Ammatillisen aikuiskoulutuksen kokeilut näkymä

Lea Salminen

Ammatillisen

aikuiskoulutuksen kokeilut

Vuonna 1978 valtioneuvosto antoi periaate­

päätöksen aikuiskoulutuksen suunnitteluperi­

aatteista. Päätös pohjautuu Aikuiskoulutusko­

mitean työhön (Kom.miet. A29:1971 ja 28: 1975 ). Periaatepäätöksen pohjalta asetettiin aikuiskoulutuksen väliaikainen kehittämisor­

ganisaatio. Tämä ehdotti työnsä päätteeksi mm., että aikuiskoulutuksen edistämiseksi tu­

lisi käynnistää ammatillisen aikuiskoulutuk­

sen kokeiluja .. Kehittämisorganisaation työn (Kom.miet. 36: 1986) pohjalta ammattikasva­

tushallitus laati tammikuussa 1985 ensimmäi­

sen, kymmenkunta kokeiluprojektia sisältävän kokeiluohjelman. Ohjelmaa on tarkistettu sen jälkeen vuosittain. Kokeiluohjelmat on julkais­

tu ammattikasvatushallituksen opetussuunni­

telmatoimiston OPS-tiedotteina ( OPS-tiedot­

teet 1/85, 1/86 ja 1/87).

Kokejjujen tavoUteet

Kokeilujen tavoitteena toisaalta on "testata"

väliaikaisen kehittämisorganisaation (Kom.

miet. 36: 1986) uudistusesitysten toimivuutta käytännössä. Toisaalta kokeilujen avulla pyr­

itään myös nopeuttamaan ammatillisen ai­

kuiskoulutuksen laajentumista maassamme.

Kokeilutoiminnan avulla saadaan säännöllistä palautetta, mikä ammatillisen aikuiskoulutuk­

sen kehittämisen tässä vaiheessa on tärkeää.

Väliaikainen kehittämisorganisaatio korosti ammatillisen aikuiskoulutuksen osalta perus­

koulutuksen kehittämistä. Niinpä tähän men­

nessä hyväksytyistä kokeiluista suurin osa on koskenut peruskoulutusta.

Aikuisten ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteet ovat samat kuin vastaavassa nuori­

soasteen koulutuksessa, mutta opetusjärjeste­

lyt poikkeavat jonkin verran. Aikuisopiskelu on osapäiväistä (iltalinja!) tai jaksotettua si­

ten, että itseopiskelujaksot ja oppilaitoksessa toteutettavat muutaman päivän lähiopetusjak­

sot (kurssit) vuorrottelevat.

Peruskoulutuksen kokeilujen kautta pyritä-

än kehittämään järjestelyjä, jotka mahdollista­

vat työn ohessa opiskelun. Lisäkoulutuksen kokeiluissa pääpaino toistaiseksi on ollut kou­

lutustarjonnan ja kysynnän alueellisessa koor­

dinoinnissa ja koulutuksen suuntaamisessa.

Kaikkien kokeilujen yhteisenä tavoitteena on selvittää

miten keskiasteen ammatilliseen perus­

koulutukseen hyväksyttyjä opetussuunitel­

mia sovelletaan aikuisten ammatillisessa peruskoulutuksessa,

miten opiskelijoiden aikaisemmat suori­

tukset ja työkokemus arvioidaan ja millä periaatteella ne luetaan hyväksi suoritetta­

vaan tutkintoon,

- miten aikuisopiskelijoiden opintojen oh­

jaus ja tukiopetus tulee järjestää,

miten monimuoto-opetusta voidaan käyt­

tää aikuisten ammatillisen koulutuksen di­

daktisessa ja pediigogisessa kehittämises­

sä ja

mitä säädöksiä on muutettava ja mitä oh­

jeita tarvitaan, että aikuiskoulutusta voi­

daan joustavasti järjestää kaikissa oppilai­

toksissa.

Muista erityisistä selvitystehtävistä on pää­

tetty itse kunkin kokeilusuunnitelman yhtey­

dessä, joista tarkemmin liitteessä.

Suunnittelu

Kokeilut ovat käynnistyneet useimmiten oppi­

laitosten tai muiden opetusviranomaisten aloitteesta. Lähtökohtana on ollut alueen tai paikkakunnan koulutustarve: a) työelämässä ao. alalla työskenteleviltä on puuttunut alan peruskoulutus tai b) ao. alalla on ollut pula ammattitaitoisesta työvoimasta ja ammatilli­

sen peruskoulutuksen kautta henkilöitä on valmennettu näihin tehtäviin.

Kokeilutoiminta on toistaiseksi .ollut hyvin suppeaa. Kaikkia aloitteita ei ole voitu hyväk­

syä ohjelmaan vähäisten kokeilumäärärahojen takia.

Kokeilun toimeenpanon suunnitteluun ovat osallistuneet oppilaitokset, keskusvirasto ja usein myös alueen elinkeinoelämän edustajat.

Jokaiselle kokeiluprojektille on asetettu kokei­

lutehtävien toteuttamisesta ja tulosten seuran­

nasta vastaamaan kokeilun johtaja, jolla tuke­

naan on ohjausryhmä.

Kokeilujen kustannukset

Aikuisten ammatillisen peruskoulutuksen ke­

hittämiseen tähtäävissä kokeiluissa varsinai­

nen opetus on toteutettu a) oppilaitoksen va­

kinaisen koulutuksen, b) väliaikaisen amma­

tillisenkoulutuksen tai c) kurssitoiminnan ra­

hoituksella.

