• Ei tuloksia

Valtioneuvoston periaatepäätös ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittämisestä näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Valtioneuvoston periaatepäätös ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittämisestä näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

Valtioneuvoston periaatepäätös

ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittämisestä

Valtioneuvosto on, asian oltua valmistavasti käsiteltävänä valtioneuvoston raha-asiainvali­

okunnassa, opetusministeriön esittelystä päät­

tänyt, että ammatillisen aikuiskoulutuksen ke­

hittämiseksi ryhdytään seuraaviin toimenpitei­

siin.

I Tavoite

Valtion�\lvosto _te�i 5.3.1987 periaatepäätöksen ammatillisen a1krnskoulutuksen rahoittamisen suunnitteluperiaatteista. Nyt tehtävällä päätök­

sellä jatketaan rahjoittamisjärjestelmän ja vas­

tuunjaon selkiyttämistä sekä luodaan edelly­

tyksiä sille, että ammatillista aikuiskoulutusta järjestävät laitokset pystyvät nykyistä jousta­

vammin ja tehokkaammin vastaamaan koulu­

tuksen kysyntään ja siinä tapahtuviin muutok­

siin. Er!tyisesti huomiota kiinnitetään yhteis­

kunnalhs1sta muutoksista aiheutuviin uudel­

leenkoulutustarpeisiin. Päätöksen toimeenpa­

nossa otetaan myös huomioon aikuisväestön alueelliset ja sen eri kieliryhmien koulutustar­

peet.

Tähän päätökseen sisältyvät toimenpiteet on luokiteltu viiteen ryhmään seuraavasti: omaeh­

toinen koulutt_Is, henkilöstökoulutus, työllisyys­

koulutus, tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä muut toimenpiteet.

II Omaehtoinen koulutus

1. Ammatilliseen aikuiskoulutukseen osallis­

tuvien mahdollisuuksia virallisten tutkinto­

jen suorittamiseen kehitetään siten, että tut­

kintojen osasuorituksina voidaan ottaa huo­

mioon muun muassa aikaisempaa työkoke­

musta ja aikaisempia opintoja sekä ulko­

mailla suoritettuja opintojaksoja. Opetusmi­

nisteriö antaa kevätkaudella 1988 asiasta ohjeet alaisilleen keskusvirastoille ja tarvit­

taessa korkeakouluille.

2. Ammatillista koulutusta järjestävien laitos­

ten omaehtoisen aikuiskoulutuksen tarjon­

taa lisätään ja monipuolistetaan. Samalla luodaan edellytyksiä niissä toteutettavan henkilöstö- ja työllisyyskoulutuksen tarjon­

nan laajentamiselle. Tässä tarkoituksessa perustetaan ammatillisiin oppilaitoksiin vuosina 1989-92 ainakin 100 uutta aikuis­

koulutus- ja kurssiosastoa.

40

Aikuiskasvatus 1/1988

3. Aikuisten j�tko-opintomahdollisuuksia pa­

rannetaan siten, että ammatillisen tutkinnon suorittaneille tehdään mahdolliseksi edetä ai_��isempi�n opi�tojensa pohjalta ylem­

paan tutkmtoon Ja perehtyä syvällisesti oman alansa suurimpaan kehitykseen. Ope­

t��sen �-isält�jä ja järjestelyjä uudistetaan mm, etta opiskelu on mahdollista myös työn_ ohell� ja monimuoto-opetuksen mah­

dolhsuuks1a hyväksi käyttäen. Tarkoitettua kokeilu- ja kehittämistoimintaa laajenne­

taan syksystä 1988 alkaen ammatillisissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa.

4. Korke�koulujen avointa korkeakouluopetus­

ta laaJennetaan ja monipuolistetaan valta­

kunnallisen_a järjestelmänä siten, että ope­

tusta on tarJ_olla_ maan kaikissa osissa ja eri koulutusaloilla Ja että aikuisilla on todelli­

nen mahdollisuus siirtyä suorittamaan kor­

keakoulututkintoa 60 opintoviikon suoritta­

misen jälkeen. Kesäyliopistoja kehitetään muu:1 .. m�a�sa osana aikuiskoulutusjärjes­

teti:na�. Numkään käytetään hyväksi kansan­

op1st0Jen sekä kansalais- ja työväenopisto­

jen tarjoamia mahdollisuuksia.

