352
AIKUISKOULUTUKSEN HAKEVAA TOIMINTAA TYÖPAIKOILLE
Työväen Akatemian projektissa luottamusmiehet avainasemassa
N
oin neljännesvuosisata sitten ruotsalai- set aikuiskouluttajat lanseerasivat mark- kinoille käsitteen uppsökande verksam- het. Tarkoituksena oli tällöin vähentää koulutuk- sen eriarvoisuutta, tuoda aikuisopinnot lähem- mäksi myös tavallista kansaa, vähän koulutettu- ja suorittavaa työtä tekeviä, jopa maahanmuutta- jia. Ruotsin valtio tuli hankkeen tukimieheksi ja rahoittajaksi. Parikymmentä vuotta myöhemmin pohjimmiltaan samaan tavoitteeseen tähtäävä toiminto konkretisoitui uudelleen naapurimaas- samme kymmenien miljoonien eurojen Kunskaps- lyftet-hankkeessa, jossa kymmenien tuhansien vähän koulutettujen ruotsalaisten yleissivistävää ja ammatillista koulutusta kohotettiin merkittäväs- ti. Aikuiskoulutus on naapurissamme aina täh- dännyt myös tasa-arvoon niin, että heikompiosai- set ryhmät on koulutuksen lainsäädännössäkin erikseen mainittu koulutuksen kohderyhminä.Suomessa tasa-arvotavoitteen kultakausi ai- kuiskoulutuksen nykyhistoriassa ajoittui 70-lu- vulle aikuiskoulutuskomiteaan ja sitä seuraavaan keskitettyyn suunnitteluoptimismiin. Tasa-arvo periaate kirjattiin moneen kertaan, mutta konk- reetit toimet jäivät vähemmälle. Massamittainen työttömyys ja Kiina-ilmiö ovat nyt Suomessa fo- kusoineet aikuiskoulutusta kouluttamattomiin ja vähänkoulutusta saaneisiin: on syntynyt Noste- ohjelma, jonka kohteena ovat ilman ammatillista koulutusta olevat aikuiset. Tavoite on jo aiem- paan tuttuun tapaa pantu paperille, ministerit puhuvat ja rahaakin on jaossa. Kyllä se siitä!
Tilastot ja arki puhuvat silti omaa kiistämätön- tä kieltään. OECD kehui aikuiskoulutuksemme korkeita lukuja, mutta totesi samalla, että erot eri väestöryhmien välillä aikuiskoulutukseen osal- listumisessa ovat erittäin suuret. Yksinkertaista- en: selvä enemmistö vähän koulutetuista aikui- sista ei osallistu aikuiskoulutukseen. Pääosa näis- tä lukeutuu työväestöön, mukana on myös van- hempaa viljelijäväkeäkin. Osallistumattomien val- taosa löytyy kuitenkin vähän koulutettujen pal- kansaajien keskuudesta.
SUURTEN TYÖPAIKKOJEN LUOTTAMUSHENKILÖT VERTAISOHJAAJIKSI
1990-luvun loppupuolella Työväen Akatemia oli toteuttanut mm. aktiiviin kansalaisuuteen liitty- viä Grundtvig-projekteja ruotsalaisten ja saksa- laisten ”sisaropistojen” ja sivistysjärjestöjen kanssa.
Näitä työelämää lähellä olevia koulutuslaitok- sia kiinnosti projekti, jolla voitaisiin etsiä uusia keinoja, kuinka tavoittaa aikuiskoulutuksen ul- kopuolella olevia mukaan aikuiskoulutukseen.
Partnerien yhteisen ammattiyhdistystaustan vuoksi projektin perusasetelma hahmottui nope- asti. Ydintoimijaksi valitsimme ammattiyhdistys- liikkeen luottamushenkilöt, suurten tai keskisuur- ten yritysten luottamusmiehet. Pienten yritysten haasteet todettiin niin suuriksi, ettei omien voi- mavarojen uskottu tässä vaiheessa niihin riittä- vän. Niin pohjoismainen kuin saksalainenkin luot- tamushenkilöjärjestelmä on etenkin teollisuusyri- tyksissä vakiinnuttanut asemansa työntekijöiden etujen ajajana sekä työntekijöiden muidenkin ongelmien käsittelijänä. Moderni luottamusmies on kiinteästi mukana yrityksen ja henkilöstön muutosprosessissa ja kehittämisessä. Tällä pe- rusteella uskoimme luottamushenkilöiden kyke- nevän helposti ja vakuuttavasti lähestymään työ- tovereitaan myös aikuiskoulutukseen liittyvissä asioissa. Projekti nimesi luottamusmiehet aikuis- koulutuksen informaattoreiksi, motivaattoreiksi ja vertaisohjaajiksi. Tavoitteenamme oli kytkeä kou- lutus luottamusmiehen kautta läheisesti työelä- män arkeen ja näin arkipäiväistää myös koulutus.