Kokeiluihin ei ole voitu palkata päätoimisia henkilöitä, vaan kokeilutavoitteiden edellyttä­

mät selvitykset, seuranta ja raportointi on tehty oman toimen ohella ja niistä on maksettu erillinen korvaus. Opetusministeriö on osoitta­

nut ammattikasvatushallituksen määrärahan, jolla suurin osa kokeilun aiheuttamasta lisä­

työstäon korvattu. Osa kokeilun aiheuttamista lisätehtävistä on rahoitettu ammattikasvatus­

hallituksen momentilta. Ensimmäisenä vuon­

na kokeilusta aiheutuvien kustannusten katta­

miseksi tarkoitettu määräraha oli alle 300.000 mk. Kuluvana vuonna määräraha on 360.000 mk.

Projekti 1985

Laitoshuoltaja -84

Elektron. asent. -84 Kiinteistönhoitaja

Kauppaopp.iltak. -83 Myyntilinjan merk.

Merkantista merkon.

Työteknikosta tekn.

Viljelijä

Alueellinen suunnitt.

Tietotekn. perusopet.

Maatilan emäntä Perushoitaja

Kokeilujen tuloksista

Tähän mennessä (kevät 1987) on päättynyt vasta kolme kokeilua, joista yhdestä on loppu­

raportti valmiina. Näin ollen kokeilujen tulok­

sia ja hyötyä on mahdollista tarkemmin arvioi­

da vasta raporttien valmistuttua. Tässä esitet­

tävät arviot ovat luonteeltaan hajahavaintoja ja pohjautuvat muutamaan väliraporttiin ja oh­

jausryhmien kokousaineistoon.

Kokeilualat ja ajoitus

Aikuisten ammatillisen peruskoulutuksen .ke­

hittämiseen tähtääviä kokeiluja on ollut käyn­

nissä seuraavilla aloilla:

Laitoshuoltaja Elektroniikka-asentaja Kiinteistönhoitaja Myyntilinjan merkantti

- Merkantin tutkinnon suorittaneiden koulut­

taminen merkonomeiksi

- Työnteknikoiden kouluttaminen teknikoik­

- Viljelijäsi

Näiden lisäksi kokeiluohjelmiin on sisälty­

nyt myös

- Kauppaoppilaitosten iltaopetuksen kehittä­

minen

- Aikuisväestön tietotekniikan perusopetuk­

sen kokeilu

- Aikuiskoulutuksen alueellisen suunnitte­

lun kehittäminen.

Syyslukukaudella 1987 käynnistyvät seuraa­

vat kokeilut.

Maatilanemännän aikuiskoulutus - Perushoitajan aikuiskoulutus

Hyväksyttyjen kokeilujen ajoitus käy selville alla olevasta kaaviosta.

1986 1987 1988 1989

31.8

30.4 30.7.

30.6 30.6.

30.8

30.6 30.6

31.7.

30.4

31.1,

31.12

Saatua palautetta on kuitenkin jo voitu käyt­

tää hyväksi valmisteltaessa ammatillisen kou­

lutuksen uuden lainsäädännön edellyttämiä alemmanasteisia säädöksiä.

Opetusjärjestelyt

Kokeilut osoittavat, että edelleen ollaan liiaksi sidoksissa opettajajohtoiseen luokkaopetuspe­

rinteeseen. Luokkaopetus (muu kuin työnope-

tus) on paaasiassa luennointia. Opiskelijoi­

den itseopiskeluhalukkuutta ja -mahdollisuuk­

sia ei riittävästi pystytä ottamaan huomioon.

Itseopiskelun ohjaus tosin vaatii sekä opiske­

lijan että opettajan "totuttelua". Muutamissa vertailuissa nimittäin havaittiin, että opiskelijat menestyivät paremmin perinteisellä tavalla opetettujen aineiden loppukokeissa kuin itse­

opiskeluaineiden. Opiskelijat kuitenkin toivo­

vat, että joustavan opiskelun mahdollistavia itseopiskeluratkaisuja edelleen kehitettäisiin.

· Oppilaitosten välinen yhteistyö ei ole ongel­

matonta. Erilaiset ryhmäkokonormit ja erilai­

set palkkionmääräytymisperusteet estävät yh­

teistyön käytännössä. Erityyppisten oppilaitos­

ten ( esim. kirjeoppilaitos ja kauppaoppilai­

tos) työskentelytapojen yhteensovittaminen ai­

heuttaa myös hallinnollisia vaikeuksia.

Opiskelun ohjauksen ja tukiopetuksen jär­

jestämisen keinoja ja menetelmiä joudutaan vielä kehittämään, etenkin iltalinjoilla. Nyt tu­

kiopetustunnit ovat olleet ennen varsinaisia oppitunteja. Työssä olevat eivät kuitenkaan pääse näille osallistumaan. Oppituntien jäl­

keen (klo 21 :n jälkeen) tukiopetus ei myös­

kään ole mahdollista. Joissakin tapauksissa on opiskelijoille varattu lauantaina mahdolli­

suus suorittaa "rästitöitä". Tätä menettelyä opiskelijat pitivät erittäin hyvänä.

