Kunelius,
Textually Speaking
Risto Kunelius:
THE NEWS, TEXTUALL Y SPEAKING.
Writings on News Journalism and Journalism Research.
Tampere Acta Ur,iversitatis TamperenSis, ser A, voi. 520 1996415
Rsto Kurelius asettr vaitösk'rjansa yrdeksr tavortteeks1 avata keskus- teluyhteytTä to;mrttajie~ suun-
~aan. Tavorre toteutui äl'rsty:tci- väst· JO parin pärvän kuluttua vär ..
töstrra.suudesta yhteys oli aukr.
ToimrttaJa MarJa Sjöberg bjoittr Aamulehdessä 10 12. ·, 996 Kune- liukseer vritatee "Joku tarvitsee 450 {!) sivua engrar:nmkie!'s~:ä te<st'ä osorttaakseen, suorna- 1ainen uutisjournalrsmi on muut- tucrut n•elko1sesti sr t:en 1950-lu- vun. Että tärkeiden Ja yleisesti merk':ttäv1en aslo'1den seu:-aarr+
nen on nykyisin enemmän pass r- vista katseJernrsta Kuin osaJiistu- mrsta ni'stä keskuste.uun."
Sjöberg anm y'"nrrärtää, etter Kunel;us sano -nrtään, rnitä hän JO tietaisi, mutta sanoo sen verrat- toman mutkikkaast: kaikk en tre- dotcsoppinerden ja rnurdenkin to'ltorren tapaan. Tdrnän Sjöberg i:enee saanut selviJ'e värtöskirjan huolell:sen lähi- tai läpriLvun avul- la, varKka tunnus<aakir, ette1 yn- märrå :utkijoiden Otsku:ssis~a 11i- taan. Merkr:tävä suoritusr Itse tus- krn pääsen arviossanr yhtä säke- nörvän selkeäär' yhteenvetoon
"tässä Ja nyt" olleti\cin kun on- netto'11uJdekseni kuvrttelen JOpa ymrrärtävän: tutkijoiden diskurs- sista JOtakin.
r::uneLuksen tctK muskohteena on uut:sjournaPsrr.i, rrutta käy- tä.ntönä vaan sen tuotteina, teks- teinä. -:-eksti on sika!' aika veikeä tc:k1rnuskohde,
e::a
errnäistenKir.dekonstrukt1onistien mukaan srtci orkeastaan eces ole: tekst1 itses- säan hahtuu kurn oeru Saharaan
;aiJelle jää vain ;aukko vaihtele- via kark0Ja rnrtä rnoninaisimpien readmg forrnationie'l holverssa.
Kcnehuksen kaytännönlähe1syys - s:md rr:itassa kuin I!O'"sun:u~Jtorni~
tut<Palla ylipäätään voi ol:a -
näkyy että hän täl'aiset 'tekstiteoriat' tylysti ohittaen aset- taa :ekstin jourr"~aiisrnJtutkirr,uk-
sen kulrnakrveksr (rnrr. ss 260-263). T,jt~irr.us onk,n häoei- lemät:örnän teks:i,keskernen ja osorttaa täda;sena, ettei teks- tuaa:inen ote ole sunkaan am- rrc'ntanut :seään loppuun ol1pa teKs:ei!le teoreetrkkojen aivokäy-
käynyt kurnka To:saalta tekstrkeskeisyys on :nyös rajoite - etenk n kohd1ssa, joissa argurnentaation lujittarnlflen olisi edellyttä~yt astumsta tekst:n ui- kopuoie!le vastaanottokäytäntöi- hin
Tutkielman rakenne on eprso- dirnainen. Let1ttuutsta Ja sen ge- neerista luonnetta Kunelius lä~es
tyy neljän tee'nan - represen- taation .. arkijiJrJen, rdeologian ja vallan pohjalta. Ku~ir teemoista on nostanut tarkasteluun tietyn erityisen puolen uutisgencestä Ja
;ohtanut rräin omaan, episodirnai·
seen tapaustutKi'nukseensa. Kyse on <eernojen pohJalta lähtevistä mulla väljästi sarnalre teoreet- tis-metodologiselle perustalle ra- ':ent•,;vista interventro'sta tu:kr- muskorteeseen. Vakka tätlarnen rakenneratkaisu sisältää omat ris- k•nsä, Kunel1uksen se tor- Mi' hyvin: teemojen po'tJalta nä- köku1maa on voit:J vaihtaa JOusta- vastr samalla kun teoreettis-'lteto- aologine'l perusta iLo ep,sode:lle yhtenäisyy;ta estäen työtä rajoa- rnasta JOUkoksr erillisiä tarkastelu- Ja.
