Kannattaako nikotiinikorvaushoito raskauden aikana?

(1)

UEF//eRepository

DSpace https://erepo.uef.fi

Rinnakkaistallenteet Terveystieteiden tiedekunta

2020

Kannattaako nikotiinikorvaushoito raskauden aikana?

Ekblad, Mikael

Suomalainen lääkäriseura Duodecim

Tieteelliset aikakauslehtiartikkelit

https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2020/1/duo15334

https://erepo.uef.fi/handle/123456789/26860

Downloaded from University of Eastern Finland's eRepository

(2)

Mikael Ekblad ja Kirsi Vähäkangas

Kannattaako nikotiinikorvaushoito raskauden aikana?

Suomessa raskaana olevista naisista tupakoi edelleen 13 %, vaikka tupakoinnin tiedetään olevan hy‑

vin vahingollista sikiölle. Raskaana olevia äitejä rohkaistaan monin tavoin tupakoinnin lopettamiseen, ja he lopettavatkin tupakoinnin yhä useammin raskauden aikana. Nikotiiniriippuvuuden hoitoon kuu‑

luu ensisijaisesti vieroitusohjaus. Kaikkein turvallisinta olisi lopettaa tupakointi ilman nikotiinikorvaus‑

tuotteita, koska nikotiinikin on haitallista sikiölle. Jos tämä ei onnistu, on nikotiinikorvaushoito vieroi‑

tusohjaukseen yhdistettynä tehokasta raskauden aikana ja parhaimmillaan vähentää sikiön altistumista nikotiinille. Nikotiinikorvaushoidolla näyttää olevan osin samankaltaisia haittoja kuin tupakoinnillakin verrattuna siihen, ettei käytetä mitään nikotiinituotteita. Siksi nikotiinikorvaushoidollakin tulee tavoitella nikotiinista vieroittumista ja sikiön nikotiinialtistuksen vähentämistä.

R

askaudenaikainen tupakointi on vahingollista sikiölle, ja raskaana olevia äitejä rohkaistaankin monin tavoin tupakoinnin lopettamiseen. Nikotiinin aiheuttaman vahvan riippuvuuden takia se ei kuitenkaan ole helppoa, ja joillekin naisille se on lähes mah- dotonta. Tupakoinnin lopettamiseen kehitetyt nikotiinikorvaustuotteet ovat vapaasti myös raskaana olevien saatavilla. Niitä suositellaan apukeinoksi, jos tupakoinnin lopettaminen ei muuten onnistu.

Tupakoinnin ja nikotiinikorvaustuotteiden lisäksi muita merkittäviä nikotiinilähteitä ovat passiivinen tupakka-altistus, nuuska ja nikotii- ninestettä sisältävät sähkösavukkeet. Viimeksi mainittuja ei Suomessa käytetä virallisesti ni- kotiinikorvaustuotteina, eikä niiden käyttöä suositella raskauden aikana. Nuoret naiset saattavat silti käyttää nikotiininestettä sisältäviä sähkösavukkeita, koska niiden käyttö nuorten keskuudessa lisääntyy.

Nikotiinikorvaushoidolla voi olla paikkansa tupakasta vieroituksessa raskauden aikana, mutta sitä käytettäessä pitää huomioida nikotiinin haitalliset vaikutukset sikiöön. Nikotiinille al-

tistuminen, nikotiinikorvaustuotteiden käyttö vieroituksessa ja raskaus tulee ottaa huomioon hoidon toteutuksessa. Tähän liittyy kaksi tär- keää kysymystä: auttaako nikotiinikorvaushoito raskauden aikana ja onko se turvallista sikiölle?

Raskaudenaikaisen nikotiini-

altistumisen yleisyys ja taustatekijät Tupakointi ja passiivinen tupakointi. Tupa- koinnin yleisyys alkuraskauden aikana ei juuri ole vähentynyt Suomessa 30 viime vuoden aikana, mutta tupakoinnin lopettaminen raskauden aikana on yleistynyt. Nykyisin joka toinen raskaana oleva lopettaa tupakoinnin (^{KUVA 1}) (1). Raskauden suunnitteluvaiheessa tupakoinnin lopettavien osuutta ei tiedetä. Alle 25-vuo- tiaiden, ilman parisuhdetta elävien, ensisyn- nyttäjien ja vähemmän koulutettujen naisten raskaudenaikainen tupakointi on yleisintä (2).

