MERENTUT~USLUTOS
Toimintakertomus 1987
Kannen kuva: viimeistä vuottaan Merentutkimuslaitosta palveleva tutkimusalus Aranda alkuperäisessä varustelussaan n. 1959
A. Voipio). Taustakuva: A. Rautavaara
VAPK Kampin VAL TIMO Helsinki 1 988
1.
2.
3.
SISÄLLYSLUETTELO
MERENTUTKIMUSLAITOS 1987
ITÄMEREN ERÄIDEN OMINAISUUKSIEN KEHITTYMINEN 1987 .••..
sivu 3 5
2.1 Jäätalvi 1986/87 . . . • . . . 5
2.2 Vedenkorkeusvaihtelut . . . • . . 7
2.3 Suolapitoisuuden vaihtelut varsinaisella Itämerellä 7 2.4 Itämeren happitilanne 1987 . . • • • . . • . • . . . 9
2. 5 Sinileväkulcinnat ja niiden myrkyllisyys . . . • . . . 11
2. 6 Haitalliset aineet • • . . • . • • . . . • . . . . • . . . • . . . 12
TUTKIMUS- JA PALVELUTOIMINTA 15 3.1 Vedenkorkeus-, aallokko- ja virtaustutkimukset .... 15
3.2 Jää- ja pintakerrostutkimukset . . • . . . • . . . 16
3 . 3 Arktinen tutkimus . . . 17
3.4 Aineiden kiertokulun tutkimus . . . 17
3.5 Itämeren eliöstön ja sen vaihteluiden tutkimus .... 18
3.6 Seurantatutkimus . . . • . . • . . . • . . . 20
4. TUTKIMUSALUS ARANDAN MATKAT • . • • . . . • . . . 21
5 • HALLINTO, TALOUS JA ATK . . . 2 5 5. 1 Organisaatio ja hallinto . • . . . 2 5 5 . 2 Henki 1 ökun·ta . . . • . . . • . . . 2 5 5.3 Talouden hoito .•.•...•..••.•...••....•... 26
5.4 Automaattinen tietojenkäsittely . . . 27
5.5 Uuden tutkimusaluksen suunnittelu . . . • . . . 28
6. TUTKIMUKSEN TUKITOIMINNOT JA TILAUSTUTKIMUKSET . . . 29
6.1 Kenttä- ja huoltoryhmä . . . 29
6.2 Tilaustutkimukset . . . 30
6.3 Kirjasto ja informaatiopalvelu . . . . • . . . 30
7. JULKAISU- JA TIEDOTUSTOIMINTA • . . . • . . . 32
8. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ 33
LIITTEET: - Jäsenyydet kansainvälisissä tieteellisissä elimissä
- Julkaisuluettelo
- Luettelo Arandan matkoista 1987
- Merentutkimuslaitoksen menot vuonna 1987
-Merentutkimuslaitoksen henkilökunta 31.12.1987
1. MERENTUTKIMUSLAITOS 1987
Usein eri tavoin voidaan osoittaa Merentutkimuslaitoksen toimin- nan jatkuneen vuonna 1987 varsin suotuisasti. Toiminnan ohjauk- sen osalta tärkein hanke oli organisaation uu- distus, joka toteutui 1 12.1987 en uuden lain ja ase-
on kaksi oleellista muutosta. Lai- toksen istunto korvataan johtokunnalla ja siihen mm.
ministeriö- ja valtioneuvostotasolta johtokunnalle.
Merkittävä muutos oli laitoksen tieteellisen
korostaminen. rakentuu nyt yksinomaan perus- tieteiden varaan, kun se aikaisemmin oli pikemminkin rakentunut soveltavien tehtävien Erikoistutkijoiden pätevyysvaa- timuksia korotettiin; vaaditaan tohtorin tutkinto.
lisäksi eteni myös laitoksen keskei- sin materiaalihanke eli uuden aluksen hankinta aimo askeleen kohti toteutumistaan. Jo kertomusvuoden tulo- ja menoarvioon si- sällytetyn uuden aluksen suunnittelumäärärahan avulla saatiin tarjouskilpailun laivakonsepti tehtyä. Hallituksen sisällytettyä 1988 TMAE:een uuden aluksen tilausvaltuuden laitos järjesti eduskuntaehdon sisältävän tarjouskilpailun, jonka pe- rusteella tilaus aikanaan tehdään.
Merentutkimustyön luonteeseen kuuluu jatkuva uusien tutki- musvalmiuksien kehittäminen. Laitoksella on pitkät perinteet esimerkiksi mittaus- ja analyysimenetelmien kehittämisessä.
vaikka laitekehitystä on jossain määrin aikaisemminkin harjoi- tettu, on kertomusvuonna yhdessä Hollming Oy Elektroniikan kans- sa yhteistyössä kehitettyä mittauspoijua pidettävä selvänä virs- tanpylväänä tällä alalla. Mittauspoiju suorittaa säähavaintojen lisäksi vesikerroksessa mm. lämpötilan, suolaisuuden, virtausten ja aallokon havainnointia, ja havaintotulokset siirretään radio- teitse maa-asemalle.
Kansainvälinen ja kotimainen tieteellis-tekninen yhteistyö on edelleen kehittynyt. Kertomusvuonna ulotettiin yhteistyö niinkin kauas kuin Kiinan kansantasavallan
saatioon. Kehityksen mittarina voidaan palvelusten määrän jatkuvaa kasvua.
Uusien haasteiden ohella laitos
maksullisten
luonnollisesti jatkanut myös perinteistä tutkimus- ja vähintäinkin en- tisessä laajuudessa. Kun viisivuotiskautena 1983-87 tieteelli-
sissä aikakauslehdissä ja ns.
kongressikielisiä artikkeleita keskimäärin 32 vuodessa, oli v.
1987 vastaava luku 45. Tämä on lähes kaksi tai ns.
posteria kutakin laitoksen tutkijaa
Vuonna 1987 tapahtuneen myönteisen ovat mahdol- listaneet toisaalta hieman valtionhallinnon keskimääräistä tasoa nopeammin kasvaneet voimavarat, toisaalta laitoksen koko henki- lökunnan omassa työssään osoittama taito ja tahto toiminnan edistämiseen.
Ylijohtaja Aarne
2. ITÄMEREN ERÄIDEN OMINAISUUKSIEN KEHITTYMINEN 1987
2.1 Jäätalvi 1986/87
Jäätalvi 1986/87 oli ankara. Vaikka jäätyminen alkoi noin kaksi viikkoa keskimääräistä myöhemmin, peittyi Perämeri, ankarien pakkasten vaikutuksesta, kauttaaltaan jäähän tammikuun ensimmäi- senä noin kaksi viikkoa keskimääräistä aiemmin. im- millaan j oli maaliskuun 16. , jolloin Itämeri oli lähes kauttaaltaan jään vain 15 000 :n alue Born- holmista itäkoilliseen oli avointa. Pinta-alaltaan
ne oli 405 000
in tilan-
suurimmat ään paksuudet olivat Perämerellä 70-105 cm, Selkämerellä 70-90 cm, Saaristomerellä 35-75 cm ja Suomenlahdel- la 40-60 cm. jään paksuus oli Perämerellä 30-70 cm, Sel- kämerellä 10-60 cm, Ahvenanmerellä ja ois-Itämerellä 15-20 cm ja Suomenlahdella 15-40 cm. Ahtautumia oli runsaasti Pohjan- lahdella Suomen rannikon edustalla ja Suomenlahdella
pituuspiirin
Pohjois-Itämeri ja Ahvenanmeri vapautuivat jäistä huhtikuun lopulla, Suomenlahti toukokuun alkupuolella, Selkämeri toukokuun loppupuolella ja Perämeri toukokuun lopulla. Jään lähtö oli Poh- jois-Itämerellä, Ahvenanmerellä ja Selkämerellä 3-4 viikkoa ja Suomenlahdella noin 2 viikkoa keskimääräistä myöhemmin. Peräme- reltä jäät lähtivät normaaliin aikaan.