Pidempikestoisen aikuiskoulutuksen tulo ammatilliseen oppilaitokseen vaatii oppilaitok­

sen normaalien toimintojen, kuten varasto-, vahtimestari-, monistus-, toimisto- jne. palvelu­

jen, uudelleenjärjestelyjä. Kokeilujen myötä näistäkin on saatu opiksi otettavia kokemuk­

sia.

Opetussuunnitelmat

Periaatteet, joiden mukaan nuorisoasteen kou­

lutukseen hyväksyttyjä opetussuunnitelmia on sovellettu aikuiskoulutukseen, osoittautuivat oikeansuuntaisiksi. Ongelmia ilmeni opetuk­

sen jaksotuksessa, oppiaineiden etenemisjär­

jestyksessä ja joissakin tapauksissa liian kor­

keasta tavoitetasosta käytettävissä olleeseen aikaan nähden.

- Opiskelun eriyttämismahdollisuudet opiske­

lijoiden erilaisen lähtötason mukaan kiinte­

ämuotoisessa iltalinjaopetuksessa olivat lo­

pulta melko vähäiset. Tämä todettiin varsinkin silloin, kun oppilaitoksessa oli vain yksi ilta­

linja. Kun oppilaitoksessa oli useampia iltalin­

joja pienryhmäopetus oli mahdollista.

Muutamat kokeilut opettivat "kantapään kautta", miten opetusta ei olisi pitänyt toteut­

taa. Opetus aloitettiin näissä liian kiivaaseen tahtiin ja tietopuolisista aineista ( esim. mate­

matiikka, fysiikka, teoreettinen sähkötekniik­

ka). Näiden käytäntöön soveltaminen jäi liian monen viikon päähän. Näin ollen opiskelijoi-

den oli vaikea muodostaa kokonaiskäsitystä asioista. Käytännön järjestelyjen takia oppiai­

neet jouduttiin jaksottamaan siten, että sama­

na iltana tai samalla viikolla opiskeltiin useita aineita samanaikaisesti. Opiskelijat olisivat halunneet keskittyä muutamaan aineeseen kerrallaan.

Opettajien perehdyttäminen

Edellä on jo käynyt ilmi joukko haasteista aikuiskoulutuksen opettajankoulutukselle.

Opettajien kokeiluihin perehdyttäminen oli ensisijassa oppilaitoksen vastuulla. Niissä ko­

keiluissa, joissa opettajat olivat oppilaitoksen vakituisia opettajia, kokeilun tavoitteisiin pe­

rehdyttäminen oli helpompaa. Mutta silloin, kun opettaja tuli oppilaitokseen vain vähän aikaisemmin kuin opiskelijat, perehdyttämi­

sessä oli ongelmia. Samanaikaisesti opettajien tuli tutustua sekä keskiasteen ammatillisen peruskoulutuksen periaatteisiin, aikuisten opettamiseen että koulun toimintaan. Aikuis­

didaktiikan ja -pedagogiikan täydennyskoulu­

tusta järjestettiin kaikille aikuisopettajille vasta kuukausien kuluttua opetuksen alkamisesta.

Oppimateriaalit

Aikuiskoulutuksessa on käytetty samaa am­

mattikasvatushallituksen hyväksymää oppima­

teriaalia kuin vastaavassa nuorisoasteen kou­

lutuksessa, paitsi niissä tapauksissa, joissa ko­

keilua varten laadittiin itseopiskeluaineistoa.

Oppimateriaali ammatillisten aineiden osalta on koettu melko sopivaksi myös aikuiskoulu­

tuksessa käytettäväksi. Joissakin yleissivistä­

vissä aineissa ( esim. matematiikka, fysiikka ja kemia) opiskelijat olisivat tarvinneet opiske­

lun tueksi eriytyvää aineistoa. Selvimmin tämä tuli ilmi, kun opiskelijoiden yleissivistävä poh­

jakoulutus oli hyvin erilainen. Kansakoulupoh­

jaisille monet termit (fysiikassa, kemiassa, kieliopissa jne) olivat vieraita.

Kierjeoppilaitosten oppimateriaalin käyttö osoittautui ennakoitua hankalammaksi. Ai­

neiston tuottaminen viivästyi aikataulusta.

Harjoitustehtävien palauttaminen takaisin opiskelijoille noudatti kirjeoppilaitoksen ryt­

miä, ei ammatillisen oppilaitoksen. Joskus saattoi jopa käydä niin, että opiskelijat joutui­

vat loppukokeeseen saamatta palautetta har­

joitustehtävistään. Täysin toiveidenmukaisesti ei myöskään vielä .ole onnistuttu ammatillisen oppilaitoksen itsensä järjestämässä efaopetuk­

sessa.

Muita havaintoja

Tähänastiset aikuisten ammatillisen peruskou­

lutuksen kehittämiseen liittyvät kokeilut ovat

osoittaneet, että työn ohessa opiskelu on ras­

kasta, varsinkin iltalinjoilla. Kaikille yhteisen lähiopetuksen (luokkaopetuksen) määrä vaih­

teli 16-20 h/viikossa. Tämän lisäksi opiske­

lijoilla oli itseopiskelutehtäviä ja harjoituksia.

Raskaimmalta opiskelu tuntui niistä, jotka jou­

tuivat "paikkaamaan" puutteellisia lähtötieto­

jaan ja samaan aikaan etenemään muun ryh­

män opetuksen mukana.