Parhaiten tupakointia ennustaa odottavan äidin koulutustaso (3). Nuorten 14–18-vuo tiaiden päivittäinen tupakkatuotteiden käyttö on vä- hentynyt 2000-luvun alun 25 %:sta 7 %:iin (4). Kuitenkin lähes joka toinen raskaana oleva

(3)

24 KATSAUS

M. Ekblad ja K. Vähäkangas

teini-ikäinen tupakoi, mikä herättää huolen hei- dän terveyskäyttäytymisestään (2).

Raskaudenaikaiselle passiiviselle tupakoinnil- le altistaa nykyisin yleisimmin puolison tupakointi. Työpaikkatupakointi kiellettiin Suo messa vuonna 1995 ja ravintolatupakointi vuonna 2007. Työpaikkatupakoinnin rajoittaminen lainsäädännöllisesti on mahdollisesti vähentä- nyt maailmalla ennenaikaisen syntymisen riskiä ja vastasyntyneiden tehohoidon tarvetta (5).

Sähkösavukkeiden käyttö on vielä varsin harvinaista Suomessa. Vuonna 2014 alle 1 % miehistä ja naisista käytti sähkösavukkeita päi- vittäin (6). Sähkösavukkeiden käyttö lisääntyy kuitenkin merkittävästi Suomessa (^{KUVA 2}).

Eniten niitä käyttävät nuoret ja muitakin tu- pakkatuotteita käyttävät (7). Sähkösavukkeita käyttää satunnaisesti 7 % 15–24-vuotiaista naisista (6). Vuonna 2017 päivittäin sähkösavu- ketta käyttäviä tyttöjä oli yläkouluissa ja luki- oissa alle 1 % ja ammatillisissa oppilaitoksissa 3 % (6).

Tietoa sähkösavukkeiden raskaudenaikaisen käytön yleisyydestä Suomessa ei ole, mutta se on todennäköisesti vielä harvinaista. Keski-Sa- takunnan terveydenhuollon kuntayhtymän äiti- ys- ja lastenneuvolan KESÄLATU-tutkimuksen ensimmäisen tutkimusvuoden (2017) aikana yksikään sadasta tutkimukseen osallistuneesta äidistä ei ilmoittanut käyttävänsä sähkösavuk-

keita (Mikael Ekblad, julkaisematon tieto).

Yhdysvalloissa sähkösavukkeita käytti vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan jo 5 % kaikista raskaana olevista (8). Erityisen huo- lestuttavaa on se, että sähkösavukkeet koetaan tupakointia turvallisemmaksi vaihtoehdoksi raskauden aikana (9). Vaihtelevan nikotiini- määrän lisäksi sähkösavukkeiden nesteet ja höyry sisältävät muita hengityksen mukana elimistöön kulkeutuvia haitallisia aineita, kuten propyleeni glykolia, kasviperäistä glyseriiniä ja niistä muodostuvia asetaldehydia ja formalde- hydia, sekä makuaineita, esimerkiksi diasetyyliä (10,11). Työperäisen diasetyylille hengityksen kautta altistumisen tiedetään aiheuttavan vaka- vaa pienten hengitysteiden tulehdusta, ahtaut- tavaa bronkioliittia (12). Sähkösavukkeista on löydetty myös syöpää aiheuttavia tupakkaspesi- fisiä nitrosamiineja (NNN, NNK) ja polysykli- siä aromaattisia hiilivetyjä (10). Yhdysvalloissa on todettu lisääntyvässä määrin sähkösavuk- keisiin liittyvää, jopa kuolemaan johtanutta keuhkosairautta. CDC:n (Centers for Disease Control and Prevention) -suosituksissa keho- tetaankin muun muassa raskaana olevia välttä- mään sähkösavukkeiden käyttöä.

Nuuskan käyttö on viime vuosina lisäänty- nyt Suomessa huomattavasti erityisesti nuorten keskuudessa. Alueelliset erot ovat suuret nuuskan saatavuuden mukaan. Pohjois-Suomessa 18

16 14 12 10 8 6 4 2 0

%

1987 1992 1997 2002 2007 2012 2017 Alkuraskauden ajan tupakoineet

Läpi raskauden tupakoineet

2012 2013 2014

14 12 10 8 6 4 2 0

%

Päivittäin tupakoivat

Koko väestö

KUVA 1. Raskaudenaikaisen tupakoinnin yleisyys

Suomessa vuosina 1987–2017 (1). KUVA 2. Sähkösavukkeiden käytön yleisyys 15– 64- vuo tiaiden joukossa vuosina 2012–2014 (7).

