orjan uudissanojen kehityspiirteita
Norjassa on viime vuonna ilmestynyt uu
dissanakirja, 1 joka on syntynyt skandinaa
vi en yhteistyon tuloksena. Ruotsin ja Tanskan vastaavat sanakirjat ovat viela toimitteilla. Seka l\'orjan etta Ruotsin sa
nakirjat kasittavat sodanjalkeisen uuden sanaston vuosilta 1945-75; Tanskan uu
dis anakirja sa vastaava ajanjakso on 1955-75 .. orjan sanakirjan laajuus on 7 000-8 000 sanaa. Sen on toimittanut Vigleik Leira.
1 :'\ yord i norsk 1945-1975. �orsk sprakrad. U niversitetsforlaget 1982.
.. '
s
s
N
s
s s
~
Katsauksia
Skandinaavisten kielten uusia sanoja ryhdyttiin keraamaan jarjestelmallisesli, kun Pohjoismaiden kielilautakuntien yh- leistyo 1950-luvulla alkoi. Yhteistyon tar- keaksi kohteeksi nahtiin alusta lahtien uudissanat. Oli tutkittava niiden yleisia kehityssuuntauksiaja pyrittava loytamaan ne tapaukset, joissa yhtenaislaminen on toi- vottavaa. Tehtava oli siten osaksi sanaston keruuta ja kuvausta, osaksi kielenkayton ohjausta.
U udissanoja alettiin myos j ulkaista.
Nordiske spraksp0rsmal -sarjan ensimmai- sessa osassa ( I 956) oli luettelo nor:jan ja ruolsin uudissanoista, seuraavasta osasla lahtien vuoteen 1967 naiden kielten lisaksi my6s tanskan. Alkuun uudissanat julkai - tiin pelkkina luetteloina, mutta 60-luvun alkupuolella niihin alcttiin liittaa kom- mentteja: lautakunnat suosittivat tai moit- tivat uudismuodosteita ja esittival myos parempina pitamiaan ,·aihtoehtqja.
Mika on uudissana?
Teoksen laajassa johdannossa pohditaan aluk i sita, mika on uudissana, ja selvite- taan, millaisin perustein jokin sana on kel- puutettu tahan sanakir:jaan. Uudissanat jaetaan kahteen ryhmaan: 1) uu i ilmaisin
uudelle kasitteelle (alo111bombe, 1~}•/on, den tredje ,•erda) ja 2) uusi ilmaisin vanhalle tunnetulle kasitteelle (naturist, aikaisem- min nudist, tele1•erk, aikaisemmin lelegraf- verk). - J atkoksi sop ii kolmaskin uudissa- nan kriteeri, jota ei tassa yhteydessa erik- seen mainita mutta josta on sanakirjassa kuitenkin lukuisia esimerkkeja: vanha il- maisin uudelle kasitteelle tai kaytossa ole- van sanan merkityksen laajeneminen (srnns 'hanta', esim. heiniihiintii).
Sana voi sii olla uusi muodoltaan tai tarkoitteeltaan. Radar on uusi seka tekni- sena kasitteena etta anana. Yhdy ana trafikdr1den on muodostettu kahdesta tutu - ta sanasta, eika se asiasisalloltaankaan ole kovin uusi; ihmisia on kuollut liikenteessa jo paljon ennen vuotta 1945. Tama yhdys- sana, jonka jalkiosana on produktiivinen dr1d, on kuitenkin uusi. Fireukesferie (neljan viikon kesaloma) on kielellisesli tavan-
omainen vanhoista elementei ta koostettu uudismuodoste. Sana viittaa kuitenkin tarkeaan sosiaaliseen uudistuk een ja on sen vuoksi mukana . . \1arkarbeid (kenttatyo) on vanha sana mutta on kuitenkin otettu mukaan, koska sen merkitys on laajentu- nut.
Minka ikaisia sanoja on mukana?