Kuneiius ase'lloi työnsä JOurna- lisrnitutkrrTlukser kentälle h'ukan e1ikoisesn: sen asemesta, että ol:si :uonut ~attavan katsauksen tuon tutk,rruksen trlaan ja rakerctarut omar' kantansa suhteessa sirhen, hän on valrnnut nel)i :ournalismi- tutkrrnusta err tavoin edustavaa teosta, JO.rta puotaroimalla Ja ar- vostelemalla hän perusteiee orr1aa näkökar.taansa. päämaärä, oman '.;annan valaisu- ja oikeutta- rn•starkOitus, on päässyt pyrittä- mä2.n keinoja, teoste" o~nnintaa Ja 'mti,kkiä, JOsta syystä s1tä ei voi pitää kaik n puolin kohdallisena itse teosten kannalta. Tästä syystä en ensinkään ;hmettelisi, 1os ar- voste'un <onteiden niskakarvat olrsivat :uon tuostakin pöriliSty- neet käsr':ä olevan ki1jan ääressä.
E rnyös~ään kay ka1k;n puuiin väksi, suhteessa Kunei1ck- se,1 FIOista teoK.s:sta es:in nosta·
ma~ jc arvostelemat se1ka! ovat hänen omaan näKökulmaansa Toki hän saa noiden teosten tar- kastelun ~acJtta raJaltua ja alusta- vasti kartoitettuakrn srtä maastoa, JOlla hänen interventronsa :iikku- vat
Genretja diskurssit
1 Vars,r1arsessa teorra:aksossa K~ne
l:as tarttuu t1edotustutkimukses- sakin tädä rnt..od kkaisirn aiskurssin ja genren kasittelsiin pyrkien täsmentärnäår ne tavalla, ,oka antaisi kummallekin oman, työn,aoll:sesti määrittyvän ase- mansa tekstintutkimu<sessa. Sir- hen nähden, cn,ten errsLunta•sesri Ja jäsentyrnättömästi näitä kasit- te1:ä on käytetty, pyrkimys on tär kea mutta sama!la erWäin haasta-
1 va. Kaneliuksen ratkaiSUehdotus on, että diskurss,n käsrte vr<taisi puhetapoJa instrtutronaa'rsestr rräärittävirn se:kko'hir, kun taas ge~ren käsr1e vi tti)ISI n1ihrn (rrrsti- tut:onaa:is'sta) drskcrsseista peri- aatteessa rrippumattom'in sään- tö'hln, jotka määräävät diskJrs- sren aktualisoilumista nä1ks: tai norksi teksterksr. Erdot;,s var~ut-
lupaava'11rnalta kurn userm- rnat tähänastis sta. Toisaalta dis·
kurssin sitomrnen rnstitutronaaJ, ..
srin perustoil:in raJOittaa pulmalli- sella tavalla kasitteen alaa - seik- ka, jonka Kune:ius rtsekriitt sestr tunnustaa heittäessään (ss.
102-104) kuin :isäyksenomarsesti esiin, etta diskurslivise~: formaz- tron <:äsitteer' keh1ttely vorsi viedä asiassa eteenpäin. Tämä kehittely jää ku1tenkin v'eiä tekemättä
Huomiota k inn'ttää, ette1 Ku- nelrus ole ottanut käsitteeilrsiin kehittelyirrnsä mukaan kolrrratta,
1 drskurssrn Ja genren seurassa use1n :avattua 'nuo:ikäsrtettä. n;- mittärn rntertekstuaalrsuutta. Tokr tämä ol1si saattanut mutkistaa vaativaa käs,tteel1rstä kenrtte:ya vielä ert•sestään. Si't, sen tarkas- telu, tamä käsite prtää sisäi- lään ja cr1issä käsitteeii1Srssä suh- tetssa se on diskurssrin ja genreen, olisi o:lut perusteltua teoriaJaksos- sa siksi, e:tä ser' kautta ol',si ollut
mahdollrsta luoda teoreettrsta pe- rustaa 'vreraan' puheen proble- matrrkan jäsentämrseksr. Tämä problematiikka nousee esirn työn tapaustutkrmuksrssa tuon tuosta- krn.