(4)

3,5 % käyttää nuuskaa päivittäin, muualla Suo- messa 2 % (13). Työikäisten naisten päivittäi- nen nuuskan käyttö on keskimäärin erittäin vä- häistä (0,2 %), ja 15–24-vuotiaista naisista alle 1 % nuuskaa satunnaisesti (6).

Ruotsissa raskaana olevista naisista harva käyttää nuuskaa (1–2 %), ja Suomessa raskaudenaikainen käyttö on todennäköisesti tätäkin harvinaisempaa (14). Nuuskan erityispiirteenä on se, että elimistön nikotiinipitoisuus pysyy suurentuneena pidempään kuin tupakoitaessa, ja koska nuuskaa käytetään pidempään, saattaa käyttäjä altistua yhdestä nuuska-annoksesta jopa kolminkertaiselle nikotiiniannokselle verrattuna yhteen savukkeeseen (15).

Auttaako raskaudenaikainen nikotiinikorvaushoito?

Vieroitusohjauksen merkitys. Kehittyvän sikiön kannalta olisi parasta, että äiti pystyisi lopettamaan tupakoinnin ilman nikotiinikorvaushoitoa, koska nikotiini on tupakan sisäl- tämistä aineista ehkä merkittävin yksittäinen sikiön kehitystä haittaava aine. On selvitettävä, mitä keinoja raskaana oleva äiti on aiemmin ko- keillut tupakoinnin lopettamiseksi ja miksi ne ovat hänen mielestään epäonnistuneet. Tämän perusteella suunnitellaan vieroitusohjaus ja nikotiiniriippuvuuden hoito.

Ensisijaisesti on tukeuduttava vieroitusohjaukseen, joka on todettu tehokkaaksi mene- telmäksi tupakasta vieroituksessa raskauden aikana (16). Vieroitusohjauksen tehokkuutta lisäävät siihen liitetyt taloudelliset kannusti- met, kuten tupakoimattomuudesta palkinnoksi saatu etuseteli, ja esimerkiksi virtsan kotiniini- pitoisuuden tai uloshengityksen häkäpitoisuu- den mittaukseen perustuva palaute (16).

Hämeenlinnassa on käynnissä Savuttomat vauvat -kampanja, jossa kaikki tupakoinnin lopettavat ja tupakoimattomat odottajat saavat neuvolasta kortin, jolla saa alennuksia tai pieniä tuotelahjoja paikallisista yrityksistä (17). Vie- roitusohjauksesta huolimatta tupakointia jat- kavat naiset ovat todennäköisesti vahvemmin nikotiinista riippuvaisia kuin ne, jotka pystyvät lopettamaan tupakoinnin itsenäisesti.

hokkuus. Nikotiinikorvaushoidon käyttö ras- kauden aikana on Suomessa vakiintumatonta, eikä sen yleisyydestä ole tilastotietoja, koska nikotiinikorvaustuotteet ovat itsehoitolääkkei- tä. Osa raskaana olevista naisista voi käyttää itsenäisesti nikotiinikor vaustuotteita ilman tarkempaa ohjeistusta. Tupakkavieroituksen hoitokäytännöt vaihtelevat äitiysneuvolahenki- lökunnan perehtyneisyyden mukaan, mikä voi heikentää hoitoon sitoutumista.

Isossa-Britanniassa raskauden alussa tupakoivat naiset ohjataan valtion kustantamien tupakoinnin lopettamispalveluiden piiriin (Stop Smoking Services for Pregnant Women), joi- hin kuuluvat tärkeinä osina kognitiivis-beha- vioraalinen tuki ja nikotiinikorvaushoito (18).

Nikotiinikorvaushoitoon suhtaudutaan Isossa- Britanniassa hyvin liberaalisti, ja sitä suositellaan kaikille tupakoiville. Suurimmalle osalle suositellaan myös yhdistelmähoitoa eli lyhyt- vaikutteisen (esimerkiksi nikotiinipurukumi tai -suihke) ja pitkävaikutteisen (nikotiinilaastari) tuotteen yhteiskäyttöä.

Cochrane-katsauksen (19) mukaan raskaana olevien naisten nikotiinikorvaushoito oli tupakoinnin lopettamisen kannalta tehokkaampaa kuin vertailuryhmien (riskisuhde 1,41, 95 %:n luottamusväli 1,03–1,93). Lumelääkkeeseen verrattuna tilastollisen merkitsevyyden ero kuitenkin hävisi (riskisuhde 1,28, 95 %:n luot- tamusväli 0,99–1,66). Uudemmassa tutkimuk- sessa suositeltiin nikotiinilaastarin käyttämistä pidempään kuin aiemmissa tutkimuksissa, yhteensä 5–10 viikon ajan (20). Nikotiinilaas- tarin avulla 79 % lopetti tupakoinnin, ja laastarihoidon jälkeen 60 % oli tupakoimatta loppu- raskauden ajan (20).