Jäätalven kesto oli kaikilla merialueilla keskimääräistä pi- dempi. Jääpäiviä oli Perämerellä 10, Selkämerellä ja Saaristome- rellä 40, Ahvenanmerellä 55 ja Suomenlahdella 30 päivää keski- määräistä enemmän.
Jäätalven 1987/88 seuranta alkoi 19.10.1987 annetulla meri- veden pintalämpötilaa kuvaavalla kartalla. Pintalämpötilat oli- vat Perämerellä, Pohjois-Itämerellä ja Suomenlahdella noin as- teen keskimääräistä korkeammat. Selkämerellä ne vastasivat pit- käaikaisia keskiarvoja. Meren jäähtyminen eteni normaaliin ta- paan ja jäätä alkoi muodostua Perämeren pohjoisosiin marraskuun puolivälissä. Vuoden vaihteessa jäätilanne oli normaali. Jäätä oli Perämerellä, Merenkurkussa ja Suomenlahden itäosassa. Pinta- lämpötilat Selkämerellä vastasivat pitkäaikaisia keskiarvoja ja Pohjois-Itämerellä ne olivat noin asteen keskimääräistä korkeam- mat.
Kuva 1. Itämeren jääpeite oli laajimmillaan 16.3.1987.
2.2 Vedenkorkeusvaihtelut
Itämeren vedenkorkeusvaihtelut olivat vuonna 1987 lähellä keski- määräisiä a. Tammikuun aikana vedenpinta oli kuitenkin n.
20 cm keskimääräistä alempana. Nopein vedenkorkeuden vaihtelu havaittiin Haminassa tammikuussa, vesi laski 13 tunnin aikana 80 senttimetriä a heti sen jälkeen nousi samassa ajassa yhtä paljon. Alhaisimmillaan Itämeren pinta maalis-huhti- kuussa, jolloin vedenkorkeus oli keskimäärin 20-30 cm keskiveden alapuolella.
Perämerellä suurimmat vedenkorkeuden vaihtelut havaittiin maksimivedenkorkeus Kemissä oli +83 cm j
kuukauden minimi maksimi Kemissä loka-
kuussa tammikuussa kuva . Millään
tähänastisia ääriarvoj
varsinaisella Itämerellä
Gotlannin syvänne, asema F81 jonka syvyys n. 240 m, on erään- lainen vertailuasema varsinaisella Itämerellä, sen katsotaan
t~ictnx1etta. Suolapitoi- edustavan tämän hydrografista
suuden muutokset varsinaisella Itämerellä kuvastavat hyvin ve- denvaihtoa anmeren ja Itämeren välillä. Runsassuolaista ja hapekasta anmeren pintavettä purkautuu sopivien sääolosuh- teiden vallitessa Tanskan salmien kautta Itämereen ja leviää sy- vänteiden kautta varsinaisen Itämeren alueelle. Koska halokliini estää tehokkaasti diffundoitumisen alle, ovat nämä anmereltä tulevat purkaukset ainoa tapa korvata Itäme- ren alla aineksen otessaan kuluttama
Näin ollen suolapitoisuuden vuosittainen seuranta varsinaisen Itämeren alueella antaa käsityksen siitä mikä on Pohjanmeren ja Itämeren välisen vedenvaihdon vaihtelun osuus Itämeren happiti- lanteen kehityksessä.
Kuvan 3 mukaan suolapitoisuus Gotlannin syvänteen pohjaker·~
roksessa on pitkään varsin korkeana verrattuna toista maailmansotaa edeltäneeseen tilanteeseen. Vuosina 1951-52 tapah- tuneen poikkeuksellisen suuren suolaisen veden pulssin jälkeen
CM
li2JI2J
I2J
-1(21121
1987 KEMI TUNTIARVOT
TAMMI HELMI MAALI S HUHT I TOUKO KESA HEINA ELO SYYS LOKA MARRAS .JOULU
Kuva 2. Vedenkorkeuden vuotuinen vaihtelu Kemissä 1987. Nollaviiva kuvaa ko. vuoden teoreettisen keskiveden (MW) korkeutta.
suolaisuuden vähentyminen on kuitenkin eräitä poikkeuksia lukuu- nottamatta jatkunut näihin asti. Se taso josta 1950-52 pulssi alkoi on jo ja jos suuntaus jatkuu yhtä selvänä lähi- vuosien aikana, ohitetaan alimmat havaitut suolaisuuden arvot. Nämä havainnot viittaavat siihen, että uusia tehokkaita a voidaan vastaavasti odottaa tulevaksi aivan lähitulevaisuudessa.
Kuva 3. Suolaisuuden kehitys Gotlannin vaintojen mukaan vuosina 1924-87.
ns. suurta suolapulssia 1951-52.
2.4 Itämeren happitilanne 1987
(200 m) suomalaisten ha- arvo vuodelta 1949 ennen
Suuria suolaisen hapekkaan veden sisäänpurkauksia Tanskan sal- mien kynnyksien ei havaittu 1986-87. Tämän johdosta happiti- lanne vuonna 1987 (kuva 4) ei parantunut vaan kehittyi vuoden kuluessa huonommaksi kuin kolmena aiempana vuonna.
Arkonan altaassa, jonka suurin syvyys on n. 50 m, todettiin hyvin alhaisia happipitoisuuksia (< 1 mljl). Rikkivetyä esiintyi jälleen Bornholmin altaan pohjanläheisessä vedessä laajoilla alueilla. Sitä havaittiin myös Hanön lahdella aiempaa pohjoisem- pana sekä Gdanskin lahden syvänteissä. Gotlannin itäpuolella ja varsinaisen Itämeren pohjoisosissa happiolot olivat suurin piir- tein ennallaan. Gotlannin länsipuolella esiintyi rikkivetyä sekä Landsortin syvänteessä n. 380 m syvyydessä että Norrköpingin sy- vänteessä n. 180 m syvyydessä.
Suomenlahdella vuodesta 1981 vallinneet tyydyttävät happiolot huononivat, ja sieltä mitattiin alle 2 ml/1 happipitoisuuksia.
happea niukasti (<2 ml/1)
-~
rikkivetyäKuva 4. Itämeren pohjan läheisen veden happiolot vuosina 1984-87 (kunkin vuoden huonoin tilanne).
11 2.5 Sinileväkukinnat niiden myrkyllisyys
Itämeren en toksisuustutkimuksia jatkettiin Arandan kenttämatkojen ja suomalais-neuvostoliittolaisen yhteis- tutkimuksen Suomenlahdella, varsinaisella ja Etelä- Itämerellä Tutkimus tehtiin yhteistyössä Helsingin yliopiston mikrobiologian laitoksen kanssa. Tulokset osoittivat, että kaik- ki kukinnat joissa Nodularia esiintyi, olivat myrkyl- lisiä a myrkyllisyyden lisääntyminen oli suhteessa lajin run- sauteen Lokakuussa Suomenlahdella todetut poikkeuksellisen
voimakkaat ja eivät olleet
Kuva 5. Sinilevien toksisuustutkirnusten havaintopaikat vuonna 1987.
*
Havaintopaikat, joilla todettiin elokuussa 1987 toksisia Nodularia spumige- na -sinileväkukintoja.e Havaintopaikat, joilla lokakuussa 1987 otetut sinileväkukintanäytteet eivät olleet toksisia. Näissä kukinnoissa ei esiintynyt N. spumigenaa.
