Muistomerkki tasavallan presidentti Risto Rytille paljastettiin 10.6.1979 · DIGI

Kunnianosoitus huittislaiselle suurmiehelle

J.A. ^Mattilan

lahjoitus

Maanviljehl ä J. A. Mattila oli koti- seutuunsa syvästi kiintynyt, ^valistu- nut isäntämies. Kotiseutu-

ja

muse- oihmisenä häntä kiinnosti Huittisten menneisyys, sen kulttuuri

ja

_saavu-

tukset. Isänmaamme kohtalonvuodet koskettivat häntä kipeästi. J. A. Mat- tila oli Risto Rytin lapsuudenystävä.

He olivat mm. käyneet rippikoulua samanaikaisesti. Mattila arvosti suu- resti Risto Rytin elämäntyötä

ja

eri- koisesti Tasavallan presidentin traa- ginen kohtalo painoi hänen mieltään.

Kun eri tahoilla keskusteltiin muis- tomerkin tarpeellisuudesta Risto Ry- tin elämäntyön kunnioittamiseksi, ot-

ti J. A.

Mattila asian esille luotta- muksellisissa keskusteluissaan nimis- mies Veikko Majakulman

ja

pankin- johtaja

Matti

Salon kanssa. Tällöin todettiin, että suurimpana esteenä tai- teellisesti arvokk

aan

muistomerkin aikaansaamiseksi oli kustannuskysy- mys. Taloudelliset vaikeudet olivat il- menneet

jo

Aine

ja

henki-patsashan- ketta toteutettaessa.

V. 1969 J. A. Mattila perusti Risto

Rytin

patsasrahaston lahjoittamalla

40.000 mk alkupääomaksi ^avaamal- leen tilille Huittisten Säästöpankkiin.

Avattuaan mainitun patsasrahastoti- lin lahjoittajan ^nimen tuli pysyä tun- temattomana. Patsasrahastolle ei tä- män johdosta tehty mitään kirjallista ehtoa. Suullisesti lahjoittaja sopi pan-

kinjohtajan kanssa,

että

^rahastoa

saadaan käyttää, kun muistomerkin toteutumisedellytykset

ovat

olemas- sa. Myös Veikko Majakulma

ja

tä- män kirjoittaja olivat tietoisia rahas-

ton olemassaolosta. J. A. Mattila ^ko- rosti, että hänen eläessään ei lahjoit- tajan nimeä saanut julkistaa.

Lions Club Lauttakylä

aloitteen tekij ana V.

197

I

Veikko Majakulma teki

LC

Lauttakylän klubikokouksessa aloitteen Risto

Rytin

muistomerkin aikaansaamiseksi Lauttakylään.

Aloite herätti

kiinnostusta

ja

siitä keskusteltiin

vilkkaasti.

Pohdittiin kahta seikkaa. Ensiksi: minkälainen muistomerkin

tulisi olla.

^Toiseksi:

miten hanke mahdollisesti rahoitet- taisiin. Ehdotettiin sekä rintakuvaa

Muistomerkki ^{tasav allan}

paljastettiin 10. 6. ¹⁹⁷⁹

Patsashankkeen alkuvaiheet

Kun

Huittisten kunta

v.

1966 sai kuvanveistäjä Lauri Leppäsen

yli

70

työtä

käsittävän taidelahjoituksen, heräsi ajatus, että tämä huittislainen taiteilija veistäisi muistomerkin men- neiden sukupolvien työn kunnioitta- miseksi. Tarkoitusta toteuttamaan perustettiin Huittisten muistomerkki yhdistys

ry.

Aine

ja

henki- patsas valmistui

v.

^1968. Jo tämän patsaan luomisvaiheessa syntyi ^{ajatus saada} muistomerkki Huittisissa syntyneelle

ja

täällä nuorukaiseksi varttuneelle Risto Rytille.

Kun

kävimme katso- massa Aine

ja

henki-patsaalle soveli-

asta

sijaintipaikkaa

ja

ehdolla oli myös kirkon vieressä oleva tila, ^Lau-

ri

^Leppänen lausui: "Tämä ^paikka on liian juhlava. Tähän

on

saatava muistomerkki Risto Rytille." Ajatus muistomerkin hankkimiseksi ^Risto Rytille oli

jo

tällöin herännyt eri ta- hoilla, mutta oli selvää, että ajankoh- ta ei ollut vielä sopiva eikä hankkeel- le ollut taloudellisia edellytyksiäkään.