Nikotiinikorvaushoidon hyvä puoli verrattuna tupakointiin on se, että nikotiinin määrä tiedetään ja vieroitusohjaukseen yhdistettynä sitä pystytään hallitsemaan. Huomionarvoista on se, että raskauden aikana äidin nikotiiniai- neenvaihdunnan tiedetään kiihtyvän jo ensim- mäisen kolmanneksen aikana, mikä johtaa jopa nikotiinin tarpeen lisääntymiseen (21). Lisäksi nikotiinikorvaushoidon kesto voi olla riittä- mätön (22). Nämä asiat saattavat hankaloittaa tupakoinnin lopettamista ja heikentää niko-

(5)

26

tiinikorvaushoidon tehokkuutta tavanomaisia annoksia käytettäessä.

Nikotiinikorvaustuotteisiin liittyvät haitat voivat heikentää hoitoon sitoutumista. Yleisiä haittoja ovat päänsärky ja pahoinvointi. Lisäksi laastarihoidon yleisenä haittana on ihoärsytys ja lyhytvaikutteisten tuotteiden haittana vatsa- ärsytys (19). Nikotiinikorvaushoidon käyttöön tarvitaan Suomessa selkeämpiä ohjeita, jotka lisäävät hoitohenkilökunnan varmuutta nikotiinikorvaustuotteita suositeltaessa, mikä voisi osaltaan parantaa hoitoon sitoutumista ja vie- roittumisen todennäköisyyttä (22,23).

Hoidon toteutus

Tupakkariippuvuuden ja tupakasta vieroituksen Käypä hoito -suosituksen mukaan raskaana oleville voidaan tietyin edellytyksin suositella nikotiinikorvaushoitoa (24). Siinä tulee suosia lyhytvaikutteisia valmistemuotoja, esimerkiksi purukumia tai imeskelytabletteja (24). ^TAULU-

KOSSA esitetään tarkempi yhteenveto raskaana oleville soveltuvista nikotiinikorvaushoidon vaihtoehdoista (24). Erityisesti on huomioita-

va se, että vahvoja nikotiinikorvaustuotteita, esimerkiksi 4 mg:n vahvuista nikotiinipurukumia, ei voida suositella raskauden aikana käytettäväk- si, koska tällöin päivittäinen nikotiiniannos voi kasvaa tupakoinnista saatavaa suuremmaksi.

Nikotiinilaastarin käyttöä voidaan harkita raskauden aikana, mikäli äiti tupakoi runsaasti mutta on motivoitunut lopettamaan. Suurim- massa osassa raskausajan nikotiinikorvaushoidon tehokkuutta selvittäneistä tutkimuksista on käytetty lyhytvaikutteisten nikotiinikorvaustuotteiden sijasta nikotiinilaastaria, koska sitoutuneisuus lyhytvaikutteisten tuotteiden käyttöön on vaikuttanut huonolta (19,20,22).

Sitoutuneisuus aamuisin laitettavaan nikotiini- laastariin saattaa olla parempi.

Vastikään julkaistun meta-analyysin mukaan 15 mg:n vahvuisten nikotiinilaastarien 16 tunnin käyttö vähensi äidin syljen kotiniinipitoi- suutta kolmanneksen verrattuna tupakointiin (67 % tupakoi alle kymmenen savuketta päiväs- sä). Tämä vähensi sikiön altistumista nikotiinille huomattavasti (25). Raskauden aikana niko- tiinilaastareista voi suositella enintään 15 mg:n vahvuisia 16 tunnin ajan käytettäviä laastareita,

Tuote Annos Annosmäärä Huomiot

Lyhytvaikutteiset nikotiinikorvaustuotteet

Purukumi 2 mg1 Enintään 8–12 palaa

päivässä Ohjeista oikea käyttö haittavaikutusten minimoimiseksi:

Purukumia pureskellaan hitaasti, kunnes sen maku tu‑

lee suuhun. Tämän jälkeen pidetään tauko pureskelusta, kunnes maku häviää. Purukumia pureskellaan yhteensä 15–30 min.

