Toimintakertomus 1988
Hyväksytty johtokunnan kokouksessa 16.5.1989
kiderakennetta Kuva luonnollisessa .... ,.u·u"'""·
P. taustakuva A.
1. MERENTUTKIMUSLAITOS 1988 ... 1
2. ITÄMEREN ERÄIDEN OMINAISUUKSIEN KEHITTYMINEN 1988 ... 2
2.1 Jäätalvi 1987 /88 ... 2
2.2 Vedenkorkeusvaihtelut ... 2
2.3 Suolapitoisuuden vaihtelut varsinaisella Itämerellä ... 5
2.4 Itämeren happitilanne 1988 ... 6
3. TUTKIMUS- JA PALVELUTOIMINTA ... 8
3.1 Vedenkorkeus-, aallokko- ja virtaustutkimukset ... 8
3.2 Jää- ja pintakerrostutkimukset.. ... ~ ... 8
3.3 Arktinen tutkimus ... 9
3.4 Aineiden kiertokulun tutkimus ... 9
3.5 Humus- ja ligniiniyhdisteiden pitoisuuksista Itämeressä ... 11
3.6 Itämeren eliöstön ja sen vaihteluiden tutkimus ... 11
4. TUTKIMUSALUS ARANDAN MATKAT ... 12
5. HALLINTO, TALOUS JA ATK ... 14
5.1 Organisaatio ja hallinto ... 14
5.2 Henkilökunta ... ; ... 15
5.3 Talouden hoito ... 16
5.4 Automaattinen tietojenkäsittely ... 17
5.5 Uuden tutkimusaluksen rakentaminen ... 18
6. TUTKIMUKSEN TUKITOIMINNOT JA TILAUSTUTKIMUKSET ... 19
6.1 Kenttä- ja huoltoryhmä ... 19
6.2 Tilaustutkimukset ... 19
6.3 Kirjasto ja informaatiopalvelu ... 20
7. JULKAISU- JA TIEDOTUSTOIMINTA ... 21
8. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ ... 21
LIITTEET:
- Jäsenyydet kansainvälisissä tieteellisissä elimissä - Julkaisuluettelo
- Luettelo Arandan matkoista 1988
- Merentutkimuslaitoksen menot vuonna 1988 - Merentutkimuslaitoksen henkilökunta 31.12.1988
Laitoksemme toiminnassa kenties merkittävimpänä yksittäistapauksena voi- taneen pitää uuden ja ensimmäisen yksinomaan merentutkimuskäyttöön tulevan aluksen tilausta tammikuun lopussa 1988. Jo pari vuotta kestäneen tarve- harkinta- ja esisuunnitteluvaiheen jälkeen päästiin käsiksi yksityiskohtaiseen suunnitteluun ja rakentamiseen. Huolimatta telakkateollisuudessa olleesta käy- mistilasta alus saatiin laskettua vesille lähes aikataulussaan vuoden lopulla. Tä- hän on päästy paitsi telakan ammattipätevyyden pohjalta erityisesti laitoksen piirissä toimineen laivanrakennustyöryhmän todella aktiivisen ja innavoivan työn ansiosta, mitä on erinomaisesti täydentänyt merenkulkuhallitukselta "lai- nattujen" rakennusvalvojien taitavuus ja ahkera paneutuminen tehtäväänsä.
Toisena merkittävänä osittain edelliseenkin liittyvänä hankkeena on ollut Suomen Etelämantereelle suuntautuvan tutkimustoiminnan suunnitelmien ki- teytyminen varsin mittavaksi tutkimushankkeeksi.
Edellisiä asiakokonaisuuksia hieman suppeampana, joskin niihin kum- paankin läheisesti liittyen ja niitä tukien, on laitoksen atk-järjestelmien kehit- täminen edennyt suotuisasti. Laitokselle on voitu hankkia mm. uusi keskus- tietokone (microVAX II ja VAXstation 3200) ja PC-verkko.
Laitoksen hallinnossa on niinikään vuoden 1988 alussa voimaan tulleen uu- den organisaation myötä tapahtunut joukko muutoksia. Näistä tärkein on ollut istunnon korvaaminen johtokunnalla. Laitoksessamme on saatu erittäin myön- teisiä kokemuksia johtokunnan työskentelystä, mikä ilmeisesti osaltaan johtuu johtokunnan kaikkien jäsenten taidosta ja tahdosta edistää laitoksen toimintaa.
Laitoksen tiedon~ taidon ja palvelusten hyväksikäyttö on sekin edistynyt suotuisasti. Tilaustöiden laskutus ylitti n. 30 prosentilla budjetoidut tulot. Pi- tääkseen yllä tätä suuntausta laitos on yhteistyössä Valtionhallinnon kehittämis- keskuksen kanssa tehnyt laitoksen palvelutoiminnan tehokkuuden selvityksen ja siihen pohjautuvan kehitysohjelman. Se tulee olemaan ensimmäinen maas- samme suoritettu ns. sektoritutkimuksen hyödynnettävyyttä koskeva selvitys.
Vuotta 1988 voidaan Merentutkimuslaitoksen osalta luonnehtia paljolti uu- distumisen vuodeksi. Lähivuodet näyttävät, voidaanko näiden uudistusten avulla vastata laitoksen ulkopuolelta tulevien paineiden sisältämiin haasteisiin.
Helsingissä maaliskuun 15. päivänä 1989
Ylijohtaja Aarno Voipio
2.
2.1 Jäätalvi
Jäätalvi leuto. Sydäntalvea ... ,, ... ,,.,""
:swom,en puoleisen osan matOH)Sttnteutaa.n n~ew~oona.
kaikilla merialueilla normaaliin aikaan:
joisosissa marraskuun puolivälissä, Suomenlahden ~,.""'"'""•""',..
Selkämerellä joulukuun puolivälissä.
kerran kokonaan _~--·---
2.2 Vedenkorkeusvaihtelut Itämerellä
10-20 senttimetriä keskiveden
jotka
saakka
~)ä.'litynyt.yhteotw~)~tunut l<li hvvtn tihe:ll 4JOJiA N"lt.autLMV.Jlt.Jiröyltkiöitynyt jU
flllllekUlnaj.Jutl.n.ltjU.D
Tlhell •JOJU
m
l>.lol jU~ K.JrvaajojU ~'fauinen~
~ lfyvJ.n huva &jo:)U ~ IUlntojU.
BJllllnrounat.oljU•raJ.t~D:hl<>t\<>
D
Arvioitu jUn nuv.tA1 jUn raja
~==~!;~
[![] Klt.t:tu jUn pAkawa, on
.,:
• ~ ~truUo~:::::-,·:.:
a 1 ... •10a_ 3 10~ JO
'·""'. JUn ~ b c : :~: ~~
••'•'c • ~: kdw ~ ~::1~:
pabum )U Ia) 1 ~:: ~~
tolaebi pM.un :)U (b) JO-lll)
kolJoaMoltol pMauin jU Ie)
• .,.Ool
'
~ ~ o o-~ o Q o
• 3QN-HIOO~
L
Kuva 1. Itämeren jääpeite oli laajimmillaan 19.3.1988.
19.3.