5. Aik�isväes_tön opiskelumotivaation ja -mah­

dolhsu\lks1en \isäämiseksi aikuisopintora­

hakokeilua laaJennetaan. Opetusministeriö selvittää J'.hteistyö_ssä työmarkkinajärjestöjen kans�a millä _tav�)ln työnantajat ja työntekijät osallistuvat a1krnsop1skelun rahoitukseen.

III Henkilöstökoulutus

6. qpp\sopimuskoulutusta kehitetään myös a1krnskoulutusmuotona. Opetusministeriö asettaa asiaa valmistelemaan toimikunnan kevätkaudella 1988.

7. Am11_1atillisten kurssikeskusten, ammatillis­

ten Ja muiden aikuiskoulutusta antavien oppilaitosten toimintaa kehitetään siten että �ksityiset ja julkiset työnantajat voivat tarpeitaan vastaavasti ostaa niiltä lisäkou­

lutusta.

8. Korkeakoulujen maksullisena palvelutoi­

mintana järjestämää täydennyskoulutusta l�aje�netaa�: Erityisesti kehitetään nykyis­

ta p_1demp1a täydennyskoulutusohjelmia kunkm korkeakoulun omalla erityisalalla.

9. Korkea�c:iulujen ):ityspalvelutoimintaa ja ammatllltsten opp1la1tosten palvelutoimin-

(2)

taa laajennetaan ottaen huomioon myös aluepoliittiset perusteet. Niihin voidaan si­

sällyttää myös koulutuspalveluja.

10. Pienyritysten henkilöstökoulutukseen tule­

va valtionrahoitus voidaan ottaa valtion tulo- ja menoarviossa sen ministeriön pää­

luokkaan, jonka toimialaan tarkoitettu yri­

tystoiminta kuuluu.

IV Työllisyyskoulutus

11. Työllisyyskoulutuksen tasoa kohotetaan kehittämällä tätä koulutusta muun muassa siten, että siihen osallistuvilla on mahdol­

lisuus edetä samoihin tutkintoihin kuin vastaavassa omaehtoisessa ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Samalla selvitetään edellytykset työllisyyskoulutus-nimikkeen muuttamiseksi nykyistä paremmin amma­

tillisen aikuiskoulutuksen yleistä luonnetta vastaavaksi. Ammattikasvatushallituksen alaisissa ammatillisissa oppilaitoksissa ja kurssikeskuksissa järjestettävän työllisyys­

koulutuksen opetussuunnitelmien perus­

teiden uudistaminen toteutetaan vuosina 1988-89.

12. Työvoimahallinto tilaa kustannuksellaan työllisyyskoulutuksen ammatillisilta kurssi­

keskuksilta, ammatillisilta oppilaitoksilta, korkeakouluilta ja muilta koulutuksen jär­

jestäjiltä. Uudistus toteutetaan korkeakou­

luissa 1989 ja ammattikasvatushallituksen alaisissa laitoksissa 1990.

13. Korkeakoulujen työllisyyskoulutusta kehi­

tetään nykyistä selvemmin kokeilu- ja ke­

hittämistoimintana ja siihen sisällytetään myös tutkimuspalveluja.

14. Ammatilliset kurssikeskukset muutetaan 1990 ammatillisiksi aikuiskoulutuskeskuk­

siksi, jotka tarjoavat monipuolisia ammatil­

lisia aikuiskoulutuspalveluja. Niiden järjes­

tämä koulutus toteutetaan maksullisena toimintana.

V Tutkimus- ja kehittämistoiminta

15. Koulutuksen ja työelämän suhteiden tutki­

musta tehostetaan koulutussuunnittelun neuvottelukunnan laatiman tutkimusohjel­

man pohjalta ottaen erityisesti huomioon aikuiskoulutuksen tarpeet Lisäksi käynnis­

tetään tutkimus, jonka avulla selvitetään muun muassa rakennemuutoksen kohtee­

na olevissa yrityksissä työskentelevien henkilöiden koulutustausta ja -tarpeet sekä koulutukseen osallistumisen edellytykset.

16. Kehitetään kattava aikuiskoulutuksen tilas­

tointijärjestelmä.