Imeskelytabletit 1–2 mg1 Enintään 8–12 tablettia

päivässä Imeytyy suun limakalvolta purukumia nopeammin

Suusumute 1 mg 1–2 annosta enintään

8–12 kertaa päivässä Saattaa aiheuttaa sikiölle savuketta nopeamman nikotiini‑

pitoisuuden suurenemisen

Inhalaattori − − Ei suositella, koska yhdellä käyttökerralla voidaan epätar‑

koituksenmukaisesti inhaloida huomattava määrä nikotii‑

nia (nikotiinimäärä koko inhalaattorissa 10 mg).

Pitkävaikutteiset nikotiinikorvaustuotteet Nikotiinilaastari 10–15 mg

16 tunnin aikana2

Aamulla olkavarteen tai reiteen. Otetaan pois en‑

nen nukkumaanmenoa

Nikotiinilaastaria voidaan harkita vasta, jos muu hoito ei ole auttanut ja äiti tupakoi edelleen runsaasti eli yli 10 savuketta vuorokaudessa. Äidin on oltava motivoitunut vieroitushoitoon.

1 4 mg:n vahvuista purukumia tai imeskelytablettia ei suositella, koska ohjeiden mukaista enimmäisannosta käytettäessä päiväannos on huomattavan suuri.

2 24 tuntia vaikuttavia laastareita ei suositella.

TAULUKKO. Nikotiinikorvaushoito raskauden aikana. Eri lyhytvaikutteisia nikotiinikorvaustuotteita ei saa käyttää yhtaikaa.

Annosohjeet perustuvat Käypä hoito ‑suositukseen (24).

KATSAUS

(6)

Ydinasiat

8 Raskaudenaikainen tupakointi vähenee viimein Suomessa.

8 Tärkein raskaudenaikainen vieroitusme‑

netelmä on vieroitusohjaus, joka yhdis‑

tetään tarvittaessa nikotiinikorvaustuot‑

teisiin.

8 Nikotiinikorvaushoidon tavoitteena tulee olla tupakoinnista vieroittuminen sekä sikiön nikotiinikuorman väheneminen.

8 Uusien nikotiinipitoisten tuotteiden käyt‑

tö yleistyy erityisesti nuorten joukossa, mikä voi lisätä tulevaisuudessa raskau‑

denaikaista nikotiinille altistumista.

aikainen nikotiinialtistus.

Tärkeää on asettaa tavoite nikotiinikorvaushoidon asteittaiselle purkamiselle ja lopettami- selle. Nikotiinikorvaushoitoon on aina liitettä- vä myös vieroitusohjaus ja tuki. Nikotiinikor- vaushoitoa suositellaan yleisesti vain tupakoinnin lopettamiseen motivoituneille, yli kymmenen savuketta päivässä tupakoiville. Jat- kamista suositellaan Käypä hoito -suosituksen mukaisesti vain vieroituksen eli 2–3 kuukauden ajan. On tärkeää muistaa, että sähkösavuke ei ole vieroitusvalmiste missään tilanteessa ras- kaudenkaan aikana.

Onko nikotiinikorvaushoito turvallista raskauden aikana?

Nikotiinikorvaustuotteiden turvallisuutta raskauden aikana on tutkittu toistaiseksi vähän.

Nikotiini on eläinkokeissa osoittautunut hyvin haitalliseksi. Se vaikuttaa haitallisesti suoraan nikotiiniasetyylikoliinireseptorivaikutusten kautta muun muassa aivoihin ja epäsuorasti heikentämällä istukan verenkiertoa (26–28).

Pelkän nikotiinin mahdollisista vaikutuksista ihmissikiöille on rajallisesti tietoa, joka poh- jautuu muutamaan nikotiinikorvaustuotteiden käyttöön perustuvaan tutkimukseen.

Nikotiinikorvaushoitoa käyttäneillä ja tupakointia jatkaneilla ei todettu Cochrane-kat- sauksessa eroa merkittävien haittojen, esimerkiksi keskenmenon, ennenaikaisen syntymän ja synnynnäisten epämuodostumien esiinty- vyydessä (19). Toisin sanoen nikotiinikorvaushoito ei näytä olevan näiden muuttujien osalta tupakointia turvallisempaa. Tämän jälkeen julkaistussa kanadalaisessa 1 288 äidin tutki- muksessa todettiin nikotiinikorvaushoidon liittyvän pienempään ennenaikaisuuden riskiin (kerroinsuhde 0,21, 95 %:n luottamusväli 0,13–0,34) ja raskausviikkoihin nähden pieni- painoisena syntymisen riskiin (kerroinsuhde 0,61, 95 %:n luottamusväli 0,41–0,90) verrattuna tupakointiin (20). Raskaana olevilla nikotiinikorvaustuotteita käyttävillä on havaittu pienempi veren nikotiinipitoisuus kuin tupa- koivilla (29). Tällöin vältetään myös sikiön al- tistuminen tupakan muille haitallisille aineille.