1988
MERENTUTKIMUSLAITOS HAVSFORS KN 1 NG Sl N STITUTET
FINNISH INSTITUTE OF MARI NE RESEARCH
, . 11
MW CM
10121
I2J
- 1 0 0
1988 HAMINA TUNTIARVOT
TAMMI HELMI MAALI S HUHT I TOUKO KESA HEINA ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU
Kuva 2. Vedenkorkeuden vuotuinen vaihtelu Haminassa 1988. Nollaviiva kuvaa ko. vuoden teoreettisen keskiveden (MW) korkeutta.
Suurimmat vaihtelut havaittiin marras- joulukuussa, mutta tähänastisia ääri- arvoja ei saavutettu millään havaintoasemalla. Haminassa (kuva 2) vuoden maksimi oli joulukuussa + 108 cm (suurin havaittu arvo + 166 cm) ja minimi marraskuussa -89 cm (pienin havaittu arvo -110 cm). Perämerellä Oulussa vuoden minimi oli joulukuussa -71 cm ja vuoden maksimi tammikuussa + 120 cm. Kemin havainnot puuttuvat lokakuun 20 päivästä lähtien aseman uusimi- sen vuoksi.
2.3 Suolapitoisuuden vaihtelut varsinaisella Itämerellä
Gotlannin syvänne, havaintopiste F81, jonka syvyys on n. 240 m, on Itäme- rellä keskeinen vertailupiste, jonka suolaisuuden muutosten katsotaan edusta- van varsinaisen Itämeren hydrografista tilannetta. Suolaisuuden muutokset tä- män pisteen pohjanläheisissä vesissä kuvastavat myös merkittävää vedenvaihtoa Itämeren ja Pohjanmeren välillä. Pohjanmereltä tuleva vesi uudistaa Itämeren syvänteissä pitkään pysyvää vettä, josta happi on loppunut. Näistä syistä suola- pitoisuutta seurataan varsinaisen Itämeren syvänteissä vuosittain.
Gotlannin syvänteen pohjakerroksen suolapitoisuus on laskenut yleisesti ot- taen jo ainakin 1950-luvulta alkaen tasaisesti joitakin suolaisemman veden pulsseja lukuunottamatta (kuva 3). Tällaiset Pohjanmereltä tulleet suolaisen ve- den pulssit ovat tapahtuneet noin kahdeksan vuoden välein, ja ne ovat merkit- tävästi uudistaneet syvänteiden pohjanläheistä vettä. Suolaisuuden alentuminen pulssia edeltäneelle tasolle on kestänyt vuosia. Viimeinen merkittävä pulssi ta- pahtui jo 1977. Tämän jälkeen on 1984 havaittu heikompi pulssi, jonka jäl- keen suolaisuus laski nopeasti pulssia edeltäneelle tasolle. Siksi merentutkijat ovat jo pitkään odottaneet uutta merkittävää suolaisen veden purkausta Itäme- reen. Merkkejä tällaisesta saatiinkin vuoden 1988 kesällä etelämpää Itämereltä.
Vielä elokuun loppuun mennessä ei kuitenkaan Gotlannin syvänteen havain- noissa ollut havaittavissa suolaisuuden kohoamista, vaan suolapitoisuus oli al- haisimmillaan ainakin neljännesvuosisataan. Näin alhaalla se ei ole ollut kuin muutamana vuonna 30-luvulla.
o/oo
f:3
r---,---,...----,----....,---,
H~. 6
:1. r::~. 4
12
U .. 8
Kuva 3. Suolapitoisuus Gotlannin syvänteen pohjanläheisessä vedessä vuosina 1960-88.
Itämeren
Alle osissa
U::HT<T'>T\.O.'<''nrco oli samaa luokkaa kuin ...,..>n>'t'"'fl''ft""l"' '-'''-''-',U-''-''VUU
Gdanskin lahdella
Kuva.
170 19° 2!0 270
Meriveden arseen1- pitoisuuksia Suomen- lahdella huhtikuussa 1988 ja Pohjanlahdella
65° elokuussa 1988. 65°
~PINTA
POHJA
54°
Kuva 5. Meriveden arseenipitoisuutta on mitattu huhti- ja elokuussa 1988 kerätyistä näytteistä.
Suomenlahdella pitoisuudet olivat pinnassa ja pohjan lähellä 0.5-0.7 J.Lg/1. Pohjanlahdella pinta- arvot olivat pienempiä, 0.3-0.6 J.Lg/1, kuin pohjan lähellä, missä arseenia oli 0.5-1.5 J.Lg/1. Itämeren eteläosien pitoisuuksiksi on aikaisemmin raportoitu 0.5-0.7 J.Lg/1 kun taas Pohjanmeren pitoisuudet ovat suurempia, 2-3 J.Lg/1.
3. JA
3.1 Vedenkorkeus-, aallokko-
3.2 Jää-
virtaustutkimukset
asennettu reaaliai- automaatti- Merenkul-
kenttä-
telmien ja lausuntojen valmistelussa. Vuoden aikana jatkettiin myös yhteis- työssä ruotsalaisten tutkijoiden kanssa jäärekisterin muokkaamista siten, että lopputuloksena on WMO:n merimeteorologisen komission hyväksymän ns.
SIGRID-koodin mukainen jäärekisteri. Tämän koodin käyttö yhdenmukaistaa kaikkien maiden jäätilastot, joten jäätaivien ankaruuden vaihtelua voidaan tut- kia globaalisesti yhdenmukaisella aineistolla.
Itämeren jääntutkimuksen painopiste on lyhyen aikavälin (tunneista vuoro- kausiin) jään dynamiikkaa ja jääklimatologiaa koskevissa tutkimuksissa sekä jään kaukokartoitusmenetelmissä. Jääpeitteen plastisesta myötärajasta on tehty sekä teoreettisia että havaintoihin perustuvia tutkimuksia. Itämeren jään raken- teen ja fysikaalisten ominaisuuksien tutkimuksia on jatkettu lisäaineistoa ke- räten. Edelleen ahtojäiden rakenteesta ja lujuudesta on tehty jatkotutkimuksia kentällä.
Jään kaukokartoituksessa keskityttiin vuoden aikana tutkamenetelmien tut- kimuksiin, erilaisten satelliittikuvien tulkintaan ja vertaamiseen vastaaviin kenttähavaintoihin. Maaliskuussa osanistuttiin Pohjanlahdella laajaan kansain- väLiseen kenttätutkimukseen BEPERS-88 (Bothnian Experiment in Preparation for ERS-1 ), jossa päämielenkiinto oli SAR-tutkan käytettävyydessä Itämeren jään kaukokartoitukseen.
Meren ja ilmakehän välistä vuorovaikutusta tutkittiin tavoitteena pinta- kerroksen jäähtymistä kuvaavan mallin kehittäminen. Havaintoaineistona käy- tettiin automaattisilta asemilta sekä tutkimusalukselta suoritettuja mittauksia meren pintakerroksen lämpötiloista ja sääolosuhteista.
3.3 Arktinen tutkimus
Tehtäväalueen tavoitteena on arktisten merien hyödyntämisessä tarvittavien meritieteellisten tietojen tuottaminen. Vuoden aikana jatkettiin sääsatel- liittikuvien hankkimista Euroopan pohjoisen sektorin jääolosuhteista. Tutki- mustoiminta keskittyi jään reunavyöhykkeen dynamiikkaan.
Jään reunan dynamiikasta tehtyjä kenttähavaintoja on analysoitu yhteis- työssä USA:n kylmien alueiden laboratorion (CRREL) kanssa. Havainnot kä- sittelevät jään kinematiikkaa 10 kilometrin mittakaavassa. Arktisten ja antark- tisten merialueiden jäämallitutkimusta Suomen ja Iso-Britannian välisenä tt- yhteistyönä on jatkettu.