Johdantoartikkelin mukaan on miltei aina epavarmaa ilmoittaa vuoden tarkkuudel- la, milloin uusi sana on tullut kieleen.
Usein on tyydyttava vain ylimalkaisiin ar- vioihin: 50-luvulla, 60-luvun lopulla jne.
Ikaaminen perustuu toimituksen omiin sanapoimintoihin. Sen selvittamiseksi, on- ko jokin sana tullut kieleen ennen vuotta
1945 vai sen jalkeen, on ollut kaytettavissa kaksi sanaki1jaa, Norsk Riksmalsordbokin I. osa (A-L 1937) ja Tanums store rett- skrivningsordbok ( 1940). N iihin si alt yvia
anoja ei ole yleensa mukana uudissanakir- jassa. 40-luvunkin sanojen mukaanotossa
on oltu varovaisia. Voi nimittain u ein epailla, etta sana on ollut kaytossa jo en- nen sotaa, vaikka sita ei naissa sanakirjois- sa olekaan. Taman epavarmuuden takia uudissanakirjaan on otettu enemman sa- noja aikajakson jalkipuolel ta ( 1961-75 ).
Vuoden 1975 raja sita vastoin on selva.
Tosin kir:jasta saattaa puuttuajoitakin 60- tai 70-luvun sanoja, koska niista ei ole ta- voitettu yhtaan esiintymaa ennen vuotta
1975.
Mista anat tulevat?
Johdannon mukaan uu ia sanoja saadaan kolmella tavalla: I) kotimai et merkityk- senkehittymat, 2) lainat (ym. Yieraiden kielten vaikutus), 3) nimilahtoiset sanat.
Kotimaiset merkityksenkehittymat ovat niin sidoksissa :'\orjan oloihin, etta ulko- maalaisen on usein vaikea niita ymmartaa.
l iilla ei liioin ole vastineita ruotsissa ja nor:jassa, esim. gulljisk (valtion obligaatio- lainan obligaatio), onkel (lapsia hoitava mies), onsdagsfoper (juoksija, joka menestyy hyvin pikkukilpailuissa mutta epaonnistuu tarkeissa). Populismille on orjassa myos
kehittynyt oma merkitys (poliittinen na- kemys, joka pitaa tarkeana luonnonvaro- jen sailymista, hajauttamista jne.).
Suuri osa uudissanoista on kansainvali- sia kuten minihame, joka on norjaksi 111i- niskj0rl, tanskaksi minisk0rl, ruotsiksi mini- skjol, englanniksi mini-skirt. ranskak i mini- jupe, sak ak i .\lini-Rock jnc. Tallainen
L1Udissana tarkoittaa LI ein tL1Otetta. joka tunnetaan kaikkialla maailma sa tai aina- kin lansimaissa.
Sanoja lainataan mL1i ta kielista mene- telmin, jotka oval tuttuja suomestakin: I) sitaattilainat (direkte Ian), jotka on lainat- tu ·amamerkityk isina ja samanasL1isina kuin lainanantajakieli
a,
e im. jeans. juice;2) sekasanat (hybridord el. blandings- ord), vieraita yhdy anoja, jotka on kaan- netty osittain norjaksi, esim. htirspra_i· <
engl. hairspraJ'· molscl111SJ < sak . ,<ielschuss;
3) kaannoslainat (over ettingslan), esim.
ol'frirapping < engl. escalation. den lredje 1•erda
< ransk. le tiers 111011de. de! .10/e Iii·< it. la dolce
l'ita; 4) merkity ·lainat (betydning Ian).
joissa vanha sana aa ULlden merkityksen va taavasta ,·iera ·peraisesta anasta, e im.