Nikotiinikorvaushoidon haittoja tutkittaessa olisi tärkeää verrata nikotiinikorvaustuotteiden haittoja paitsi tupakoinnin aiheuttamiin haittoihin myös tupakoimattomien verrokkien löydöksiin. Toistaiseksi suurimmat epidemio- logiset tutkimukset koskivat sikiöaikaisia kehi- tyshäiriöitä ja kuolleena syntymistä, kun äidit käyttivät nikotiinikorvaustuotteita (30,31).

Kor vaushoitoa käyttäviä verrattiin sekä tupa- koiviin että verrokkeihin, jotka eivät käyttäneet mitään nikotiinituotteita.

Kehityshäiriöitä kartoittavassa tutkimukses- sa ainoa selvä löydös oli nikotiinikorvaustuotteita käyttävien äitien lasten suurempi keuh- kojen kehityshäiriöiden määrä (kerroinsuhde 4,65; 95 %:n luottamusväli 1,76–12,25) verrattuna tupakoivien tai nikotiinia käyttämättö- mien äitien lapsiin (30). Kuolleena synty- neiden määrä oli kummassakin altistuneessa ryhmässä suurempi kuin nikotiinia käyttämät- tömässä verrokkiryhmässä, mutta tilastollisesti merkitsevästi suurempi vain tupakoivien osalta (tupakoivien kerroinsuhde 1,41; 95 %:n luot- tamusväli 1,13–1,77 ja nikotiinia käyttäneiden kerroinsuhde 1,35; 95 %:n luottamusväli 0,91–

2,00) (31).

Nikotiinikorvaustuotteet näyttävät lisää- vän koliikkiriskiä yhtä paljon kuin tupakointi verrattuna täyteen nikotiinittomuuteen (32).

Huomionarvoista onkin, että nikotiinikorvaus-

(7)

28 SUMMARY

Is nicotine replacement therapy worth while during pregnancy?

In Finland 13% of pregnant women smoke, although it is known that smoking is very harmful to the fetus. Pregnant women are in many ways encouraged to stop smoking, and an increasing number succeed. The primary method is behavioral counseling. It would be safest to stop without nicotine replacement therapy, because nicotine is also harmful to the fetus.

If this is not successful, nicotine replacement therapy is effective in promoting smoking cessation when combined with cognitive‑behavioral therapy, and in the best case decreases the exposure of the fetus to nicotine. Nicotine replacement therapy seems to have, in part, similar harmful effects as smoking compared with non‑exposure to nicotine. Thus, the aim of nicotine replacement therapy should be weaning also from nicotine and decreasing the total nicotine exposure of the fetus.

hoito saattaa haitata sikiön kehitystä ja raskauden etenemistä verrattuna niihin, jotka eivät tupakoi tai käytä nikotiinituotteita. Toisaalta raskaudenaikaisen tupakoinnin on kiistatto- masti todettu aiheuttavan lapseen kohdistuvia haittoja (26,27). Nämä haitat voivat olla vältet- tävissä, mikäli raskaana oleva onnistuu vieroit- tumaan nikotiiniriippuvuudesta vieroitusohjauksen ja tarvittaessa nikotiinikorvaushoidon avulla (20).

Lopuksi

Tupakoinnin haittavaikutuksista raskauden aikana tiedetään jo paljon, samoin nikotiinin haitallisista vaikutuksista eläinten tiineyteen ja poikasten myöhempään kehitykseen. Suo- sittelemme uudeksi käytännöksi kertakäyntiä äitiysneuvolassa jo raskauden suunnitteluvaiheessa elintapa-asioista keskustelemista var- ten. Tällöin sekä ravitsemusasioiden saaminen kuntoon (esimerkiksi foolihappolisä) että al- koholinkäyttöön ja tupakointiin puuttuminen olisi luontevaa sekä mahdollistaisi esimerkiksi tehokkaamman nikotiiniriippuvuuden hoidon ennen raskautta. Perhettä suunnittelevat nuoret olisivat todennäköisesti motivoituneita kuule- maan ja aloittamaan elintapamuutokset tässä elämänvaiheessa.