Aikaisempien suoritusten ja työkokemuksen perusteella opiskelijat vapautettiin oppimää­

rän tai kurssin suorittamisesta. Vapautusten määrästä ja niiden vaikutuksista esim. opiske­

lijoiden työmäärään ei toistaiseksi ole yhteen­

vetotietoja käytettävissä.

Opiskelijat toivovatkin enemmän joustavia ja todella yksilöllisen etenemisen sallivia ope­

tusjärjestelyjä. Monen mielestä ratkaisun toisi nykyistä parempi opintotuki; sellainen tuki, että edes lyhyeksi ajaksi olisi taloudellisesti mahdollista irrottautua ansiotyöstä ja omistau­

tua pelkästään opiskelulle.

Opettajien työsuhteen ehdoissa ei vielä ole riittävästi otettu huomioon aikuisopiskelun vaatimia uudenlaisia tehtäviä, ts. aikuisopiske­

lun yksilöllistä ohjausta, itseopiskelutehtävien tekemistä ja korjaamista jne. Opettajat kokivat samoin kuin opiskelijatkin iltatyön normaalin päivätyön ohella raskaaksi, mutta pelkästään iltaopetuksesta saatava opetuspalkkio ei riitä toimeentuloon. Kun oppilaitoksissa yleensä on vielä vain yksi iltalinja, keskeisenkin opet­

tajan viikottaiset opetustunnit jäävät melko vä­

häisiksi (10-12 h/vk).

Projekti esittelyt

Laitoshuoltajan aikuiskoulutus Oppilaitos

Lahden ammattikoulu Vastuuhenkilö

Rehtori Anna-Liisa Nurmela, Lahden ammatti­

koulu

Opiskeluaika

l. l.1985-31.8.1986, n. 2,5 lukuvuotta Tavoite

Sivulla 36 mainittujen yhteisten tavoitteiden li­

säksi kokeilun tavoitteena oli myös kehittää aikuisten ammatillisen peruskoulutuksen jär­

jestelyä ammatillisessa oppilaitoksessa.

Opiskelijat

Koulutukseen valittiin 14 henkilöä, joista kou­

lutuksen kuluessa erosi 4 henkilöä. Kaikki

opiskelijat olivat na1s1a. Heidän pohjakoulu­

tuksensa oli kansa- tai peruskoulu. Joillakin oli ammatillisia opintoja. Koulutukseen tulles­

sa he työskentelivät muissa kuin laitoshuolta­

jan tehtävissä. Koulutuksen päättyessä monel­

la oli jo uusi työpaikka alan tehtävissä.

Opetussuunnitelma ja opetusjärjestelyt Opetus toteutettiin väliaikaisen ammatillisen­

koulutuksen rahoituksella.

Lukukausien ajat noudattivat oppilaitoksen normaaleja aikoja. Opetus annettiin neljänä iltana viikossa neljä tuntia kerrallaan.

Opetussuunitelman pohjana oli keskiasteen ammatilliseen koulutukseen hyväksytty laitos­

huoltajan opetussuunnitelma. Kokopäiväopis­

keluun pohjautuvaa nuorisoasteen opetussuu­

nitelmaa tiivistettiin siten, että opetusta välilli­

sesti palvelevat yleisjakson aineet joko jätettiin kokonaan pois (esim. maatalous) tai niitä tiivistettiin ja yhdistettiin muissa oppiaineissa opetettavksi. Osa opetuksesta toteutettiin oh­

jattuna itseopiskeluna, jonka päätteeksi järjes­

tettin tentti. Liikunnan opetus jätettiin koko­

naan pois.

Opettajat

Laitoshuoltajan iltalinjan keskeiseksi opetta­

jaksi palkattiin henkilö, joka ei aiemmin ollut opettanut oppilaitoksissa. Hänen opetutun­

tiensa määrä vaihteli viikottain 8 ja 12 tunnin välillä. Keskeinen opettaja vaihtui lukukausit­

tain.

Loppuraportti

Loppuraportti valmistuu kevään 1987 aikana.

Elektroniikka-asentajan aikuiskoulu­

tus Oppilaitos

Äänekosken ammattikoulu Vastuuhenkilö

Suunnittelija Matti Poutanen, ammattikasva­

tushallitus (nykyisin opetusministeriössä).

Koulun tasolla kokeilun organisoinnista vasta­

si opettaja.

Opiskeluaika

l. l.l 985-31.12.1986, n. 2,5 lukuvuotta.

Tavoite

Kokeilun tavoitteena on sivulla 36 mainittujen mukaiset yleiset tavoitteet. Niiden lisäksi ko­

keilun erityisenä kohteena oli suunnitella ope­

tusjärjestelyt niin, että alan teollisuudessa työskentelevät, vailla peruskoulutusta olevat, voivat suorittaa ammatillisen peruskoulutuk­

sen tutkinnon.

Kokeilussa selvitettiin myös oppilaitosten välistä yhteistyötä. Yhteistyöoppilaitoksina am­

mattikoulun kanssa olivat kansalaisopisto ja kirjeopisto. Lisäksi selvitettiin työharjoittelun suorittamista koulutussopimuspohjaisesti.

Opiskenjat

Koulutukseen valittiin 18 opiskelijaa, joista opiskelun aloitti 16. Näistä ensimmäisen luku­

kauden aikana erosi 5. Opiskelijat työskenteli­

vät alan teollisuudessa. Suurin osa opisklei­

joista on naisia.