poliitti et termit hauk ja dllt (cngl. halC'k ja doN, vrt. SLIOm. haukka _ja
ki:rhkr):
5) sana- aineksen lainat (Ian av ordmateriale), ts.vierasta sana-ainesta kaytetaan uL1dessa merkityk essa tai sellaiscn uuden anan mL10dostamiseksi. jota ei tunneta lainan- antajakieles a. E im. nor~jaan en~lannin kielesta tulleissa anoissa beatnik ja i'ietnik on -nik-aine lainattu kir:jan mukaan ,·ena- jan .1p11tnik-·anasta. :\orjan kieles a chip1 (pcrunalastut) merkitscc hicman eri asiaa kuin cnglannissa (ranskanpcrunat). :\or- jan longs-sanaa (pitkat hou ·ut tai sukka- hoL1 ut) ei myoskaan ta,·ata en~lannista.
vaikka c on muodostcttu long-sana ta shorls-mallin mukaan. Ho111ofil- ana on muodostcttL1 kreikan kiclcn aineksista, mutta itse sanaa ci kreikas ·a olc.
Valtaosa kaikista uusista ,·icras anoista on tictcnkin englantilaisia lainoja (80- 90 °6). SL10mesta on saatu vain yk i sana, jenka.
Kolma keino on sanojcn muodostami- nen nimien pohjalta. :\ain o,·at yntyneet henkilon-. paikan- ym. nimiin peru tU\·at
sanat, .1O1ssa nrm1 on sanan osana (esim.
asia.~juke, bennudashorls, higginsjakke. mololol'- cocktail. 111osseluk1, stalinorgel), nimea sellai- enaan kaytetaan yleisnimena (esim. ben- ja111in joukon nuorin', doris, har~r) tai ni- mesta on muodostettu johdos (esim. cas- lroiJ111e, _finlandisering. hamburger, kremlolog).
Tahan nimilahtoisten sanojen ryhmaan on luettu myos ta,·aramerkit ja muut tuote- nimet, seka kotimaiset (esim. grille!, pol- l'OII, l'annedress) etta ulkomai et (esim. crim- /1le11e. eloksering. Jolkel'ogn, magnetofon, ,~rlon.
le/7011).
Miten uusia sanoja muodostetaan?
Cusia anoja saadaan yhdi tamalla, joh- tamalla, lyhentamalla seka mL1odostamal- la vastakohtia ja monisanaisista ilmauksis- ta tii,·istettyja yhdyssanqja.
Sano j en y h dist amine n. Suurin o a norjan uudissanoista on yhdyssub tan- tii\'C~ja, _joiden maariteo a on joko substan- tii,·i tai adjektii,·i . . ub tantii\'ialkuiset yh- dyssanat o,·at enimmakscen vanhojen sa- nojen yhdistelmia. joilla on uL1 i merkitys tai ainakin merkitysvivahde, esim. banan- republikk (Latinalaisen Amerikan pikkuval- tioista), .fioskemann (sammakkomies), gu/1- fJlate (kLlltalevy). Adjektii,·ialkuiset tarkoit- tavat yleensa ,·anhaa asiaa, jolle on halut- tu antaa LIU i nimi, kuten nrnkontakt taifin- kultur. Kyseinen sananmuodostu tapa on kaikkiaan ,·ahva tenden i nykykielessa.
:\iinpa ilmauk en skjor/e med korl enn sija ta kaytetaan mielellaan sanaa kortermskjorte.
Tallaisia paitoja on kuitcnkin kaytetty jo kauan ennen ,·uotta 1945.
Sano j en j oh tam in en. Johdan- no ·a e ·itetyi sa sanqjen johtamistendens- seissa on pari uomen kielen kannalta kiin- toi ·aa eikkaa. Jo mainittu pyrkimys yh- distella sanoja vaikuttaa vahvasti myos ,·erbien johdossa. :\fonisanaiset ,·erbi-il- maukset korvataan mielellaan yhdysver- billa, e im. korllidstil.wte (tilsette for kort tid), plasllapetsere (tapetsere med plastta- pet), orsdebutere (debutere for aret). Tama- han on (enimmakseen ruot in vaikutuk es- ta tuttua SLIOmessakin.