Raskauden alkuvaihe on kaikkein herkin haittavaikutuksille, koska nikotiini siirtyy hel- posti sikiöön jo organogeneesin aikana (ras- kausviikot 3–8), jolloin kaikki tärkeimmät eli- met saavat muotonsa. Jos elintapamuutoksissa onnistutaan jo ennen raskautta, pystytään suo- jaamaan myös alkuraskauden herkkä vaihe. On tärkeää muistaa, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa missä tahansa raskauden vaiheessa.

Tupakointi pitää ottaa puheeksi ja kannustaa

sen lopettamiseen, koska joillekin suositus terveydenhuollon henkilöstön antamana on rat- kaiseva tekijä.

Kaikkein turvallisinta olisi lopettaa tupakointi ilman nikotiinikorvaustuotteita. Jos se ei onnistu, on nikotiinikorvaushoito vieroitusohjaukseen yhdistettynä tehokasta raskauden aikana ja parhaimmillaan vähentää sikiön altistumista nikotiinille. Ennenaikaisuuden vähene- misen kannalta nikotiinikorvaushoito on todettu mahdollisesti tupakointia paremmaksi. Toi- saalta nikotiinikorvaushoito näyttää aiheuttavan samankaltaisia haittoja kuin tupakointikin verrattuna siihen, että mitään nikotiinituotteita ei käytetä. Siksi nikotiinikorvaushoidon tavoitteena tulee olla nikotiinista vieroittuminen esimerkiksi 2–3 kuukauden kuluessa ja sikiön nikotiinialtistuksen vähentäminen verrattuna tupakointiin. Jatkossa nikotiinikorvaushoidon käyttö tulisi myös kirjata syntymärekisteriin, millä mahdollistettaisiin käytön yleisyyden seuranta ja hoidon merkityksen tutkiminen raskauden ja sikiön kannalta. ^■

MIKAEL EKBLAD, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri Yleislääketieteen laitos, Turun yliopisto

Department of Human Development and Family Studies, Purdue University, West Lafayette, Indiana, USA KIRSI VÄHÄKANGAS, LKT, toksikologian emeritaprofessori

Farmasian laitos/toksikologia, terveystieteiden tiedekunta, Itä-Suomen yliopisto

SIDONNAISUUDET

Mikael Ekblad: Luentopalkkio/asiantuntijapalkkio (Pfizer), rahoitus (Orionin Tutkimussäätiö sr, Emil Aaltosen säätiö, Paulon säätiö, Maud Kuistilan muistosäätiö ja TYKS‑säätiö), Savuton Suomi 2030‐verkosto, tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtaja 2020–

Kirsi Vähäkangas: Luentopalkkio/asiantuntijapalkkio (Euroopan ke‑

mikaalivirasto, ECHA), korvaukset koulutuskuluista (Pfizer), Savuton Suomi 2030‑verkosto, tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtaja 2018–2019, DAT (doctors against tobacco)‑verkoston jäsen VASTUUTOIMITTAJA

Oskari Heikinheimo

KATSAUS

(8)

litilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2017. Helsinki: Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen tilastoraportti 38/2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi‑

fe2018103146930.

2. Ekblad M, Gissler M, Korkeila J, ym. Trends and risk groups for smoking during preg‑

nancy in Finland and other Nordic coun‑

tries. Eur J Public Health 2014;24:544–51.

3. Härkönen J, Lindberg M, Karlsson L, ym. Education is the strongest socio‑

economic predictor of smoking in preg‑

nancy. Addiction 2018;113:1117–26.

4. Kinnunen JM, Pere L, Raisamo S, ym.

Nuorten terveystapatutkimus 2017:

nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö sekä rahapelaaminen. Helsinki:

Sosiaali‑ ja terveysministeriön raport‑

teja ja muistioita 2017:28. http://urn.fi/

URN:ISBN:978‑952‑00‑3878‑6.

5. Cox B, Martens E, Nemery B, ym. Impact of a stepwise introduction of smoke‑free legislation on the rate of preterm births:

analysis of routinely collected birth data.

BMJ 2013;346:f441.

6. Virtanen S, Rönkä S. Tupakkatilasto 2016.

Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitok‑

sen tilastoraportti 41/2017. http://urn.fi/

URN:NBN:fi‑fe2017111550709.

7. Ruokolainen O, Ollila H, Sandström P, ym. Kiistanalainen sähkösavuke – käy‑

tön yleisyys, muutokset ja taustatekijät.

Yhteiskuntapolitiikka 2016;81:1.

8. Kurti AN, Redner R, Lopez AA, ym. To‑

bacco and nicotine delivery product use in a national sample of pregnant women.

