324
AIKUISKASVATUS 4/2003 NÄKÖKULMIA POLITIIKKAAN
E
hdotuksessa asetetaan kehittämisen yh- deksi painopistealueeksi aikuisväestön koulutusmahdollisuuksien lisääminen osa- na elinikäisen oppimisen politiikkaa. Siinä ehdo- tetaan edelleen, että aikuiskoulutusta kehitetään Parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän eh- dotusten pohjalta.Aikuiskasvatus-lehden julkaisijoiden, Aikuis- kasvatuksen Tutkimusseuran ja Kansanvalistus- seuran lausunnoissa on useita esityksiä suunni- telman ja sen painotusten tarkistamiseksi. Kritiik- kiä ja muutostoiveita löytyy myös muiden alan järjestöjen kannanotoista.
TUTKIMUKSEN TULEE OLLA KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHTA
Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura tähdentää lau- sunnossaan, että koulutuksen kehittämisen tu- lee perustua tutkimuksen tuottamaan tietoon.
Tutkimustulosten hyödyntäminen on koulutus- innovaatioiden tuottamisen lähtökohta. Keskeis- tä tässä on tutkijoiden ja käytännön kehittäjien välisen yhteistyön parantaminen.
Tutkimusseura toteaa, että kun elinikäinen op- piminen ja aikuiskoulutus korostuvat koulutus- politiikan linjauksissa vuosina 2003-2008, olisi perusteltua kohdentaa tutkimusrahoitusta voi- makkaammin tälle alueelle. Käynnissä olevien tutkimushankkeiden hyödyntämiseen tulisi pa- nostaa systemaattisemmin. Aikuiskasvatustie- teen tutkimusta harjoittavien yksiköiden toimin- nan kehittämismahdollisuudet on turvattava.
Lausunnon mukaan tutkimusrahoituksen pe- rustana tulisi painottaa vahvemmin yhteisölli-
Aikuiskoulutus KESUssa painopistealueena
Opetusministeriössä ja hallituksessa on työn alla ehdotus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaksi vuosille 2003–2008. Suunnitelma- ehdotus oli alkusyksystä laajalla lausuntokierroksella. Aikuiskasvatusalan järjestöjen lausunnoissa sen peruslinjauksiin oltiin yleensä varsin tyyty- väisiä.
syyttä ja verkostoitumista. Kilpailuttamisella voi- daan saavuttaa kustannus-tehokkuutta, mutta ei välttämättä merkityksellistä ja mielekkäästi hyö- dynnettävää tutkimusta. Edelleen lausunnossa korostetaan, että tutkimuksen infrastruktuurin kehittämisessä tulee kiinnittää huomiota muuhun- kin kuin tieto- ja viestintätekniikan käyttöön. Esi- merkiksi riittävän, sisällöllisesti asiantuntevan hallinto- ja tukihenkilöstön merkitystä tulisi ko- rostaa enemmän.
Tutkimusseura toteaa, että koulutuksen yksi- löllistyessä ja monimuotoistuessa opettajien osaaminen tulee entistäkin keskeisemmäksi. Opet- tajien sisällöllisen ja oman alan käytäntöihin kyt- keytyvän osaamisen lisäksi korostuu andragogi- nen osaaminen. Tämän takia aikuiskasvatuksen asiantuntijoiden koulutusjärjestelmää tulee kehit- tää sekä ammatillisella että vapaan sivistystyön puolella.
Lausunnossa arvostellaan tapaa, jolla ehdo- tuksessa korostetaan kaikilla koulutusaloilla ”lä- päisyn”, nopeuttamisen ja tehostamisen edistä- mistä. Keinoina siinä tuodaan esille HOPSit ja opetuksen tehostaminen. Tavoitetta pidetään hy- vänä, mutta keinovalikoimaa halutaan monipuo- listaa. Tutkimusseura vastustaa edelleen ehdo- tusta yliopistojen sisäänoton muuttamisesta si- ten, että vuonna 2008 vähintään 55 prosenttia uu- sista opiskelijoista on samana vuonna toisen as- teen koulutuksen päättäneitä. ”Tämä tavoite syrjii aikuisia ihmisiä ja on siten selvästi tasa-arvon ja yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen ja siitä on luovuttava”, seura vaatii.