Erikoi ia yhdy ,-erbeja ovat n . takape-
Katsauksia
roisjohdokset, esim. substantiivista klasse- kamp johdettu verbi klassekjempe. Samanlai- sia ovat drnmmefape (drnmmel0p 'haamu- juoksu'), Jami!ienplanlegge (familienplan- legging 'perhesuunnittelu') jne. Myos ta.- ma tyyppi on viime aikoina Ii aantynyt
uomen kielessa.
Valtaosa norjan kielen uu ista adjektii- veista on yhdyssanatyyppia, varsinkin -bf- 11issl, -fast, -Jndig, -sikker. -sl'Gk jne.
-loppuisia. Suomessa ta.ta sananmuodos- tustapaa on yritetty to1jua, lahinna juuri tyypin vierauden takia.
Johtamisen yhteydessa csitellaan myos sanojen yhdistcly seuraavaan tapaan:
vanha sana gioppar (pallopelis ·a) on »ein som gir opp». Loppuun liitetty johdin -ar, -er kuuluu koko ilmaukscen eika vain vii- meiseen osaan myo seuraavis a ubstan- tiiveissa: trnommar (leilighet pa tre rom), innringjar (ein som ringjer inn til radio t.d.) ja myos yhdysviivatyypissa gjrn-det-selrer.
Loppuun voidaan liittaa myos -ing-johdin: opptrapping, vestkanting. Mika.an uusi sa- nanmuodostustapa ta.ma ei ole, mutta e nayttaa viime aikoina ylei tyneen.
Va ta kohtien muodostami- n en. Uusia sanoja saadaan myos muo- dostamalla vastakohtia. Ka ite 111iniJkj(lrt johtaa helposti ajatukset vastakohtaan maksiskjert, inneklima-mallin mukaan on syntynyt 11tekli111a, p kesakti11 on johtanut vastakoh taan J•rkeJpassi1·.
L y hen t e I y. Eri tavoin muodostettu- ja lyhentymia ja lyhenteita, vanhojenkin sanojen, on tahan sanakirjaan otettu run- saasti mukaan uusina sanoina. Tavalli- simmin kaytetty tapa kirjan mukaan on lyhentaa sanaa lopusta: /ok (lokomotiv), mens (menstruasjon), porno (pornografi), po/1 (popular), krim (kriminal), narko (narkotika el. narkoman) jne.
Varsinkin sanomalehdis a kaytetaan runsaasti lyhenteita, jois a sanaa cdustaa pelkka alkukirjain (u-land). Joissakin ta- mantyyppisissa sanoissa ki1jain ei merkit- sekaan lyhennetta vaan se kuvaa tarkoit- teen muotoa, esim. T-beinsteik (T-luupihvi) tai V-hals (V:n muotoinen kaula-aukko).
Lyhentymiksi tuskin huomaakaan seu-
raavanlaisia enimmaksen englannista lai-
nattuja kontaminaatiosanoja. joista nor- jassa kaytetaan nimitysta »teleskopord»:
smoke+ fog= smog. motor+ hotfll
=
motel/..1tagna.\jo11
+
injlaJjon=
stagfla~jon.1on isanaisista ilmauksista t i iv i s t e t y t y h d y s s a n a t. Esipu- hees a kasitellaan \·iela erikseen d. ita m. ·- kykielelle tyypillista piirretta. josta jo oli e imcrkk~ja muissa yhteyksissa. Se on ly- hentamiselle \·astakkainen ilmio. jota voi- taisiin nimittaa sanojen pidentamisten- dens iksi: useamman sanan ilmauk et pyri- taan korvaamaan yhdella pitkalla yhdy ·- sanalla. Ilmaukscsta »tilveksten a\· nyord»
tulee helposti 1~J-orrltifreksten, ilmaukscsta
»forskjeller i sprakbruk» taas J/JrakbmkJ- ./<nskjeller. Ilmausta »parkering over lang
tid» paljon tavallisempi on /angtid.1/wrke- ring. Mainittakoon myos yhdysmcrkki-il- ma u kset l'f/;g-t il-z·egg-t f/Jllf, rol l-011-rol l-o.ff bat jne. i\'01:jassa, niin kuin suomcssakin.
nakyy myos olevan muotia kayttaa turban pitkia san~ja silloinkin, kun sek ittaisiin huomattavasti lyhyemmilla: problnnko111- /J/ek.1 (= problem), Jterre/Jeorden (= t0rrel- se).