3.4 Aineiden kiertokulun tutkimus Orgaanisen aineen biologinen kierto
Tutkimuksella selvitetään orgaanisen aineen tuotantoa, kulutusta ja ha- jotusta Itämeren ulappa-alueen ekasysteemin eri trofiatasoilla sekä meren pin- takerroksessa tuotetun hiukkasaineen vajoamista pohjalle. Kertomusvuoden ai- kana tutkimuksesta valmistui kuusi julkaisua. Tulokset osoittivat, että kasvi- planktonin kevätkukinnan aikainen aineenkierto vaikuttaa ratkaisevasti koko kasvukauden tuotantoon: kasviplanktonin massasedimentoituminen poistaa te- hokkaasti valtaosan edellisen talven aikana halokliinin yläpuoliseen vesiker- rokseen kertyneistä kasviravinteista ja kuljettaa ne pohjalle. Bakteerien denitrifikaatio voi poistaa biologisesta kierrosta huomattavan osan sedimentissä tai vähähappisessa alusvedessä olevasta typestä. Kevätjakson aikaisen ravinto-
verkon siis säätelee, kuinka paljon
hemmille Tuottavasta meren
kasaineen määrän mittaaminen osoittautui lisysteemin aineenkierrossa tapahtuvia muutoksia.
Sinilevien typensidontamittauksia ja jatkettiin Suomenlahdella osana
Halocline
Kuva Perustuottajien sitoman typen kierto pv••J"'."'" .. Itämeren u!app~~ek(Jsy:stec~Issä
tantojakson aikana. Nuolet ilm<>i<>&•v"'t
luvut ko.
3.5 Humus- ligniiniyhdisteiden pitoisuuksista Itämeressä
Eri puolilta Suomenlahtea ja Pohjanlahtea kerätyistä vesinäytteistä on mi- tattu samanaikaisesti humus- ja ligniiniyhdisteiden pitoisuudet käyttäen hy- väksi ns. synkronista fluoresenssitekniikkaa. Referenssiaineena humukselle käytettiin fulvohappoa (IHSS, International Humic Substances Society) ja ligniiniyhdisteille induliinia (Westvaco, USA). Näytteistä mitattiin myös or- gaanisen kokonaishiilen määrä (TOC) sekä saliniteetti (S 01 oo ).
Osa näytteistä otettiin kevättalvella jään alta. Tällöin rannikonläheisillä näytteenottopaikoilla selvästi nähtävissä jokivesien vaikutus pinnanläheisten vesimassojen humuspitoisuuteen (myös alhainen S 0 joo). Humuspitoisuus laski myös selvästi syvyyden funktiona. Vastaavaa muutosta syvyyden funktiona ei ollut havaittavissa ligniiniyhdisteillä, joiden pitoisuus oli yleensä selvästi al- haisempi kuin humusaineiden pitoisuus, ja korkeimmillaan rannikolla.
Humuspitoisuudessa oli Pohjanlahdella havaittavissa selvä aleneminen siir- ryttäessä pohjoisesta etelään. Myös kesällä mitattiin erittäin korkeita hu- muspitoisuuksia eräillä rannikonläheisillä näytteenottopisteillä. Suomenlahdella ja kaikilla rannikonläheisillä näytteenottopisteillä humuksen maksimikonsen- traatio mitattiin pinnanläheisestä vedestä, kun taas Pohjanlahden avomerialu- eella konsentraatiomaksimi oli pohjanläheisissä vesikerroksissa.
Ligniiniyhdisteiden pitoisuus Pohjanlahdelta otetuissa näytteissä vaihteli 0.6-2. 7 mg/1, mutta yksittäisiä korkeita arvoja, jopa 5 mg/1, mitattiin esim.
Pietarsaaren edustalta. Suomenlahdella vastaavat pitoisuudet olivat 1.5-3.1 mg/1. Suomenlahdelta saadut tulokset saattavat olla epävarmoja, koska käytetty vertailuaine ei välttämättä heijasta puunjalostusteollisuuden eri tuotantoproses- sien jätteenä muodostuvien ligniinien määriä.
Humuksen tiedetään sisältävän n. 50 % hiiltä. Keväällä Suomenlahdelta ja Pohjanlahden avomerialueilta otetuissa näytteissä humuksen osuus oli noin puolet TOC:stä, kun taas Pohjanlahden rannikkoalueilla humus muodosti pää- osan TOC:stä. Kesällä tilanne oli jonkin verran tasaantunut ja humuksen osuus TOC:stä oli sekä avomerellä että rannikkoalueilla 50-60 %.
3.6. Itämeren eliöstön ja sen vaihteluiden tutkimus
Merentutkimuslaitos suorittaa vuosittain Itämeren kansainvälisen seuran- taohjelman mukaisen hydrografisen, kemiallisen ja biologisen näytteenoton ja analyysit koko Itämeren alueelta. Yhteistyössä Ruotsin ja Neuvostoliiton kanssa tehdään Pohjanlahden ja Suomenlahden seurantaa siten, että havaintopaikkoja on enemmän kuin Itämeren suojelusopimuksen ohjelmaan sisältyy. Lisäksi lai- toksella on perinteisesti runsaasti omia havaintopisteitä ja pistejonoja Suomea ympäröivillä merialueilla. Erityisesti rannikonläheisten pisteiden sijoitus on so- vittu samaksi kuin vesi- ja ympäristöhallituksen uloimmat seurantapisteet.
Perustuotanta
Vuosina 1987 ja 1988 Tvärminnen avoimen merialueen vuotuisessa kasvi- planktontuotannossa todettiin selvä lasku. Saadut arvot kuuluivat koko havain- tojakson matalimpiin. Vuoden 1987 tulokseen vaikutti varmasti erittäin kylmä kesä.
Kuva suulla
Suomenlahden
CRUISE 18-19/1988
25-28 October & l-11 November
&(:
60
Kuva 8. Myöhäissyksyllä tehdyn matkan tarkoituksena oli selvittää ravinteiden (nitraatti ja fos- faatti) sekä eräiden raskasmetallien pitoisuuksia Suomea ympäröivillä merialueilla.
den tutkimuksia.
1 .1988, merenkulkuhallitus aluksen
Luettelo Arandan matkoista on L'>L''"~~,··u ~>•i"i-.c.IOIC!C!'i
5. TALOUS JA ATK
5.1
sekä erillisenä toimistona toimisto.
Johtokunta
Kuva Merentutkimuslaitoksen uusi organisaatio.
Merentutkimuslaitoksen johtokuntaan kuuluivat: ylijohtaja Heikki Muttilai- nen (MKH), nuorempi hallitussihteeri Aila Salminen (KTM) ja prof. Åke Nie- mi (HY). Laitoksen edustajina olivat ylijohtaja Aarno Voipia joka asetuksen mukaan toimi johtokunnan puheenjohtajana, sekä osastonjohtajat Pentti Mälk- ki ja Paavo Tulkki.
Merentutkimuslaitoksen ylijohtaja oli prof. Aarno Voipio. Fysiikan osaston osastonjohtajana oli prof. Pentti Mälkki, joka toimi ylijohtajan sijaisena. Ke- mian osaston osastonjohtajana oli prof. Matti Perttilä ja biologian osaston prof.