17. Aikuiskoulutukseen suuntautuvaa tutki­

musta ja alan tieteellistä koulutusta tehos­

tetaan aikuiskoulutusneuvoston vuonna 1987 valmisteleman aikuiskoulutuksen tut­

kimuspoliittisen ohjelman pohjalta. Tukea ohjataan nykyistä enemmän aikuiskoulu­

tuksen perusteita ja kehittämistä koske­

vaan monitieteiseen ja erityisesti kasvatus­

tieteelliseen tutkimukseen. Lisäksi pyritään yhdessä korkeakoulujen kanssa tehosta­

maan kasvatustieteiden tiedenkuntien ja osastojen ammatilliseen aikuiskoulutuk­

seen, korkeakoulujen järjestämään täyden­

nyskoulutukseen ja ayoimeen korkeakou­

luopetukseen suuntautuvaa tutkimustoi­

mintaa.

18. Aikuiskoulutuksen menetelmiä sekä erityi­

sesti monimuoto-opetuksessa tarvittavia opiskelijakeskeisiä työtapoja ja oppimateri­

aaleja kehitetään. Etäopetusta tehostetaan.

19. Opetusministeriön ja työvoimaministeriön yhteistyönä kehitetään aikuiskoulutuksen tieto- ja neuvontapalvelu, joka ylläpitää ai­

kuiskoulutuspalvelujenkattavaa tiedostoa ja antaa tarvittaessa henkilökohtaista opin­

to-ohjausta.

VI Muut toimenpiteet

20. Ammatillista aikuiskoulutusta antavien lai­

tosten keskinäistä yhteistoimintaa tehoste­

taan. Niiden toimintamahdollisuuksia pa­

rannetaan siten, että ne voivat nykyistä tehokkaammin käyttää hyväkseen ulko­

puolisia asiantuntijoita. Opettajien opetus­

ja työvelvollisuudet pyritään määrittele­

mään entistä joustavammin. Lisäksi tehos­

tetaan opettajien jatko- ja täydennyskoulu­

tusta.

21. Opetusministeriö asettaa tämän päätöksen toteuttamista ja ammatillisen aikuiskoulu­

tuksen muuta kehittämistä varten seuran­

taryhmän, johon kutsut?dn myös muiden asianomaisten valtion,·iranomaisten; kun­

tien keskusjärjestöjen ja työmarkkinaosa­

puolten edustajia.

Toimenpiteiden laajuudesta ja voimavarojen määrästä päätetään vuosittain valtion tulo- ja menoarvioesitysten yhteydessä.

Kokonaisvastuu tämän päätöksen toteutta­

misesta kuuluu opetusministeriölle ja muun kuin korkeakouluissa annettavan opetuksen osalta ministeriön alaisille keskusvirastoille se­

kä aluetasolla lääninhallituksille. Opetusminis­

teriö koordinoi ehdotettujen toimenpiteiden to­

teuttamista myös muiden ministeriöiden hal­

linnonaloilla.

Helsingissä 24. päivänä maaliskuuta 1988

Aikuis,kasvatus 1 /1988

4 J

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Eri oppilaitosten opinto-ohjaajien kokemuserojen mahdolliset syyt Erot opinto-ohjaajien kokemuksissa työn tehostumisesta voivat selittyä esimerkiksi ammatillisen

Näin ollen oppilaitoksille mahdollisesti tuleva valtion rahoitus pitäisi mitoittaa siten, että se määräytyisi samaan koulutukseen yl­. läpitäjästä

Kuntien vastuulle jää osallistuminen ammatillisen perus- ja jatkokoulutuksen tarjonnan rahoittamiseen sekä oman henkilöstönsä koulutuksen rahoitus.. Työnantajan vastuulle jää

tyneet puoleeni pyynnöllä, että arvioisin maamme aikuiskoulutuksen kehitystä ja tilaa sekä tulevaisuuden kehitysnäkymiä.. Pyynnön taustana on Aikuiskoulutusneuvoston

hempia ovat, tekijä pitää niin mielenkiintoisena että piirtää siitä pylväsdiagrammankin. Mitä sanottaisiin

Kehittämisohjelmassa määritellään laajasti periaatteet ammatillisten oppilaitosten opetta- jien koulutuksen kehittämisestä pitäen lähtö- kohtana sitä, että

tusjärjestelmän kehittämisen siten, että se luo kansalaisille todelliset edellytykset hallita yhteiskunnallisia muutoksia ja antaa niille haluamansa muoto ja suunta

kavaikutuksen estimoinnissa ovat mukana työ- hön ja aikuiskoulutukseen valikoitumista ku- vaavat korjaustermit, myös mahdollinen vali- kointiharha tulee huomioiduksi.