Opetussuunitelma ja opetusjärjestelyt Opetus toteutettiin väliaikaisen ammatillisen koulutuksen rahoituksella.

Opetussuunnitelman pohjana oli keskias­

teen ammatillisen koulutuksen hyväksytty öpetussuunitelma. Opetus toteutettiin alunpe­

rin viitenä iltana viikossa 4 tuntia kerrallaan.

Ensimmäisen lukukauden alussa kävi kuiten­

kin ilmeiseksi, että opiskelun ohjausta ja tuki­

opetuksen tarvetta oli niin paljon, että yksi ilta viikossa jouduttiin varaamaan tätä varten. Tä­

mä pidensi kokonaisopiskeluaikaa.

Lukukausien alkamis- ja päättymispäivä!

poikkesivat ensimmäisenä lukuvuonna nuor­

ten vastaavista, mikä aiheutti hankaluuksia oppilaitoksen muun toiminnan kannalta.

Kansalaistiedon opetuksen itseopiskeluai­

neisto ostettiin kirjeopistolta. ltseopiskelun to­

teutuksesta vastasi oppilaitos itse.

Opettajat

Iltalinjan opettajaksi palkattiin henkilö, joka aikaisemmin ei ollut opettanut oppilaitokses­

sa. Hänen viikottainen työaikansa vaihteli jon­

kin verran eri lukuvuosina, keskimäärin se oli 10-14 tuntia viikossa.

Loppuraportti

Loppuraportti valmistuu keväällä 1987.

Kiinteistönhoitajan aikuiskoulutus Oppilaitos

Rovaniemen ammattikoulu Vastuuhenkilö

Apulaisrehtori Sulo Mölläri, Rovaniemen am­

mattikoulu Opiskeluaika

Elokuusta 1985 toukokuuhun 1987, 2 vuotta.

Tavoite

Kokeilun tavoitteena on sivulla 36 mainittujen yhteisten tavoitteiden lisäksi erityisesti selvit­

tää, millä tavoin opiskelijan aikaisempia suo­

rituksia ja varsinkin työkokemusta voidaan lu­

kea hyväksi suoritettavassa tutkinnossa. Opis­

kelijoiksi tiedettiin hakeutuvan henkilöitä, jot­

ka olivat työskennelleet tai parhaillaan työs­

kentelevät jollakin kiinteistönhoitajan amma­

tin alueella (LVI-, rakennus- tai metalli). Ko­

keilussa haluttiin selvittää myös vapaan sivis­

tystyön oppilaitosten yhteistyötä opetuksen järjestämisessä ( esim. taide- ja ympäristökas­

vatuksen järjestäminen).

Opetussuunnitelma ja opetusjärjestelyt Opetus toteutetaan väliaikaisen ammatillisen koulutuksen rahoituksella. Kiinteistönhoitajan iltalinjan opetusta järjestettiin oppilaitoksen il­

taosaston tavan mukaan viitenä iltana viikossa neljä tuntia kerrallaan.

Opetussuunnitelman tiivistämisen pohjana olivat samat periaatteet kuin jo edellä maini­

tussa kokeilussa. Sen lisäksi tästä kokeilusta jätettiin vieraan kielen opinnot pois, koska opiskelijoilla ei ollut aikaisempia vieraan kie­

len opintoja. Kuitenkin niitä henkilöitä varten, jotka halusivat saada jatko-opintokelpoisuu­

den, varattiin mahdollisuus suorittaa vieraan kielen opinnot.

Opiskelijat

Koulutukseen valittiin 16 opiskelijaa, heistä koulutuksen kuluessa erosi 4. Kaikki opiskeli­

jat ovat miehiä. Osalla heistä ei ole aikaisem­

pia ammatillisia opintoja, osa oli suorittanut muun alan ammatillisen peruskoulutuksen.

Opettajat

Iltalinjan keskeiseksi opettajaksi palkattiin henkilö, joka ei aikaisemmin ollut opettanut oppilaitoksessa. Hänen viikottainen työmää­

ränsä vaihteli jonkin verran. Keskimäärin se oli 14 tuntia.

Loppuraportti

Loppuraportti valmistuu vuoden 1987 aikana.

Myyntilinjan merkantti Oppilaitos

Kuopion kauppaoppilaitos Vastuuhenkilö

Kurssiosastonjohtaja Tapani Siltasalmi, Kuopi­

on kauppaoppilaitos Opiskeluaika

Elokuusta 1985 toukokuuhun 1987, 2 luku­

vuotta Tavoite

Kokeilun tavoitteena on sivulla 36 mainittujen yleisten tavoitteiden lisäksi selvittää, millä ta­

valla kauppaoppilaitos voi itse järjestää etä­

opetusta. Kokeilun tavoitteena oli myös kehit­

tää opetusta siten, että työssä olevat myyjät voivat tähän osallistua.

Opiskelijat

Koulutukseen valittiin 16 henkilöä, joista opis­

kelun kestäessä erosi kaksi. Kaikki opiskelijat ovat myyjän työssä. Opiskelijoista yksi on mies.

Opetussuunnitelma ja opetusjärjestelyt Opetus toteutetaan väliaikaisen ammatillisen­

koulutuksen rahoituksella. Opetussuunnitel­

man pohjana oli iltaopetuksen kokeiluluontoi­

sesti hyväksytty kaupan ja hallinnon opetus­

suunnitelma. Opetuksen tiivistämisen periaat­

teet ovat samat kuin aikaisemmin esitetyissä.