LAUSUNNOISSA KOROSTUVAT
TUTKIMUS JA KOULUTUKSEN
TASA-ARVO
325
VAPAAN SIVISTYSTYÖN
OPPILAITOSTEN TALOUDELLINEN AHDINKO SIVUUTETTU
Kansanvalistusseura pitää lausunnossaan tärkeä- nä, että suunnitelmassa tuodaan esille alan kes- keisinä ongelmina aikuisväestön suuret koulutus- tasoerot ja koulutukseen osallistumisen kasautu- minen korkeammin koulutettuihin ryhmiin. Näihin ongelmiin esitetään osin yleisluontoisia, osin var- sin konkreettisia ratkaisuja, jotka ilmentävät edel- lisvuosia vakavampaa paneutumista koulutuksen tasa-arvon kysymykseen. Tämä on KVS:n mieles- tä suunnitelman aikuiskoulutusta koskevassa osuudessa yhteiskunnan kokonaiskehityksen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta tärkein painotus.
Aikuiskoulutuksen tehtävät ja merkitys liite- tään suunnitelmassa vahvasti kilpailukykyyn, ta- louselämän kehitykseen ja työelämässä selviyty- miseen. Niiden lisäksi tuodaan ajankohtaisina haasteina laajemmin esille koulutuksen merkitys tietoyhteiskuntataitojen sekä kansalaisyhteiskun- nan toimivuuden ja sosiaalisen eheyden kannal- ta. Suunnitelmassa viitataan myös sivistyspalve- lujen merkitykseen erityisesti ikääntyvän väestön hyvinvoinnille ja aktiiviselle elämälle. Kansanva- listusseura esittää edellä sanotusta huolimatta harkittavaksi, voitaisiinko siinä tuoda painavam- min ja monipuolisemmin esille aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön yleistä merkitystä arjen, harrastusten, mielekkään elämän, yhteisöllisyy- den ja vuorovaikutuksen tukemisessa.
KVS pitää vakavana puutteena on sitä, ettei suunnitelmaehdotuksessa kiinnitetä riittävästi huomiota vapaan sivistystyön oppilaitosten ta- loudellisiin vaikeuksiin ja valtionosuusjärjestel- män kehittämistarpeisiin. Monissa oppilaitoksis- sa taloudellinen ahdinko merkitsee toiminnan laa- dun heikkenemistä ja kehittämistyön estymistä.
Suoritteiden määrään perustuvaa valtionosuusjär- jestelmää pitäisi lausunnon mukaan täydentää harkinnanvaraisilla kehittämisavustuksilla ja toi- minnan laatutasoon perustuvalla valtionosuuden porrastuksella.
Merkittävä läpikäyvä puute suunnitelmassa on KVS:n mukaan oppijoiden tietohuoltotarpeiden jättäminen vaille huomiota. Koulutuksen volyy- min kasvu merkitsee suuria paineita maan kirjas- to- ja tietopalveluverkolle. Luonnoksessa ei kui- tenkaan ole edes periaatetason esityksiä sen ke- hittämiseksi päinvastoin kuin esim. vuosia 1999- 2004 varten tehdyssä suunnitelmassa. Tämän
puutteen korjaamisesta on pidettävä huolta asi- an jatkovalmistelussa, lausunnossa sanotaan.
VAPAALLE SIVISTYSTYÖLLE TULEE SAADA OMA PROFESSUURI
Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö toteaa lau- sunnossaan, että suunnitelmaehdotuksessa tuo- daan esille näkemys, jonka mukaan vapaan si- vistystyön merkitys kasvaa. Siksi on VSY:n mie- lestä tärkeä varmistaa edellytykset sille, että si- vistystyö kykenee tehtävistään selviytymään.