2.6 Haitalliset aineet
öljyhiilivedyt
Meriveden
fluoresenssiin mittausmenetelmällä
aikana 1980-87 mitatut
Kertomusvuoden alussa Antonio Gramscin
elma kittiin
sekä vedestä että sedimenteistä.
alifaattisten ja en
tukset avomerialueella
Raskasmetallit
Vuodesta 1979 jatkuneen Itämeren
taan eissa ns.
sia. Tällaisia ovat eräät klooratut ne et
it, i t joissa
taan, ovat silakka, turska, kilkki Seuranta-aikana metallien
nut merkittäviä muutoksia. Oheisissa silakan ja turskan seuranta-alueet kimääräiset
jotka on pyydetty syys-lokakuussa, j tailtavuus on hyvä.
tankkialus
vaiku-
sekä hivenalkuai- Indikaattorila- seura-
a 8) viiden vuoden kes- lihaksessa. Seuran- naaraskaloista niiden keskinäinen ver-
13
14' 16' 18' 20' 28' 30'
1980 2 II g 1981
1982 0
Kuva 6. Meriveden kokonaishii1ivetypitoisuudet vuosina 1980-1987.
Sinkin, kuparin, kadmiumin ja lyijyn kohdalla eri merialuei- den välillä ei ole merkittäviä eroja. Sensijaan elohopeapitoi- suudet itäisen Suomenlahden silakassa ovat jonkin verran kor- keammat kuin muiden merialueiden silakassa.
Yleensä mitatut pitoisuudet silakassa ja turskassa ovat pie- niä ja usein pienempiä kuin esim. Pohjanmereltä raportoidut ar- vot. Tässä tutkimuksessa käytetty näytemateriaali on homogeeni- sempaa kuin muissa tutkimuksissa; näytekalat ovat 2-vuotiaita ja kun tiedetään esim. elohopean kerääntyvän iän mukana, on luon- nollista, että mitatut pitoisuudet ovat pienempiä kuin esim. yk- sittäisten vanhojen petokalojen pitoisuudet.
Kuva deja
6 5 4 3 2
SWEDEN
H-0
ICES:n
Kuva 8. Raskasmetallipitoisuuksia silakan lihaksessa vuosien 1982-1986 kes- kiarvoina. l = Kalajoki, 2 = Pori, 3 =Ahvenanmaa, 4 =Hanko, = Kotka.
15
3. TUTKIMUS- JA PALVELUTOIMINTA
3.1 Vedenkorkeus-, aallokko- virtaustutkimukset
Vedenkorkeushavaintotoiminta, joka sekä rannikoilla ta- rakentamista merenkulkua, on j siten,
rekisteröidään että rannikolla aitsevilla 13
vedenkorkeusvaihtelut säännöllisesti Näiden lisäksi viestite-
vuonna 1986 Meren
jatkettiin
vedenkorkeustiedot kahdeksal-
asennettu viidellä oli Hangon mareogra- vuotta. Se
en tilastollinen valmistuttua niiden osalta
klimatolo- laadintaa eri
koskevaa tutkimusta Canada Centre for Inland Waters -insti- tuutin kanssa Tutkimusten tavoitteena on aallokon
koskevan ennustemallin muodostaminen Vuoden aikana tehtiin
tilauksiin aallokko-oloista eräillä me-
rialueilla.
Itämeren tutkimukset
ton kanssa saatettiin vuoden aikana Tutkimusten aikana on
Kielin kenttätutkimusten
Bornholmin
osalta altaan alueelta mittava havaintoaineisto virtauksesta ja massakenttien jakautumisesta, yhteensä noin kolmen kuukauden ajalta. Aineisto muodostaa pohjan merialtaiden sirkulaatiota ja niiden välistä vedenvaihtoa kuvaavien mallien analysointiin.
3.2 Jää- ja
Merentutkimuslaitos vastaa talvimerenkulun dotustoiminnasta, joka muodostaa tämän
kehittämiseksi laitos
ominaisuuksien ja
ennustusmallien
Jäätiedotustoiminta tiedotukset on annettu niksi Jäätilannekartta
ten. Yleistä jakelua varten torstaisin
talossa, jossa 80 ) ja
on toiminut on ollut laboratorio
jäätie-
Jäätilanne-
toimi-
Jäätiedotustoiminnan havaintoaineiston
yhdistelmiä laadittiin edelleen ruotsalaisten oiden kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti j . Rekisteriä
erilaisten tilastollisten en
valmistelussa. Vuoden ruot-
salaisten oiden kanssa
että on WMO:n
ns. SIGRID-koodin
vien ankaruuden vaihtelua voidaan
toitukseen
siten
koodin
17 Meren ja ilmakehän välistä vuorovaikutusta tutkittiin ta- voitteena
nen. Havaintoaineistona tutkimusalukselta
kuvaavan mallin kehittämi- automaattisilta asemilta sekä a mittauksia meren
ja sääolosuhteista. Vuoden aikana valmistui Itäme- ren syys- j talvikauden
Tutkimuksella
todetun hiukkasaineen las- ne en
tasoilla
keutumista alle. Kertomusvuoden aikana edelleen
ty vuosina 1982-1983 oiselta Itämereltä ja Suomenlahdelta an aineiston ja julkaisuun
Itämeren ja sen osa-alueiden typpitalous on noussut esille Tanskan ja Ruotsin länsirannikon merialueilla esiinty- neiden voimakkaiden kasviplanktonin kukintojen ja toisaalta Pe- rämeren nitraattipitoisuuksien kasvun vuoksi. Varsinaisen Itäme- ren ja Suomenlahden typpitaloudessa heterokystisten sinilevien merkitysta typen lisääjinä on selvitetty useiden vuosien ajan.
Kertomusvuonna mitattiin sinilevien typensidontaa ja typen sedi- mentaatiota Suomenlahden ulapalla.
3.5 Itämeren eliöstön ja sen vaihteluiden tutkimus
Tvärminnen edustan merialueelta vuosina 1972-1985 kas- teh- ta- viplanktonaineistosta tilastollisin
dyssä analyysissa todettiin kesän pahtuneen muutoksia, jotka korreloivat son kohoamisen kanssa. Erityisesti dettiin lisääntyneen.
Tvärminnen edustalla mitattiin (n. 30 mg;m3 ) huhtikuun lopulla Yleensä vuoden 1987
kuin vuosina 1972-1986 havaitut
edellisenäkin vuonna olivat samaa luokkaa
9 mutta mai- nittu huippuarvo oli vain puolet vuoden 1986 maksimista
(72 mgjm 3 ). Loppukesän toinen maksimikausi osui ajankohtaan kuin edellisenä vuonna
Eläinplanktonin
kaksi Seilin (Nauvo) alueen ta vuosina 1967-75. Alueen
pääosin fysikaalisten ympäristötekij la) suurta vaikutusta, mutta kaikkia
oli saman suuruinen.
tutkimuksessa tehtiin muutoksis- muutokset astavat
lämpöti- a ilmiöitä ei voi- da näillä selittää. Mahdollisia muita selittäviä
rehevöityminen ja saalistuspaineen muutokset.
öitä ovat
Kuva 9. Klorofylli a (pisteviiva) tuottavassa 1987, asemalla Längden, Suomenlahden
1972-1986 kuukausikeskiarvoja sekä niiden haj
vuonna vuosien
19 Silakan ravinnonvalinta -tutkimuksessa saatettiin loppuun Suomenlahdelta, Pohjois-Itämereltä ja
neiston ja tulosten
anlahdelta kerätyn ai- julkaisukuntoon aloi- tettiin. Tutkimuksessa on todettu silakan ravinnonottotavan ole- van useimmiten erittäin valikoivaa. Tulokset selittävät valikoi- van ja
Saalistustutkimuksiin
suhteellista
tutkimus
tuhoaa
tutkimusalueella ja sen osuus
i havaittiin erittäin runsaaksi ana arvioi- tiin merkittäväksi alkaistutkimuksen tulokset tukevat ns.