Tutkrmuksen metodologrset lähtökohdat Kunelius on rakenta- nut lrsensiaatrntutkrelmastaan tu- tun kerronnan vormakentän poh- Jalle Sen avulla hän mm. pystyy erottelemaan hyvin näppärästi ja taloudellrsestr ne genret, JOrden välrtyksellä JOurnalistrnen diskurssr aktualrsortuu teksterksi, Ja anta- maan osuvan JOskrn tretysti arka ylerseksr jäävän luonnehdrnnan nrille tyypillrsestä kerrontatavasta (ss 142-145). Kerronnan voima- kenttä luo myös vankkaa Ja yhte- närstä perustaa työn empirran muodostavrlle tapaustutkrmuksil- le.
Nirstä ensimmäisessä Kunelrus selvrttelee representaatro-teeman pohjalta, kurnka polirttrnen JOUr- nalrsmr- tai polirttrsen Ja JOurnalrs- trsen diskurssin suhde - on hrsto- rrallisesti kehrttynyt. Kehityksen myötä tilanteesta, JOssa journalis- tinen drskurssr yksrnkertarsestr vain antor trlan polrittiselle, on tul- tu tilanteeseen, JOssa polrittisesta drskurssista on tullut Journalrstisen diskurssin kohde. Samalla lukijOis- ta on tullut 'kuulrJakunnan' ase- mesta 'katsojakuntaa'· lehtren palstorlle parnettu polrittinen dis- kurssr on saanut lukrjoita Osallista- van puheen asemesta yhä enem- man hertä politirkasta etäännyttä- vän esrtyksen Ja tapahtuman luon- netta. Nämä näkökohdat ervät tokr ole uusia (edes tormrttajakun- nalle); torsaalta errttelemällä Hel- srngrn Sanomren arkavälillä 1950-1992 presidentin uuden vuoden puheesta JUikaisemia uuti- sia Kunelius pystyy osoittamaan hyvinkin yksrtyrskohtarsesti, kuin- ka muutos on tapahtunut
Toisena 'tapauksena' on JOUr- nalrstisen kerrontatavan muutos arkijärki-teeman pohjalta ja norn 1600 Helsrngrn Sanomren aikavä- lrllä 1956-1989 JUlkaiseman, luon- toa Ja ympäristöä käsrttelevän uu- trsen valossa. Kunelruksen havain- tojen mukaan JOUrnalrsmi näyttää taitäkin osin kehrttyneen JO ensim- mäisen casen osoittamaan suun- taan: tilanteesta, JOssa JOUrnalrsmi
otti välrttääkseen ulkopuolrsten drskursseJa tekemättä välttämättä selvää eroa oman ja 'vieraan' pu- heen välrlle, on tultu tilanteeseen, JOssa ero tehdään usein hyvrnkin selväksr Ja JOssa 'vreraista' puhers- ta tulee JOurnalistrsen diskurssin käsittelemä kohde. Valaisevaa on taaskin tapahtuneen muutoksen yksityrskohtainen kuvaus. Edel- leen Kunelrus tulkitsee kiintorsasti 'vieraan' puheen saamaa roolia suhteessa lehden omaan puhee- seen yhtäältä sen autentisoiJana Ja torsaalta kätketyn ironran mahdol- lrstajana. Toisaalta rtsellenr ei val- jennut, mikä on perustellut tämän nimenomaisen tapaustutkrmuk- sen kytkemrstä arkijärkr-teemaan.
Kolmas, kovaan uutrseen koh- drstuva tapaustutkimus on itse asiassa tirvistelmä nirstä edelleen- krn osuvrsta näkökohdrsta, JOlta Kunelius esitti jo lisensraatrntyös- sään tästä JOUrnalrsmrn lajrsta. Prs- tää silmään, että työn Johdannos- sa tämän osatutkrmuksen errtyi- seksi teemaksr luparltu ideologia pilkahtaa esiin varn ohrmennen (ss 294-295) Pulmallista tässä on - kuten oli lrsensiaatrntyössäkin - 'geneerrsen lukrJan' omrnaisuuk- sren liran välrtön johtamrnen teks- trn geneerrsistä p11rterstä. Uusi ja hedelmälliseltä vaikuttava eronte- ko 'geneerisen lukrjan' Ja tekstin etusijalle asettaman lukutavan vä- lillä ei poista peruspulmaa, Joka kr- teytyy kysymykseksr: onko 'genee- rinen lukrja' tekstrn piirteiden ko- pro var onko srrnä kyse konven- tioista, JOtka tekstr edellyttää luki- jan hallrtsevan7 Muutamat virt- taukset kirjallisuustreteellisrin 'implrsiittrstä lukijaa' käsrttelevrin teoksrrn jäävät korrsterksr, koska se anti, jonka ne pulman käsittele- miseksr olisivat tarJonneet on jää- nyt tyyten hyödyntämättä.