Prev Med 2017;104:50–6.

9. Baeza‑Loya S, Viswanath H, Carter A, ym.

Perceptions about e‑cigarette safety may lead to e‑smoking during pregnancy. Bull Menninger Clin 2014;78:243–52.

10. Cheng T. Chemical evaluation of electron‑

ic cigarettes. Tob Control 2014;23(Suppl 2):ii11–7.

11. Clapp PW, Jaspers I. Electronic cigarettes:

their constituents and potential links

2017;17:79.

12. Rose CS. Early detection, clinical diag‑

nosis, and management of lung disease from exposure to diacetyl. Toxicology 2017;388:9–14.

13. Kouluterveyskysely 2017. Helsinki: Ter‑

veyden ja hyvinvoinnin laitos 2019. www.

thl.fi/fi/web/lapset‑nuoret‑ja‑perheet/

tutkimustuloksia.

14. Socialstyrelsen. Statistik om graviditeter, förlossningar och nyfödda barn 2016.

www.socialstyrelsen.se/publikation‑

er2018/2018‑1‑6.

15. Hukkanen J, Jacob P 3rd, Benowitz NL.

Metabolism and disposition kinetics of nicotine. Pharmacol Rev 2005;57:79–115.

16. Chamberlain C, O’Mara‑Eves A, Porter J, ym. Psychosocial interventions for supporting women to stop smoking in pregnancy. Cochrane Database Syst Rev 2017;2:CD001055.

17. Savuttomat vauvat 2019 [verkkosivu].

www.hameenlinna.fi/savuttomatvauvat/.

18. Fahy SJ, Cooper S, Coleman T, ym. Provi‑

sion of smoking cessation support for pregnant women in England: results from an online survey of NHS Stop Smok‑

ing Services for Pregnant Women. BMC Health Serv Res 2014;14:107.

19. Coleman T, Chamberlain C, Davey MA, ym. Pharmacological interventions for promoting smoking cessation during pregnancy. Cochrane Database Syst Rev 2015;12:CD010078.

20. Bérard A, Zhao JP, Sheehy O. Success of smoking cessation interventions during pregnancy. Am J Obstet Gynecol 2016;

215:611.e1–8.

21. Bowker K, Lewis SD, Coleman T, ym.

Changes in the rate of nicotine me‑

tabolism across pregnancy: a longitudinal study. Addiction 2015;110:1827–32.

22. Baraona LK, Lovelace D, Daniels JL, ym.

Tobacco harms, nicotine pharmacology, and pharmacologic tobacco cessation interventions for women. J Midwifery

23. Bar‑Zeev Y, Lim LL, Bonevski B, ym. Nico‑

tine replacement therapy for smoking cessation during pregnancy. Med J Aust 2018;208:46–51.

24. Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroi‑

tus. Käypä hoito ‑suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lää‑

käriseura Duodecim 2018 [päivitetty 19.06.2018]. www.kaypahoito.fi.

25. Bowker KA, Lewis S, Coleman T, ym.

Comparison of cotinine levels in pregnant women while smoking and when using nicotine replacement therapy. Nicotine Tob Res 2014;16:895‑8.

26. Ekblad M, Gissler M, Korkeila J, ym.

Sikiön tupakka‑altistuksen vaikutukset lapsen terveyteen. Suom Lääkäril 2015;

70:629–34.

27. Ekblad M, Korkeila J, Lehtonen L. Smoking during pregnancy affects foetal brain de‑

velopment. Acta Paediatr 2015;104:12–8.

28. Lambers DS, Clark KE. The maternal and fetal physiologic effects of nicotine.

Semin Perinatol 1996;20:115–26.

29. Hickson C, Lewis S, Campbell KA, ym.

Comparison of nicotine exposure during pregnancy when smoking and abstinent with nicotine replacement therapy: sys‑

tematic review and meta‑analysis. Addic‑

tion 2019;114:406–24.

30. Dhalwani NN, Szatkowski L, Coleman T, ym. Nicotine replacement therapy in pregnancy and major congenital anoma‑

lies in offspring. Pediatrics 2015;135:859–

67.

31. Dhalwani NN, Szatkowski L, Coleman T, ym. Stillbirth among women prescribed nicotine replacement therapy in preg‑

nancy: analysis of a large UK pregnancy cohort. Nicotine Tob Res 2019;21:409–15.

32. Milidou I, Henriksen TB, Jensen MS, ym.

Nicotine replacement therapy during pregnancy and infantile colic in the off‑

spring. Pediatrics 2012;129:e652–8.