Avomeren
vertikaalivaelluksen aeläintutkimuksessa
änä
siirrettiin Poh- janlahdelta Suomenlahdelle ja varsinaiselle Itämerelle. Suomen- lahden
kuvassa 10
on jo ja alustavat tulokset
Verrattuna jaksoon 1977-1979 ovat
Kuva 10. Suomenlahden pohjaeläintiheydet sijaitsevat Suomenlahden pituusakselilla viisan välillä.
eri ajanjaksoina. Havaintoasemat länsi-itä-suunnassa, Hangon ja Lo-
selvästi korkeampia. Yhtä korkeita 1965-1967 ei kuitenkaan havaittu.
uudelleen asuttaminen johtunee suotuisia Suomenlahdella jo pitkän
kuin jaksolla
olleet kuva ) . Vuonna 1987 on kuitenkin jälleen j jolloin
pohjanläheisessä vedessä ovat olleet alhaisia pohjaeläinyhdyskuntien köyhtyvän uudelleen
3.6 Seurantatutkimus
Kiinteät rannikkoasemat
mikä ennustaa
Yhdeksällä rannikon havaintopaikalla sivutoimiset havainnonteki- jät keräsivät suolaisuusnäytteitä mittasivat lämpötiloja
(t). Norrskärin majakan automatisoinnin sen henkilökunta siirtyi toisiin tehtäviin ja havaintotoiminta 3 .6.1987.
Havaintojen lukumäärät olivat seuraavat
Suomenlahti Santio (40 m) 147 208
Orrengrund (60 m) 65 28 31
Harmaja (30 m) 162 671
Tvärminne (30 m) 408
Saaristomeri Utö (80 m) 300 365
Seili (40 m) 252 365
Pohjanlahti Norrskär (pinta) 150
Valassaaret (20 m) 165 365
Perämeri Krunnit (25 m) 48
---
1547 2155
21
Itämeren osa-alueiden tilan kehitys
Merentutkimuslaitos suorittaa vuosittain Itämeren kansainvälisen
tulosten
mukaisen hydrografisen, kemial- koko Itämeren alueelta. Näiden
Itämeren tilasta vii- den vuoden välein Laitoksen panos tähän toimintaan on vuosit- tain 2-3 tutkimusaluksen matkaa tulosten sekä osal- listuminen
Vuoden 1987 laskenut 1970-luvun
ren
sesta johtuen Itämeren
valmistamiseen.
on
on Suurim-
ihmisen aiheuttamasta kuormituk- olleen nou- sussa Tästä huolimatta ei selviä vaikutuksia todettu Itämeren
Raskasmetallien keita rannikkovesien aineista
PCB-aineiden
ominaisuuksissa
eivät olleet huolestuttavan kor- haitallisista todettiin laskeneen eliöstössä
laskeneet, tellen pysyneet ennallaan
4 TUTKIMUSALUS ARANDAN MATKAT
Vuonna 1987 tutkimusalus Aranda teki 18 tutkimusmatkaa. Merivuo- rokausia oli 207 ja CTD-asemia 1372.
Talven vaikea jäätilanne ja oittivat tut- kiroustyötä eikä elmia saatu kokonaan toteutetuiksi.
Edellisten vuosien tapaan matkoille osallistui tutkijoita myös muista koti- ja ulkomaisista tutkimuslaitoksista. Fysikaa- lisen meritieteen
biologian
oismainen kollegio ja Pohjoismainen meri- estivät kesäkuun lopulla laivalla biolo- gis-fysikaalisen meritieteen kurssin kenttätyöosan, johon osal- listui tutkijoita kaikista pohjoismaista.
Vuosittain toistuvia matkoja olivat koko Itämeren alueelle ulottuneet biologiset ja kemialliset seurantamatkat sekä loppu- syksyn Pohjanlahden lämpötalouden tutkimusmatkat.
Pohjanlahdella jatkettiin hivenaineiden mian sekä Suomenlahdella
vaihteluun liittyviä tutkimusmatkoja Maalis-huhtikuussa Aranda oli
a
kolme viikkoa Merenkur- kussa ja Selkämerellä ahtojään ja jään reunan tutkimuksissa.
Eteläisellä Itämerellä, Bornholmin merialueella Aranda viipyi lähes koko syyskuun fysikaalisen
Kevään ja kesän otettiin itäi-
sellä Suomenlahdella näytteitä Antonio Gramscin öljyonnettomuu- den vaikutusten seuraamiseksi.
Esimerkkeinä Arandan matkoista ovat kuvat 11 ja 12 Luettelo Arandan matkoista on liitteessä
20'
R/V ARANDA 12.-20. 8.1987
Kuva 11. Matkalla 13a seurattiin Suomea ympäröivien merialueiden hydrogra- fian ja ravinnepitoisuuksien pitkäaikaismuutoksia sekä otettiin Itämeren seu- rantaohjelman mukaiset näytteet.
Kuva 12. Matkalla 8 (21.5.-15.6.87) tutkittiin pohj pit- käaikaisvaihteluita sekä mitattiin pohjanläheisen veden happipitoisuutta.
25 5. HALLINTO, TALOUS JA ATK
5.1 Organisaatio ja hallinto
Merentutkimuslaitos on kauppa- ja teollisuusministeriön alainen.
Laitoksessa v. 1987 oli fysiikan osasto, yleisen meritieteen osasto, kemiallis-biologinen osasto sekä erillisenä toimistona yleinen toimisto.
Merentutkimuslaitoksen istuntoon kuuluivat ylijohtaja ja osastonjohtajat sekä yleisen toimiston toimialaan kuuluvia asioita käsiteltäessä lisäksi toimistopäällikkö. Laitoksen yli- johtaja oli prof. Aarne Voipio. Fysiikan osaston osastonjohtaja- na oli dos. Pentti Mälkki, joka toimi ylijohtajan sijaisena.
Yleisen meritieteen osaston osastonjohtajana oli dos. Paavo Tulkki ja kemiallis-biologisen osaston dos. Matti Perttilä.
Yleisen toimiston toimistopäällikkö oli VTK Erkki Siivonen.
5.2 Henkilökunta
Merentutkimuslaitoksen henkilökunnan määrä oli vuoden 1987 lo- pussa 65. Henkilökunnasta 26 oli virkasuhteessa ja 39 työsopi- mussuhteessa laitokseen. Sivutoimisia havainnontekijöitä oli yh- teensä 179. Ulkopuolisella rahoituksella oli laitoksessa töissä kertomusvuonna 14 henkilöä, joista 2 oli virastotyöntekijöitä.
Kausi- ja ruuhka-apulaisina työskenteli yhteensä 23 henkilöä.
Yhdistelmä Merentutkimuslaitoksen henkilökunnasta 31.12.1987:
V i r k a s uh d e
Työso-
Sopimus- Perus- Ylimää- pimus- Yht.
palkk. palkk. räinen suht.
Ylijohtaja 1 1
Fysiikan osasto 4 3 8 15
Yleisen meritieteen osasto 2 3 8 13
Kemiallis-biologinen osasto 5 13 18
Yleinen toimisto 3 5 10 18
Yhteensä 1 14 11 39 65
5.3 Talouden hoito
Merentutkimuslaitoksen menojen kehitys vuosina 1975-87 on esi- tetty kuvassa 13. Menot on muutettu vuoden 1987 hintatasoon, jotta reaalinen kehitys saataisiin näkyviin. Kehitys on 1980-lu- vun alkupuolelta lähtien ollut verrattain tasaista, lukuunotta- matta uusien toimitilojen vuokrien aiheuttamaa muiden kulutusme- nojen lisäystä. Myös laitoksen tutkimuslaitteistoa ja muuta ka- lustoa on viime vuosina uusittu, mikä näkyy kalustomenojen osuu- den kasvuna.