Artikkelissa pohditaan myi:is. mik. i kay- tetaan niin paljon pitkia sanoja. Yksi syy on, paradoksista kylla, kielen pyrkimys ly- hyytecn. :\'iinpa korttid.1tilsettf-sanassa on 16 kirjainta, kun sen vastineilmaus, »tilsct- tc for kort tid», vie sananvaleineen 21 kir- jaimen tilan. l\'ain muodostettuja pitkia sanoja kaytetaan tilansaasti:in takia usein csim. televisioruudussa ja lehtien otsikois- sa. Suuntaus kay kohti pitempia uudissa- noja: niiden avulla paastaan lyhempiin ilmauk iin! Lyhentaminen koskee enim- makscen yksittaisia anoja ja on melko ti- lapaista, kun taas sanojen yhdistaminen ja johtamincn kuuluvat kielen mekanismiin ja ne ovat iksi edellista paljon tavallisem-
pi, kaytannossa rajaton sananmuodostus- keino.
Sanasto-osa
Lcimallisia piirteita itse sanastossa ovat oikeinkirjoituksessa vaihtoehtoiset muodot seka vierassanojen, varsinkin englantilais- peraisten, ja lyhenteiden runsaus.
anaki,:jan kayttoohjeissa ilmoitetaan, etta hakusanoissa noudatetaan :'\o,jan toi-
en virallisen kielimuodon. bokmalin. oi- keinkirjoitu ta. Cseimmat hakusanat kir- joitctaan amain myo nynorskissa. Silloin
kun nynorskin muoto poikkeaa haku ana ·- ta, se on osoitettu pysty\'ii,·alla, esim. lrnm- lavl he_yreslav tai Lav-/ lagprisland. Asuk- kaidenni m ijohdoksissa on aina otettu mu- kaan nynorskin muoto, esim. gaboner -ar.
Oikeinki,:joituson~elmia aiheuttaa myos e. etta uudissanoista suuri osa on ,·ieras- peraisia, etcnkin (amerikan)cnglantilaisia.
Valitetta\'asti kirja ·sa ci olc tietoa ·iita, kuinka paljon ,·ieras ·anoja on uudissana- ki,:jan koko aineistosta. Sen kuitenkin na- kcc. ctta niidcn osuus on no,:jan kiele ·a huomatta\'asti uurempi kuin suomessa.
jossa sc Ri to Haaralan mukaan t\'ir.
1979 s. 389) on 22.9 %.
\'aikka en~lannin sanqjcn norjalaista- minen on paljon helpompaa kuin suoma- lai ·tamincn. yllattadin monet haku anat o,·at kuitenkin sitaattilainamuodossa.
'.\fonillc niista ei ole esitetty laisinkaan nor- jalaiscmpaa ,·astinctta. esim. sanoille hap- pening, fa.1/back, .flozce1po1£'er, pin-up, /1iggr- hack. ted111irnlor. tedd_rbor. iring.
:\1onicn sitaattilainqjcn rinnalla on nor- jalaisempi. kaannoslainaksi katsotta,·a
muoto: trowger - tenari!f.. rrarkin!!. - krak- kinit . .frrl'-lana r) - _fi-ilal/\ 11 • \l'l/\ilii'i{r- lrai11i11g - 1e111itii'ilfl1/r111i111t. la/JI' - teip.