Laatu rakentaa populaari hajottaa Neljännen tapaustutkimuksen ai- heena on populaarijournalrstisen uutrsen luonne suhteessa ns. laa- tujournalistrseen. Tässä Kunelrus on ankkuroinut teoreettrset lähtö- kohtansa relationaaliseen valtakä- sitykseen ja Fisken aJatukseen sri- tä, etta populaarrjournalismirn SI-
sältyy järjestelmää vastustavaa po-
tenssia. Varkka monikin on suh- tautunut tähän aJatukseen happa- masti, se karkessa ongelmallrsuu- dessaankrn avaa krinnostavan nä- kökulman populaari- Ja laatujour- nalismiin kääntäessään niiden suhteen teoreettrsesti päälaelleen:
The News, Textually Speaking
ACTA UNIVERSITATIS TAMPERENSIS HH A voL 520
mrssä edellinen on tavallrsesti ym- märretty laatujournalrsmrn nurjak- sr puoleksr, srinä Fisken aJatus nos- taa sen keskiöön määrittäen laa- tujournalismin sen nurjaksi puo- leksr, marginaaliseksi Toiseksr. Ku- neliuksen populaarrjournalismia suhteessa laatujournalismiin valai- seva tutkrmusasetelma on raken- tunut tämän näkökulman varaan.
Populaarijournalrsmin empiiri- nen errttely po. asetelman purt- teissa on mrelestänr krrjan kiintoi- sinta antra. Jo kohtalarsen sup- peankin aineiston pohjalta Kune- lius pystyy osoittamaan, että po- pulaariJournalismi eroaa paitsr JUt- tuvalinnaltaan myös - 1a nimen- omaan - juttujen käsittelytaval- laan monessakin suhteessa laatu- journalrsmrsta. Missä laatujourna- lismi on esimerkrksi taipuvarnen rakentamaan yhtenäistä "me"- Suomea, srinä populaarijournalis- mr etsri "merdän" piiristämme ris- tirirtoja Ja halkeamia; missä laatu- journalrsmi käsittelee ainerstoaan kurrnalaisestr kovan uutisen ge- neeristen vaatrmusten mukaisesti, siinä populaarrJournalismi on kurr- tonta, taipuvainen vrhjailevaan pr- lantekoon Jne. Lyhyestr: missä laa-
Tredotustutkimus 19971 73
tujournalisrni rakentaa Siinä popu- laanjou;na!ismi hajottaa.
On kcJrtenkrn orna kysymyksen- m,ta popr)aar> Ja laatw;oc:rna- iisrn:n nava~tut erot orkeastaar :TJerkitsevat casen perustar:a ole- van valtaprob!e:natirkar kanna1ta Kune!rus päatyy -wrvee!,lstä kyllä - h ukan epäilevälle :<ar.nalle sen SL:h:een, m1tä :eiationaal;se:l vaL tdteoriar rdmlin vannor·.eet ovat esrttäneet populaarijcurnaLsmin 'ukiJoill<'en tarJoarnasta valta vastar:ntapotentiaai<sta. fv1enisin :tse vielä prtemr1älle ja tulk:tsis'n hänen tuio~s~aan slihe!l sLurtaan, että cliden mL,kaan populaarijour- nahsml oalve:ee lähinnä vojrnatto- 'lllen Jil val'attom,en kokeman
!urhat~tGrPisen purkautumistien~) heitä sinänsä ensinkään voiMista-
•natta. Epärlen myös Kunelloksen kantaa, populaarijournal:s- l"Y~JO !ukemine,'l vaatisi tai ennaKoi-
erityisen aktirvista lukiJaa 358) Päinvaswrn vo si vätttä2, etta kos~a laatcjournalism, on si- sällöllisesti vaativampaa b:n po- pclaari;ournalismr, :ukemi- seen or. paneuduttava pakostakin akcitv•semfYla!ia otteella kuin mitä iltaoäiva'.e'lden lä prse:aarntnen oluttuoo;n ääressä edustaa.