~Jiilj. ml<
· Kalusto
25~---,
0
20
Palkat
15
10
5
1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 198.7
Kuva 13. Palkkojen, muiden kulutusmenojen ja kaluston osuudet (milj. mk) me- noista vuosina 1975-87 laskettuna vuoden 1987 hintatasoon.
Kuvasta 14 ilmenee tulojen ja menojen suhteellinen kehitys vuodesta 1982 lähtien. Laitos on pyrkinyt lisäämään maksullisen palvelutoiminnan osuutta kokonaissummasta, mikä ilmenee tulojen nopeammasta kasvusta. Vaihtelut tulojen kertymässä aiheutuvat sopimustutkimusten maksatuksen ajoittumisesta.
Laitoksen menot momenteittain sekä muiden kulutusmenojen erittely on esitetty liitteessä 4.
indeksi
300~---·---~
Menot 250
200
150
100
50
OL_L_ ______ 1_9L8_3 ______ ~9L8-4---1~98_5 _______ 19~8-6 _______ 19~8-7---,~9~8~8
Vuosi
Kuva 14. Tulojen ja menojen kehitys 1982-88. Vuoden 1988 arvot perustuvat ennakkoarvioon.
5.4 Automaattinen tietojenkäsittely
Laitoksen atk-toiminnan kehittämissuunnitelman mukaisesti nykyi- nen, keskuskoneena toimiva HPlOOO-laitteisto uusitaan vuoden -88 kuluessa. Tämän hankkeen valmistelu aloitettiin jo vuoden 1987 aikana. Syksyn aikana laadittu yksityiskohtainen tarjouspyyntö lähetettiin eri yrityksille joulukuussa. Hankinnassa pyritään toimivaan kokonaisjärjestelmään ottaen huomioon sen, että ny- kyisten mikrolaitteistojen on liityttävä saumattomasti kokonai- suuteen.
Itämerikomission tarpeisiin tuleva tietojenkäsittelyjärjes- telmä saatiin periaatteessa valmiiksi toimintavuoden aikana.
FORTRANiin perustuva havaintoaineiston poimintaohjelmisto ja siihen liittyvä tarkistus- ja tallennusohjelmisto ovat lähes valmiita. Järjestelmään liittyvän SAS-ohjelmiston käyttö tapah- tuu OPM:n VAX8650-laitteistolla.
Numeeristen mallien atk-sovellutusten kehittämistä jatket- tiin erilaisiin käytännön sovelluksiin. Lisäksi talvella annet-
tosiaikainen
neestä velvoitteesta varustaa alus muksiin soveltuvaksi
noussut arvioitua korkeammaksi.
liikkuvuudesta ko-
tutki- hinta
29 6. TUTKIMUKSEN TUKITOIMINNOT JA TILAUSTUTKIMUKSET
6.1 Kenttä- ja huoltoryhmä
Kenttä- ja huoltoryhmän tehtäväkenttä laajeni kertomusvuonna edelleen siitäkin huolimatta, ettei laboratorioinsinöörin tointa saatu täytettyä. Rutiiniluontoisten huolto- ja kunnostustöiden lisäksi kenttä- ja huoltoryhmä osallistui aktiivisesti mm. Holl- ming Oy:ltä tilatun sää- ja meritieteellisen havaintopoijun ke- hitys- ja testaustoimiin. Etelä-Itämerellä kolme vuotta jatku- neet Itämeren dynamiikkaan liittyneet virtausmittausten kenttä- työt saatiin myös päätökseen. Uuden tutkimusaluksen suunnittelun
ja laivaerittelyn vaatimat tutkimustekniset selvitykset lisäsi- vät osaltaan kenttä- ja huoltoryhmän työn määrää.
Kuva 15. Sää- ja meritieteellinen poiju WEBOS valmiina operatiiviseen toi- mintaan.
Lisäksi kenttä- ja jäsenet ovat osallistuneet kertomusvuoden aikana lukuisiin Arandan matkoihin vastaten eten-
kin toiminnasta ankkuroin-
ti- ja asennustehtävistä
laatimisen apuna
6 .. 3
Merentutkimuslaitoksen kirjasto on asto. Sen tärkeimpiä
kokoelman ylläpito ja käyttöön informaatiovälineistön hankkiminen
tullaan
tehtävien
tieteellinen eri- allisuus- enteiden ja muun
in-
31 formaatiopalvelun tarjoaminen. Kokoelmat käsittivät vuoden 1987 lopussa noin 41 500 nidettä kausijulkaisuja, kirjoja, karttoja, raportteja ja filmikortteja sekä laajan eripainoskokoelman, yh- teensä noin 730 hyllymetriä. Tästä oli kertomusvuoden kartunta 1370 nidettä, mikä painottuu selvästi kausijulkaisuihin (57%).
Jatkuvasti saapuvia kausijulkaisuja kirjattiin 568 nimekettä.
Julkaisuvaihdon merkitys on Merentutkimuslaitoksen kirjas- tossa karestuneempi kuin monissa muissa kirjastoissa. Aineistos- ta hankittiin pääosa sen avulla ja ostamalla vain n. 20 %. Vaih- don avulla kirjasto saa myös sellaisia kausijulkaisuja, joita ei ole saatavissa kaupallisia kanavia käyttäen. Koti- ja ulkomaisia vaihtoyhteyksiä ja -osoitteita oli yhteensä 457.
Kirjaston palvelumuodoista on huomattavimmin kasvanut kauko- palvelu. Kuvassa 16 esitetään annettujen tai saatujen kaukolai- nojen ja kopioiden lukumäärä vuosina 1977-87.
886
Kuva 16. Kaukolainojen määrä (kp1jvuosi) 1977-87.
Myös informaatiopalvelu on viime vuosina kasvanut. Kertomus- vuonna tehtiin n. 300 erilaista tiedonhakua ja kirjallisuussel- vitystä sekä laitolesen omalle henkilökunnalle että ulkopuolisil- le tiedontarvitsijoille. Kirjasto liittyi Tieteellisten kirjas- tojen atk-yksikön ylläpitämien K/DOK/MINTTU-tietokantojen käyt- täjäksi ja teki niistä hakuja kaukopalvelun tarpeisiin.
jatkoi toimintaansa. kemian ja akokoelma luokitettiin valmiiksi ja j estet- tiin uudelleen alanmukaisesti. Sitä
timista atkettiin
TIEDOTUSTOIMINTA
liitteessä suorittaman Merentutkimuslaitoksesta annetun
ja ennusteita talvimerenkulun jäätiedotus talvelle 86-87 annettiin
30 1987. Ensimmäinen annettiin
viimeinen jääkartta 28.5.1987.
laa-
oiden
Ensimmäinen viimeinen
1986
33
8. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ
Merentutkimus on eräs kansainvälisimmistä tieteenaloista. Suomi on osallistunut jo maamme merentutkimuksen alkuajoista lähtien aktiivisesti tähän työhön. Olihan maamme vuonna 1902, siis jo autonomian aikana, Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) perustaj äsen. ICES:n toimialue käsittää Pohjois-Atlantin ja Itämeren alueet. Toimialan muodostavat perustieteiden ohella ka- lastus- ja meriympäristöasiat. Merentutkimuslaitoksen ohella työhön osallistuu kalastus- ja meriympäristöasioita käsitteleviä viranomaisia.
