Biologinen ja yhteiskunnallinen lääketieteellisessä ja psykologisessa
tutkimuksessa
Määritellessäem, että ihmisen olemus on yh- teiskunnallisten suhteiden kokonaisuus, Marx esitti peruslähtökohdan ns. sosiaalis-biologisen ongelman metodologisesti oikealle ratkaisemi- selle. Ongelmassa on kysymys 'biologisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden merkityksestä ih- mistä koskevissa tieteissä,. Se on yhteinen ni- mittäjä erittäin laajalle, ryhmälle kysymyksiä,
jotka nousevat esiin eri tieteenalojen yhteydes- sä. Sosiaalisen ja biologisen keskinäissuhteen ongelma kuuluukin nykytieteen tärkeimpiin teoreettisiin kysymyksiin. Sitä korostavat ny- kyaikana useat tekijät:
Tieteessä tapahtuu valtavia, jopa vallanku- mouksellisia muutoksia, jotka myös nostavat esiin eettisiä ja moraalisia ongelmia. Biologian alalta voi mainita perinnöllisyyden mekanis- min selvittämisen ja geenien keinotekoisen synteesin. Tietedlis-tekninen kehitys korostaa biologisten tieteiden merkitystä kärjistäessään ympäristönsuojeluongelnria ja johtaessaan bio- logisten tuotantomenetelmien laajenevaan
käyttöön.
Ongelman korostumiseen vaikuttaa myös kärjistyvä ideologinen taistelu. Kapitalismin kriisin moninaisille ilmiöille koetetaan antaa selitys, joka johtaisi kriisin ilmentymät ihmi- sen "biologisesta luonteesta", ei sellaisista yli-
teiskunnallisista tekijöistä, jotka ovat ratkais- tavissa. Tämä tulkinta nojautuu luonnontie- teilijöiden piirissä yleiseen mekanistiseen ajat- teluun, joka torjuu laadulliset erot yhteiskun- nallisten ja biologisten lainalaisuuksien välillä.
Seuraavissa artikkeleissa on tarkasteltu bio- logisen ja sosiaalisen ongelmaa lääketieteen ja käyttäytymistieteen..kannalta.
Syksyllä 1976 Suomessa vieraillut Neuvos- toliiton leiäketieteicien akatemian filosofian lai- toksen johtaja professori G. I. Tsaregorodtsev myönsi Tiede ja l edistys -lehdelle haastattelun, jossa hän esittelee ongelman merkitystä lää- ketieteen - tulosten filosofisille yleistyksille.
Haastattelun teki Antti Pakaslahti. Professori Tsaregorodtsevin läheinen työtoveri, neuvosto- liittolainen patofys iologi A. D. A do käsittelee laajemmin samaa ongelmaa artikkelissaan
"Biologisen ja yhteiskunnallisen sukeesta ih- misen ekologiassa", joka on lyhennelmä Aka- demii Meditsinskih Nauk -lehden numerossa 4/76 ilmestyneestä artikkelista (käännös APN).
Psykologian kannalta tarkastelee sosiaalis- biologista ongelmaa Pekka Arinen artikkelis- saan "Biologismista ihmistieteissä". Artikkeli perustuu Tutkijatiiton 1. liittokokouksen yh- teydessä järjestetyssä seminaarissa "marxismi- leninismi ja tiede" pidettyyn desitelmään.