Opetus tässä kokeilussa järjestettiin aamupäi­

visin kello 8-12 välillä.

Osa opetuksesta oli kaikille yhteistä opetta­

jan johdolla tapahtuvaa luokkaopetusta, osa ohjattua itseopiskelua, joka päättyi tenttiin. lt­

seopiskeluaineisiin valmistettiin oppimateri­

aalia oppilaitoksessa.

Ennen itseopiskelujakson alkua järjestettiin­

muutama yhteinen ohjaustunti kaikille. Oh­

jaustunteja oli myös opiskelujakson aikana.

Niihin osallistuminen oli vapaaehtoista. Opis­

kelijan viikottaiseen työjärjestykseen sisältyi sekä ohjatun itseopiskelun että luokkaopetuk­

sen aineita.

Opettajat

Opettajina toimivat oppilaitoksen opettajat.

loppuraportti

Loppuraportti valmistuu kesän 1987 aikana.

Merkantista merkonomiksi Oppilaitos

Suomen Liikemiesten Kauppaoppilaitos ja Markkinointi-Instituutti

Vastuuhenkiöt

Lehtori Markku Mikkonen Suomen liikemies­

ten kauppaopistosta ja koulutuspäällikkö Ur­

po Vesanto Markkinointi-Instituutista.

Opiskeluaika

Elokuusta 1986 toukokuuhun 1987, n. 2 luku­

vuotta.

Tavoite

Kokeilun tavoitteena on sivulla 36 mainittujen yhteisten tavoitteiden lisäksi erityisesti selvit­

tää, miten etäoppilaitoksen opetuksen ja kauppaoppilaitoksen opetus yhteistyössä on­

nistuu. Toinen keskeinen tavoite oli selvittää, millä tavalla opiskelijoiden lähtötasoa voidaan arvioida ja millä tavalla tarvittava lisäopetus järjestää.

Opiskelijat

Koulutukseen valittiin yhteensä 32 merkantin tutkinnon suorittanutta ja vähintään 2 vuotta työssä olleita. Näistä kokeilun kuluessa on eronnut 2. Kaikki opiskelijat ovat suorittaneet merkantin tutkinnon.

Opetussuunnitelma ja opetusjärjestelyt Opetussuunnitelman pohjana oli kauppaoppi­

laitosten iltaopetukseen kokeiluluontoisesti hyväksytty opetussuunnitelma. Opetus toteu­

tettiin väliaikaisen ammatillisen koulutuksen rahoituksella.

Opiskelijat valittiin maaliskuussa 1985. Sen jälkeen jokaisen lähtötaso arvioitiin ja sen pe­

rusteella suositeltiin itse kullekin tarpeellinen määrä lisäkursseja. Tarve lisäkurssien järjestä­

miseen oli, koska merkantin tutkinnon suori­

tukset eri opiskelijoilla olivat hyvin eri-ikäiset.

Kaikki henkilöt, joille lisäkursseja suositeltiin,

osallistuivat niille. Varsinainen opetus alkoi syksyllä 1985.

Opetus jaksotettiin siten, että Markkinointi­

Instituutin järjestämän etäopetuksen jaksoja lukukauden aikana oli 1-2. Näinä aikoina opiskelijoilla ei ollut opetusta kauppaoppilai­

toksessa.

Opetusta järjestettiin neljänä iltana viikossa neljä tuntia kunakin. Lukukausien alkamis- ja päättymisajat noudattavat oppilaitoksen nor­

maaleja alkamis- ja päättymisaikoja. Opintojen ohjaukseen ja tukiopetukseen oli varattu aikaa ennen varsinaisten oppituntien alkamista.

Kaikki tukiopetusta haluavat eivät tosin voi­

neet osallistua tähän työnsä takia.

Opettajat

Opettajina toimivat Suomen liikemiesten kauppaoppilaitoksen opettajat ja Markkinointi­

Instituutin etäopettajat.

loppuraportti

Loppuraportti valmistuu kesän 1987 aikana.

Työteknikosta teknikoksi Oppilaitos

Hämeenlinnan teknillinen oppilaitos Vastuuhenkilö

Opettaja Eino Laihotie, Hämeenlinnan teknilli­

nen oppilaitos Opiskeluaika

Elokuusta 1986 toukokuuhun 1989 Tavoite

Kokeilun tavoitteena on sivulla 36 mainittujen yleisten tavoitteiden lisäksi saada aikaan työ­

teknikko koulutuksen saaneille jatko-opinto­

väylä teknilliseen oppilaitokseen. Tavoitteena on myös kokeilla teknillisissä oppilaitoksissa uudenlaisia opetusmuotoja ja -menetelmiä pe­

rinteisen nuorisoasteen koulutuksen ja kurssi­

muotoisen koulutuksen ohella.

Opiskelijat

Koulutukseen haki 36 opiskelijaa, joista testei­

hin tuli -30 opiskelijaa. Koulutukseen valittiin 30 opiskelijaa, näistä kaksi on naisia.

-Opetussuunnitelma ja opetusjärjestelyt Kokeilua varten laadittiin opetussuunnitelma vertaamalla työteknillisen koulun ja teknillisen oppilaitoksen opetussuunnitelmia. Vertailun pohjalta laadittiin lukusuunnitelma aineista, joita työteknillisen koulun tutkinnon suoritta­

neen opiskelijoiden tuli vielä opiskella suorit­

taessaan teknikon tutkintoa.

