. 9.3.2021.
Maankäyttö- ja rakentamislaki 41/2014. https://finlex.fi/fi/laki/al-kup/2014/20140041. 18.1.2021.
Paroc. 2019. Talotekniikan eristykset asennusopas. https://www.paroc.fi/-/me-dia/files/brochures/finland/hvac-installation-guide-paroc-fi.ashx.
18.3.2021.
Rakennusteollisuus. 2021. Korjausvelka. https://www.rakennusteollisuus.fi/Tie-toa-alasta/Korjausrakentaminen1/Korjausvelka/. 28.3.2021.
Rantala, E. & Åström, G. 2017. Asuinkiinteistöä kehittävä linjasaneeraus: Stra-tegia, suunnittelu ja toteutus. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry.
Rantala, E. 2009. Asuinkerrostalojen linjasaneeraus: Hankeprosessi ja tekniset ratkaisut 60- ja 70-lukujen kerrostaloissa. Osa 1, Perusteet ja ohjeet.
Helsinki: Suomen rakennusinsinöörien liitto.
Ratu G-0295, 2006. Linjasaneeraus toteutusohje. Rakennustieto.
RIL. 2019. ROTI, Rakennetun Omaisuuden Tila. https://www.ril.fi/me-dia/2019/roti/roti_2019_raportti.pdf. 10.1.2021.
RT 10-11302, 2018. Talotekniikan laadunvarmistus ja vastaanottomenettely tehtävät ja dokumentointi. Rakennustieto.
RT 16-10182, 1982. Rakennusalan urakkakilpailun periaatteet. Rakennustieto.
RT 18-10922, 2008. Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot. Raken-nustieto.
RT 18-11004, 2010. Asuntoyhtiön korjaushankkeen kulku. Rakennustieto.
RT 18-11165, 2014. LVV-Kuntotutkimus. Rakennustieto.
RT 18-11220, 2016. As Oy korjaushankkeen hankesuunnittelu. Rakennustieto.
RT 19-10813, 2003. Asuntoyhtiön vesijohtojen ja viemäreiden uusiminen. Ra-kennustieto.
Salmi, E. 2021. isännöitsijä. Isännöinti Lieksa Oy. sähköposti 2.2.2021.
Tilastokeskus. 2017. Asuntotuotanto ei vastaa tulevaisuuden tavoitteisiin.
https://www.tilastokeskus.fi/tietotrendit/artikkelit/2017/asuntotuotanto-ei-vastaa-tulevaisuuden-tavoitteisiin/. 11.3.2021.
Tilastokeskus. 2020a. Asuntokanta 2019.
http://www.stat.fi/til/asas/2019/01/asas_2019_01_2020-10-14_kat_001_fi.html. 11.3.2021.
Tilastokeskus. 2020b. Rakennuskanta 2019.
http://www.stat.fi/til/rakke/2019/rakke_2019_2020-05-27_kat_002_fi.html. 11.3.2021.
Tilastokeskus. 2020c. Asunnon omistajat ja asunto-osakeyhtiöt korjasivat 6,0 miljardilla eurolla vuonna 2019.
https://www.stat.fi/til/kora/2019/01/kora_2019_01_2020-06-11_tie_001_fi.html. 21.3.2021.
Tofferi, T. 2020. PTS eli pitkän tähtäimen suunnitelma: kaikki mitä siitä tulisi tie-tää. Insinööritoimisto Capri Oy. https://capri.fi/pts-eli-pitkan-tahtai-men-suunnitelma-tietopaketti/. 19.1.2021.
Toivanen, E. 2019. Korjausrakentamisen arvo on nyt suurin 1970-luvun taloyhti-össä. Tilastokeskus.
Ympäristöministeriön asetus rakennuksen vesi- ja viemärilaitteistoista 1047/2017. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20171047.
14.2.2021.
Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 ja 10 §:n muuttamisesta 814/2020.
https://www.finlex.fi/fi/laki/al-kup/2020/20200814?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5 D=1047%2F2017. 26.2.2021.
Käyttövesisuunnitelmat kellarikerros, pohjakerros, 1.-3 kerrokset, asemakuva sekä periaatepiirrokset
LVI-asennusalan sosiaalikustannukset 2021
Pipe-Modul tarjous