Hallitustenvälisen meritieteellisen komission (IOC) toimin- nasta laitoksen kannalta tärkeimmäksi on viime vuosina muodostu- nut kansainvälistä tietojenvaihtoa käsittelevän komitean toimin- ta. Laitos on osallistunut aktiivisesti mm. meriympäristön li- kaantumista koskevan rekisterin suunnitteluun ja tämän alan tie- tojenvaihdon kehittämiseen. Muu hallitustenvälinen yhteistyö on tapahtunut Maailman ilmatieteen järjestön merimeteorologisessa komissiossa (WMO/CMM) ja Itämeren merellisen ympäristön suojelu- komissiossa (HELCOM).
Laitos osallistui myös seuraavien hallituksista riippumatto- mien tieteellisten järjestöjen toimintaan: Merien tutkimuksen tieteellinen komitea (SCOR), Kansainvälisen geodeettis-geofysi- kaalisen unionin meritieteellinen assosiaatio (IUGG/IAPSO), Fy- sikaalisen meritieteen pohjoismainen kollegio (NKFO) ja Itämeren biologit -järjestö (BMB).
Kahdenkeskisen yhteistyön painopiste on edelleen ollut Poh- janlahden ja Suomenlahden jäätutkimusta koskevassa työssä Ruot- sin ja Neuvostoliiton kanssa sekä meriympäristön suojelun alalla osallistumisessa mainittujen valtioiden viranomaisten kanssa toisaalta Pohjanlahtikomitean, toisaalta Suomen ja Neuvostolii- ton välisen ympäristönsuojelun sekakomission Suomenlahtityöryh- män toimintaan.
Edellisten lisäksi a Kiinan tt-sopimuksen
aloittanut en vientiin
Kiinan kansantasavallan merihallinon saati on
teemien
tri Kristina kansson ja Thomas
tri Mati Kahru ja
ja tri David
rannikkomerien
Dale
kehittämiseen laitokses-
Euro- koskevan
tri Guy
seuraavat tut- Hå-
termo- ja
Liite 1
Jäsenyydet kansainvälisissä tieteellisissä elimissä Andersin, Ann-Britt
Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (International Council for the Explo- ration of the Sea, ICES)
benthosekologinen työryhmä, jäsen
Helsingin komission asettama monitorointi-asiantuntijatyöryhmä (ad hoc Group of Experts on Monitoring (GEM) of the Baltic Marine Environment Pro- tection Commission)
Suomen työryhmä, jäsen
Pohjanlahtikomitean Suomen ryhmän biologisen työryhmän jäsen.
Grönvall, Hannu
European Co-operation in the Field of Scientific and Technical Research (COST -43), Suomen edustajan varamies.
Haahti, Hannu
Suomen ja Neuvostoliiton välinen ympäristönsuojelun sekakomissio Suomenlahden vesiensuojelun työryhmä, vesikemian jaos, jäsen Suomenlahden vesiensuojelun työryhmä, Suomen osapuolen sihteeri
(1. 5. 87 alkaen).
Kononen, Kaisa
Suomen ja Neuvostoliiton välinen ympäristönsuojelun sekakomissio
Suomenlahden vesiensuojelun työryhmä, Suomen osapuolen sihteeri (30.4.87 saakka).
Leppänen, Juha-Markku
Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (International Council for the Explo- ration of the Sea, ICES)
meribiologinen komitea, jäsen perustuotantotyöryhmä, jäsen
Pohjanlahtikomitean Suomen ryhmän biologisen työryhmän puheenjohtaja.
Leppäranta, Matti
MIZEX (Marginal Ice Zone Experiment) Science Group National Coordinator, Finland
Steering Group for Greenland Sea Project, Arctic Ocean Sciences Board, jä- sen
Suomalais-neuvostoliitolaisen tieteellis-teknisen yhteistyösopimuksen alaisen Arktisen tekniikan työryhmä I:n asiantuntijajäsen
IAPSO (International Association of the Physical Sciences of the Oceans), Commission on Sea Ice, jäsen
IAHR (International Association of Hydraulic Research), Section on Ice Problems, Suomen edustaja.
Mälkki, Pentti
Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (International Council for the Explo- ration of the Sea, ICES)
hydrografinen komitea, jäsen Itämeren työryhmä, jäsen
Maailman ilmatieteellisen järjestön (WMO) merimeteorologisen komission (Commission for Marine Meteorology) jäsen
Pohjanlahtikomitea, jäsen Neuvostoliiton välinen
Kansainvälinen humusseura
Saarinen, Jarmo
Kansainvälinen merentutkimusneuvosto Sea, ICES)
tietojc<.L~c1~.Lkkc~"r"·nv··~·mB
Sandler, Henrik anlahtikomitea
Suomen ryhmän sihteeri yhteisen työvaliokunan jäsen
Suomen
Suomen
the Explo-
Oceanic , IHSS
the Explo-
Tervo, Vappu
Nordisk Standardiseringskommitte för Vattenundersökningar (INSTA C-12), jäsen
työryhmä AG 1-metallit, jäsen
työryhmä AG 2-typpi ja fosfori, jäsen Pohjanlahtikomitea, hydrografiatyöryhmä, jäsen
Suomen ja Neuvostoliiton välinen ympäristönsuojelun sekakomissio Suomenlahden vesiensuojelun työryhmä, vesikemian jaos, jäsen.
Tulkki, Paavo
Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (International Council for the Explo- ration of the Sea, ICES)
Marine Environment Quality Committee, puheenjohtaja
ICES Working Group on the Baltic Marine Environment, Suomen edus- taja
Suomen ja Neuvostoliiton välinen ympäristönsuojelun sekakomissio, Suomenlahden vesiensuojelun työryhmä, jäsen
Pohjanlahtikomitea, jäsen työvaliokunta, jäsen Voipio, Aarno
Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (International Gouncil for the Explo- ration of the Sea, ICES)
Suomen delegaatti
Merentutkimuksen tieteellisen komitean (Scientific Gommittee on Oceanic Research, SGOR), Suomen kansallisen komitean puheenjohtaja
Suomen ja Neuvostoliiton välinen ympäristönsuojelun sekakomissio, Jasen Suomenlahden vesiensuojelun työryhmä, Suomen osapuolen puheenjoh- taja
EUREKA/EUROMAR, Suomen edustaja projektin johtoryhmässä (EUROMAR Board) ja kansallisen työryhmän puheenjohtaja
Helsingin komission Itämeren radioaktiivisuuden monitorointityöryhmän pu- heenjohtaja
London Dumping Conventionin konsultatiivisen kokouksen asettaman radioak- tiivisten jätteiden mereen upottamista käsittelevän hallitustenvälisen asiantuntijapaneelin puheenjohtaja.
Vuorinen, Ilppo
Suomen ja Neuvostoliiton välinen ympäristönsuojelun sekakomissio
Suomenlahden vesiensuojelun työryhmä, vesibiologian jaos, jäsen World Association of Copepodologists, perustajajäsen
Baltic Marine Biologists, kollegion varajäsen.
Merentutkimuslaitoksen
Finnish Marine Research
Field SEA ICE -85 in
Leppäranta, M. Field operation. - 14. observations. - Meri 15. Walden, J.: Oceanographic observations.
16. Kuusisto, E.: Snow characteristics. -Meri 17. Thompson, T.: Remote sensing. Meri 18. Korhonen, 0.: Remote sensing: IR
15:65-68.
artikkelit
Meri
and ship radar. - Meri
19. Kemppainen, H.: Remote sensing: NOAA AVHRR imagery. - Meri 15:69-75.
20. Rauste, Y.: Use of radar (SLAR) in mapping of sea ice. - Meri 15:77-98.
Sisäinen raportti 21. Svinhufvud,
muscle atomic portti
J.: Determination of methylmercury and total mercury in fish and Mesidotea entomon (a benthic crustacean) by cold vapour absorption spectrometry. - Merentutkimuslaitos. Sisäinen ra- 1987(1):1-15.