Opetus on jaksotettu siten, että suuri osa opiskelusta on ohjattua itseopiskelua, jota täy­

dennetään kurssimuotoisilla lähiopetusjak­

soilla. Lähiopetusjaksoja lukuvuoden aikana on yhteensä 10, näistä 4 koko viikon kestäviä, ja 6 viikonloppuseminaareja.

Opetus toteutetaan oppilaitoksen kurssitoi­

mintana.

Opiskelun ohjausta ja tukiopetusta varten aluksi varattiin puhelinvastaanottoaikoja. Paik­

kakunnalla asuvat kävivät myös oppilaitokses­

sa opettajan luona. Kokeilun kestäessä opis­

kelijoiden yhteydenotot oppilaitokseen vähe­

nivät. He alkoivat antaa toinen toisilleen tuki­

opetusta.

Opettajat

Opettajina toimivat oppilaitoksen opettajat.

Väliraportti

Kokeilun väliraportti valmistuu kesällä 1987.

Viljelijän aikuiskoulutus Oppilaitokset

Ilmajoen maatalousoppilaitos ja Nurmeksen maatalousoppilaitos

Vastuuhenkilö

Ylitarkastaja Marjatta Paulamäki, ammattikas­

vatushallituksesta, koulun tasolla kokeilusta vastaavat opettajat.

Opiskeluaika

Syksystä 1986 kevääseen 1988 Tavoite

Kokeilun tavoitteena on sivulla 36 ma1mttu­

jen yhteisten tavoitteiden lisäksi kehittää ope­

tusjärjestelyjä niin, että vailla peruskoulutusta olevat, maatalousyrittäjinä toimivat tai siksi aikovat henkilöt voivat osallistua opetukseen.

Kiinteästi oppilaitokseen sidottu opetus ( esim. iltalinja) ei tule kysymykseen, koska maatiloilla työskentelevät eivät voi irtaantua työstään. Sitä varten kokeilussa selvitetään miten kurssitoimintaa ja ohjattua itseopiske'.

lua on jaksotettava ja tuettava, että tavoitteiden mukainen opiskelu on mahdollista.

Opiskelijat

Kun opetus toteutetaan kurssitoimintaa hyväk­

sikäyttäen (kurssille siis voi osallistua ilman että aikoo suorittaa tutkinnon), tarkkaa opis­

kelijoiden lukumäärää ei tiedetä. Opiskelijat kokoavat viljelijän tutkintoon tarvittavat opin­

tosuoritukset opintokirjaan. Opintokirjoja on tähän mennessä lähetetty opiskelijoille noin

100.

Opetussuunnitelma ja opetusjärjestelyt Tässä kokeilussa opetus järjestetään kurssitoi­

mintaa hyväksikäyttäen. Opetussuunnitelman pohjana oli nuorisoasteen koulutukseen hy­

�äksytty viljelijän opetussuunitelma. Sen poh­

Jalta laadittiin viljelijän aikuiskoulutuksen tut­

kintovaatimukset. Tutkintovaatimukset koske­

vat pakollisista lähiopetusjaksoista (siis kurs­

seista), ohjatun itseopiskelun jaksoista ja ten­

teistä.

Opettajat

Molemmissa oppilaitoksissa kurssitoiminnan opettajina toimivat oppilaitoksen vakituiset opettajat.

Raportti

Kokeilun väliraportti valmistuu kesällä 1987.

Kauppaoppilaitosten iltakoulutuksen kehittäminen

Oppilaitos

Suomen liikemiesten kauppaoppilaitos Vastuuhenkilö

Opettaja Ritva Saastamoinen, Suomen liike­

miesten kauppaoppilaitos Opiskeluaika

Kauppaoppilaitosten iltaopetuksen kehittämi­

seen tähtäävä projekti käynnistyi jo 1983 ja se kestää kevätlukukauden loppuun 1988.

Opiskelijat

Suomen Liikemiesten Kauppaoppilaitoksen il­

taosastolla opiskelee noin 500 opiskelijaa.

Tavoite

Kokeilun päätavoitteena on kehittää iltaope­

tuksen opetusjärjestelyjä siten, että yksilöllisen etenemisen salliva luokaton järjestelmä toteu­

tuu. Tässä tarkoituksessa selvitetään oppilaak­

siottoon, opiskelujärjestelyihin, opiskelun oh­

jaukseen, opintoreitteihin, arviointiin jne. liitty­

viä kysymyksiä. Tavoitteena on myös selvittää luokattoman opiskelun ja opetuksen etuja ja haittoja. Kokeiluun liittyy opiskelijoiden opin­

tomenestystä, opintomotivaatiota, opiskelusta saatavaa hyötyä ja muita opetusjärjestelyjä koskevaa tutkimusta, josta vastaa Tampereen yliopisto. Tutkimus valmistuu vuonna 1988.