Paavo Tulkki. Yleisen toimiston toimistopäällikkönä toimi VTK Erkki Siivo-.
nen.
5.2 Henkilökunta
Merentutkimuslaitoksen henkilökunnan määrä oli vuoden 1988 lopussa 66.
Henkilökunnasta 27 oli virkasuhteessa ja 39 työsopimussuhteessa laitokseen. Si- vutoimisia havainnontekijöitä oli yhteensä 175. Ulkopuolisella rahoituksella oli laitoksessa töissä kertomusvuonna 12 henkilöä, joista 2 oli virastotyöntekijöitä.
Kausi- ja ruuhka-apulaisina työskenteli 28 henkilöä, joiden työpanoksesta muodostui yhteensä 16 henkilötyövuotta. Näistä tilaustöiden osuus oli 6 henki- lötyövuotta.
Yhdistelmä Merentutkimuslaitoksen henkilökunnasta 31.12.1988:
Ylijohtaja Fysiikan osasto Biologian osasto Kemian osasto Yleinen toimisto
Yhteensä
Virkasuhde Sopimus-
palkk.
Perus~
palkk.
8 3 6 9
26
Työsopi-
mussuht. Yht.
1
12 20
11 14
6 12
10 19
39 66
5.3 Talouden hoito
tulojen ja on
tetty Tulot menot on esitetty
vuoden hintatasossa. Kehitys on 1970-luvulta verrat- tain tasaista, lukuunottamatta uusien toimitilojen '""nar .... ,, .... aiheuttamaa muiden kulutusmenojen lisäystä. Myös laitoksen muuta kalustoa on viime vuosina uusittu, mikä näkyy kalustomenojen osuuden ~rac~u11'"a
Mi lj .mk
Kuva 10. ja menojen kehitys
Kuvasta 11 ilmenee tulojen ja menojen suhteellinen kehitys vuodesta 1975 lähtien, jolloin laitoksen ensimmäinen maksuasetus tuli voimaan. Laitos on pyrkinyt lisäämään maksullisen palvelutoiminnan osuutta toiminnassaan, mikä ilmenee tulojen nopeammasta kasvusta. Vaihtelut tulojen kertymässä aiheutuvat sopimustutkimusten maksatuksen ajoittumisesta.
Indeksi
1600~---~
Kuva 11. Tulojen ja menojen suhteellinen kehitys 1975-88.
5.4 Automaattinen tietojenkäsittely
Laitoksen atk-toiminnan kehittämissuunnitelman mukaisesti uusi keskuslait- teisto hankittiin vuoden 1988 kuluessa. Tarjouskilpailun ja sitä seuranneiden jatkoneuvottelujen jälkeen päätettiin hankkia VAX-laitteisto Ethernet-lähi- verkkoineen. Tämän lisäksi hankittiin 20 mikrotietokonetta. Merentutkimuslai- toksen uusi VAX- järjestelmä koostuu kahdesta VAX-laitteistosta (MikroVAX II ja V AXstation 3200) ja 15 verkkoon liitetystä MSDOS-mikrotietokoneesta.
Tämän lisäksi laitoksella on yli kymmenen mikrotietokonetta, joita ei ole vielä kytketty MTL:n verkkoon. Uusi VAX- järjestelmä tulee vähitellen korvaamaan aikaisemmin keskuslaitteistona toimineen HPIOOO-tietokoneen. Nykyisten suunnitelmien mukaisesti HP 1 000-laitteistosta luovutaan vuoden 1989 lopulla.
Uudelle tutkimusalukselle hankitaan periaatteessa samanlainen V AX- järjes- telmä kuin MTL:ssa on. Tähän liittyen kertomusvuoden aikana on aloitettu tutkimusaluksen tiedonhallintajärjestelmän suunnittelu ja toteuttaminen. Jär- jestelmän avulla suunnitellaan tutkimusretkien havaintotoimintaa, valvotaan
18
kenttätöitä käsitellään sekä tallennetaan ~r.::u·i:lf"t·i:lu·•i:l
telmä sisältää relaatiotietokannan u ... vu.
ratorion .mikrotietokoneessa on ohjelmisto, teiden havaintoaineistot sekä siirtää ne
vuoden lopussa. Ensimmäinen kesäkuuhun mennessä.
Havaintoaineistojen tallentamista laitoksen atk-henkilöstö
5.5 Uuden tutkimusaluksen rakentaminen Uuden tutkimusaluksen tilaussopimus
Ab:n kanssa. Rakennustyön valvontaan kuuluivat Merentutkimuslaitoksen eri osastojen mistö vastuuhenkilönä ja Magdalena Herman
" sesta projektin vetäjäksi saatiin mäki apunaan laivatoimiston asiantuntijat.
merikapteeni Jukka Kyröhonka ja konepäällikkö projektin ajan virkavapaana MKH:sta.
Aluksen rakennustyöt aloitettiin välittömästi.
aika- tämän
ovat suunnittelu- aineiston valmistuminen pääosiltaan kesäkuun alkuun mennessä.
13.6.1989 Wärtsilän Meriteollisuus Oy Laten lopettamispäätöksen siirsi elokuussa projektin Wärtsilän Helsingin telakalle (WMH). Suunnittelutyö Latessa keskeytyi ja valtaosa telakan avainhenkilöistä etsiytyi kesän kuluessa muualle.
Suunnittelun alkuvaiheessa Suomen Antarktis-sopimuksen edellyttämiin tutkimuksiin kiteytyi entistä "'"'"'"0..,.tm ... ,A,.AA toteutettavaksi rakenteilla olevalla aluksella. Tilauksesta eriytetyt lisälaitteet antarktisille merille tehtävää matkaa varten LJlA<.._ ... "
Antarktiseen toimintaan jouduttiin aluksen helikoptereiden käyttö maatukikohdan onnistuttiin sijoittamaan kuljetushangaari~
sammutuslaitteet sekä radiokommunikaatiolaitteet kopterille. Lisätilaukseen saatiin hankintalupa 9.9.1988.
liittämään myös varten. Alukseen
täyttöpumput kahdelle pienehkölle heli-
alussa ja tilaus tehtiin Suunnittelua jatkettiin WMH:n kanssa ja saatiin valmiiksi syksyn kuluessa. Aikataulua nopeutettiin rakentamalla runko Latessa ja kansirakenteet WMH:ssa. Kölinlasku oli ja rungon vesillelasku 21.12.1988. Joulun alusviikolla aloitettiin rungon hinaus Turusta Helsinkiin.
Hinaus keskeytyi myrskyn takia joulun pyhiksi Inkooseen. 27.12.1988 runko siirrettiin WMH:n halliin.
6. TUTKIMUKSEN TUKITOil\UNNOT JA TILAUSTUTKIMUKSET 6.1 Kenttä- ja huoltoryhmä
Kenttä- ja huoltoryhmän toiminta painottui toimintavuoden aikana toisaalta tutkimusalus Arandalla suoritettuihin matkoihin, toisaalta rakenteilla olevan uuden aluksen valvontaan liittyviin tehtäviin. Tutkimusmatkojen osalta on ennen muuta mainittava Ahvenanmeren hydrografiseen vaaitukseen liittyvä noin kuukauden pituinen kenttämatka, joka vaati kenttä- ja huoltoryhmältä useita henkilötyökuukausia sekä ennen matkaa suoritettuina valmisteluina että matkan aikana havaintotoimintaan osallistumisena. Uuden aluksen valvontaan liittyvät tehtävät painottuivat toisaalta tutkimus- ja näytteidenottolaitteiden teknisten ominaisuuksien määrittämiseen sekä toisaalta laitteiden toimivuuden valvontaan.