Merentutkimuslaitoksen muut julkaisut
22. Merentutkimuslaitos. Kertomus toiminnasta vuonna 1986. - 42 s., liitel.
Helsinki.
23. Merentutkimuslaitoksen tutkimussuunnitelma vuodelle 1987. - 32 s., lii- tel. Helsinki (moniste).
Laitoksen tutkijoiden muu kirjallinen toiminta
24. Alenius, P.: Virtaustutkimus. - Teoksessa: Merihiekkatyöryhmän mietintö.
- Ympäristöministeriö, Ympäristön- ja Luonnonsuojeluosasto Sarja C 23/1987:75-92.
25. Andersin, A.-B. 1986: The question of eutrophication in the Baltic Sea results from a long-term study of the macrozoobenthos in the Gulf of Bothnia. - Vesientutkimuslaitoksen Julkaisuja 68:102-106.
26. Andersin, A.-B., Grimås, U., Kangas, P., Lehtonen, H. & Leppänen. J.-M.
1986: Review of the biology of the Gulf of Bothnia. - Vesientutki- muslaitoksen Julkaisuja 66:96-101.
27. Brugmann, L. & Niemistö. L.: Cooperative contaminant-related sediment studies in the Baltic Sea. Report of the results of step 2: The in- tercomparison of analyses of sliced wet cores. - Cooperative Re- search Report 147:59-77.
28. - " - & Niemistö. ~.: Cooperative contaminant-related sediment studies in the Baltic Sea. Results of the ICES intercalibration exercise on geochemical and sedimentological determinands in Baltic Sea sedi- ments. - Cooperative Research Report 147:1-50.
29. Donelan, M.A. & Kahma. K.K.: Observations of velocities beneath wind- driven waves. - Proceedings of the International Workshop on Wave Hindcasting and Forecasting, Halifax, Nova Scotia, September 23-26, 1986. - Environmental Studies Revolving Fund, Report Series 065:243-252.
30. Fonselius, S., Dahlin, H., Pitkänen, H., Poutanen. E.-L. & Tulkki. P.:
Rapport från arbetsgruppen för undersökningen av de höga kvävevärde- na i Bottenvikens vatten. - Kommitten för Bottniska viken. Årsrap- port 14:29-35.
31. Grönlund, L.: Uppskattning av fytoplanktons dygnsproduktion från inkuba- tor med två modeller. En jämförelse med in situ dygnsproduktion.
Helsingfors Universitet, Botaniska institutionen (pro gradu-avhand- ling). - 30 s.
32. Grönvall, H. & Kalliosaari, S. 1986: The use of satellite pictures for mapping the ice conditions and surface temperatures in the Gulf of Bothnia. - Vesientutkimuslaitoksen Julkaisuja 68:19-23.
33. - " - & Kalliosaari, S.: Some weather characteristics at the Finnish automatic marine weather stations. - Proceedings of a final seminar on operational ocean station networks. COST project 43. Brest, Fran- ce, 16-18 June 1987. - Commission of the European Communities, Re- port EUR 11127 EN-FR:38-53.
34. Hangelin, C. & Vuorinen. I.: Food selection in juvenile three-spined stickleback studied in relation to size, abundance and biomass at prey. - Hydrobiologia (painossa).
35. Kahma K.K.: Method of data compression by linear interpolation. - 15 s.
(käsikirjoitus).
36. Kangas, P. &
Nordiska symposiet .8.1986. - Nordforsk Milj 37 Kemppainen, H. & Håkansson, B.: Satellite
Data Report Styrelsen Research Board, Res.
Aerial Styrelsen Board, Res.
' a of a
Teilin
ect . Brest, European Communities, Report
Leppänen, J.-M. & Mäkinen, determination phytoplankton and seston. - Aqua
J. & Grönvall. H. The ~resund
- The ~resund experiment.
October 8-9th, 1986:
& Vainio. J.
characteristics s.
46 Leppäranta, M.: Ground data for area
Report för
Research Board, Res. Rep.
47. Itämeren ja
1.1987.
48 P 1986: Statistical
49. Hakala, R.: Ahtojäitä tutkitaan.
Kommissionens moni- nationella monitoringprog- Laugarvatn Publikatien 1987(1):
net-
by
I
and experiment. -
study.
Navi- Sanomat
the
50. Hibler, W.D.III.: Investigation dynamics in the marginal zone. - Prepared for U.S. Army ~c~cttL~u, Development and Stan- dardization Group, U.K. - Final report. s., liitel.
(moniste).
51. - " & Hibler, W.D.III.: Mesoscale
Greenland ice zone.-
92(C7):
52. & Kuittinen, R.: Overview
BEPERS Pilat Study. Data Report. - forskning/Winter Navigation Research nossa).
ice deformation in the east
of Research
öfarts- . (pai- 53. Manninen, T., Kosloff, P. & Palosuo, E.: Ice and snow geophysics
in area II. - Teoksessa: BEPERS Pilat study. Data Report. - Styrel- sen för VintersjöfartsforskningjWinter Navigation Research Board, Res. Rep. 45:41-68. (painossa).
4 54. Leppäranta, M. & Palosuo, E.: Isarna kring Ymer. - Teoksessa: Gunnar
Hoppe, Solgerd Björn-Rasmussen & Margareta Wiberg Roland (toim.), Expeditionen Ymer-80 - en slutrapport: 30-35. - Stockholm.
55. Leskinen, E., Kuparinen, J., Leppänen. J.-M .. Grönlund.~~· Kangas, P., Vuolas, E., Ilus, E. & Pesonen, L.: Monitoring value of primary pro- duction capacity measurements: evaluation of some coastal programmes in Finland. - Baltic Sea monitoring symposium, Tallinn, USSR, 10-15 March 1986. - Baltic Sea Environment Proceedings 19:210-232.
56. Manninen, T.: Suomen merialueen pintalämpötilan laskeminen digitaalisista NOAA-kuvista. -Merentutkimuslaitos. - 32 s. (moniste).
57. Mäkelä, K. 1986: Variations in dry matter, phosphorus and organic carbon in two Bothnian Bay sediment cores in relation to hydraulic engin- eering works. - Vesientutkimuslaitoksen Julkaisuja 68:36-39.
58. Mälkki, P.: The early membership of Finland in ICES. - IVth Conference on the History of Oceanography, Hamburg 1987. -Deutsche Hydrogr. Zeit- schrift (jätetty painettavaksi).
59. The eustatic rise in ocean levels. - Geological Survey of Fin- land, Special Paper 2:27-30.
60. " - : Hydrography in and overflow from the Bornholm basin of the Baltic Sea in autumn. - IUGG General Assembly, Vancouver 1987. Abstracts, vol. 3:1046.
61. Nehring, D., Aertebjerg, G., Alenius. P., Astok, V., Fonselius, S., Hannus, M., Tervo. V., Trzosinska, A., Tulkki. P. & Yorkovskis, A.
K.: Nutrients. - Baltic Marine Environment Protection Commission - Helsinki Commission. - First periodic assessment of the state of the marine environment of the Baltic Sea area, 1980-1985; background document. - Baltic Sea Environment Proceedings 17B:35-81.
62. Perttilä, M. & Haahti, H. 1986: Chlorinated hydrocarbons in the water and sediments of the sea areas around Finland. - Vesientutkimuslai- toksen Julkaisuja 68:197-200.
63. Pitkänen, H., Kangas, P., Ekholm, P. & Perttilä. M. 1986 Surface distri- bution of total phosphorus and total nitrogen in the Finnish coastal waters in 1979-1983. - Vesientutkimuslaitoksen Julkaisuja 68:40-54.