itse as,assa käsrllä olevassa osa tutk,muksessa Kunel'uksen tekstt- keskerren ote aikaa törmätä rajoi- hinsa Tekstrntutkirnuksen poh;al- ta voidaan tob päåteilä, eaä po- pu~aarijournallsmi Oi1 karnevalist;- sest' hajottavampaa kurn ryppyot- sainen laatujournalisn:;, mutta on kokonaan to·nen kysymys, or1ko tuolla Journalrsmilla lukijoilleen tutk•Jan olettarnaa rnerkitystä Kantaen viisaast1 vaikutur<.sen kä- st'että Kunel'us katsoo populaan- Journaiism·:n taqoavan "er'laisra avauksra syrnbolrseen vastaval- taan" (s 354) 1\tlutla jotta edes tar;oamisesta vorsi peruste!lustr puhua, tarv:ttaisirn käsitystä luki- jorden näkökulmista se, mikä tutKijasta saattaa näy':tää avauk- selta syr~bo:iseen vastarintaan, saattaa 1uki;oista näyttää vallan muulta. Niinpä kysymys, srsältyykö populaarijournairsrniin Järjestel- rnåä vastustavaa potenssra vai jää käsillä olevassa kirjassa vielä vastausta varlle.
VEIKKO PIETILÄ
Marianna Laiho & Iiris Ruoho (toim,):
NAISEN NAAMIO, MIEHEN MASKI.
Katse ja sukupuoli media kuvassa.
Helsrnkr KSL 1996. 207 s.
Kuva politisoitui 1960-luvun :o- pulla. Tuolloin marxilarset ranska- la,skrii:ikot !arttoivat Iänsirnaisen kuval;isen kulttuurin kertabeitoila
1ärjestykseen toteamalla, että vi- suaalrnen representaatro oli vaiJas- tettu etuoäässä keir.operspektrivin kautta JO renessanssissa por;Janllr- se~ yksilökultin ja kap'talism'n palvelukseen. Sittemmin va:okuva Ja elokuva ovac uskollisesti jatka- neet samaa perinnettä. Tämä ideologisen positioinnin eli ase- moinnin teoria sar hetrm:ten oun- saastr vastakarkua rdeolog··ateo- reetrkorden pirrissä. Niinpä 1970- luvun alkupuolrsko\la ruod',ttiin kiivaastr etenkin elokuvan kapita- i'stisen värväyksen kerno1a Ja ser mahdollisra vastalääkkeitä mm. Ie-
gendaarrsen Screen-lehden pals.
torlla Englannrssa
Vuonna 1975 samarnen Screen"lehti JU:kaisi ~uitenkrn Lau- ra Mulvey~ art1k.kelin Visual P!easure and Narrative Cinema, minkä seurauksena rintamalinJat muuttuivat Mulveyn femiq;stlnen artikkelr sukupuolistr sekä kuvan että katsojan esittärnäl;ä (elo)ku- vaiiiSen kulttuunn patnarkaalisen ideologian läpitcnkemaksi. Scnä rrrssä marxr'a'nen mal/; näki kaik~i katsojat yhtälä'.sen ~ap'.:al'stisen ri1ston ja värväykser koh:erna, 1\tlurveyn :eesi stirsi miehet kuvan eli patnarkaalisten riistaJ'en lerriin Jätt' arnoastaan naiset alrstami·
sen ob'ekteiksr Toisin sanoen vi- suaalisen kulttuurin nähtrin uusrn"
tavan patnarkaaltsta ~atserden poritrikkaa, JOssa rnres määritty:
katseen kantaJaksi Ja tästä seuraa- van vallankäytön mielrhyvän lähteeksi. Na:seile jäi vain katseet toman passiivrsen alistuJan mie!i- hyvätön oositio
Vaikka tätä toivottoman luk- kiutunutta aset<:lrnaa arvostelivat niin monet femrnistit kurn rnuut- krn ia Muiveykrn hieman lavensi näkemyksiään, oikeastaan vasta