Lisäksi laitoksen normaaliin toimintaan liittyvät huolto- ja kunnostustoimet sekä tarkastusmatkat havaintopaikoille työllistivät osaltaan kenttä- ja huoltohenkilöstöä.
Toimintavuoden aikana aloitettu Mäntyluodon ja mareografien uudistustyö kasvatti kenttä- ja huoltoryhmän työmäärää, koska ko. paikkakun- nille oli rakennettava vedenkorkeusasemat, joita ylläpitämällä turvat- tiin katkeamaton vedenkorkeustiedon saanti sekä päivittäisiä että tilastollisia tarpeita silmälläpitäen.
6.2 Tilaustutkimukset
Merentutkimuslaitoksen suorittamat tilaustutkimukset kohdistuivat vuonna 1988 Helsingin komission tiedonhallintajärjestelmän rakentamiseen, telakka- teollisuuden konsulttitehtäviin sekä ympäristöön liittyviin selvityksiin, joista keskeisellä sijalla olivat edelleen Antonio Gramscin v. 1987 tapahtuneen karil- leajon seurauksena suoritetut öljytutkimukset Lisäksi suoritettiin tilaustöitä eräille valtion virastoille ja laitoksille (YM, VTT, STUK, VYH) ja yksityisille yrityksille. Niistä laajin oli TVH:n ja Porin kaupungin tilaama selvitys Porin Tahkoluodon aallokko-oloista. Lisäksi tehtiin joitakin pienempiä aallokko- selvityksiä liittyen lähinnä eri merionnettomuuksiin.
Helsingin komission Merentutkimuslaitoksen välisen sopimuksen mukai- sesti laitos toimii komission datakeskuksena. Helsingin komission tiedonhal- lintajärjestelmä sisältää eri Itämeren maista komissiolle tulevan havainto- tarkistuksen tallennuksen tietokoneelle. Sen avulla on helppo tietokannasta halutut havainnot, jotka voidaan tulostaa useilla eri tavoilla sekä kuva- että taulukkomuotoon. Järjestelmän ansiosta aineiston on helppoa nopeaa. Näin on mahdollista seurata Itämeren tilassa mahdollisesti tapahtuvia muutoksia.
Tiedonhallintajärjestelmää käytetään uuden, kertyvän tiedon tallennukseen Itämeren tilaa säännöllisesti (viiden vuoden välein) tehtävien seurantaraporttien laatimisen apuna.
0
6.3
11erentutkimuslaitoksen kirjasto on julkinen ovat
asettaminen sekä jäljenteiden ja muun ... n·H ... ,+ ... ...
KOKOELMAT
Julkaisuvaihdon merkitys on
korostuneempi kuin monissa muissa kirjastoissa.
aineistosta ostamalla vain n. 20-30 %. Vaihdon
·· sellaisia kausijulkaisuja, joita ei ole saatavissa ""'-Cl.'I.IIJ':tU • ..l.;:)..lQ. vo·na,.,.a
osana tieteellisten yhteistyöverkkoa. muihin kirjastoihin entistä tärkeämpiä, koska julkaisujen määrä kasvaa jatkuvasti. Kirjaston antamien
kaukopalvelutilausten määrät ovat kasvaneet ...,...,,.., ... ,,..,,..,,." ...
LAINAUSTOIMINTA (kpl)
Palvelun maaran lisäksi myös palvelun laatu parantunut. siir- tyminen atk-aikakauteen on oleellisesti monipuolistanut sen tar-
joamaa informaatiopalvelua. Kuluneena vuonna ASFA-
tietokannan (Aquatic Sciences and Fisheries CD-ROM-versio. Sen avulla voidaan kätevästi, nopeasti ja ilman kustannuksia hakea kirjalli- suusviitteitä eri aloilta. ASFA-tietokannan laitokselle on vähentänyt ulkopuolella suoritettujen online- kirjallisuushakujen määrää n.
kautta voi myös käyttää kotimaisia K/DOK-tietokantoja, hakea tietoja esim. eri kirjastojen hankinnoista
fioista.
7. JULKAISU- JA TIEDOTUSTOIMINTA
Merentutkimuslaitos julkaisee kahta tieteellistä kausijulkaisua. Näistä tär- keämpi on vuonna 1920 perustettu Finnish Marine Research, aikaisemmalta nimeltään Merentutkimuslaitoksen julkaisu/Havsforskningsinstitutets skrift, josta kertomusvuonna ilmestyivät numerot 255 ja 256 sekä numeron 254 (Jää- talvet 1981-85 Suomen merialueilla) toinen supplementti: Itämeren jäätalven vaiheet (Leveyspiiriltä 57° pohjoiseen). Pienimuotoisemman sarjan nimi on Meri, josta ilmestyi numero 16 ja sen supplementti. Lisäksi laadittiin tavalli- seen tapaan vuosikertomus ja tutkimussuunnitelma. Merentutkimuslaitoksen si- säisestä raportista ilmestyivät numerot 1/1988-4/1988. Henkilökuntalehti Pärs- keitä ilmestyi kertomusvuonna neljä kertaa.
Laitoksen sarjoissa ilmestyneet artikkelit sekä tutkijoiden julkaisut on lue- teltu liitteessä 2.
Jääpalvelun suorittaman tiedotustoiminnan tarkoituksena on Merentutkimus- laitoksesta annetun asetuksen mukaisesti antaa tiedotteita ja ennusteita talvi- merenkulun Ensimmäinen jäätiedotus talvelle 87-88 annettiin 24.11.87 26.5.1988. Ensimmäinen lämpötilakartta annettiin
17.10.1988 26.5.1988.
8.
Merentutkimus on eräs kansainvälisimmistä tieteenaloista. Suomi on osallis- tunut jo maamme merentutkimuksen alkuajoista lähtien aktiivisesti tähän työ- hön. Olihan maamme vuonna 1902, siis jo autonomian aikana, Kansainvälisen merentutkimusneuvoston perustajajäsen. ICES:n toimialue käsittää Poh- jois-Atlantin Itämeren alueet. Toimialan muodostavat perustieteiden ohella kalastus- ja meriympäristöasiat. Merentutkimuslaitoksen ohella työhön osallis- tuu kalastus- ja meriympäristöasioita käsitteleviä viranomaisia.
Hallitustenvälisen meritieteellisen komission (IOC) toiminnasta laitoksen kannalta tärkeimmäksi on viime vuosina muodostunut kansainvälistä tietojen- vaihtoa käsittelevän toiminta. Laitos on osallistunut aktiivisesti mm.
meriympäristön likaantumista koskevan rekisterin suunnitteluun ja tämän alan Muu hallitustenvälinen yhteistyö on tapahtunut
.... u ... ~''"""~'""'"" järjestön merimeteorologisessa komissiossa (WMO/CMM)
,,.,...,,...,;.; .. ,"tr.n suojelukomissiossa
seuraavien riippumattomien
toimintaan: Merien tutkimuksen tieteellinen komitea
unionin meritieteellinen assosiaatio pohjoismainen kollegio (NKFO), Itämerentutkijoiden konferenssi
painopiste on edelleen ollut Pohjanlahden Ruotsin ja Neuvostoliiton kans- sa sekä suojelun alalla osallistumisessa mainittujen valtioiden viranomaisten kanssa Pohjanlahtikomitean, toisaalta Suomen ja Neu- vostoliiton välisen ympäristönsuojelun sekakomission Suomenlahtityöryhmän toimintaan.