Olihan työnmuistomerkki vasta ^en- simmäinen julkiselle paikalle pysty- tetty huomattava taideluomus Huitti-

sissa.

presidentti o Risto Rytille

että

kokovartaloveistosta. Symboli- nen, nonfiguratiivinen muistomerkki hylättiin yksimielisesti.

Kun

huittis- laissyntyinen kuvanveistäjä ^Lauri Leppänen

oli

kolmisen vuotta sitten veistänyt ensimmäisen julkisen kuva- patsaan lähes lahjoituksenomaisesti Lauttakylän kirkkopuistoon, kysyt-

tiin,

eikö hän saattaisi tehdä myös

Ryti-patsasta. Tämän

kirjoittaja saattoi kuitenkin suoralta kädeltä il- moittaa, että Leppänen ei ottaisi teh- tavåä, vastaan.

Kun

Aine

ja

henki- patsas oli tekeillä, kysyin taiteilij alta, ryhtyisikö hän luomaan Ryti-patsas- ta,,

mikäli

hankkeeseen lähiaikoina ryhdyttäisiin. Leppänen sanoi, että

hän ei

sairautensa

takia

saattanut enää ryhtyä niin suuritöisen

ja

vaati- van monumentin luomistyöhön. Ry- tin muistomerkin aikaansaamista hän

piti

kuitenkin huittislaisille ^kunnia-

asiana.

Kokouksessa päädyttiin siihen, et-

tä

tiedustellaan Satakuntalaiselta Osakunnalta, olisiko se patsashank- keesta kiinnostunut. Risto Ryti oli ni- mittäin osakunnan kunniajäsen. Sa-

malla kysyttiin, luovuttaisiko Osa-

kunta omistuksessaan olevan Kaler-

vo Kallion

veistämän

Risto

Rytin rintakuvasta tehtävän kaksoiskappa- leen Huittisiin pystytettäväksi. Ra- hoituskysymys

jäi

pöydälle. Osakun- ta ei ollut asiasta kiinnostunut. Näin hanke

jäi

hautum aan.

V.

1977 Veikko Majakulma otti asian uudelleen esille klubikokouk- sessa. Nyt oli muistomerkkiasia leijo-

nille

selkiintynyt. Konkreettisia toi- menpiteitä kehittämään valittiin ^pat- sastoimikunta : puheenjohtaj ana John Martoma

ja

jäseninä Veikko Maja- kulma, Kauko Heuru, Tapani Miko-

la

ja

Matti Toivola. Toimikunnan en- simmäisenä tehtävänä oli saada lähi- omaisilta lupa patsashankkeelle. Kes-

kustelu

lupakysymyksistä käytiin professori

Niilo Rytin

kodissa Hel- singissä, jossa edellä mainitun lisäksi olivat läsnä tohtori Eva Saxen, pro- fessori Henrik Ryti (Risto Rytin po-

jat ja _tytär)

_sekä pankkivirkailija

Maija Ryti (Risto Rytin sisar). Risto Rytin puoliso Gerda Ryti ei sairau- tensa

takia ollut

mukana. Omaiset

antoivat

suostumuksensa patsas- hankkeelle. Kun toimikunta esitti, et-

tä

hanke tullaan suorittamaan koti- seututyön merkeissä

ja

rahoittamaan pääosin huittislaisin varoin, omaiset

korostivat erikoisesti hankkeen epä- poliittisuutta. Taiteiltjan valintaan ei-

vät

omaiset halunneet vaikuttaa, mutta yhtyivät toimikunnan kant aan, että kokovartaloratkaisu olisi ^paras.

Kun lupa oli

saatu, myönsi LC Lauttakylä hanketta varten 10.000

mk.

Patsasluonnos päätettiin tilata

i: ,f '''il,' ^'4q$i.l:,

'""o"iiii.,,iffi,Ji*o

..1,

..:::::ijr ,,:.

viidennen presidentin Risto

Rytin

patsas Huittisissa.

satakuntalaiselta

kuvanveistäj ältä Kauko Räikkeeltä.

Kun

patsasluon- nos oli valmis, päätti klubikokous eh-

dottaa

Huittisten Muistomerkkiyh- distykselle, että se ryhtyisi Räikkeen luonnoksen

pohjalta

toteuttamaan varsinaista patsashanketta.

