• Ei tuloksia

Tutkija liikkeessä : Leena Saloheimo näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Tutkija liikkeessä : Leena Saloheimo näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

236

Tutkija liikkeessä

• vapaan sivistystyön ja aikuiskasvatuksen monitoiminainen, muun muassa Vapaa Sivistystyö ry:n pitkäaikainen suunnittelija, Aikuiskasvatus-tiedelehden toimituskunnan jäsen, aktiivinen selvitystutkija ja Sivistystyön Vapaus ja Vastuu -yhteistutkimusohjelman kansallinen koordinaattori

• siirtynyt eläkkeelle kesällä 2016.

Miten päädyit alalle?

Aikuiskasvatuksen piiriin päädyin, kun asuinkun- tani kansalaisopistossa oli 1980-luvun alussa tar- jolla muutama viikkotunti kudonnan opetuksessa.

Vuosien mittaan tuntimäärä kasvoi ja lopulta ha- keuduin opiston rehtorin kannustamana ammatil- liseen opettajakoulutukseen. 1990-luvulla lama ja opistotyön murros saivat hakemaan yliopistoon.

Aikuiskasvatustieteen opinnoissa Helsingin yliopis- tossa painotin vapaan sivistystyön näkö kulmaa. Se

Aikuiskasvatuksen tutkimusseura, Kansanvalistusseura sekä Sivistystyön Vapaus ja Vastuu -yhteistutkimus- ohjelma kiittävät Leena Saloheimoa arvokkaasta yhteistyöstä ja toivottavat mukavia eläkepäiviä!

Haastattelu:

Jenni Pätäri tiedottaja

Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura (ATS)

tuntui luontevalta sekä työkokemukseni takia että siksi, että vietin merkittävän osan kasvuvuosistani kansanopistoympäristössä.

Mitä tutkit ja mitkä teoriat innostavat sinua tutkijana?

Työssäni vapaan sivistystyön edunvalvontajärjes- tössä olen viime vuosina lähinnä koonnut perus- tietoa alan viiden oppilaitosmuodon toiminnasta.

Se on ollut pioneerityötä siinä mielessä, ettei täl- Sarjassa tutustutaan aikuiskasvatuksen ajankohtaisiin

tutkijoihin, tutkimuksiin ja tapahtumiin. Sarjaa tuottaa Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura ATS.

Leena Saloheimo

(2)

TUTKIJA LIIKKEESSÄ

237

laista kokoavaa tiedonkeruuta ole aiemmin toteu- tettu. Parhaimmillaan se hyödyttää edunvalvojia ja toiminnan kehittäjiä, opetushallintoa ja päätöksen- tekijöitä ja myös alan tutkijoita.

Gradussani tutkin kudontaharrastuksen mer- kityksien rakentumista kudonnan harrastajien elä- mäntarinoissa. Vapauden ja velvollisuuden merki- tykset kietoutuivat tarinoissa toisiinsa, kun naiset perustelivat harrastustaan tarinoissaan. Vapaaeh- toisuuteen perustuvan omaehtoisen oppimisen tutkimus kiinnostaa edelleen.

Tärkeä osa työtäni on ollut myös Sivistystyön Vapaus ja Vastuu -tutkimusyhteistyö, jota VST ry on tehnyt Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen sekä Åbo Akademin vapaan sivistystyön tutkijoi- den kanssa. Yhteistyö konkretisoituu mm. yhdessä tehdyissä julkaisuissa. VST:n ja yliopistojen väli- nen yhteistyö on jo vakiintunutta, mutta vielä olisi paljon tehtävää tutkimuksen, koulutuksen ja käy- täntöjen lähentämisessä sekä vuorovaikutuksen lisäämisessä. Olennaista on, että yliopistoilla ja va- paan sivistystyön oppilaitoksilla on elävä, kumpaa- kin osapuolta hyödyttävä yhteys. Pohjaa tällaiselle yhteistyölle on luotu esimerkiksi gradujen, harjoit- telujaksojen, yhteisten luentosarjojen sekä alueelli- sen turvapaikanhakijahankkeiden muodoissa.

Mikä liikuttaa tällä hetkellä?