:'\orjalaistaminen on ollut toisinaan perin vahaista: rrimf and .1n - rrim1• og 11'\. Csein hakusanoiksi on otettu molemmat asut;
toisinaan ,·ain ,·iitataan 1101:jalaiscmpaan muotoon. esim .. 1/.-11/er el. .1rooll'r. j11ia ·ej111.
Sitaatti- _ja kaannoslainqjcn sekamuotoa edustavat o ·ittain kaannct yt yhdys anat (hybridord), e im. battleh11kll'. rnbink1~rs.1er.
em11an.1.1how. 11reli11er.
:'\vord i norsk -teoksen hakusanam·alin- noissa kiinnittaa huomiota myos lyhennet- tyjen sanqjen runsaus. '.\foniin sanaki,:joi- hin sellaisia ei edes kelpuuteta hakusanoik- si. Asialla on kaksi puolta. Toisaalta on hyva, etta mahdollisimman moni lehdissa tms. nakyva lyhenne loytyy anakirjasta.
Toisaalta lyhenteiden, huonojcnkin, mu- kaanotto anaki,joihin »viralli taa» ne ja
rohkaisee kayttamaan niita yha enemman.
Kirjasta paatellen lyhenteet ovat rii tay- tyneet yleiseen kayttoon norjan kieles a ,·iela pahemmin kuin suomessa. jo kin suuri o a niista on kansainvalisia ja monf't siten meillakin tuttuja.
Silmaanpistavan paljon on varsinkin yhdyssanojen alkuosana kirjainlyhentcita, joita meilla ei \'iela onneksi kovin paljon nae. :'\e o,·at epaha,·ainnollisia, ,·arsinkin kun sama kirjain saattaa edustaa eri anaa eri yhteyksi a (11-land ·ut,·iklingsland', 11- korl 'universalkort', 11-.1kole 'ungdoms kale') ja jopa saman sanan alkuosana (11-mini.1/er 'utanriksminister' tai 'unden·isning minis- ter') . . ·1-terket on joko 'aluminiumsverkct' tai 'atomkraft,·erket'. Kirjan mukaan ih- misetkin luokitcllaan masenta,·asti kirjai- min a-111e111zeJke ja b-111e11neske, koulu sa on . I-. H-tai C:-.1prakl'I, mutta .·lRC-rn/ml on 'Atomic. Biolo~ical and Chemical
\\"capons'. Hy\'in monet muutkin lyhen- teet tule,·at en~lanni ·ta. Pienikirjaimi ia ,·aihtoehtoja nakyy niissa kaytettavan enemman kuin suomessa, e im. rp el. CP.
EP el. ep, c&l~ el. C& II'. - Kirjasta loy- tyy myos suomen /el'([/eo//i.1u11s-lyhenteen malli: tekoprod11kt 'tckstil og konfeksjon'.
Toimitusperiaattei ta
.Johdannossa mainitaan. ettei sanaki,:jas a ole pantu paljon painoa suosituk iin ja kieltoihin. Sanasto on pitkahkolta ajalta, ja mita \'akiintuneempia sanat ovat, sita ,·ahemman niiden kayttoon \'Oidaan enaa ncuvoin ,·aikuttaa.
Teoksen epanormatiivisuuden huomaa erai ·ta toimitusteknisista ratkaisuistakin.
:\luun mua sa sanqjen kaytosta. niiden tyylilajista en paremmin kuin erityisala - takaan, ci juuri anneta tictoja. Harvoin nakee scllaisia mainintoja kuin »sp0ke- fullt»
=
'leikillise·ti' (mm. hesteopera) tai»nedsett»
=
'hah-cnta,·asti' (mm. traktor- reali.1111e, ir[rlleri. jifJfJo. bananrepublikk). Slan- giksi tai edes puhckiclisiksi leimattuja sa- noja ei loytynyt yhtaan, vaikka arkisilta vaikuttavia sanqja on mukana runsaasti.Sen sijaan monen sanan yhteydessa on merkinta »ny bruk» o oittamassa, etta
Katsauksia
vanhastaan sanakirjoissa esiintyva sana on otettu mukaan uudessa merkityksessa. Sii- ta syysta ovat mukana esim. hauk, idol, lrnring, heslehale, suans ja sass.