Instituutti, elektrofy-
tri R.O.
Office), Shi ....," ... (1st Inst.
Alaska), Shumao (1st Inst.
Jäsenyydet kansainvälisissä tieteellisissä elimissä Andersin, Ann- Britt
Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (International Council for the Exploration of the Sea, ICES)
- benthosekologinen työryhmä, jäsen
Pohjanlahtikomitean Suomen ryhmän biologisen työryhmän jäsen
Helsingin komission asettama työryhmä: Group of Experts of the Second Periodic Assessment
- pohjaeläintyöryhmän kokoonkutsuja Grönvall, Hannu
European Co-operation in the Field of Scientific and Technical Research (COST -43), Suomen edustajan varamies.
Haahti, Hannu
Suomen Neuvostoliiton välinen ympäristönsuojelun sekakomissio - Suomenlahden vesiensuojelun työryhmä, vesikemian jaos, jäsen - Suomenlahden vesiensuojelun työryhmä, Suomen osapuolen sihteeri Koivula, Marjatta
Po hj anlah tikomi tea
- Suomen ryhmän sihteeri Kononen, Kaisa
Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (International Council for the Exploration of the Sea, ICES)
- Exceptional plankton blooms -työryhmä, jäsen Leppänen, Juha-Markku
Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (International Council for the Exploration of the ICES)
- meribiologinen komitea, jäsen - perustuotantotyöryhmä, jäsen
Pohjanlahtikomitean Suomen ryhmän biologisen työryhmän
Helsingin asettama työryhmä: Group of Experts of the Second Periodic Assessment (GESPA)
- Pelagic biology -työryhmän kokoonkutsuja.
r!r1·•C'0•1"11 tekniikan työryhmä I:n 'JICO•-:>n1·nn~AJ~·-~-·-~A4
... o...--r.._l'"'u.~.lVH< .. u. Association of the Uh,u,.,, ...
Comrn.~:s:s.~:cm on Sea Iee, jäsen IAHR (Internation Association of
Suomen edustaja Arctic Ocean Sciences Board
Kansainvälinen merentutkimusneuvosto Exploration of the Sea, ICES)
- hydrografinen komitea, jäsen
Maailman ilmatieteellisen järjestön (WMO) me~r.nnetec•rolO$l:JS(~n komission (Commission for Marine Meteorology)
Nordiskt Kollegium för Fysisk uc~eantog:ra
Suomen ja Neuvostoliiton välinen
- Suomenlahden vesiensuojelun työryhmä, ~!:'.<I'Jinf·nnt-•
International Association of the Physical ~<.:lenl~o,;es
(IAPSO/IUGG), Suomen edustaja EUREKA/EUROMAR, mallityöryhmä Scientific Committee for Oceanic Research jäsen
Arctic Ocean Sciences Board (AOSB),
sekakomissio
kansallisen komitean
Nordisk Ministerråd, arktisten tutkimusten Jasen
European Co-operation in the Field of Scientific and Technical Research (COST -43), Suomen edustaja.
Niemistö, Lauri
Kansainvälinen meren tutkimusneuvosto Exploration of the Sea, ICES)
- sedimenttityöryhmä, jäsen
EUROMAR (EUREKA-projekti EU - EUROMAR-Boardin varajäsen Perttilä, Matti
;:::,wom,en ryhmän
Kansainvälinen meren tu tkim usneu vosto Exploration of the Sea, ICES)
- hydrografiuen komitea, jäsen - merikemian työryhmä, jäsen
- Itämeren meriympäristötyöryhmä, jäsen Suomen ja Neuvostoliiton välinen ·urru'\il,.-1ct-nt·u~1111"1
- Suomenlahden vesiensuojelun työryhmä, osapuolen puheenjohtaja
the
the
Pohjanlahtikomitea
- hydrografiatyöryhmä, jäsen.
Poutanen, Eeva-Liisa
Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (International Council for the Exploration of the Sea, ICES)
- merikemian työryhmä, jäsen
Merentutkimuksen tieteellisen komitean (Scientific Committee on Oceanic Research, SCOR), Suomen komitean sihteeri
Kansainvälinen humusseura (International Humic Substances Society, IHSS), jäsen.
Saarinen, Jarmo
Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (International Council for the Exploration of the
- tietojenkäsittelytyöryhmä, jäsen
- merikemian f-u;"' .. "'h
Nordisk Standardiseringskommitte för Vattenundersökningar (INST A C- 1
AG 1-metallit, jäsen
- työryhmä AG fosfori, jäsen Pohjanlahtikomitea
- myrkkytyöryhmä, jäsen
Suomen ja Neuvostoliiton välinen ympäristönsuojelun sekakomissio - Suomenlahden vesiensuojelun työryhmä, vesikemian jaos, jäsen.
~=;.;:.,Paavo
Kansainvälinen meren tu tkim usneu vosto (In ternational for the the
-'---"'-==-• Aarno
Kansainvälinen merentutkimusneuvosto for the
the Sea, Suomen delegaatti
Merentutkimuksen tieteellisen komitean (Scientific Committee on Oceanic Research, Suomen kansallisen komitean puheenjohtaja
- Suomenlahden vesiensuojelun TUr\runrr,r.~
puheenjohtaja
EUREKA/EUROMAR, Suomen
(EUROMAR-Board) ja kansallisen +·u.r, ... uh...,,;;.,...
London Dumping Conventionin n.v .... .:t, ... u.o;u ...
radioaktiivisten jätteiden mereen upot1:anlis1ta kasttte:le'tan hallitustenvälisen asiantuntijapaneelin ""'"'"'0" ' " " .~ . . . ...
Pohjanlahtikomitea, jäsen.
Vuorinen,
Suomen Neuvostoliiton välinen
- Suomenlahden vesiensuojelun ,. ... u~..-""""''")0
Suomalais-neuvostoliittolaisen yhteistyösopimuksen alaisen Arktisen tekniikan työryhmän ympäristönsuojelujaoston jäsen World Association of Copepodologists,
Baltic Marine Biologists, kollegion
I\Ierentutkimuslaitoksen
Kalliosaari, S., Seinä, A. &
vaiheet (Leveyspiiriltä 57°N pohjoiseen). Isvinterns Östersjön (Norr om 5rN).
Phases the ice season in the Baltic Sea (North of latitude 57°N). - Finnish Mar. Res. 254 Supplement 2. - 83 s. Helsinki.
Cycling of organic matter during the vernal growth period in the open northern Baltic Proper.- Finnish Mar. Res. 255:1-118.
2. J.-M. & Alenius, P.: I. Hydrography, currents and rOI'li'I"Orl
factors. - Finnish Mar. Res. 255:3-18.
3. E. & Leppänen, J.-M.: II. Nutrient development and chemical composition of particulate matter. - Finnish Mar. Res. 255:19-35.
4. J.-M. & Kononen, K.: III. Phytoplankton composition and estimation loss rates of phytop1ankton production. - Mar. Res.
5. - " - & Bruun, J.-E.: IV. Ciliate and mesozooplankton species
composition, biomass, food respiration, and production. - Finnish Mar. Res. 255:55-78.
6. Lahdes, Kononen, K., Karjala, L. & Leppänen, J.-M.: V. Community respiration and bacterial - Finnish Mar. Res. 255:79-95.