Suomen nykyisen hallituksen ratkaisut hirvittävät ja vapaan sivistystyön ja koko koulutusalan organi- saatioiden ja ammattilaisten ahdinko surettaa. Us- koni kansalaisten sivistystarpeeseen ja opiskeluhar- rastukseen on kuitenkin vahva. Ei vapaa sivistystyö häviä – muuttaa ehkä muotoaan.

Maailman pakolaistilanne ja perheiden, erityi- sesti lasten, kohtalot liikuttavat. Suomen tai muun Euroopan päätöksentekijöiden panos ratkaisujen

etsimisessä edes omilla alueillaan ei ole ollut kehut- tavaa. Kansallisesti maahanmuuttajien kotoutta- minen on tärkeä talkoo, johon vapaan sivistystyön toimijoilla on arvokasta osaamista.

Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on?

Lähiajan suunnitelmat sisältävät mahdollisesti vielä yhden selvityksen teon vapaasta sivistystyös- tä, mutta olen myös halunnut raivata aikaa uuden elämänvaiheen tunnusteluun kaikessa rauhassa.

Monenlaista uudelleen järjestämistä on edessä, mm. perheemme 35 vuotta asutun kodin raivaa- minen ja myyminen ja uuden kodin etsiminen.

Aikaa on varattava myös entistä useampiin käyn- teihin Pohjois-Karjalassa, jossa asuvat iäkkäät vanhempani. Vapaalla sivistystyöllä, vapaaehtois- toiminnalla ja käsityöllä on jatkossakin paikkansa elämässäni. Myös tutkimuksen aloittaminen uu- delleen kutkuttaa. Aika näyttää, mistä aineksista seuraavat vuodet koostuvat!

Terveiset Aikuiskasvatuksen ja Tutkija liikkeessä -sarjan lukijoille

Aikuiskasvatus, aikuisten oppimisen ja sen tukemi- sen tutkiminen ovat nyt entistä tärkeämpiä. Maail- ma muuttuu huimaa vauhtia ja uuden oppiminen on tärkeä elämäntaito kaikissa ikävaiheissa. Aikui- setkin tarvitsevat oppimisessaan tietoa ja tukea.

Haluan lähettää terveisiä Hanna Guttormille, jonka gradu aikoinaan innosti minua käsityöhar- rastukseen liittyvään tutkimukseen. Hänen väitös- kirjansa (HY 2014) aiheena oli tutkimuksen teke- minen ja käsityöopetuksen sukupuolittuneisuus.

Hän on myös saamelainen ja katselee ehkä (kasva- tuksen) maailmaa ja sen ilmiöitä sekä valtakulttuu- rin että alkuperäiskulttuurin näkökulmasta.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Vertailussa muuhun aikuiskoulutukseen sivistystyöntekijät käyttävät myös seuraavia rinnastuksia: sivistystyössä on demokraatti- nen, yhteiskuntaa uudistava ja

kille vapaan sivistystyön orgamsaa�101ll� ruttaa kyllä tehtäviä ja että kullakin orgamsaatJomuo­. dolla on omat erityispiirteensä, joiden pohjalta ne voivat

Vapaan sivistystyön subjek- tiksi nousee, ei yksilö vaan valtio?.

Tieteeseen on luotettu sosiaalisten kriisiemme ratkaisijana, mutta se itse on ajautunut kriisiin. Tieteestä itsestään on tullut yhteiskunnallinen cn- gelma. Portin

Jukka Tuomisto toteaa (1977), että aikuiskoulutus- sanan käyttöönotto 1960-luvulla kuvastaa sitä tendenssiä, että aikuiskasvatus halutaan tehdä kokonaisuudessaan, siis

pää.) Hänen jälkeensä puhui prof. Kosti Huuhka "Vapaan sivistystyön päämääristä". Hänen mukaansa vapaassa si­. vistyössä eletään ''pelkojen ja epäilyjen

Mutta voidaanko tällä tavalla myös perustella vapaan sivistystyön valtiollisen sää- telyn tehostamista. Eikö vapaan sivistystyön vapaus ja vapaaehtoisuus edellytä,

Kuten tutkijat Vilho Harle ja Sami Moisio (2000, 105) asian ilmaisevat, ”Karjala on käsite tai pikemmin myytti, josta voidaan puhua vain sen enemmän tai vähemmän rajallisten