Patsaan

valmistuminen

Huittisten

Muistomerkkiyhdistys

r.y:llä ei ollut

varsinaista toimintaa Aine

ja

henki-patsaan paljastamisen l5

jälkeen. Kun Lions Clubin ^{aloite oli}

tullut

yhdistyksen tietoon, ^pidettiin kokous, jossa päätettiin ottaa tarjot- tu tehtävä vastaan. Johtokuntaan va-

littiin

puheenjohtajaksi John Marto-

flä,

varapuheenjohtajaksi ^Voitto

Vainio,

sihteeriksi

Tapani

Mikola muiksi jäseniksi Kauko Heuru, Veik- ko Majakulma, Matti Toivola, Mik- ko Vaahtera

ja

_Timo Junnila (1979) rahastonhoitajaksi

Aimo

Pitkänen.

Hankintasopimus yhdistyksen ja Kauko Räikkeen välillä allekirjoitet- tiin helmikuun lopulla v. 1978. Kesäl-

lä Risto Rytin

lähiomaiset olivat Muistomerkkiyhdistyksen ^vieraina.

Tällöin patsaan paikka myös lopulli- sesti

lyötiin

lukkoon. Vähän ^myö- hemmin johtokunta teki ^{retken Kau-}

ko

Räikkeen atelieeriin ^Raumalle.

Tällöin patsas oli kipsiin valettuna lä-

hes valmis.

Johtokunta ^hyväksyi työn valettavaksi pronssiin eräin vä- häisin muutoksin. Valun suoritti ^Tai- devalimo Kärkkäinen Hyvinkäältä.

Patsas tuotiin valimolta ^tammikuus- sa ¹⁹⁷⁹ säilytettäväksi kesään saak-

ka Matti

Toivolan varastotiloihin.

Toukokuussa Paavo Packalenin kivi- veistämö valmisti jaluskiven

ja

suo-

ritti

patsaan perustustyöt sekä pat- saan ympäristön kivetyksen. ^Kau- pungin puutarhuri

Antti

Prehti oli suunnitellut patsaan ympäristötyöt ja ne suoritettiin kaupungin toimesta.

Patsaan

paljastaminen

Tasavallan presidentti Risto Rytin patsas paljastettiin sunnuntaina

l0'

pnä kesäkuuta 1979 Huittisten Kir- konmäellä. Mieliinpainuvan ^paljas- tuspuheen

piti

apulaisprof. Erkki Lehtinen. Patsaan luovutti ^Muisto-

merkkiyhdistyksen

puheenjohtaja John Martoma Huittisten kaupungil-

le

vastaanottajana valtuuston ^pu- heenjohtaja Einari Nieminen. Musii- kista huolehti Niinisalon ^varuskun- nan soittokunta, yleisöä

oli

tilaisuu- dessa useita satoja. Kutsuvieraina olivat saapuvilla Risto Rytin kaikki lähiomaiset. Presidentin puoliso 93- vuotias Gerda Ryti ei sairautensa ta- kia ollut voinut saapua tilaisuuteen.

Lahjakirjan

teksti on

seuraava:

Tällä lahjakirjalla Huittisten Muisto- merkkiyhdistys r.y. luovuttaa Huitti- sissa syntyneen

ja

Tasavallan Presi- denttinä 1940-1944 toimineen Risto Rytin elämäntyön kunnioittamiseksi pystytetyn muistomerkin Huittisten kaupungin omistukseen. "Katso, ^me

Muistomerkkiyhdistyksen puheenjohtaja, lehtori John Martoma luovutti pre- sidentti Risto Rytin ^patsaan Huittisten kaupungin hoitoon. Vastaanottajana kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Einari ^Nieminen.

ylistämme autuaiksi niitä, jotka

ovat

Johtokunta: John Martoma, ^Voitto

kestäneet".

^{Vainio, Kauko} Heuru, Timo Junnila, Huittisissa kesäkuun

10. päivänä

Veikko Majakulma, Tapani ^Mikola,

lgjg. ^Matti

^Toivola,

^Mikko

^Vaahtera.

Huittisten Muistomerkkiyhdistys

r.y.

^{,Iohn Martoma}

Ansiomitalien luovutustilaisuudessa lkituurissa, Keijo Jaakola viides ^oik.

Mitalimiehiä

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokouksessa Turussa 29.

6.

1979 luovutettiin mm. lehtori Ke[io Jaakolalle liiton korkein kunnianosoitus Kotiseututyön an- siomitali.

Mittavan määrän kotiseututyötä lehtori Ke[io Jaakola on suorittanut sekä ko- tiseudullaan Huittisissa että nykyisessä toimipaikassaan Kauhajoella.

$j;:

t

l6