7. Leppänen, J.-M.: VI. Sinking of particu1ate matter. - Finnish Mar. Res.
255:97-118.
8. Vermeer, M., Kakkuri, J., Mälkki. P., Boman. H., Kahma. K.K. &
Leppäranta. M.: Land uplift and sea level variability spectrum using fully measured monthly means of tide gauge readings. - Finnish Mar. Res. 256:3-75.
9. Morris, R.J., Niemi,
A.,
Niemistö. L. & Poutanen. E.-L.: Sedimentary record of seasonal production and geochemical fluxes in a nearshore coastal embayment in the northern Baltic Sea. - Finnish Mar. Res.10. Grönvall, H.: Finnish Ice Service. - Finnish Mar. Res. 256:95-110.
11. Leppänen, J.-M: Carbon and nitrogen cycles during the vernal growth period in the open northern Baltic Proper. - Meri 16:1-38.
12. Niemistö, Rinne, I., Melvasalo, T. & Niemi,
A.:
Blue-green algae and their nitrogen fixation in the Baltic Sea in 1980, 1982 and 1984.- Meri 17 (painossa).
2
13. Wu &~I:L.I:.L!:!.!..i!:..!~~~··
- Merentutkimuslaitos. Sisäinen ... <:ll...,,n?"t·h
M. & Manninen, T .: The ice with
attention to low salinities and
Merentutkimuslaitos. Sisäinen .. t:ll...,,,.. .. t""'
15 ... ..,U ... Juu., K.K.: Kompressiomenetelmä
Merentutkimuslaitos . ..., ... ,. .... .,. ... t,
16. ... u.'''""" .... u., K.: Merenpohjan -rn•n.o·rt::~.-:.t..oc~•·-r•t'"rn ..., ... J,..., ... raportti 1988( 4 ): 1
17. Kertomus toiminnasta vuonna 987. - 34 liitel.
18. Merentutkimuslaitoksen tutkimussuunnitelma vuodelle 1988. s.
Helsinki (moniste).
Merentutkimuslaitoksen 1989. s.
Helsinki (moniste).
Merentutkimuslaitoksen tutkijoiden muut 20. Andersin, A.-B. & Sandler, H.: Occurrence
oxygen concentration in the Baltic Proceedings of the XVI
Oceanographers, Sept. 5-9,
21. Astok, V. & · Laht maailmakaardiL map of the world.) - Eesti
on the 22. Bordin, G., Perttilä, M. & Scheinin, H.:
labile cadmium, lead and copper sea water in northern parts of the Baltic Sea in Mar. Poli. Bull. 19(7):325- 327.
23. Grönlund, L., Vuorinen, I. & Tulkki, P.: zooplankton ja eutrofeerumine. (Bottom flora, and eutrophication of the Gulf of Finland.) - Eesti Loodus 1988(9)579-583.
24. Haahti, H. & Perttilä, M.: Levels and trends organochlorines in cod and herring in the Northern Baltic. - Mar. Poli. Bull. ):29-32.
25. - " - & Tervo, V.: Concentrations substances in fish in the Northern Baltic. - Teoksessa: the Gulf of Finland, Tallinn, Sept. 18-22, 1988 lPatnCISSa
26. - " - & Tervo, V.: Keskkonnamurgid kalades. (Environmental poisons in fish).- Eesti Loodus 1988(9):614-617.
27. Hangelin,. & Vuorinen. 1.: Food selection juvenile three-spined sticklebacks studied in relation to abundance and biomass of prey.- Hydrobiologia 157:169-1
28. Heinänen, A., Chandiwana, S.K., Makura, 0., Chimbari, M. & Bradley, M.: Faecal contamination of rural drinking water in commercial farming area in Zimbabwe. - Central Afr. Med. J. 34(11 ):253- 259.
29. Hietala, R. & Leppäranta, M.: Jäätymisen salat sulamassa:
Merentutkimuslaitos tutkii Itämerta. - Navigator 1988(11):24-25.
30. Kahma, K.K. & Donelan, M.A.: A laboratory study for the minimum wind speed for wind wave generation. - J. Fluid Mech. 192:339-364.
31. Kankaanpää, P.: Itämeren ahtojäiden morfologia ja levinneisyys. - Helsingin yliopisto. Maantieteen laitos. Pro gradu -tutkielma. -
II
76 s. (moniste).
:Morphology of a Baltic Sea ice pressure ridge. - Geophysica 89 (painossa).
33. Kemppainen, H. & Håkansson, B.: Satellite Data. - Teoksessa: BEPERS Pilat study. Data Report. - Styrelsen för
Vintersjöfartsforskning/Winter Navigation Research Board, Res.
34. -"-
Rep. 45:152-160.
& Rauste, Y.: Aerial Photography. - Teoksessa: BEPERS Pilat study. Data Report. - Styrelsen för
Vintersjöfartsforskning/Winter Navigation Research Board, Res.
Rep. 45:107-118.
35. Ketola, M. & Vuorinen, I.: Modification of life history parameters of Daphnia pulex Leydig and D. magna Straus by the presence of Chaoborus sp. - Hydrobiologia (painossa).
36. Kononen, K.: Kasviplanktonin pitkäaikaisvaihtelu Tvärminnen edustan merialueella vuosina 1972-1985. - Helsingin yliopisto.
Limnologian laitos. Lisensiaatti tutkielma. - 69 s. (moniste).
37. Leppänen, J.-M.: Cycle of carbon and nitrogen in the sea with special emphasis on sedimentation. - Teoksessa: Wassman, P. &
Heiskanen, A.-S. (toim.), Sediment trap studies in the Nordic 38. - II -
coutries 1:78-99. - Helsinki.
, Niemi, Å. & Rinne, I. 1988: Nitrogen fixation of Cyanobacteria (blue-green algae) and the nitrogen cycle of the Baltic Sea. - Symbiosis 6(1-2):181-194.
39. Leppäranta, M.: Ground Data for Area IV. - Teoksessa BEPERS Pilat
40.- I I -
41. - II -
42. -" -
study. Data report. - Styrelsen för Vintersjöfartsforskning/Winter Navigation Research Board, Res. Rep. 45:103-106.
& Hakala, R.: Field measurements of the structure and strength of first year ice ridges in the Baltic Sea. - Proceedings of the Eighth Joint Internationa1 Conference on Polar Engineering (OMPE), The Hague, The Netherlands, March 19-23, 1989.
(painossa).
& Kuittinen, R.: Overview of BEPERS Pilot study. - Teoksessa:
BEPERS Pilot study. Data report. - Styre1sen för
Vintersjöfartsforskning/Winter Navigation Research Board, Res.
Rep. 45:1-15.
, Kuittinen, R. & Kemppainen, H.: Preparations to use Synthetic Aperture Radar (SAR) in sea ice remote sensing in the Baltic Sea. - Advances in Space Research, COSPAR-88 issue.
(painossa).
4
43. M. Manninen, Kosloff, P. &
"'""''"" ... "'""''•""" in area II. - Teoksessa:
- Styrelsen för
Research Board, Res. Rep. 45:41
44. Malinski, Poutanen. E.-L. & Pihlaja, K.: Saturated and olefinic hydrocarbons in recent sediments the Sea. - Geochemistry. (painossa).
45. Mäkinen, I. & Poutanen. E.-L.: Analysis in the northern Baltic Sea. - 4th Matalascanas Beach, Oct. 3-7, 1988. - Environment. (painossa).