Useimmissa hakusanoissa on mahdollis- ten taivutus- ja aantamisohjeiden seka ensiesiintymavuoden lisaksi vain lyhyt seli- te, aina ei sitakaan, ja sitaattiesimerkkeja sanojen kaytosta. Sitaatit on enimmakseen poimittu sanomalehdista, ja niissa on tar- kat lahdeviitteet.
Yhdysanoja, joita kirjassa on valtao a, on otettu mukaan seka alkuosan perusteel- la etta myos monien produktiivisten jalki- osien artikkeleissa.
J
ohdannossa on m yos kiintoisa luettelo tavallisimmista alku- ja jalkiosista, joista monet ovat suomessakin produktiivisia. Sellaisia alkuosia ovat esim.dag- (mm. -barn, -mamma, -pappa, -pa-
sient, -senter, -hospital), euro- (mm. -dol- lar, -rente, -sjekk, -valuta) ja mi(je- (mm.
-arbeider, -departement, -gift, -kvalitet, -medarbeider, -mord, -skade, -skadelig, -terapeut, -(u)vennlig, -vern), jalkiosia taas esim. -bar (mm. bukse-, espresso-, grill-, har-, mj0lke-, platebar), -buss (mm.
Jedd-, skole-, mini-, bank-, bok-, tur-, mer-, vekeslutsbuss) ja -terapi (mm. familie-, gruppe-, musikk-, logo-, arbeids-, milj0- terapi).
Hakusanojen valinnan erityispiirteista mainittiin jo mm. tavaramerkkien mu- kaanotto. Suomalaisissa sanakirjatoissa- han sita on yritetty tunnollisesti valttaa.
Sanakirjan kayttajan on kuitenkin usein
vaikea paatella, etta jokin tuiki tavallinen styrox puuttuu vain koska se on tavaramerk- ki. Sen tahden olisi parempi, etta se loytyi- si sanakirjasta avoimesti tavaramerkiksi se- litettyna.
Mielenkiintoinen sananvalintaa koskeva ratkaisu on myos sanaliittojen ottaminen hakusanoiksi. Ta.man ratkaisun etuja on meillakin mm. Uudissanasto 80: ta toimi- tettaessa pohdittu. Siina samoin kuin jo Nykysuomen sivistyssanaki1jassa onkin muutamia englantilaisia itaattilainoja, joiden tyyppisia ::\forjan uudissanastos a on huomattavan paljon (esim. close race. bad trip. taxfree shop). Lisaksi siihen on otettu monia norjalaisia sanaliittoja, jotka tosin ovat enimmakseen kaannoslainoja, kuten svart-alkuiset s. pen,f!,ar, s. humor, s. komedie tai grn11(11)-alkuiset g. belle, g. bolg(j)e. g.
111a1111, g. re11olusio11 tai gra 111ark11ad; muita edustavat kommunal dagmamma, n_r malema- tik, Jl.ylende komma, lrappe ned tai uomalais- ten kannalta hieman kyseenalainen tippe finsk (voittavan vastustajan puolelle aset-
tumisesta).
::\fyord i norsk, samoin kuin vastaava Ruotsin ja Tanskan hanke, on skandinaa- visten kielilautakuntien monikymmenvuo- tisen yhteistyon huomattava saavutus. Sa- nasto-osa ja varsinkin johdantoartikkelit antavat hyvan kuvan norjan sodanjalkei- sen sanaston kehityspiirteista, jotka ovat yllattavan samanlaisia kuin suomessa. Si- ten teos antaa suuntaa ja virikkeita myos suomen uudissanojen tutkimukselle.
T.\R l · K o1.EH:O-l.-\l.,1-:.,