64. Poutanen, E.-L. & Tervo, V.: Meriveden öljyhiilivedyistä. -Kemia-Kemi 14(5):441-444.
65. Sandler, H. 1986: Heavy metals in benthic crustaceans and mysids in the Bothnian Sea. - Vesientutkimuslaitoksen Julkaisuja 68:205-210.
66. Sarvala, J., Sainio, J., Nevalainen, J. & Vuorinen. I.: Population dy- namics and production of Bosmina coregoni in a mesotrophic lake ha- ving high production of planktivorous fish. - Verh. Internat. Ve- rein. Limnologie 23 (painossa; tiivistelmä).
67. Shen, H.H., Hibler, W.D.III. & Leppäranta. M.: The role of floe col- lisions in sea ice rheology. - Journal of Geophysical Research 92(C7):7085-7096.
68. Tamsalu, R. & Mälkki. P.: Similarity model of the Baltic Sea. - Teokses- sa: Norman S. Heaps (toim.), Three-dimensional coastal ocean models.
- Coastal and estuarine sciences 4:189-200. - American Geophysical Union. Washington, D.C.
69. Tervo, V.: Concentrations of metals in fish and benthic invertebrates in the Gulf of Finland and in the Gulf of Bothnia during 1982-1986. - ICES C.M. 1987/E:20. 14 s.
70. Tulkki, P. & Andersin, A.-B.: Östersjöns belastning, eutrofiering och dess orsaker. - 22. Nordiska symposiet om vattenforskning, Laugar- vatn 26.-29.8.1986. - Nordforsk Miljövårdsserien, Publikatien 1987(1):73-83.
71. - " - Melvasalo, T. & Niemi, Å. 1986: Experience and results of the monitoring of the Baltic Sea. - Integrated global ocean monitoring.
Proceedings of the I international symposium, Tallin, USSR, October 2-10, 1983:179-190. - Leningrad.
72. Vainio, J.: Ground base I. -Teoksessa: BEPERS Pilat Study. Data Report.
- Styrelsen för VintersjöfartsforskningjWinter Navigation Research Board, Res. Rep. 45:31-40. (painossa)
- : Samennuksen leviäminen merihiekan koenostoalueen ympäristössä.
Teoksessa: H. Kananen (toim. , päivät Oulussa 14.-15.5.1987:111-116. -Oulu.
74. - & Launiainen, J.: Sameusmittaukset Variosens-mittalaitteilla. -
Teoksessa: . - Ympäristöministeriö,
Ympäristön- a C 23/1987:93-104.
liittyvä tutkimus.
Suomen Akatemian Julkaisuja 1987 Vuorinen, the ctenophore
ecosystem the Bothnian Sea? - Flora Fennica 63:91-96.
of Eurytemora mise between risks of
Journal of Plankton Research 9
. - Yhteiskuntapolitiikkaan arviointiseminaari .3.1986.
pileus important in Societatis Fauna
, Copepoda) decreased
Ranta, E. of marine meso-zooplankton at Northern Baltic Sea, in Ophelia
Liite 3
LUETTELO ARANDAN MATKOISTA VUONNA 1987
Indeksi tarkoittaa havaintoasemien numerointia. Vuonna 1987 asemilla käyntejä oli 1372 kpl.
indeksi
Matka 1 16.01.-20.01.1987 1-8
2 03.03.-09.03.1987 9-15
3 21.03.-04.04.1987
4 08.04.-15.04.1987 16-112 5 23.04.-24.04.1987 113-116 6 27.04.-28.04.1987 117-121 7a 04.05.15.05.1987 122-273 7b 18.05.-20.05.1987 274-280 8 21.05.-15.06.1987 281-400 9 16.06.-18.06.1987 401-440 10 24.06.-27.06.1987 441-470 11 14.07.-23.07.1987 471-619 12 28.07.-07.08.1987 620-640 13a 12.08.-21.08.1987 641-681 13b 24.08.-04.09.1987 682-728 14 08.09.-02.10.1987 729-1152 15 06.10.-23.10.1987 1153 1288 16 26.10.-27.10.1987 1289-1294 17 05.11.-24.11.1987 1296-1332 19 03.12.-13.12.1987 1333-1372
MERENTUTKIMUSLAITOKSEN MENOT 1987
32.47.01 Palkkaukset 29 Muut kulutusmenot
70 Kaluston ja tutkimusvälineiden hankinta
mk
1.
20
MUUT KULUTUSMENOT (32.47.29) ERITTELY VUONNA
mk
29 Muut kulutusmenot 29.01 Käyttövarat 29.02
29.03 Pa1kkaukset 29.04 Matkat
29.08 Aineet ja tarvikkeet 29.09 Julkaisujen hankinta
29.10 Vieraiden palvelujen ostot 1.
29.11 Vuokrat 8.
29 12 Muut menot
000
000
.800 .500 .000 .800 .000 000 .700 000 000
Käytetty mk
7.615.190 .434.720
1.171.
. 221.453
mk
3.798 1.500 57.676 592.
814.116 125 579 1. 681.094 7.935.429
223
---
11. 000 11.434 720
Liite 5 MERENTUTKIMUSLAITOKSEN HENKILÖKUNTA 31.12.1987
Voipio, Aarno
Fysiikan osasto Mälkki, Pentti Boman, Hanna Grönvall, Hannu
Heinonen-Salomaa, Katja Jokinen, Olli
Kahma, Kimmo Kalliosaari, Simo Leppäranta, Matti Raunisto, Hilkka Seinä, Ari Seppälä, Tuula Tuovinen, Tarja Vainio, Jouni Wathen, Maija-Liisa Vuorinen, Eija
Määräaikainen henkilöstö Hietala Riikka
Kankaanpää, Paula Kemppainen, Hanna Kosloff, Pekka Lensu, Mikko Manninen, Terhikki Ranta-aho, Jyrki Salli, Arto
Yleisen meritieteen osasto Tulkki, Paavo
Alenius, Pekka Bruun, Jan-Erik Huttunen, Maija Korhonen, Osmo Lahdes, Eila Mäkelä, Kalervo Niemistö, Lauri Nyberg, Maija Punakivi, Pekka Rapo, Juhani Söderman, Henry
Vuorinen, Hille (30.11.1987 saakka) Määräaikainen henkilöstö
Heinänen, Anne
Kemiallis-biologinen osasto Perttilä, Matti
Ahlsten, Rauha Andersin, Ann-Britt Grönlund, Lars Haahti, Hannu Juntunen, Tapani Karjala, Leena Kononen, Kaisa Kumpulainen, Ritva Lassig, Julius Lemponen, Pirkko Leppänen, Juha-Markku Poutanen, Eeva-Liisa Saesmaa, Soili Sandler, Henrik Sundberg, Anneli Tervo, Vappu Vartio, Tuovi
Määräaikainen henkilöstö Aminoff, Helena
Pikkarainen, Anna-Liisa Tarvainen, Markku Vuorinen, Ilppo
Yleinen toimisto Siivonen, Erkki Gustafsson, Eila Heinänen, Marjatta Herman, Madgalena Hurskainen, Merja Hänninen, Kaarina Jaakkola, Paul Koivula, Marjatta Linko, Matti Parkkonen, Leena Pälviö, Mervi Rautiainen, Aila Roine, Leena Saarinen, Jarmo Someroja, Terttu Toro, Oili Viskari, Sirpa Vähälä, Toini
Määräaikainen henkilöstö Heinonen, Pauli
Jauho, Eila Merikanto Linnea Paananen, Risto
MER·ENTUTKIMUSLAITOS
Ly.ypekinkuja 3 A (käyA'I!ios.) P.L !3, 00931 HELSINKI 'postios.)
Puh. {90) 331 Q44 Telex 1'25731 imr sf
....