Mälkki, P. & Elken, L.J.: Hydrophysical processes in a Northern Baltic near the entrance to
Teoksessa: Symposium of the Gulf 18-
1988 (painossa).
L.: Merentutkimuslaitokselle uusi LA TE rakentaa.
1988{2):4.
48. of dissolved ... w,~ ... .,u,
1. - " -
- Teoksessa: Pn)ce~e<ltm~s
Oceanographers, : Recent levels and trends
the Baltic Oceanographers, hapnikureziim.
the Gulf of Finland). -
& Jankovski, H.: The hydrochemical SttlJatJton
Finland - a joint Finnish-Soviet
the
1987. - Teoksessa:
Symposium of the Gulf of Finland, ... Sept. 1 1988.
(painossa).
52. Poutanen, E.-L.: Analysis of humic and lignin in
53. - II -
54. - " - 55. Salemaa,
56.
water by fluorescence spectroscopy. - Proceedings the XVI Conference of the Baltic Oceanographers, Sept.
1988, Kiel. (painossa).
: Hydrocarbon concentrations in water Baltic Sea. - Teoksessa: Proceedings the Baltic Oceanographers, Sept.
: Tanklaevad ja nafta. (Tankers and 1988(9):597 -599 .
sediments the XVI Conference of
Kiel. (painossa).
Loodus
...:...::::=..;=.!..!.:i-..;!.' & Välipakka, P.: The riH,i-.-•1"""i-"""" and abundance
and Mysis mixta - Memoranda
Fauna Flora Fennica .
... u , J. &
...:....::===...:.··
==:;.:.;:.:L..;;;...··· The evolution of the hydrophysicaJ situation in the of Finland. - Teoksessa: Symposium of the Gulf of Finland, Tallinn, Sept. 18-23, 1988. (painossa).
59. - " - & Mälkki. P.: The hydrophysical situation in the Gulf of Finland during the joint Soviet-Finnish expedition in May 1987. -
Teoksessa: Proceedings of the XVI Symposium of the Baltic Oceanographers, Sept. 5-9, 1988, Kiel. (painossa).
60. Thompson, T. & Leppäranta. M. (toim.): BEPERS-88. Bothnian experiment in preparation for ERS-1. Experiment pian. - Final edition, 1987. - 56 s.
Board, Res.
I. - Teoksessa: BEPERS Pilot study. Data report. - Vintersjöfartsforskning/Winter Navigation Research
45:31-40.
62. Voipio, A.: as a part of Baltic research. - Teoksessa:
63. - II
64.- I I -
65.
67, - I I -
68. - II -
69. - II -
B. (toim.), The Baltic Sea. - Geol. Surv. Finland, 6:7-10.
- 8 s. (moniste).
Jl"'-"''"v~, ... M. & Walls, M.: Defensive spine formation in L J U . l J I L < r L , ....
and induction by Chaoborus crystallinus (De - Limnology and Oceanography 34:245-248. (painossa).
& Ranta, E.: Can signs of eutrophication be found in the mesozooplankton of Seili, Archipelago Sea? - Kieler Meeresforschungen. (painossa).
& Ranta, E. 1987: Dynamics of marine meso-zooplankton at Northern Baltic Sea, in 1967-1975. - Ophelia 28(1 )31-48.
Liite 3
LUETTELO ARANDAN MATKOISTA
Matka .0 1.-20.01.1988
23.02.-27.02.1988 01 12.03.1988
38-45 1988
4a 18.03.1988 4b 29.03.-30.03.1988
06.04.-07.04.1988 5 12.04.-15.04.1988 6 25.04.-28.04.1988 7 02.05.-19.05.1988
8 16.06.1988
9 17.06.-23.06.1988 10 05.07.-14.07.1988 11 19.07.-25.07.1988
12 26.07.-29.07.1988 808-814
13a 02.08.-12.08.1988 815-861
1 15.08.-26.08.1988 862-907
14 12.09.-15.09.1988
15 20.09.-23.09.1988 7
16 23.09.-30.09.1988 8-929
17 04.10.-13.10.1988 930-1056
18-19 25.-28.10 & 02.-11.11 1057-1093
20 15.11.-29.11.1988 1099-1189
MERENTUTKIMUSLAITOKSEN MENOT 1988
Menoarvio mk Käytetty mk
32.47.01 29 70 71
Palkkaukset
Muut kulutusmenot
Kaluston ja tutkimusv.hankintä Alusten hankinta
9.025.000 11.881.000 2.000.000 35.000.000 57.906:000
Muut kulutusmenot (32.47.29) erittely vuonna 1988
Menoarvio mk
29 Muut kulutusmenot
2901 Käyttövarat 3.900
2902 Virkistystoiminta 1.400
2903 Palkkaukset 100.000
2904 Matkat 496.000
2908 Aineet ja tarvikkeet 769.000
2909 Julkaisujen hankinta 130.000
2010 Vieraiden palvelujen ostot 1.789.000
2911 Vuokrat 8.252.000
2912 Muut menot 339.700
11.881.000
8.992.540 11.880.305 1.962.678 34.922.866 57.758.389
Käytetty mk
3.894 1.100 74.599 739.547 837.269 134.121 1.732.665 8.143.409 213.701 11.880.305
MERENTUTKIMUSLAITOKSEN HENKILÖKUNTA 31.12.1988 Voipio, Aarno
Fysiikan osasto Mälkki, Pentti Boman, Hanna Grönvall, Hannu
Heinonen-Salomaa, Katja Kahma, Kimmo
.n.cuuv"'""''·'• Simo Korhonen, Leppäranta, Matti Punakivi, Pekka Rapo, Juhani Salli, Arto Seinä, Ari Seppälä, Tuula Söderman, Henry Tuovinen, Tarja Vainio, Jouni Wathen, Maija-Liisa Vuori, Hannu Vuorinen, Eija
Määräaikainen henkilöstö Hietala, Riikka
Kankaanpää, Paula Kemppainen, Hanna Kosloff, Pekka Lensu, Mikko Manninen, Terhikki Myrberg, Kai Peltola, Jarmo Polvinen, Juhani Ranta-aho, Jyrki
Kemian osasto Perttilä, Matti Alenius, Pekka Bruun, Jan-Erik Haahti, Hannu Juntunen, Tapani Kumpulainen, Ritva Lemponen, Pirkko Mäkelä, Kalervo Niemistö, Lauri Nyberg, Maija Poutanen, Eeva-Liisa Tervo, Vappu
Määräaikainen henkilöstö Aminoff, Helena
Heinonen, Pauli Pikkarainen, Anna-Liisa Tissari, Asta
Liite 5
Biologian osasto Paavo
Määräaikainen henkilöstö Heinänen, Anne
Vuorinen, Ilppo
Yleinen toimisto Siivonen, Erkki
Roine, Leena Saarinen, Jarmo i:>olnelroJ:a., Terttu
Määräaikainen henkilöstö.
Jauho, Eila Birgitta M•eri.kant·o, Linnea.
.l:"a;ana~neJn, Risto Kyrötwn.ka, Jukka MJ . .kons;:~.ar·1, Jouni Tuominen,
MERENTUTKI M USLAITO.S
Lyypeldn'kuja 3 A (käyntios.) PL 33, 00931 HRSINKI (postios.)
Puh. (90) 331 044 Telex 125731 imr sf
"•