Vapaan sivistystyön osaaminen ja pätevyys (VSOP) -ohjelmaa tulee jatkaa. Lisäksi ”pitäisi korjata epäkohta, että vapaan sivistystyön aka- teeminen tutkimus on jokseenkin olematonta, vaikka sillä on oma tehtävät selkeästi määrittävä laki, lähes 400 oppilaitosta ja kosketus yli miljoo- naan suomalaiseen”. VSY asettaa vähimmäis- vaatimukseksi sen, että vapaa sivistystyö saa oman professuurin keskeisiin yliopistoihin.
Suunnitelmaluonnoksessa arvioidaan, että vuonna 2020 vapaan sivistystyön vapaatavoit- teisessa koulutuksessa tarvitaan noin 1 70 pää- toimista opettajaa ja rehtoria. VSY pitää lukua pienenä, kun sitä verrataan itsensä kehittämisen, aktiivien kansalaisuuden, sosiaalisen koheesion ja osallistuvan demokratian kasvavin tarpeisiin.
Lausunnon mukaan henkilöstön määrää pitää olla valmis kehityksen mukana nopeastikin nos- tamaan.
AIKUISOPPILAITOSTEN ASEMAN JA TEHTÄVIEN MÄÄRITTELY PUUTTUU Ammatillisten Aikuiskoulutuskeskusten Liiton lausunnon keskeisin kannanotto koskee aikuis- koulutukseen erikoistuneiden oppilaitosten ase- maa. Liitto esittää, että aikuiskoulutuskeskusten ja valtakunnallisten ammatillisten erikoisoppilai- tosten asema ja tehtävät määritetään lainsäädän- nöllä suunnitelmakauden aikana.
Liitto viittaa esityksessään PAT:n kannanot- toon. Liitto perustelee esitystään sillä, että työ- elämän koulutustarpeet tulivat parhaiten hoide- tuiksi, jos toisen asteen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestämistavat määriteltäisiin nykyistä selkeämmin. Samalla pitäisi vahvistaa niiden toimijoiden asemaa, joilla on ammatillisen aikuiskoulutuksen erityisosaamista sekä laadul- liset edellytykset erikoistua työelämän palvelu- ja kehittämistehtäviin. Oppilaitosten aseman sel- kiinnyttäminen vahvistaisi aikuiskoulutuspolitii-
AIKUISKASVATUS 4/2003 NÄKÖKULMIA POLITIIKKAAN
326
AIKUISKASVATUS 4/2003 NÄKÖKULMIA POLITIIKKAAN
kan ohjausta toisella asteella ja helpottaisi kou- lutuksen suuntaamista työelämän tarpeisiin, pk- sektorille sekä aliedustetuille ryhmille.
Liiton lausunnossa valitetaan sitä, että suun- nitelmassa tarkastellaan koulutusta ja tutkimus- ta opetusministeriön näkökulmasta työvoimapo- liittisen koulutuksen jäädessä liian vähälle huo- miolle. Liitto esittää, että työvoimapoliittisena koulutuksena annettavassa pitkäkestoisessa ammatillisessa koulutuksessa siirrytään asteittain opetushallinnon käytäntöjen soveltamiseen.
Koulutus voitaisiin järjestää tutkintoon tai sen osiin tähtäävänä, tutkintojärjestelmän mukaisin näytöin todennettavana. Työvoimaviranomaiset vastaisivat edelleen koulutuksesta omien strate- gioidensa pohjalta, lausunnossa sanotaan.
Ammatillisten Aikuiskoulutuskeskusten Liit- to antaa tukensa suunnitelmaehdotuksen linja- ukselle, jonka mukaan aikuisväestöllä tulee olla vuosittain mahdollisuus 1-2 viikon koulutusjak- soon. Liitto tukee myös tavoitetta, että jokaisella on mahdollisuus perusteelliseen osaamisen uu- distamiseen laskennallisesti noin puolen vuoden koulutusjaksoin 10-15 vuoden välein. Suunnitel- massa tämä on asetettu ”pitkän aikavälin” tavoit- teeksi, mutta liitto esittää , että uudistuta aletaan toteuttaa tämän vaalikauden aikana.
Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2003-2008 on luettavissa opetusministeriön nettisivuilla www.minedu.fi > Koulutus.