Opetussuunnitelma ja opetusjärjestlyt Tässä kokeilussa on laadittu opetussuunnitel­

ma, jota noudatetaan toistaiseksi kaupan ja hallinnon iltaopetuksessa. Opetussuunnitelma rakentuu niin, että kaikki suorittavat ensin merkantin tutkinnon ja sen jälkeen edetään merkonomin tutkintoon. Nuorisoasteen koulu­

tuksessa opistoasteella on runsaasti erikoistu­

mislinjoja. Aikuiskoulutuksessa näitä ei ole niin paljon ja ne ovat lähinnä suuntautumis­

vaihtoehtoja. Opetuksen jaksottamista on ke­

hitetty, niin että luokattoman järjestelmän edut koituisivat mahdollisimman hyvin opiskelijan hyväksi. Opetus toteutetaan neljänä iltana vii­

kossa neljä tuntia kerrallaan.

Opettajat

lltaosastolla opettaa sekä oppilaitoksen vaki­

tuisia opettajia että ulkopuolisia tuntiopettajia.

loppuraportti

Loppuraportti valmistuu kesällä 1988.

Aikuiskoulutuksen alueellinen suun­

nittelu ja koordinointi Alue

Hämeen lääni Vastuuhenkilöt

Osastopäällikkö Aulis Lintunen ammattikasva­

tushallituksessa ja ammattikasvatustarkastaja Olavi Tarvainen Hämeen lääninhallituksessa.

Kokeilu aika

Syksystä 1986 kevääseen 1988 Tavoite

Kokeilun yleisenä tavoitteena on ammatillisen aikuiskoulutuksen tavoitettavuutta, tehoa ja joustavaa järjestämistä lisääviä ratkaisujen ke­

hittäminen. Sen osatehtävät ovat: alueellisen ja paikallisen koulutustarpeen arvioinnin ke­

hittäminen, työnjaon ja yhteistyön selkeyttämi­

nen eri tahojen kesken, koulutuksen tarjonnan koordinointi ja suuntaaminen, yhteys työlli­

syyskoulutuksen suunnitteluun, tiedottaminen ja opsikelijavlinta sekä esitys joustavan koulu­

tuksen järjestämisen edellyttämistä säädöksis­

tä ja ohjeista.

Järjestelyt

Tavoitteiden mukainen selvitystyö on käynnis­

tynyt osaprojekteina. Alueellisen suunnittelun kokeilun selvitystehtävät jatkuvat kevätluku­

kauden 1988 loppuun, jolloin loppuraportti valmistuu.

Tietotekniikan perusopetus aikuisvä­

estölle

( tietotekniikan kiertokoulu) Oppilaitos

Äänekosken ammattikoulu Vastuuhenkilö

Opettaja Markku Suortamo, Äänekosken am­

mattikoulu Opiskeluaika Vuosi 1985.

Tavoite

Kokeilun tavoitteena oli laatia opetussuunni­

telma aikuisväestön tietotekniikan perusteiden opettamiseksi lyhytkurssina. Samoin tavoit­

teeksi asetettiin a) arvioida opetussuunitel­

man sisältöä ja tehdä tarpeelliset korjaukset, b) arvioida opetusjärjestelyjen soveltuvuutta yleisesti aikuisten tietotekniikan opetukseen.

Opetus toteutettiin siten, että opetuksessa tar­

vittavia tietokonelaitteita siirrettiin opiskelijoi­

den paikkakunnalle. Samalta paikkakunnalta saatiin usein myös opettaja.

Kokeilun yksityiskohdista toisaalla lehdes­

sä.

Maatilanemännän aikuiskoulutus Oppilaitokset

Tapiolan emäntäkoulu ja Inarin emäntäkoulu Vastuuhenkilö

Toimistopäällikkö Saara Nietosvaara ammatti­

kasvatushallituksessa, koulun tasolla kokei­

lusta vastaavat oppilaitoksen rehtorit ja opet­

tajat

Opiskeluaika

Syyskuusta 1987 tammikuuhun 1989 Tavoite

Kokeilun tavoitteena on sivulla 36 mainittujen yleisten tavoitteiden lisäksi selvittää, miten nuorisoasteen koulutuksesta vapaaksi jääviä opiskelijapaikkoja voidaan käyttää aikuiskou­

lutuksessa. Tässä tarkoituksessa selvitetään, miten opetus tulee jaksottaa, että maatilalla työskentelevät henkilöt voivat opetukseen osallistua.

Opiskelijat

Opiskelijat valitaan kevään 1987 aikana mo­

lemmissa oppilaitoksissa vapaana jääville pai­

koille.

Opetussuunnitelma ja opetusjärjestelyt Opetussuunnitelmaa ja opetusjärjestelyjä kos­

keva suunnittelutyö on meneillään.

Raportti

Kokeilun raportti valmistuu tammikuussa 1989.

Perushoitajan aikuiskoulutus

Peruhoitajan aikuiskoulutuskokeilu on suun­

niteltu alkamaan syksyllä 1987, mikäli tarvitta­

vat määärahat kokeilun järjestämiseen ja suunnitteluun opetusministeriöltä saadaan.

Tavoite

Kokeilu tavoitteena on kappaleessa 2 mainit­

tujen yleisten tavoitteiden lisäksi erityisesti ke­

hjttää opetusjärjestelyjä ja -menetelmiä peru­

hoitajan ammatillisen peruksoulutuksen suo­

rittamiseksi työn ohessa opiskellen. Opetusjär­

jestelyjä kehitetään alalla jo työskenteleviä pe­

rukouluttamattomia henkilöitä varten. Pula pä­

tevästä terveydenhoitohenkilöstöstä on erityi­

sen suuri pääkaupunkiseudulla.