Suomessa, Ruotsissa, Ala-Saksissa ja Katalo- niassa yhteistyökumppaneina toimivat ammatti- liitot löytyivät helposti. Ilman ammattijärjestöjen opiskelijahankintaa, organisatorista ja merkittä- vää taloudellista panostusta projektin läpiviemi- nen ei olisikaan ollut mahdollista. Bulgariassa toiminta oli, historiallisesta taakasta johtuen, hie- man uutuudenjäykkää. Projektin tavoitteeksi ase-
AIKUISKASVATUS 4/2004 NÄKÖKULMIA KÄYTÄNTÖÖN
353
”Lifelong learning animateurs”, Grundtvig 1 projekti 2002–2004
Kari Kinnunen
Kari Kinnunen
tettiin kouluttaa luottamusmiehistä noin 250 ver- taisohjaajaa työpaikoille. Vertaisohjaajan tehtä- vien niveltäminen osaksi luottamusmiehen toi- menkuvaa nähtiin haasteena, joka voisi laajem- minkin vaikuttaa työpaikalla tapahtuvaan osa- puolten väliseen yhteistoimintaan. Koulutuksen ei siis välttämättä tarvitsisikaan olla sopeuttajan osassa, kuten tavallisesti, vaan se voisi toimia muutoksen moottorina. Yhteistoiminta yrityksen johdon ja luottamusmiehen välillä oli välttämä- tön edellytys, jotta vertaisohjaajuuteen liittyvät tehtävät etenisivät. Todettakoon, että suomalais- ten luottamusmiesten mandaatti toimia koulutuk- sen alueella yrityksissä jää jälkeen niistä valtaoi- keuksista, mitä ruotsalaisilla ja saksalaisilla työ- elämän luottamushenkilöillä on käytettävissään.
VERTAISOHJAAJA OPISKELIJAN MOTIVAATTORINA
Vertaisohjaajan tehtävissä keskeisin taito on mo- tivoida työtovereita osallistumaan koulutukseen.
Potentiaalisten opiskelijoiden itsetunnon kohot- taminen ja koulutuksen merkityksellisyyden vä- littäminen opiskelijoille tulivat vertaisohjaajan haastavimmaksi tehtäväksi. Opiskelijakontaktin kanssa yhtä tärkeäksi asiaksi muodostui yhteis- toiminnan aikaansaaminen työnantajan ja yrityk- sen kanssa koulutuksen suunnittelussa ja koulu- tukseen ohjaamisessa sekä näitä tukevien järjes- telyjen aikaansaamisessa. Luottamusmiehen luon- taiset mahdollisuudet ottaa elävä kontakti sekä työtoveriinsa että työnantajan koulutuskysymyk- sissä näyttivät toimivan koko projektin ajan erit- täin luontevasti. Aikuiskoulutuksen informaatio- järjestelmä toimii tänään Suomessa ja osin myös partnerimaissa elektronisesti ja on käytännössä- kin lähes jokaisen saavutettavissa. Tämän järjes- telmän hyväksikäyttäminen ja hallinta otettiin myös osaksi vertaisohjaajan koulutusta. Katta- van ja kehittyneen tietoverkon merkitys tähän asti aikuiskoulutukseen osallistumattomien aktivoin- nissa ei kuitenkaan yksin riitä. Se on kuin auto ilman ohjaajaa ja polttoainetta. Tähän samaan kategoriaan luokittelimme vertaisohjaajien työ- kentässä myös työelämän ja aikuiskoulutuksen säädöspohjan tuntemisen sekä opintososiaalisen tukijärjestelmän; välttämättömiä, mutta sittenkin vain apuvälineitä. Koulutuksen keskiöön sijoit- tui kontaktin ottaminen koulutettaviin ja heidän motivoimisensa sekä yhteistoiminnasta sopimi- nen työnantajan kanssa.
KOLMEN OPINTO- VIIKON KOKONAISUUS MODUULEINA
Kaksivuotisessa projektissa kunkin vertaisohjaajaryhmän koulutus toteutettiin kolmen opintoviikon mittaisena siten että neljän kahden päivän mit- taisen moduulin väleihin raken- nettiin yksilölliset analyysit, harjoitukset ja suunnittelutehtä- vät työpaikoilla. Kokemuksia pyrittiin vaihtamaan lähettämäl- lä tarkkailijoita vierailemaan ul-
komaisten partnerien toteuttamiin moduuleihin.
Projektin jälkiarviointi on vielä suorittamatta, mutta sormituntuma viittaisi siihen, että vertais- ohjaajakoulutuksen kestona projektin kolme opin- toviikkoa saattaisivat hyvinkin riittää, mikäli kou- lututusta vielä myöhemmin päivitettäisiin lisäkou- lutuksella. Koulutuksen sisällötkin kaipaavat edel- leen kehittämistä. Valmistaudumme parhaillaan hankkeen jatkamiseen ja levittämiseen sekä kan- sallisella että kansainvälisellä tasolla.
LLLA- animateurs- projektin idea ja haaste on yleiseurooppalainen ja ajankohtainen. Partnerit näkivät siinä sekä yhteiskunnallisen ulottuvuu- den, joka konkretisoituu koulutuksen merkityk- sessä eurooppalaisen talouden tukijalkana mutta samanaikaisesti myös tasa-arvon edistäjänä. Toi- saalta työmarkkinatasolla LLLA-animateurs avaa onnistuessaan mahdollisuuden uudistavaan ja kehittävään työmarkkinakäytäntöön, jossa on ti- laa myös inhimilliselle kasvulle.
Aikuiskoulutuksen vertaisohjaajien tehtävä työpaikoilla voidaan lyhyesti tiivistää kolmeen ydinkohtaan. Näistä ensimmäinen on vähänkou- lutettujen ammattitaidon ylläpitäminen aikuiskou- lutuksen avulla. Toiseksi työelämän aikuiskoulu- tus on aina osapuolten välistä yhteistoiminta, jossa vertaisohjaajan välittävä tehtävä korostuu.
Kolmanneksi modernien tietoverkkojen käyttö aikuiskoulutukseen hakeuduttaessa vaatii tuek- seen aina myös henkilökohtaista ohjausta uskot- tavan tukihenkilön taholta.
